ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

SISÄLLYS. N:o 603. Laki

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Mietintöjä ja lausuntoja. Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi. arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä.

OIKEUSMINISTERIÖLLE. Pyydettynä lausuntona Suomen syyttäjäyhdistys ry (jäljempänä yhdistys) esittää seuraavaa:

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

EDUSKUNTA ASIAKIRJAVIHKO VALIOKUNNAT

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat

Helsingin käräjäoikeus lausuu seuraavan:

Oikeusministeri Johannes Koskinen

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

JOHDANTO. Asiantuntijat HALLITUKSEN ESITYS

Ministeri Suvi-Anne Siimes. Neuvotteleva virkamies Risto Savola

EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

HE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kun kaikki jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ilmoituksen

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 197/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. N:o 178. Laki. Albanian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

JOHDANTO. Viitetieto VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI AMPUMA- ASELAIN, RIKOSLAIN 41 LUVUN 1 :N JA POLIISILAIN 2 LUVUN 6 :N MUUTTAMISESTA

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. rikoslain muuttamisesta

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Lausunto Kuntayhtymien tehtävät puolestaan perustuvat kuntalain lisäksi kuntayhtymän perussopimukseen (kuntalaki 55 ja 56 ).

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

liikenne säännöistä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

Kolmas arviointikierros

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 63/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamiseksi

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lausunto Puuttuuko strategialuonnoksen korruptiokatsauksesta olennaista tietoa tai olennaisia lähteitä?

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

Eduskunnalle. LAKIALOITE 8/2013 vp. Laki valtioneuvoston jäsenten ja eräiden virkamiesten. LA 8/2013 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym.

Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta

Eduskunnan hallintovaliokunnalle

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Kauppahintarekisteristä annettavista otteista ja muista rekisterin suoritteista perittäisiin maksuja noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tarmo Miettinen kl Virkamiesoikeuden opintojakson kuvioita

Lahjusrikoksista Edunsaajana työnantaja

VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT

Lahjusrikossäännösten muutostarpeet ja oikeushenkilön rikosvastuun laajentaminen

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en)

Rikoslaki /39 30 LUKU ( /769) Elinkeinorikoksista

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

SISÄLLYS. N:o 748. Laki

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 79/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta /2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

Laki. rikoslain muuttamisesta

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

1. Nykytila. julkisuutta koskevalla lailla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti. kuin laki viranomaisten toiminnan

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/ /2012 Valtion työmarkkinalaitos

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

1994 vp - HE 121 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio:

LAKIALOITE 29/2012 vp Laki rikoslain 16 luvun muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan rikoslain 16 luvun korruption vastaisten lahjontasäännösten täydentämistä kolmella uudella pykälällä, joista yhdellä kriminalisoitaisiin virkamieheen tai kansanedustajaan ulottuvaksi väitetyn vaikutusvallan kauppaaminen, toisella vaikutusvallan väärinkäytön palkitseminen ja joista kolmas olisi kahdelle edelliselle tärkeä määritelmäsäännös koskien kriteeriä "ilmeisen sopimattomasti". PERUSTELUT 1 Lakialoitteen tausta Rikoslakia on korruption vastustamisen tehostamiseksi muutettu kesäkuun 10 päivänä 2011 annetulla lailla 637/2011. Tällöin säädettiin rikoslain 16 luvun 14 a ja 14 b :ssä lahjuksen antamisesta kansanedustajalle, lain 30 luvun 7, 7 a, 8 ja 8 a :ssä lahjomisesta ja lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa sekä lain 40 luvun 4 ja 4 a :ssä lahjuksen ottamisesta kansanedustajana. Sanotut lainmuutokset liitännäismuutoksineen perustuivat hallituksen esitykseen HE 79/2010 vp sekä mietintöihin LaVM 45/2010 vp ja PeVL 68/2011 vp. Asiaan liittyi myös hylätty lakialoite LA 45/2010 vp. Kerrottujen muutosten kansainvälisenä taustana olivat vuonna 1998 tehty lahjontaa koskeva Euroopan neuvoston rikosoikeudellinen yleissopimus (ETS 173) ja yleissopimuksen lisäpöytäkirja vuodelta 2003 (ETS 191). Edellä mainituilla rikoslain 16, 30 ja 40 lukujen muutoksilla Suomi on vastikään kehittänyt korruption vastaista lainsäädäntöään Euroopan neuvoston sanottujen pöytäkirjojen suosittamien linjojen mukaiseksi. Tällöin toteutettiin merkittävä osa Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen (GRECO) Suomelle antamista lainsäädäntömme kehittämissuosituksista. Toteuttamatta jätettiin sanotussa lainmuutoksessa (637/2011) kuitenkin yleissopimuksen 12 artiklassa esitetty vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointi, jolla vedettäisiin rajaa hylättävän ja hyväksyttävän edunvalvonnan (ns. lobbauksen) välille. Tällaista vaikutusvallan kauppaamisen ja vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisen kriminalisointia oli kyllä pykäläluonnoksineen ehdotettu mainittua hallituksen esitystä HE 79/2010 vp pohjanneessa oikeusministeriön työryhmämietinnössä 2009:16 (Lahjusrikokset), mutta jatkovalmistelussa kriminalisoinnin ehdottamisesta luovuttiin. Syynä sanotusta kriminalisoinnista luopumiseen oli jatkovalmistelussa vallalle päässyt nä- Versio 2.0

kemys, jonka mukaan kyseisille kriminalisointisäännöksille ei ollut löydetty lakitekniseltä muotoilultaan riittävän selvää säännösilmaisua, joka täyttäisi perustuslain 8 :n mukaisen rikosoikeudellisen laillisuus- eli legaliteettiperiaatteen. Periaate edellyttää, että rangaistavaksi säädettävä käyttäytyminen on lakitekstissä ilmaistava niin selkeästi, että jo etukäteen on todettavissa, mikä on kiellettyä. Käsillä oleva lakialoite pyrkii poistamaan korruption vastaiseen lainsäädäntöömme kerrotuin tavoin jääneen aukon vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnissa. Samalla Suomi saavuttaa GRECOn suositusten mukaisen korkean kansainvälisen tason. Tässä lakialoitteessa ehdotetaan rikoslain 16 lukua täydennettäväksi kolmella uudella pykälällä. Nämä sijoitettaisiin 16 lukuun lailla 637/2011 lisättyjen 14 a :n ja 14 b :n välittömäksi jatkoksi: uudessa 14 c :ssä kriminalisoitaisiin vaikutusvallan kauppaaminen, uudessa 14 d :ssä kriminalisoitaisiin vaikutusvallan väärinkäytön palkitseminen ja uudessa 14 e :ssä olisi määritelmäsäännös, joka koskee 14 c ja 14 d :n keskeistä ilmaisua "ilmeisen sopimattomasti". 2 Rikoslain 16 lukuun ehdotettu uusi 14 c Rikosnimikkeenä ensimmäisessä nyt ehdotetuista pykälistä (16 luvun 14 c ) on "Vaikutusvallan kauppaaminen". Siinä henkilö vastike-etua vastaan tai ainakin sitä pyytäen kauppaa todellista tai luuloteltua vaikutusvaltaansa virkamieheen tämän palvelussuhteessa tai todellista tai luuloteltua vaikutusvaltaansa kansanedustajaan tämän edustajantoimen hoidossa. Rangaistavuudelle ei siis ole ratkaisevaa, onko hänellä todellisia vaikutusmahdollisuuksia, vaan riittää, että hän ilmoittaa pystyvänsä vaikuttamaan. Tekijänä tulee kyseeseen periaatteessa kuka tahansa, vaikka hänellä ei olisi mitään muodollista tai virallista asemaa. Virkamieheen ei nyt ehdotettu 16 luvun 14 c sovellu, sillä jos kauppaajana on virkamies, joka ilmoittaa pystyvänsä erityistä vastiketta vastaan palvelussuhteensa kautta vaikuttamaan päätöksentekoon, hän tällöin syyllistyy lahjuksen ottamiseen. Tällainen menettely puolestaan on jo omalla erityissäännöksellään kriminalisoitu rikoslain 40 luvun 1 :n tunnusmerkistössä. Todettakoon, että tällainen virkamies sanotun 40 luvun 1 :n mukaan voidaan sakko- tai vankeusrangaistuksen lisäksi tuomita "myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä." Viraltapano on lisärangaistus, joka juuri virkamiehelle onkin varsin ankara lisärangaistus. Edellä mainitun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen (perustuslain 8 ) kannalta on tässä merkille pantavaa, että niinkin väljähkösti muotoiltu tunnusmerkistö kuin "osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä" täyttää laillisuusperiaatteen asettaman riittävän selkeyden vaatimustason ankaran seuraamuksen langettamiselle. Ilmaisua "ilmeisen sopimaton" hyödynnetäänkin käsillä olevassa lakialoitteessa (toki täsmennyksin, jollaisia siis 40 luvun 1 :ssä ei ole viraltapanon osalta), määritelmineen ehdotetussa 16 luvun 14 e :ssä. Ehdotetun rikosnimikkeen ("Vaikutusvallan kauppaaminen") tunnusmerkistössä tärkeä osatekijä on vaatimus siitä, että tekijän ilmoittama (luuloteltu tai ehkä toteutuvakin) vaikuttaminen virkamieheen tai kansanedustajaan päätöksenteossa tai sen valmistelussa olisi "ilmeisen sopimattomasti" tapahtuvaa vaikuttamista. Tässä lakialoitteessa ehdotetussa 16 luvun 14 e :ssä on määritelmäsäännös, jossa kyseinen tärkeä tulkinnallinen kriteeri ("ilmeisen sopimattomasti") tulee täsmennetyksi. Tältä osin viitataan lakialoitteessa jäljempänä olevaan 14 e :n selostukseen perusteluineen. 3 Rikoslain 16 lukuun ehdotettu uusi 14 d Rikosnimikkeenä toisessa nyt ehdotetuista pykälistä (16 luvun 14 d ) on "Vaikutusvallan väärinkäytön palkitseminen". Säännös on vastinpari juuri edellä käsitellylle vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoinnille, koska säännöksessä säädetään rangaistus sille, joka ikään kuin "ostaa" vaikutusvallan kauppaajalta "palveluksen" eli antaa tai lupaa tai tarjoaa kauppaa- 2

jaksi ilmoittautuvalle palkkioksi "lahjan tai muun edun". Edun saajaksi voidaan kyllä sopia joku toinenkin taho kuin "ostaja" itse. Palkitsemisrikoksen tekijänä tulee kyseeseen kuka tahansa, jonka toiminta täyttää tunnusmerkistön. Tunnusmerkistö on ehdotuksessa muodostettu ilmaisuiltaan vastaamaan aktiivista lahjomista yksityisellä ja julkisella sektorilla koskevien rikosten käsitteistöä. Myös tässä pykäläehdotuksessa on käsitteellä "ilmeisen sopimattomasti" tärkeä sija kuvaamassa sitä juridista arviota, jota "ostamisen" ja kauppaamisen kohteena olevalta kauppaajan ilmoittamalta vaikuttamiselta edellytetään. Tältäkin osin viitataan nyt ehdotetun 14 e :n selostukseen heti seuraavassa. 4 Rikoslain 16 lukuun ehdotettu uusi 14 e Kahdessa edellä ehdotetussa pykälässä (14 c ja 14 d ) on keskeinen edunvalvonnan menettelytapojen hylättävyyden arviointiperuste ilmaistu sanoin "ilmeisen sopimattomasti". Jotta rikosoikeudellisen lainsäädännön laillisuus- eli legaliteettiperiaate (perustuslain 8 ) varmasti ja täysimääräisesti toteutuisi, on suotavaa, että lakiin sisällytetään erityinen määritelmäpykälä koskien ilmaisua "ilmeisen sopimattomasti". Määritelmäsäännös on siis suotava onhan "ilmeisen sopimattomasti" -ilmaisu tulkinnallisesti jossain määrin väljä mutta rikoslaissamme on kyllä jo hyväksytty vastaavanlaista väljyyttä ilman mitään määrittelytäsmennystä. Edellähän on jo 14 c :n perusteluissa tuotu viraltapanorangaistuksen esimerkein esiin, kuinka rikoslakimme jo nyt käyttää "ilmeistä sopimattomuutta" hyväkseen jopa ilman määritelmäsäännöksellä saatavaa täsmennystä. Samoin huomattakoon, että rikoslaissa muutamin kohdin riittää ilman määrittelysäännöstäkin vastaavaksi langettavaksi arviointikriteeriksi niinkin väljästi harkinnanvarainen adjektiivi kuin "oikeudeton", kuten esimerkiksi 30 luvun 7 :ssä ("Lahjominen elinkeinotoiminnassa") rangaistusmaksiminaan kaksi vuotta vankeutta. Ehdotettu 14 e täsmentäessään "ilmeisen sopimattomasti" -ilmaisua jakautuu kahtia, toisaalta se koskee aiottua virkamieheen vaikuttamista ja toisaalta aiottua kansanedustajaan vaikuttamista. Kahtiajako on tarpeen, koska virkamiehen palvelussuhteen velvollisuuksia koskevat lakinormit poikkeavat kansanedustajan edustajantoimen hoitamisen velvollisuusnormituksesta, jonka ydin on perustuslain 29, otsikoltaan "Kansanedustajan riippumattomuus". Ehdotettu 14 e jakautuu (ainoassa momentissaan) siksi numeroilla 1 ja 2 osoitettuihin osioihin. Sanotun kahtiajakoisuuden estämättä on 14 e :n kummassakin osiossa (1 ja 2) mahdollista ja aiheellista käyttää myös yhtä yhtenäistä arviointikriteeriä, nimittäin käsitettä "hyvä edunvalvontatapa". Laeissamme on usein turvauduttu sallitun ja hylättävän rajanvedossa käsitteeseen "hyvä tapa". Esimerkiksi on kiellettyä "hyvän liiketavan vastainen" menettely, "vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastainen" menettely, "hyvän perintätavan vastainen" menettely ja "hyvän tavan vastainen" markkinointimenettely, eikä työsopimuslaki hyväksy "hyvän tavan vastaista" työsopimusehdon soveltamista. Olennaista tässä laki-ilmaisun rakenteessa on adjektiivin "hyvä" osoittama laatuvaatimus, joka samalla eliminoi yritykset vedota jollekin alalle mahdollisesti pesiytyneeseen huonon "maan tapaan", kuten äskeisten vuosien vaalirahoitusproblematiikka paljastavasti osoitti. Sanotun kaltaiset alakohtaiset "hyvän tavan" rajanvedot eivät ole lakien soveltamisessa osoittautuneet mitenkään ylivaikeiksi kyseisten alojen toimijoille ja tuomioistuimille. Nyt ehdotettu käsite "hyvä edunvalvontatapa" kuuluu samaan ryhmään. Siten vähänkään yleisemmin saati ammattimaisesti edunvalvonnassa eli ns. lobbauksessa toimiville ei ole ylivoimaista mieltää, missä kulkee päivänvaloa kestävien hyväksyttävien edunvalvontamenetelmien raja. Salaileva toimiminen ja kaikkien asiakirjatms. todistejälkien jättämisen välttely ovat vaikutusvallan kauppaamisessa (14 c ) ja vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisessa (14 d ) yksi selvimmistä indisioista, minkä turvin menettely on melkein aina todettavissa hylättäväksi. Tosin salailu ei kuulu ehdotettujen rikostun- 3

nusmerkistöjen aina välttämättömään osaan, koska tietenkin tuomittavaa olisi myös vastaava julkinen toiminta, jos sellaista ylipäänsä koskaan esiintyisi julkisena. Rangaistavuus ehdotettujen 14 c ja 14 d :n nojalla edellyttäisi hyvän edunvalvontatavan vastaisuuden lisäksi tunnusmerkistöä, joka ehdotuksessa ilmaistaan rikoslain lahjontapykälistä tutulla ilmaisurakenteella "on omiaan horjuttamaan luottamusta". Kyseinen suojeltava luottamus olisi virkamiehen kohdalla yleinen luottamus siihen, että virkamiehistö hoitaa palvelussuhdetehtävänsä virkavelvollisuuksiensa vaatimalla riippumattomuudella ja tasapuolisuudella. Kansanedustajan kohdalla suojeltaisiin yleistä luottamusta siihen, että kansanedustaja hoitaa edustajantoimensa perustuslain 29 :n mukaisesti eli riippumattomasti ja velvollisena "noudattamaan oikeutta ja totuutta". Kansanedustajan käsitteeseen liittyen todettakoon, että rikoslain 16 luvun 20 :n 4 momentissa (637/2011) olevaa, luvun 14 a ja 14 b :n lahjusrikoksiin kytkeytyvää rinnastusta ulkomaisen parlamentin jäseneen ei liene tarpeellista ulottaa nyt ehdotettujen kolmen uuden pykälän soveltamisalueelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: Laki rikoslain 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rikoslain (39/1889) 16 lukuun uusi 14 c, 14 d ja 14 e seuraavasti: 16 luku Rikoksista viranomaisia vastaan 14 c Vaikutusvallan kauppaaminen Joka ilmoittaa voivansa vaikuttaa virkamiehen päätöksentekoon tai sen valmisteluun palvelussuhteessa tai kansanedustajan päätöksentekoon tai sen valmisteluun eduskunnassa ilmeisen sopimattomasti ja itselleen tai toiselle palkkioksi vaikutusvallan käyttämisestä 1) pyytää lahjan tai muun edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi tai 2) ottaa vastaan tai hyväksyy lahjan tai muun edun taikka hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen, on tuomittava vaikutusvallan kauppaamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 14 d Vaikutusvallan väärinkäytön palkitseminen Joka palkkioksi vaikutusvallan käyttämisestä henkilölle, joka ilmoittaa voivansa vaikuttaa virkamiehen päätöksentekoon tai sen valmisteluun palvelussuhteessa tai kansanedustajan päätöksentekoon tai sen valmisteluun eduskunnassa ilmeisen sopimattomasti, lupaa, tarjoaa tai antaa asianomaiselle itselleen tai toiselle tarkoitetun lahjan tai muun edun, on tuomittava vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 4

14 e Määritelmä Ilmeisen sopimattomasti tapahtuvalla vaikuttamisella tarkoitetaan 14 c ja 14 d :ssä vaikuttamista, joka 1) koskiessaan virkamiehen päätöksentekoa tai sen valmistelua palvelussuhteessa poikkeaa hyvästä edunvalvontatavasta ja on omiaan horjuttamaan luottamusta virkavelvollisuuksien mukaiseen viranomaistoiminnan riippumattomuuteen ja tasapuolisuuteen tai 2) koskiessaan kansanedustajan päätöksentekoa tai sen valmistelua eduskunnassa poikkeaa hyvästä edunvalvontatavasta ja on omiaan horjuttamaan luottamusta edustajantoimen riippumattomaan hoitamiseen perustuslain 29 :n mukaisesti. Tämä laki tulee voimaan päivänä 20. kuuta Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2012 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Pentti Kettunen /ps Ismo Soukola /ps Pietari Jääskeläinen /ps Kimmo Kivelä /ps Kaj Turunen /ps Jari Lindström /ps Anssi Joutsenlahti /ps Timo Soini /ps Ari Jalonen /ps Lea Mäkipää /ps Martti Mölsä /ps Lauri Heikkilä /ps Ritva Elomaa /ps Jussi Niinistö /ps Kauko Tuupainen /ps Hanna Mäntylä /ps Johanna Jurva /ps Maria Lohela /ps Anne Louhelainen /ps Maria Tolppanen /ps 5