MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS

MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2010

- SISÄLLYS 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus s. 3 1.2 Vaikuttavuus s. 12 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus s. 12 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus s. 16 1.3 Toiminnallinen tehokkuus s. 18 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus s. 21 1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus s. 28 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus s. 36 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta s. 40 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet s. 40 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu s. 48 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen s. 58 1.6 Tilinpäätösanalyysi s. 62 1.6.1 Rahoituksen rakenne s. 62 1.6.2 Talousarvion toteutuminen s. 62 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma s. 63 1.6.4 Tase s. 65 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma s. 65 1.8 Arviointien tulokset s. 66 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä s. 66 2. Talousarvion toteutumalaskelma s. 67 3. Tuotto- ja kululaskelma s. 71 4. Tase s. 72 5. Liitetiedot s. 74 6. Allekirjoitus s. 88 1

Opetusministeriö Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta Pääjohtaja Erityisistunto Yhteistyötoimikunta Esikuntatoiminnot - Tiedotus - Suunnittelu Hallinto - Talousyksikkö - Hallintoyksikkö - Kiinteistöyksikkö - Linnat Museotoimen kehittäminen - Kehittämisyksikkö - Tiedonhallintakeskus Kulttuuriympäristö Arkeologian osasto - Tutkimus- ja suojeluyksikkö - Kokoelma- ja arkistoyksikkö - Muinaisjäännösten hoitoyksikkö - Meriarkeologian yksikkö Rakennushistorian osasto - Rakennuskulttuuriyksikkö - Restaurointiyksikkö - Dokumentointiyksikkö Museot ja näyttelyt Suomen kansallismuseo - Kokoelma- ja tutkimusyksikkö - Näyttely- ja opetusyksikkö - Konservointilaitos - Kulttuurien museo - Suomen merimuseo Erillislaitokset - Kirjasto - Kuva-arkisto 2

1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Toiminnan, talouden ja toimintaympäristön muutokset Museoviraston organisaatio ja talous pysyivät pääpiirteissään ennallaan vuonna 2010. Viraston johdossa tapahtui muutoksia, kun Museoviraston uudeksi pääjohtajaksi nimitetty FT Juhani Kostet aloitti viisivuotiskautensa 1.1.2010. Arkeologian osastonjohtaja Marianne Schauman-Lönnqvist jäi eläkkeelle 1.4.2010 ja hallintojohtaja Heikki Halttunen 1.9.2010. Kumpikin virka jätettiin täyttämättä käynnissä olleen organisaatiomuutoksen vuoksi. Lokakuun alussa tuli voimaan asetuksen muutos, joka mahdollisti Museoviraston hallinnollisten toimintojen uudelleen järjestelyn. Joulukuun alussa vahvistettiin asetuksen muutos, joka mahdollisti organisaatiouudistuksen muiden toimintojen osalta. Museoviraston toiminnan kehittäminen käynnistettiin Uudistuva ja hyvinvoiva Museovirasto -hankkeessa. Työhön osallistui suuri osa henkilökuntaa yhteisten tilaisuuksien ja kehittämisryhmien kautta. Strategia 2020 valmistui elokuussa 2010. Syys-joulukuussa 2010 saatiin päätökseen organisaatiouudistusta ja sopimusohjausta valmistelleiden työryhmien työ ja hyväksyttiin uusi prosesseihin perustuva organisaatio. Joulukuussa nimitettiin uudet osastonjohtajat ja tukipalveluiden päälliköt. Hankkeeseen saatiin erillistä rahoitusta ns. Kaiku-rahoituksena. Työhyvinvointia edistävinä uudistuksina otettiin käyttöön työaikapankki ja liikuntailtapäivät. Museoviraston toimintaedellytyksiin liittyviä keskeisiä uudistuksia organisaatiouudistuksen lisäksi on toimitilaratkaisun toteutuminen. Toimitilahanke eteni aikataulussa. Entisen Kotitalousopettajaopiston rakennuksen peruskorjaus Sturenkatu 2a:ssa ja maanalaisen uudisrakennuksen rakentaminen valmistuivat joulukuun alussa. Kirjasto ja kuva-arkistot olivat suljettuina suuren osan vuodesta muuttovalmistelujen vuoksi. Uusi toimitila antaa mahdollisuuden toteuttaa arkistojen, kirjaston ja kokoelmien uutta asiakaslähtöistä palvelukonseptia. Museoviraston kykyä palvella asiakkaitaan edisti merkittävästi myös KDK-hankkeen eteneminen. Museovirasto on hankkeessa mukana laajalla panoksella, ja hankkeen kautta on voitu edistää merkittävästi kulttuuriperintöaineistojen digitointia ja saatavuutta. Syksyllä 2010 otettiin käyttöön kuvapalveluiden myyntipalvelu internetin kautta. Kansallismuseossa oli koko vuoden auki Gustaf Mauritz Armfeltille kuulunutta esineistöä esitellyt näyttely Etsintäkuulutettu Armfelt. Upseeri kuninkaan ja keisarin palveluksessa. Kuningas Kustaa III:tta uskollisesti palvellut Armfelt herättää kiinnostusta Ruotsissakin, ja Livrustkammarenin kanssa tehtiin sopimus näyttelyn siirtämisestä myöhemmin Tukholmaan. Vuoden lopulla avattiin yleisön pyynnöstä tehty näyttely Unelmien koti Nukkekodit Suomen kansallismuseossa, joka osoittautui kävijämagneetiksi. Kansallismuseossa on myös jatkettu tehostettua panostusta museopedagogiikan ja muiden lapsille tarjottujen palvelujen kehittämiseen, mikä näkyy positiivisesti kävijätilastossa. 3

Valtion tuottavuusohjelman vaikutukset, määrärahojen supistuminen ja mm. markkinointivarojen puute, näkyi selvästi esim. Merimuseon toiminnassa. Uutuudenviehätyksen kadottua museon kävijämäärä on selvässä laskussa, eikä museolla ole ollut resursseja negatiivisen trendin kääntämiseen. Kävijämäärä laski edelleen Kulttuurien museossakin, ja vuonna 2010 laadittiin alustavat suunnitelmat museon muuttamisesta takaisin Kansallismuseoon Tennispalatsin vuokrasopimuksen umpeutuessa 2013. Rakennushistorian osaston voimavaroja keskitettiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisen RKY 2009 inventoinnin tunnetuksi tekemiseen ja sen soveltamiseen maankäytön suunnittelussa. Kansalaisten käytössä on monipuolinen verkkosivusto, jossa kukin valtakunnallisesti merkittävä alue kuvataan yksityiskohtaisesti. Uutena hankkeena alkoi Suomen sotien jälkeiseen rakentamiseen keskittyvä Rakennettu hyvinvointi hanke, jonka tavoitteena on tunnistaa ja vaalia maamme nuorta rakennusperintöä. Uusi laki rakennusperinnön suojelusta ei toimintavuonna vielä näkyvästi vaikuttanut toimintaympäristöön tai viraston omaan toimintaan. Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa jatkettiin vakiintunutta yhteistyötä. Oleellinen muutos oli yliopistokiinteistöjen irtaantuminen Senaatti-kiinteistöistä. Yliopistokiinteistöjen kanssa käynnistettiin yhteistyösopimusten valmistelu ja omana työnä myös uudempien kampuksiemme analysointi. Historiallisen arkeologian puolella kaupunkiarkeologisten ns. pelastuskaivausten vastuusuhteet aktualisoituivat poikkeuksellisen voimakkaasti. Osana ohjelmallista suojelutoimintaa on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston kanssa vuoden aikana työstetty Haagin sopimuksen mukaista luetteloa kulttuuriperintökohteista. Museoviraston vastuulla on luettelointityön koordinointi ja rakennetun kulttuuriperinnön, muinaisjäännösten samoin kuin museokokoelmien luettelointityön suorittaminen. Hanke toteutetaan konsulttiyhteistyössä SPEKin kanssa ministeriön myöntämän erityisrahoituksen turvin. Vuoden aikana saatiin lisärahoitusta investointimomentille. Määrärahojen turvin kyettiin jatkamaan Olavinlinnan muurinkorjauksia ja Tamminiemen museon restaurointihanketta. Vuoden 2010 IV lisätalousarviossa Museovirasto sai lisärahoituksen Olavinlinnan korjauksiin. Tamminimen peruskorjauksiin myönnetyllä lisärahoituksella pystyttiin turvaamaan hankkeen loppuun saattaminen vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi Museovirastolle myönnettiin rahoitus ja vuokravaltuus Kansallismuseon luolahankkeen käynnistämiseksi. Valtion tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset heijastuivat viranomais- ja asiantuntijatoimintaan mm. lausuntojen läpimenoajoissa ja museotoiminnan lievänä supistumisena. Museoviraston omaa toimintaa on pyritty rajaamaan valtakunnallisesti merkittäviin tavoitteisiin, kohteisiin ja hankkeisiin. Museovirasto liittyi kokonaisuudessaan 1.1.2010 lukien erikseen sovittujen tehtävien osalta Hämeenlinnan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Palvelukeskuksen kanssa tehdään palveluita koskeva sopimus määräajaksi. 4

Tulostavoitteiden toteutuminen Tunnusluku Tuotokset ja laadunhallinta 2008 tot. 2009 tot. 2010 tav. 2010 tot. Käynnit MV:n verkkosivuilla* 3 050 241 3 537 829 3 196 000 3 166 698 Lausuntojen käsittelyaika, pv 37 43 35 35 Museoiden kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä - maksavien kävijöiden osuus, % - alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä, % Linnojen kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä - maksavien kävijöiden osuus, % 331 867 59,2 21,9 347 476 58,98 21,4 360 000 60 23 323 322 46,45 24,1 164 481 202 500 180 000 168 707 85 82 90 88,7 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 9 6 7 7 Esinetietojen digitointiaste** 24 28,4 26 30 Toiminnallinen tehokkuus 2008 tot. 2009 tot. 2010 tav. 2010 tot. Museokäynnin keskihinta, e 4,55 4,35 4,00 4,04 Museokäynnin keskitulo, e 2,66 2,51 2,80 2,41 Linnassa käynnin keskihinta, e 1,37 1,36 1,40 1,45 Linnassa käynnin keskitulo, e 2,67 2,15 3,00 2,46 Henkilötyövuodet*** 426 409 402 385 * Palvelinhäiriön vuoksi luvusta puuttuvat syyskuun tiedot **Digitointiaste perustuu arvioituun esinekokoelmien kokonaismäärään 480 000 yksikköä. ***Kokonaishenkilötyövuosimäärä Museoviraston verkkosivujen (www.nba.fi) käyntimäärän kasvu pysähtyi usean vuoden kasvun jälkeen. Käyntien määrä oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Kulttuuriympäristön tulosalueen tavoitteeksi asetettu keskimääräinen läpimenoaika 35 vrk saavutettiin. Maakuntamuseoiden kanssa solmittujen yhteistyösopimusten vaikutus on säilynyt ennallaan, mutta pienempien maakuntamuseoiden kohdalla niiden voimavarojen niukkuus heijastuu ajoittain ylimääräisenä kuormana myös Museovirastossa. Asiantuntijatehtävien hoitoon varatut resurssit kulttuuriympäristön vaalimiseen säilyivät ennallaan ja niitä tuettiin määräaikaisjärjestelyin. Järjestelyt mahdollistivat osaltaan muun hanketyöskentelyn eli RKY2009 aineiston ja sen soveltamisen informaation, uusimpaan rakennusperintöön keskittyneen Rakennettu hyvinvointi-hankkeen sekä arkeologian laatuvaatimusten kehittämisen ns. SALAVA-hankkeessa. Museoiden kokonaiskävijämäärä laksi hieman ja jäi jonkin verran tavoitteesta. Ympärivuotisten ja vain kesäisin auki olevien museoiden kokonaiskävijämäärä oli 23 322 henkilöä. Määrä väheni edellisestä vuodesta 24 154 henkilöä. Suurin vähennys tapahtui Merimuseossa, jonka kävijämäärä laski 13 748 henkilöllä. Kokonaiskävijämäärässä ovat mukana tietokeskus Vellamon asiakkaat, joten varsinaisten museokävijöiden määrä laski vieläkin enemmän. Laskeva trendi jatkui myös Kulttuurien museossa, jossa näyttelyasiakkaiden määrä oli 12 380. Kokonaiskävijämäärää pienensi myös se, että Urho Kekkosen museo Tamminiemi ja Urajärven kartano olivat korjaustöiden takia kiinni koko vuoden, ja Anjalan kartano on suljettu pysyvästi osana tuottavuustoimia. Kansallismuseon kävijämäärä nousi 109 639 henkilöön. 5

Maksavien kävijöiden osuus museovieraista oli 46,45 %. Tavoitteeksi asetettu 60 % alittui selvästi. Eniten maksavia asiakkaita kävi Helsingin ja kartanomuseoissa (62,06 %). Kansallismuseossa ja Merimuseossa maksavien kävijöiden osuus jäi juuri alle 50 % (KM 49,9, Merimuseo 47,7%). Vähiten maksavia asiakkaita oli Kulttuurien museossa ( 26,1%). Ilmaiseksi sisään pääsevien alle 18-vuotiaiden lukumäärä, 24,13%, ylitti tavoitteen (23%): Suomen kansallismuseossa heitä oli 31,5 %, Merimuseossa 15,6 %, Kulttuurien museossa 27,9 % ja muissa Helsingin museoissa ja kartanomuseoissa 21,52 %. Museot onnistuivat siten tavoittamaan tarjonnallaan lapset ja nuoret. Ilmaiskävijöitä oli eniten Kulttuurien museossa (73,9 %) sekä Merimuseossa (52,3 %). Molemmissa museoissa on vapaa pääsy yhtenä iltana viikossa. Linnojen kävijämäärässä tapahtui laskua verrattuna 2009 toteutuneeseen kävijämäärään. Olavinlinnan kävijämäärä laski huomattavasti varsinkin heinäkuun tilaisuuksien osalta. Hämeen linnassa yksityis- ja yritystilaisuuksien määrä väheni huomattavasti verrattuna vuoteen 2009. Molempien linnojen koululaisryhmien määrä väheni jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Tästä syystä molemmissa linnoissa on aloitettu kummikoulutoiminta ja sitä kautta haetaan keinoja koululaisryhmien määrän kasvattamiseen. Tutkimus- ja näyttelyjulkaisujen määrä oli tavoitteen mukainen. Julkaisujen määrä on pyritty pitämään maltillisena koska julkaisemisen kustannukset ovat korkeat ja kustannusvastaavuus huono. Kulttuuriperinnön digitointia jatkettiin tehostetusti digitointiin myönnetyn erillisrahoituksen turvin. Kuva-arkiston kokoelmien osalta saatiin valmiiksi Kuvakokoelmat verkkoon digitointihanke. Tätä aineistoa julkaistiin Museoviraston vasta valmistuneessa kuvamyyntisovelluksessa. Esineiden digitoinnin osalta jatkettiin hankkeita mm. Merimuseon ja Kulttuurien museon kokoelmien osalta. Digitoidut aineistot ovat nähtävissä Suomen museot online palvelussa. Museovirasto sai valmiiksi hallussaan olevien Venäjän sotaväen vuosina 1809 1917 tuottamien piirustusten ja karttojen digitoinnin. Digitoidut kartat ovat nähtävissä Kansallisarkiston digiarkistossa. Suomen kansallismuseon kaikkien museoiden museokäynnin keskihinta laski vuodesta 2009 jääden vain hieman tavoitteesta. Toisaalta museokäynnin keskitulo jäi tavoitteesta, ja laski vuodesta 2009. Linnassa käynnin keskihinta nousi vuodesta 2009, ja jäi tavoitteesta. Toisaalta keskitulo nousi selvästi vuodesta 2009 jääden kuitenkin asetetusta tavoitteesta. Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset merkitsevät Museovirastolle kaikkiaan 34 henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuushankkeen toisen vaiheen vähennykset 10 henkilötyövuotta kohdistuvat vuosille 2012-2015. Henkilöstövähennykset on pyritty toteuttamaan luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen. Kertomusvuonna jatkettiin tuottavuusohjelman aiheuttamia muutoksia varten laaditun henkilöstösuunnitelman toteuttamista. Henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 385. Tavoitearvo 402 alittui selvästi. Henkilötyövuosien määrää vähensi erityisesti määräaikaisen työvoiman edellisiä vuosia vähempi käyttö, erityisesti Suomen kansallismuseon toiminnassa. 6

Tulossopimuksen tulostavoitteiden toteutuminen Museoviraston tulostavoitteet tulossopimuksessa 2008 2010 ja toteutumatiedot 2008 2009 2010 tavoite 2010 toteutuma Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö Esineiden sähköisen luetteloinnin aste* 24 % 28,4 % 50 % 32,9 % Valokuvien sähköisen luetteloinnin 3,2 % 3,8 % 15 % 4,8 % aste* Sähköisesti luetteloitujen esineiden 1,0 % 1,4 % 15 % 1,7 % saatavuus internetissä %* Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus 0,1 % 0,1 % 5 % 1,4 % internetissä %* Hoidetut muinaisjäännökset, lkm 258 180 240 155 Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut 2008 2009 2010 tavoite 2010 toteutuma Kulttuuriympäristöä koskevien lausuntojen 37 43 35 35 käsittelyaika, pv Sidosryhmätyytyväisyysindeksi 2,66 - - - Tiedon tuottaminen ja tutkimus 2008 2009 toteutuma 2010 tavoite 2010 toteutuma Muinaismuistolain 15 nojalla toteutuvat 79 % 83 % 94 % 69 % tutkimukset - kustannusvastaavuus Näyttelyt ja tietopalvelut 2008 2009 toteutuma 2010 tavoite 2010 toteutuma Museokäynnin keskihinta, e 4,55 4,35 4,00 4,04 Museokäynnin keskitulo, e 2,66 2,51 2,80 2,45 Linnassa käynnin keskihinta, e 1,37 1,36 1,40 1,45 Linnassa käynnin keskitulo, e 2,67 2,15 3,00 2,46 Asiakaspalveluun käytetty työaika (tuntia) 0,061 0,061 0,060 0,047 /kirjaston lainat ulkopuolisille Museoiden kokonaiskävijämäärä 331 867 347 476 360 000 323 322 Museoiden maksavien kävijöiden 59,2 % 58,59 % 60 % 46,45 % osuus Museoiden alle 18-vuotiaiden osuus 21,9 % 21,4 % 23 % 24,1 % kävijöistä Linnojen kokonaiskävijämäärä 164 481 202 500 180 000 168 707 Linnojen maksavien kävijöiden osuus 85 % 82 % 90 % 88,7 % Käynnit** Museoviraston verkkosivuilla 3 050 241 3 537 829 3 196 000 3 166 698 Käynnit** muissa verkkopalveluissa yhteensä (http://www.rakennusperinto.fi https://www.museoverkko.fi http://kulttuuriymparisto.nba.fi http://suomenmuseotonline.fi http://www.merikeskusvellamo.fi http://kuvakokoelmat.fi) 960 024 2 350 636 1 005 000 6 414 231 451 100 1 479 932 2 605 616 1 481 299 217 196 179 088 7

Tietoaineistojen saatavuus % kokonaismäärästä - esihistorialliset muinaisjäännökset - historialliset muinaisjäännökset Muinaisjäännökseen kuuluvan rauhoitusalueen laajuutta koskevien tietojen saatavuus % muinaisjäännösten kokonaismäärästä Asiakastyytyväisyysindeksi - museot - arkistot - kirjastot Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Koulutustilaisuuksiin osallistuminen 99,5 % 100 % 100 % 100 % 85 % 85 % 90 % 85 % 49,2 % 51 % 60 % 50,2 % - - 4,2 - - 4,3 2008 2009 2010 2010 toteutuma tavoite toteutuma 2,3 2,6 3,2 2,3 (työpäivää / htv) Kokonaishenkilötyövuosien määrä 426 409 402 385 Työtyytyväisyysindeksi 3,09 3,22-3,27 * Esine- ja kuvakokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä 480 000 kokoelmayksikköä ja 3 000 000 kuvaa. ** Käyntejä mitataan sivulatausten perusteella. Rakennusperinto.fi on tuotettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, Merikeskusvellamo.fi yhdessä Kotkan kaupungin kanssa. Opetusministeriön ja Museoviraston välisessä tulossopimuksessa 2008 2010 asetetut tulostavoitteet vuodelle 2010 saavutettiin kohtalaisesti joitain kohtia lukuun ottamatta. Valtion talousarvioesityksessä määritellyt tunnusluvut, jotka sisältyvät myös tulossopimukseen, käsiteltiin jo edellisessä luvussa Tulostavoitteiden toteutuminen. Museoviraston itsensä hoitamien muinaisjäännöskohteiden määrä jäi suunniteltua pienemmäksi resurssien puutteen takia. Resurssipuutteen syynä oli vuotta aiemmin tehdyn tuottavuusvähennyksen lisäksi Museoviraston omaan hoitoon ohjattujen budjettimäärärahojen ja ulkopuolisten rahoitusten väheneminen. Hoidon tulostavoite (240) on asetettu tulossopimusta solmittaessa sellaisessa vaiheessa, jolloin Museoviraston oletettiin saavan uusia aluetoimistoja, joiden alueelle hoitoa olisi laajennettu. Lisäksi resursseja suunnattiin aiempaa enemmän muinaisjäännösten hoidosta Museoviraston hallinnoimien kiinteistöjen hoitoon. Museoviraston hoiti itse 146 muinaisjäännöstä ja 9 muuta kulttuuriperintökohdetta. Sidosryhmäkyselyä ei tehty vuonna 2010, koska sen tekeminen halutaan ajoittaa vasta uuden organisaation käyttöönoton jälkeiseen aikaan. Kyselyn tekeminen siirrettiin vuodelle 2011. Ulkopuolisella rahoituksella suoritettujen muinaismuistolain 15 mukaisten tutkimusten kustannusvastaavuus oli 69 %. Kustannusvastaavuutta laski yksittäiseen, suhteellisen suureen kaupunkiarkeologiseen kohteeseen liittyneet erimielisyydet rahoitusvastuiden jakautumisesta. Arkeologisten kaivausten ja inventointien toteuttamiseen oli maankäytön suunnittelun ja erityisesti rakentamisen vähentymisestä johtuen käytettävissä 75 % edellisen vuoden rahoitustasosta. Vähennys oli niukempi voimakkaassa kasvussa jo pitkään olleen historiallisen arkeologian puolella. Museoissa sekä näyttelyiden kokonaiskävijämäärä että maksavien asiakkaiden määrä laskivat. Laskuun vaikutti se, että Urho Kekkosen museo Tamminiemi ja Urajärven kartano 8

olivat koko vuoden korjaustöiden vuoksi kiinni. Anjalan kartano suljettiin vuoden 2010 alusta pysyvästi. Suurin lasku tapahtui kuitenkin Merimuseossa, jolla ei ollut enää uutuusarvoa kävijöitä houkuttelemassa. Merimuseolta puuttuvat markkinointimäärärahat, joilla laskevaa trendiä voisi yrittää kääntää. Museolla ei myöskään ole määrärahoja suuriin meganäyttelyihin, joilla Kotkan suhteellisen syrjäistä sijaintia voitaisiin yrittää kompensoida. Vuosi 2010 osoitti, että pienet näyttelyt eivät varsinkaan talvikaudella houkuttele kävijöitä museoon. Museoviraston digitointiaste tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoiset suhteessa kokoelmien suureen kokoon ja käytettävissä oleviin resursseihin. Sama pätee myös siihen kuinka paljon kokoelmien kokonaismäärästä on saatu vietyä verkkoon haettavaksi, selattavaksi ja katsottavaksi. Näiltä osin asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. Digitoidun kuva- ja esineaineiston määrä on kuitenkin puolitoistakertaistunut Museoviraston omissa järjestelmissä vuoden 2010 aikana ja kaksi- ja puolikertaistunut, jos otetaan huomioon myös Kansallisarkiston digitaaliarkisto, jota kautta kartta-aineisto tuodaan esille. Museoviraston muiden verkkopalveluiden (www.rakennusperinto.fi, www.museoverkko.fi, kulttuuriymparisto.nba.fi, suomenmuseotonline.fi, www.merikeskusvellamo.fi ja kuvakokoelmat.fi) yhteenlaskettu kävijämäärä on vuodessa yli kaksinkertaistunut ja tavoite on näiltä osin ylitetty kuusinkertaisesti. Kasvu on kohdistunut erityisesti kulttuuriympäristötietoja esittelevään rekisteriportaaliin ja Suomen museot online palveluun, joissa molemmissa käyttö on kasvanut runsaalla miljoonalla sivulatauksella. Tässä ja edellisessä kappaleessa esitetyt luvut koskien digitointia ja digitoidun materiaalin esille saattamista kuvaavat hyvin niitä vaikeuksia mitä on tavoitteiden asettamisessa tällä alueella. Tietoaineistojen saatavuus on esihistoriallisten muinaisjäännösten osalta jo hyvin kattava, toki pienin vuosittaisin variaatioin. Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta kattavuus on pysynyt noin 85 % tasossa mm. inventointitietojen runsaan karttumisen ja niukan henkilöstöresurssin takia. Muinaisjäännösrekisteriin vietiin vuoden aikana yli 2300 uuden kohteen tiedot. Kohteiden aluemaisia rajauksia on 50,2 % kiinteistä muinaisjäännöksistä. Osuus pysynyt suurin piirtein viime vuoden tasolla. Rekistereissä on painotettu jo syötettyjen tietojen tarkistamista. Vedenalaislöytöjen rekisterin tiedot (yht. n. 1500 löytötietoa, joista n. 700 on muinaisjäännöksiä) liitettiin muinaisjäännösrekisteriin. Kirjaston lainaustoiminnan tuottavuus näytti tunnusluvun mukaan nousseen voimakkaasti, mutta tämä johtui siitä, että kirjastossa ei ollut asiakaspalvelua loppuvuodesta, kun kirjasto suljettiin muuttoon valmistautumisen takia. Kirjastojen kansallinen asiakaskysely toteutettiin toista kertaa. Ensimmäisen kerran kysely tehtiin vuonna 2008. Yleinen asiakastyytyväisyys Museoviraston kirjaston palveluihin oli hieman noussut. Se oli nyt viisiportaisella asteikolla 4,3, kun se oli edellisessä kyselyssä 4.2. Arkistojen asiakastyytyväisyyskysely siirtyy toteutettavaksi organisaatiouudistuksen jälkeiseen aikaan, jolloin kaikkien arkistojen asiakaspalvelu yhdistetään. Museoiden asiakastyytyväisyyskyselyä ei toistaiseksi toteutettu organisaatiomuutoksen takia. Henkilöstökoulutukseen käytettiin aikaa 2,3 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteeksi vuodelle 2010 oli asetettu 3,2 työpäivää henkilötyövuotta kohti, joten tavoitetta ei saavutettu. Koulutusmäärä laski hieman edellisestä vuodesta ja oli samalla tasolla kuin 9

vuonna 2008. Syynä vähenemiseen voidaan pitää mm. vuoden aikana käynnistynyttä Hyvinvoiva ja uudistuva Museovirasto hanketta, jonka puitteissa henkilökunnalle järjestettiin runsaasti tilaisuuksia pitkin vuotta. Koulutustavoitteiden toteutumisessa tulee ottaa huomioon, että henkilötyövuosista noin viidesosa muodostuu määräaikaisesta henkilöstöstä, joiden mahdollisuudet osallistua koulutuksiin ovat työsuhteiden lyhyen keston, kausiluontoisuuden tai hankeluonteisuuden takia rajalliset. VMBaron työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa kolmannen kerran syksyllä 2010. Kyselyyn vastasi 241 museovirastolaista ja vastausprosentti oli 65. Työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,27. Luku oli noussut edellisestä vuodesta hieman. Erot muun valtion ja Museoviraston välillä ovat pieniä. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset esiteltiin osastoittain järjestetyissä työpajoissa, joiden sisällöstä vastasi Net Effect Oy. Työpajoissa mietittiin yhdessä konkreettisia keinoja lisätä työtyytyväisyyttä arjen työssä. Työpajojen ehdotukset ja kyselyn tulosten yhteenveto esiteltiin johtoryhmässä, joka tältä pohjalta rakentaa työhyvinvoinnin kehittämislinjaukset vuodelle 2011. Tuloksellisuuden kehittyminen lähivuosina Edellä esitettyjen tulostavoitteiden, Museoviraston ja opetusministeriön väliseen tulossopimukseen sisältyvien muiden tavoitteiden sekä viraston muun keskeisen toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan toiminnallisen tehokkuuden, tuotosten ja laadunhallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen näkökulmista luvuissa 1.3 1.5. Analyysissä on käytetty tulossopimuksen 2008-2010 mukaisia tulosmittareita. Museoviraston tuleva uusi toimitila, meneillään oleva prosessimuotoiseen organisaatioon tähtäävä organisaationmuutos sekä toimitilan mahdollistama kirjastojen ja arkistojen yhdistäminen sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita palvelevaksi tietokeskukseksi antavat tilaisuuden keskittää sekä ydin- että tukitoimintoja suuremmiksi ja nykyistä tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi. Valtion tuottavuusohjelman edellyttämistä henkilöstövähennyksistä selviytyminen muodostaa silti vakavan haasteen tulevan toiminnan suunnittelulle. Tuottavuutta parannetaan myös tietojärjestelmiä uudistamalla, ottamalla käyttöön asianhallintajärjestelmä sekä organisoimalla uudelleen tukipalveluja. Panostaminen kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöaineistojen verkkosaatavuuden parantamiseen palvelee niin viranomais- ja muuta sidosryhmäyhteistyötä kuin kansalaisia, jotka pääsevät tutustumaan aineistoon asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kansallinen digitaalinen kirjasto-hankkeen kautta rahoitettavat kulttuuriperinnön digitointihankkeet, kuten esine- ja kuvakokoelmien tehostettu digitointi sekä rakennetun kulttuuriympäristön inventointitietojärjestelmän kehittäminen tulevat merkittävästi parantamaan tilannetta. Kulttuuriympäristön vaalimisessa vaikuttavuuden lisäämistä, politiikkatason ohjausta sekä vahvempaa läsnäoloa maakunnissa yhdessä maakuntamuseoiden kanssa haetaan 2011 alkaen mm. kolmella alueyksiköllä sekä kahdella keskushallinnon tasolla toimivalla kehittämis-, tutkimus- ja ohjausyksiköllä. 10

Museovirasto on pyrkinyt hankkimaan lisärahoitusta omistamiensa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen säilymiseen ja asianmukaiseen restaurointiin sekä niiden saattamiseen houkutteleviksi kulttuurimatkailukohteiksi. Erityisen keskeisiä ovat keskiaikaiset linnat ja suurimmat museokohteet. Niiden saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden parantaminen sekä turvajärjestelmien kehittäminen ovat keskeisiä haasteita. Tässä suhteessa mahdolliset valtionhallinnon tuottavuustavoitteet muodostavat suuren uhkatekijän. Suomen kansallismuseossa tuottavuusvähennykset kohdistuvat jo aiemmin niukasti resursoituihin toimintoihin valtion tuottavuusohjelmat 1 ja 2 vähentävät vuoteen 2015 mennessä Suomen kansallismuseosta n. 20 henkilötyövuotta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat suuret uudistushankkeet, Kansallismuseon peruskorjaus, Kulttuurien museon perustaminen ja Suomen merimuseon siirtäminen Kotkaan jättäneet muun museotoimen ja kokoelmatoiminnot vanhojen resurssien varaan. Hoidettavien museoiden määrä on vuosien mittaan kasvanut. Työvaltaisella museoalalla ei voida tavoitella vaikuttavuuden tai tuottavuuden kasvua ilman toimintaedellytysten parantamista tai hoidettavien kohteiden karsimista. Suomen Kansallismuseossa toteutettiinkin vuonna 2010 toimintojen karsiminen ja aukioloaikojen lyhentäminen. Anjalan kartanomuseo suljettiin pysyvästi. Muiden kesämuseoiden vuosittaista aukioloaikaa lyhennettiin. Kansallismuseo ja Kulttuurien museo olivat vuoden 2010 alusta lähtien avoinna vain yhtenä arki-iltana, aikaisemman kahden sijasta, ja Cygnaeuksen galleria avoinna vain kesäkauden. Kesämuseoiden taloudellisten toimintaedellytysten vahvistamiseksi käynnistettiin samalla aktiivinen paikallisten yhteistyötahojen etsintä. Tämä on jo P. E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen kohdalla johtanut ulkopuolisella rahoituksella tapahtuvan kehittämishankkeen syntymiseen. Vuonna 2010 tehtiin myös selvitystyötä ja esitys Kulttuurien museon tulevaisuuden turvaamisesta. Laskeva kävijämäärä ja Tennispalatsin nousevat kiinteistökustannukset (n. 630 000 /vuosi) saivat Museoviraston, Kulttuurien museon henkilökunnan tuella, esittämään, että Kulttuurien museo siirretään takaisin Kansallismuseon tontille vuokrasopimuksen umpeutuessa 2013. Museon siirtäminen on mahdollista, kun Kansallismuseon pihan alle valmistuvat uudet maanalaiset varastotilat, joiden räjäyttäminen aloitettiin 2010. Kulttuurien museon ja Kansallismuseon täysipainoisen näyttelytoiminnan mahdollistaisi uusi maanalainen vaihtuvien näyttelyiden tila, jonka suunnitteleminen aloitettiin myös 2010. Uudishankkeiden rahoittamiseksi Senaatti-kiinteistön kanssa aloitettiin neuvottelut Kansallismuseon siirtämisestä Senaatin omistukseen. Museovirasto siirtyi Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.11.2009 henkilöstöhallinnon tehtävien osalta ja 1.1.2010 taloushallinnon tehtävien osalta, jolloin osa viraston talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävistä siirtyi virastosta palvelukeskuksen hoidettaviksi. Palvelukeskusasiakkuudesta ei ole vielä toistaiseksi ollut hyötyä eikä kustannussäästöjä viraston toiminnalle. Asiakkuuden kustannukset ylittävät merkittävästi toimintoihin aiemmin käytetyt henkilöstö- ja järjestelmäkustannukset. 11

1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Museoviraston toiminta tulee valtion talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön osalta esitetyistä kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisista vaikuttavuuden tavoitteista seuraavia: kulttuurin perustan vahvistaminen (kulttuurin ja tiedon saatavuus, kulttuuriperinnön ja ympäristöjen säilyminen, kulttuuriperintökasvatus, kansallisen ja alueellisen kulttuurihallinnon toimivuus) sekä kaikkien väestöryhmien kulttuuriin osallistumismahdollisuuksien tukeminen (kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuus ja saavutettavuus, kulttuurisesti moninaisen kehityksen edistäminen). Museoviraston toiminta-alaa koskevia vaikuttavuustavoitteita on sen lisäksi esitetty sekä suunnittelu- ja strategia-asiakirjoissa Opetusministeriön strategia 2020; Kulttuuripolitiikan strategia 2020; opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2011; opetusministeriön aluekehittämisstrategia vuosille 2003 2013; opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelma 2006 2010; että teema- ja sektoristrategioissa ja -ohjelmissa. Palvelutarjonnan ja palvelujen sisältöjen alueella Museoviraston aikaansaamia vaikutuksia ovat alueellisen saatavuuden vahvistuminen, palveluiden saavutettavuuden lisääntyminen eri väestöryhmille, lisääntynyt vuorovaikutus palvelun tarjoajan ja käyttäjien välillä sekä kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden kohentuminen ja aineistojen uusi käyttö. Vaikuttavuutta lisäävät alueellisille viranomaisille ja väestölle suunnattujen kulttuurimaisemaa, kiinteitä muinaisjäännöksiä ja rakennettua ympäristöä koskevat palvelut. Kulttuuriperinnön suojelun ja säilyttämisen hahmottaminen alueellisena vetovoimatekijänä, asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä ja elinkeinotoiminnan, kuten kulttuurimatkailun voimavarana on voimistuva suuntaus. Museot ovat yhteisölleen kulttuuripalvelu, jonka fyysisellä ja tiedollisella saavutettavuudella on ihmisen hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle suuri merkitys. Vaikuttavuutta lisätään ylläpitämällä ja kehittämällä sekä kansallisia että kansainvälisiä verkostoja. Kansallisella tasolla kumppanuudet ja yhteistyö on aktiivista kulttuuriperintöja ympäristöhallinnon lisäksi myös muiden hallinnonalojen kanssa. Yhteistyötä syvennetään myös tiedeyhteisöjen, muun museokentän sekä kolmannen sektorin kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä Museovirasto tekee hallinnollisella, viranomais- sekä asiantuntijatasolla. Kansainvälisten sopimusten ja suositusten toteuttamisella sekä osallistumisella keskinäiseen tiedon ja kokemusten vaihtoon on suuri yhteiskunnallinen merkitys kansallisten politiikkaohjelmien ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Tavoitteena on Suomen kulttuuriperintöä koskevien aineistojen avaaminen osaksi Euroopan ja maailman kulttuuriperintöä. Museoviraston toiminta-alaa koskeville vaikuttavuustavoitteille ei ole pääsääntöisesti asetettu mitattavaa tasoa. Tästä syystä viraston toiminnan vaikuttavuutta on toistaiseksi voitu arvioida vain sanallisesti. Vaikuttavuutta koskeva analyysi on tehty ydinprosesseittain tulossopimuksen 2008-2010 mukaisesti. 12

Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö Kokoelmien vaikuttavuus ilmenee pääasiassa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon muiden prosessien kuten näyttelyiden, julkaisujen sekä esine- ja kuvalainojen kautta. Kokoelmien hoidon ja ylläpidon tavoitteena on kansallisesti merkittävän aineellisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja saavutettavaksi tekeminen. Toimintavuonna painotettiin kokoelmien parempaan säilyvyyteen liittyviä toimia kunnostamalla aineistoja muuttoa varten. Aineistojen saattaminen digitaaliseen muotoon ja niiden julkaiseminen tietoverkoissa lisää niiden hyödyntämismahdollisuuksia ja tuo aineistot kaikkien saataville. Eri rekistereihin lisättyjen uusien tietueiden määrä on kasvanut erityisesti valokuvien osalta. Internetiin selattavaksi lisättyjen esine- ja kuvatietojen määrä on yli kaksinkertaistunut jo toisena vuotena peräkkäin ja parantanut siten aineistojen saatavuutta. Museovirasto osallistui aktiivisesti Kansallisen digitaalisen kirjaston suunnitteluun ja toteutukseen vuonna 2010. Kulttuuriperinnön aineistojen tuominen sen kautta yleisön saataville tuo jatkossa uutta vaikuttavuutta. Museoviraston rakennuttamistoiminnan ja muinaisjäännösten hoidon vaikuttavuustavoitteena on kiinteän kulttuuriperinnön säilyminen ja sen saavutettavuus kaikille kansalaisille. Museoiden ja nähtävyyskohteiden saavutettavuutta parannettiin toteuttamalla kohteissa esteettömyysratkaisuita (mm. Ainola, Turun linna, Kärnäkosken linnoitus) ja teettämällä uusi opasteita. Korjausrakennuttamiseen osoitetut budjettivarat eivät kasvaneet, minkä vuoksi kohteiden korjausvelka kasvaa edelleen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi Museovirastossa laadittiin vuonna 2010 Kiinteistöstrategia, joka ohjaa jatkossa voimavarojen keskittämistä merkittävimpiin kohteisiin ja joistakin kohteita luopumista. Museoviraston muinaisjäännösten hoidon vaikuttavuustavoitteena on arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttäminen aktiivisin hoidon toimenpitein ja tiedon välittäminen kansalaisille hoidettujen kulttuuriperintökohteiden avulla. Resurssien väheneminen aiheuttaa Museoviraston jatkuvasti itse hoitamien kohteiden määrän vähenemisen ja siten myös hoidon kautta saavutettavan vaikuttavuuden vähenemisen. Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut Viranomaistoiminnalla on vaikuttavuutta esimerkiksi ohjelmatyön ja ennakoivan viranomaistoiminnan sekä Museoviraston myöntämien avustusten alueilla. Museoviraston osallistumisella valtionhallinnon strategia- ja ohjelmatyöhön pyritään kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön luontevaan integrointiin eri sektoreiden toimintaan sekä kulttuuriperinnön vaalimisen toimintaedellytysten parantamiseen. 13

Ennakoivan suojelun keskeinen osa on vaikuttaminen maankäytön suunnitteluun osallistumalla aloitusvaiheen neuvotteluihin sekä kulttuuriympäristöä koskevan tiedon tarjoaminen maankäytön suunnitteluun soveltuvassa muodossa. Aktiivisella, sopimuksiin perustuvalla sidosryhmäyhteistyöllä kehitetään viranomais- ja asiantuntijatoiminnan prosesseja ja Museoviraston näkyvyyttä, vahvistetaan osapuolten yhteisten intressien toteuttamista sekä ehkäistään tarpeettomien suojeluristiriitojen syntymistä. Yhteistyötä ja yhteistä kouluttautumista maakunnallisten toimijoiden kuten maakuntamuseoiden kanssa tiivistettiin, ja kulttuuriympäristön suojelutehtäviä koskevien uusien yhteistyösopimusten solmimista jatkettiin neljän museon kanssa (Lappi, Tornionlaakso, Etelä-Karjala, Pohjois- Karjala). Valmiiksi neuvoteltiin kaksi muuta sopimusta. Muinaisjäännösten hoidon asiantuntijatoiminta käsitti useiden alueellisten toimijoiden muinaisjäännösten hoitoon liittyvien hankkeiden ohjauksen sekä valvonnan. Lisäksi osallistuttiin alueellisiin kulttuuriympäristö ja ohjausryhmiin sekä muiden sidosryhmien kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Strategia- ja ohjelmatyön osalta tärkeimpiä olivat Haagin yleissopimuksen toimeenpanon valmistelu, 2009 vahvistetun RKY-luettelon informaatio-ohjaus ja konkreettinen toimenpano, arkeologian laatuvaatimusten valmistelu laajana yhteishankkeena sekä sotien jälkeisten rakennettujen ympäristöjen analysointi. Yhteistoimintasopimukset Senaattikiinteistöjen ja Metsähallituksen kanssa ovat luonteeltaan myös vahvasti strategisia. Museotoimen kehittäminen aloitti yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä museokentän toimijoiden kanssa vuoden 2011 loppuun jatkuvan valtakunnallisen hankkeen, jossa pyritään tukemaan ja kehittämään pienten paikallismuseoiden toimintaa. Kehittämishankkeella pyritään turvaaman pienten museoiden vaalimaa perintöä entistä paremmin, edistämään alueellista kulttuuritoimintaa museoiden kautta ja lisäämään paikallismuseotoiminnan vaikuttavuutta. Syksyllä maakuntamuseoiden kanssa käydyissä museolain mukaisissa nelivuotisneuvotteluissa kartoitettiin alueellisen toiminnan vaikuttavuutta. Suomen kansallismuseon asiantuntijat toimivat useiden eri museoiden hallituksissa ja johtokunnissa ja tukivat siten omalla osaamisellaan pienempien museoiden toimintaa. Entistämisavustusten merkitys erityisesti yksityisessä omistuksessa olevien rakennusten vaalimisessa on huomattavan suuri. Uusittu laki rakennusperinnön suojelemisesta korostaa entisestään avustusten merkitystä ja myös tarvetta niiden kokonaissumman lisäämiseen. Vuonna 2010 jaettiin sekä talousarvion mukaiset entistämisavustukset että veikkausvoittovaroista ohjatut ylimääräiset avustukset, yhteensä 1,289 milj. euroa. Museoiden harkinnanvaraiset avustukset, vuonna 2010 1 000 000 euroa, ohjataan museoiden toimintaan opetusministeriön kanssa asetettujen, vaikuttavuustavoitteita tukevien painopisteiden mukaan. Avustusten vaikuttavuuden seurantaa kehitettiin vuonna 2010 yhteistyössä maakuntamuseoiden kanssa. Tiedon tuottaminen ja tutkimus Museoviraston näkyvyyttä mediassa ei voitu vuonna 2010 seurata kustannussyistä. 14

2007 2008 2009 2010 Medianäkyvyys / seurantakuukausi 492 695 441 - Museovirasto keskittyi hallinnassaan olevien kokoelma- ja arkistoaineistojen saatavuuden parantamiseen tutkimusstrategian mukaisesti. Tuleva asiakaspalvelukonsepti tulee nostamaan Museoviraston kykyä tukea kulttuuriperintöalan tutkimustavoitteita sekä tiedon tuottamisen ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Näyttelyt ja tietopalvelut Museotoiminnan vaikuttavuutta seurataan kävijämäärillä ja kävijämäärien suhteella museoiden avoinnapitotunteihin. Yleisön kiinnostusta kuvaa myös maksavien kävijöiden prosentuaalinen osuus aikuiskävijöistä sekä tilattujen (maksullisten) opastusten ja työpajojen määrä. Pienentyneestä kokonaiskävijämäärästä huolimatta kävijämäärä tunnissa on hiukan noussut (museoiden sulkemiset vähensivät avoinnapitotunteja). Se oli v. 2010 26,38 henkeä/tunti, mutta museoiden keskinäiset erot olivat suuria. Suurin kävijämäärä tunnissa oli Kansallismuseossa (48,6), Merimuseossa toiseksi suurin, mutta laskenut ( 39,2, 2009: 45,6), pienin Kulttuurien museossa (5,5, 2009: 6,2). Maksavien kävijöiden kokonaismäärä laski selvästi. Samaan aikaan kuitenkin lasten ja nuorten kävijämäärä kasvoi yli asetetun tavoitteen. Linnojen avoinna oloajat eivät ole oleellisesti muuttuneet vuodesta 2009. Hämeen linnassa kävijämäärä oli pienempi kuin vuonna 2009 muina kuukausina paitsi loka-, marras- ja joulukuussa. Loppuvuonna koululaisryhmien määrä Hämeen linnassa oli huomattavasti suurempi kuin edellisvuonna. Museoiden näyttelytoiminnalla pyritään myös herättämään kiinnostusta mediassa ja aikaansaamaan julkista keskustelua. Näyttelytoiminnan vaikuttavuudesta oli hyvänä esimerkkinä Kansallismuseon nukkekotinäyttely Unelmien kodit, jonka valmisteluun liittyi maahanmuuttaja- ja ongelmanuorten sekä kodittomien naisten kanssa tehty yhteisprojekti. Projektin aikana syntyneet nukkekodit ovat mukana näyttelyssä. Sekä itse näyttely että sen sosiaalinen osuus herättivät laajaa huomiota tiedotusvälineissä. Hämeen linnassa oli esillä vuonna 2010 Ajaton aarre näyttelyn lisäksi kaksi muuta erikoisnäyttelyä, Suomettunut Suomi 29.4.-17.10.2010 ja Leningradin alueen orpolasten kuvataidenäyttely 17.9.2010-6.1.2011. Näyttelyistä erityisesti Suomettunut Suomi herätti kiinnostusta mediassa. Suurta huomiota sekä mediassa että erilaisilla julkisilla keskustelufoorumeilla herätti myös päätös Kulttuurien museon sulkemisesta Tennispalatsissa vuoden 2013 lopussa. Keskusteluissa korostui Kulttuurien museon vaikuttavuus: useimmat osallistujat pitivät museon tarjoamaa kansainvälisyysnäkökulmaa erittäin tärkeänä. Museoviraston olennaisten arkisto- ja kokoelma-aineistojen digitointi ja sähköinen tiedonhallinta mahdollistavat kansalaisten pääsyn kulttuuriperinnön ja kokoelmien äärelle 15

ajasta ja paikasta riippumatta. Kokoelmatietojen internetsaatavuus lisääntyi vuonna 2010 noin 260 prosenttia. Kulttuuriympäristöä koskevien suojelukohderekisterien yhteisen Rekisteriportaalin avaamisella suurelle yleisölle ja palvelun käytettävyyden parantumisella on ollut suuri merkitys. Suomen museot online palvelun uudistus on parantanut aivan vastaavalla tavalla järjestelmän käytettävyyttä ja tietojen löydettävyyttä. Molemmissa palvelun tekninen toteutus mahdollistaa sen, että palvelujen sisältö on haettavissa Googlen hakukoneella. Molempien järjestelmien käyttö on kasvanut paljon suuremmaksi kuin suunnitelmissa oli osattu odottaa. Molemmat palvelut toimivat myös palautekanavina, joiden kautta tulee tasaisesti käyttäjäpalautetta. Palautteen avulla palvelujen vaikuttavuutta voidaan kehittää asiakaslähtöisesti. Uutena palveluna vuoden 2010 aikana otettiin käyttöön kuvamyyntipalvelu. Sen käyttö on ollut ilahduttavan runsasta jo kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Avustukset museotoiminnalle Museovirasto tukee museotoimintaa ja kulttuuriperinnön tallentamista harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla. Vuonna 2010 näihin oli käytettävissä yhteensä 1 000 000 euroa. Tästä käytettiin 435 000 euroa ammattimuseoiden innovatiivisten hankkeiden tukemiseen. Hakijoita oli 66 ja avustus myönnettiin 36 museolle. Valtionosuuden ulkopuolella olevien kunnallisten sekä säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämien museoiden tukemiseen käytettiin 492 000 euroa. Hakijoita oli 213, ja avustus myönnettiin 135 museolle. Lisäksi myönnettiin paikallismuseotoiminnan kehittäminen hankkeen (PAMU) selvitystyöhön kahdelle museolle yhteensä 73 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Museoviraston käyttöön myös 150 000 euron määrärahan käytettäväksi kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen tarkoitettuihin avustuksiin. Avustusta haki 58 toimijaa ja se myönnettiin 29 kansalaisjärjestölle ja yhteisölle, erityisesti maaseutu- ja työväenperinteeseen liittyviin hankkeisiin. Paikallisen ei-ammatillisen museotoiminnan tukemisessa pyritään toisaalta museotoiminnan perusedellytysten kuten kokoelmien hallinnan ja hoidon sekä perusnäyttelyiden tason nostamiseen ja toisaalta museoiden hallussa olevan laajan rakennetun kulttuuriperinnön säilymisen turvaamiseen. Avustuksilla on merkittävää paikallista vaikuttavuutta. Hakuprosessin tueksi laadittu kirjallinen ohje käännettiin ruotsiksi. Ammatillisten museoiden toiminnan tuki suunnataan museoiden innovatiivisiin hankkeisiin. Näillä pyritään lisäämään museoiden tietosisältöjen saatavuutta erityisesti kulttuuriperintökasvatuksen tarpeisiin sekä edistämään erityyppisillä projekteilla suvaitsevuutta, monikulttuurisuutta, saavutettavuutta sekä museokokoelmien liikkuvuutta ja kehittymistä. 16

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämisavustukset Museoviraston entistämisavustusmääräraha 2010 oli 629 000 euroa. Lisäksi veikkausvoittovaroista saatiin lisärahoitusta 660 000 euroa. Avustushakemuksia saapui 447 kappaletta, yhteensä 10,4 milj. euroa ja avustus myönnettiin 160 kohteelle, 36 %:lle hakijoista ja yhteensä 12,8 % haetusta kokonaissummasta. Suurimpia avustuskohteita olivat paljon julkisuuttakin saaneet Helsingin Pyhän Henrikin katedraali ja Porvoon Söderskärin majakka. Erityiskohteista voi nostaa esiin mm. Pyhtään Ahvenkosken kartanon, Paimion parantolan Ruusukellarin Hyvinkään elokuvateatteri Arenan. Avustuksia suunnataan erityisesti restauroiviin ja konservoiviin töihin sekä toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten ja käsityövaltaisten rakennustapojen säilymistä. Avustukset maailmanperintökohteille Vuoden 2010 jaettu summa oli 250 000 euroa, hakemusten yhteissumma puolestaan 523 230 euroa. Avustuksia jaettiin 34 kohteelle ja 53 hankkeelle. Hakemuksia tuli 39 kohteesta yhteensä 92 hankkeelle. Avustuksia osoitettiin kohteiden entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan. Perinnelaivojen korjaus- ja entistämisavustukset Opetusministeriö asetti Museoviraston käyttöön vuodeksi 2010 yhteensä 364 500 euroa käytettäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen alusten korjaus- ja entistämistoimintaan. Käsiteltyjä avustushakemuksia oli 27 kappaletta, joista 19 myönnettiin avustusta. 17

1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toteutuneet henkilötyövuodet, kulut ja tuotot tavoitekokonaisuuksittain vuosina 2010, 2009 ja 2009 (varsinainen ja maksullinen toiminta yhdessä) Tavoitekokonaisuudet Htv:t 2010 Htv:t 2009 Htv:t 2008 Muutos % 09/08 Muutos % 10/09 Kustannukset 1 000 2010 Kustannukset 1 000 2009 Kustannukset 1 000 2008 Muutos % 09/08 Muutos % 10/09 Tuotot 1 000 2010 Tuotot 1 000 2009 Tuotot 1 000 2008 Muutos % 09/08 Muutos % 10/09 1 Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö 119,8 120,3 127,5-6 % 0 % 14 116 13 361 12 990 3 % 6 % 738 736 1 207-39 % 0 % 2 Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut 3 Tiedon tuottaminen ja tutkimus 43,8 45,2 47,7-5 % -3 % 3 053 2 627 2 745-4 % 16 % 152 57 59-3 % 166 % 40,0 49,0 68,8-29 % -18 % 2 521 2 779 3 256-15 % -9 % 988 1 490 1 635-9 % -34 % 4 Näyttelyt ja tietopalvelut 83,2 97,1 103,4-6 % -14 % 5 398 5 811 6 254-7 % -7 % 1 694 1 928 1 817 6 % -12 % 5 Viestintä ja markkinointi 7,6 9,2 9,9-7 % -17 % 696 773 864-11 % -10 % 0 0 1-100 % 6 Maksullinen tukitoiminta 13,1 15,0 16,6-10 % -13 % 1 138 1 880 1 770 6 % -39 % 1 602 1 688 1 578 7 % -5 % 7 Museoviraston sisäisen toiminnan laadun kehittäminen 8 Henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen 28,4 29,2 28 4 % -3 % 1 538 1 523 1 462 4 % 1 % 40 0 4-100 % 9,1 10,5 9 17 % -13 % 661 707 550 29 % -7 % 7 0 4-100 % Yhteensä 345,0 375,4 410,9-9 % -8 % 29 119 29 461 29 891-1 % -1 % 5 221 5 899 6 305-6 % -11 % 18

Toteutuneet henkilötyövuodet tavoitekokonaisuuksittain vuosina 2008, 2009 ja 2010 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Vuosi 2008 20,0 0,0 Kokoelmat ja kiinteä Viranomaistoiminta Tiedon tuottaminen kulttuuriperintö ja asiantunijapalvelut ja tutkimus Näyttelyt ja tietopalvelut Viestintä ja markkinointi Maksullinen tukitoiminta Museoviraston Henkilöstön sisäisen toiminnan osaamisen ja laadun kehittäminen suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen Toteutuneet kustannukset (1 000 ) tavoitekokonaisuuksittain vuosina 2008, 2009 ja 2010 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Vuosi 2008 Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö Viranomaistoiminta Tiedon tuottaminen ja ja tutkimus asiantunijapalvelut Näyttelyt ja tietopalvelut Viestintä ja markkinointi Maksullinen tukitoiminta Museoviraston sisäisen toiminnan laadun kehittäminen Henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen 19

Henkilötyövuodet 2010 Henkilötyövuodet 2009 Maksullinen toiminta yhteensä 31 % Varsinainen toiminta yhteensä 69 % Maksullinen toiminta yhteensä 33 % Varsinainen toiminta yhteensä 67 % Yllä on esitetty Museoviraston toiminnan jakautuminen varsinaiseen toimintaan ja maksulliseen toimintaan vuosina 2009 ja 2010. Henkilötyövuosien määrä oli 375,4 vuonna 2009 ja 345,0 vuonna 2010. Varsinainen toiminta 2010 Varsinainen toiminta 2009 3,7 % 4,0 % 2,5 % 7,2 % 11,7 % 49,9 % 1 (119,7 htv) 2 (43,7 htv) 3 (16,2 htv) 4 (17,2 htv) 3,0 % 7,8 % 11,5 % 47,8 % 1 (119,6 htv) 2 (45,0 htv) 3 (19,7 htv) 4 (19,6 htv) 6,8 % 5 (6,1 htv) 7 (28,1 htv) 7,9 % 5 (7,5 htv) 7 (28,8 htv) 18,2 % 8 (8,8 htv) 18,0 % 8 (10,0 htv) Yllä on esitetty Museoviraston varsinaisen toiminnan jakautuminen tavoitekokonaisuuksille. Varsinaiseen toimintaan kohdistui 250,2 henkilötyövuotta vuonna 2009 ja 239,7 henkilötyövuotta vuonna 2010. Maksullinen toiminta 2010 Maksullinen toiminta 2009 1,5 % 0,3 % 12,4 % 62,8 % 0,3 % 0,1 % 0,1 % 22,6 % 1 (0,1 htv) 2 (0,1 htv) 3 (23,8 htv) 4 (66,1 htv) 5 (1,5 htv) 6 (13,1 htv) 7 (0,3 htv) 8 (0,3 htv) 3,0 % 3,8 % 9,9 % 1,3 % 58,9 % 0,5 % 0,2 % 22,4 % 1 (0,6 htv) 2 (0,2 htv) 3 (29,4 htv) 4 (77,5 htv) 5 (1,7 htv) 6 (15,0 htv) 7 (0,4 htv) 8 (0,5 htv) Yllä on esitetty Museoviraston maksullisen toiminnan jakautuminen tavoitekokonaisuuksille. Maksulliseen toimintaan kohdistui 125,3 henkilötyövuotta vuonna 2009 ja 105,27 henkilötyövuotta vuonna 2010. 20

1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Museoviraston taloudellinen toiminta on jaettu varsinaiseen toimintaan ja maksulliseen toimintaan, jotka taas on jaettu kahdeksaan kokonaisuuteen. Kokonaisuudet muodostuvat Museoviraston neljästä ydinprosessista (kokonaisuudet 1-4) ja tukiprosesseista. Yhdeksäs kokonaisuus sisältää hallinnollisen toiminnan sekä välilliset henkilöstöön liittyvät toiminnot. Kokonaisuuksiin on määritelty toiminnot, joita käytetään niin kirjanpidossa kuin työajanseurannassakin. Menojen ja tulojen osalta käytetään kirjanpidossa aina toimintokoodia muilta osin kuin henkilöstökuluissa. Henkilöstökulut kohdistetaan toiminnoille tehdyn työajan perusteella. 1. Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö 2. Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut 3. Tiedon tuottaminen ja tutkimus 4. Näyttelyt ja yleisötoiminta 5. Viestintä ja markkinointi 6. Maksullinen tukitoiminta 7. Museoviraston sisäisen toiminnan laadun ja toimintaedellytysten parantaminen 8. Henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen 9a. Yleishallinnolliset toiminnot 9b. Välillisten henkilöstökustannusten toiminnot Kokonaisuuksille 1 8 on vyörytetty toiminnoille kirjattu välillinen työaika ja sen henkilöstökustannukset (9b) sekä yleishallinnollinen työaika ja sen henkilöstökustannukset mukaan lukien yleishallinnollisten toimintojen muut kustannukset (9a). Edellisten sivujen taulukossa ja grafiikassa on esitetty vyörytetyt tiedot, mutta seuraavien kappaleiden taulukoissa tiedot on esitetty toiminnoille suoraan kohdistetuilla luvuilla. Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö toiminnot Htv 2008 Htv 2009 Htv 2010 Kokoelmien kartuttaminen, ylläpito ja 5201, 5203, 5204 30,48 30,51 35,91 konservointi Kiinteän kulttuuriperinnön hoito 5205-5210 48,84 43,07 37,66 Digitointi ja rekistereiden ylläpito 5202, 5221, 5222 7,26 7,91 6,55 toiminnot 2008 2009 2010 Kokoelmien kartuttaminen, ylläpito ja 5201, 5203, 5204 1 563 570 1 689 661 1 992 751 konservointi Kiinteän kulttuuriperinnön hoito 5205-5210 5 785 951 6 131 921 6 208 225 Digitointi ja rekistereiden ylläpito 5202, 5221, 5222 248 123 341 810 283 579 21