JÄMSÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

1 (14) JÄMSÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Annettu ympäristönsuojelulain (527/2014) 202 :n nojalla Kaupunginvaltuuston hyväksymä pvm XX.XX.XXXX Kuulutettu pvm XX.XX.XXXX

2 (14) 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 Määritelmiä 2. JÄTEVEDET 5 Talousjätevesien puhdistustaso ja siirtymäajat viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 6 Talousjätevesien käsittely 6.1 Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen 6.2 Talousjätevesien käsittelyä koskevat rajoitukset erikseen määritellyillä alueilla 7 Poikkeaminen talousjätevesien käsittelymääräyksistä 8 Vähäisten jätevesien käsittely 9 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto 10 Mattojen ja muiden tekstiilien pesu 3. PINTAVESIEN- JA POHJAVESIEN SUOJELU 11 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen 12 Hevosten pito 13 Lannan, lietteen, virtsan ja säilörehun puristenesteiden levitys pohjavesi- ja ranta-alueilla 14 Metsänhoidossa käytettävien kemikaalien käyttö pohjavesialueilla 4. KEMIKAALIT JA JÄTTEET 15 Yleiset määräykset kemikaalien varastoinnista 16 Erityiset määräykset kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella 17 Kemikaalisäiliötarkastukset 18 Kuivakäymälät 5. ILMANSUOJELU 19 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy 20 Kulkuväylien ja pihojen kunnossa- ja puhtaanapitotyöt 21 Rakennusten kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvien päästöjen torjunta 6. MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA ULKOTILOISSA 22 Ympäristönsuojelulain 118 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen 7. MUUT MÄÄRÄYKSET 23 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 24 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 25 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä 8. VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 26 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo

3 (14) 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja pilaantumisesta aiheutuvien haittojen poistaminen ja vähentäminen ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja sen nojalla annettuja säännöksiä täydentävillä, paikalliset olosuhteet huomioivilla ja käytännön tilanteita selventävillä määräyksillä. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Jämsän kaupungin kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 202 :n perusteella. Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten, kuin ympäristönsuojelulain 22 :ssä säädetään. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelulain 202 :n mukaan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea koko kuntaa tai vain tiettyjä alueita kunnasta. Tarpeelliseksi on katsottu, että osa määräyksistä on annettu koko Jämsän alueelle ja ympäristönsuojelullisesti tärkeitä alueita suojellaan tarkemmin määräyksin. Tällaisia alueita Jämsässä ovat pohjavesialueet, ranta-alueet ja taajaan rakennetut alueet. Ympäristönsuojelulain 202 :n mukaan määräykset voivat koskea: 1) toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia; 2) erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa; 3) toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaavaalueen ulkopuolella; 4) sellaisten alueiden määrittelyä, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön taikka ojaan, lähteeseen, tekolammikkoon tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen noroon; 5) sellaisten alueiden ja vyöhykkeiden määrittelyä, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan; 6) valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista; 7) vesien ja meriympäristön tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen vesienhoitosuunnitelman tai merenhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia.

4 (14) 4 Määritelmiä Mainitun pykälän mukaan määräykset eivät voi koskea: 1) luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa; 2) 31 :ssä tarkoitettua koeluonteista toimintaa; 3) 120 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita; 4) 136 :n 1 momentissa tarkoitettua pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevaa ilmoitusmenettelyä; 5) puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten (mm. rakennusjärjestyksen ja jätehuoltomääräysten) rinnalla ja tarvittaessa samanaikaisesti. Mikäli niissä on määrätty samasta asiasta, tulee ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon. Kunnan viranomaisen tulee määräysten soveltamisalaa koskevaa lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehdessä ottaa huomioon, mitä näissä ympäristönsuojelumääräyksissä määrätään. Paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tiettyjä tarkennettuja määräyksiä, ovat seuraavat: 1. Pohjavesialue, jolla tarkoitetaan 1-, 2- ja E-luokan pohjavesialueita. 1-luokan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2-luokan pohjavesialue on vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. E-luokan pohjavesialue on ympäristön kannalta tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. 2. Ranta-alue, jolla tarkoitetaan vesistöön (joki, järvi, lampi tai vastaava) rajoittuvaa maa-aluetta, joka sijaitsee enintään 50 metrin etäisyydellä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. 3. Taajaan asutut alueet, joilla tarkoitetaan näissä määräyksissä asemakaavoitettuja alueita, sekä muita erillisiä kylä- ja taaja-asutusalueita. Talousjätevettä on asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja vastaavista tuleva jätevesi tai ominaisuuksiltaan vastaava maitohuoneiden taikka muun elinkeinotoiminnan jätevesi. Harmaa vesi on asumisessa erilaisista pesutoiminnoista syntynyttä jätevettä. Se ei sisällä käymäläjätevesiä eikä käymäläjätettä.

5 (14) Tiukennetulla tasolla tarkoitetaan hajajätevesiasetuksen (209/2011) 4 :n mukaista jätevesien ohjeellista puhdistustasoa. Tiukennettua puhdistustasoa noudatetaan ranta-alueilla ja taajaan asutuilla alueilla. Perustasolla tarkoitetaan hajajätevesiasetuksen (209/2011) 3 :n mukaisia vähimmäisvaatimuksia jätevesien puhdistukselle. Perustason puhdistustasoa noudatetaan muilla kuin ranta-alueilla ja taajaan asutuilla alueilla. Lietettä on jätevedestä omaksi jakeeksi erottuva laskeutuva tai kelluva aines saostussäiliössä, pienpuhdistamossa tai muussa käsittelyssä. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on talousjäteveden puhdistukseen tai muuhun käsittelyyn tarvittava laite-/rakennekokonaisuus, joka voi koostua saostussäiliöistä, maahanimeyttämöstä, maasuodattamosta, umpisäiliöstä, pienpuhdistamosta tai muista laitteista taikka näiden laitteiden ja menetelmien yhdistelmästä. Esiselkeytys / saostussäiliö on yksi- tai useampiosainen, vesitiivis mekaaninen esikäsittelylaite, jonka läpi jätevesi virtaa, ja joka pidättää erottuvat laskeutuvat kiintoaineet sekä vettä kevyemmät ainesosat. Maahanimeyttämö on maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maasuodattamo on maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan, suodatinkerroksen läpi. Jätevesi kootaan putkistolla ja johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Maaperäkäsittelyllä tarkoitetaan maaperässä tapahtuvaa jätevesien käsittelyä esimerkiksi maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä. Pienpuhdistamo on muu talousjäteveden käsittelylaite, jonka toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Umpisäiliö on vesitiivis, talousjäteveden ja lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole purkuputkea ympäristöön. Jäteveden vähäisyys kiinteistöllä arvioidaan mm. asumismäärän (asukasvuorokausina), vedenkäytön ja ympäristöolojen (sijainti perus- tai tiukennetun puhdistustason alueella) avulla. Esimerkiksi kantoveden, tilapäisen vesijohdon tai enintään yhden pumppukäyttöisen kylmävesipisteen varassa olevan suihkuttoman ja vesikäymälättömän kiinteistön jätevesien muodostusta pidetään yleensä vähäisenä. Jos kiinteistöllä on käytettävissä esimerkiksi sähkötoiminen paineellinen lämminvesivaraaja, muu kiinteästi kytketty talousveden lämmitysjärjestelmä, useampia vesipisteitä tai jokin painevettä käyttävä sähkölaite, jätevesimäärää ei yleensä voida pitää vähäisenä.

6 (14) Vesistöjä ovat järvet, lammet, joet, purot, tekojärvet, kanavat ja muut luonnolliset tai keinotekoiset vesialueet lukuun ottamatta noroa tai ojaa. Norolla tarkoitetaan puroa pienempää uomaa, jonka valuma-alue on < 10 km2 ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. Yleisillä alueilla tarkoitetaan puisto-, virkistys-, katu- ja tiealueita sekä muita vastaavia alueita. 2. JÄTEVEDET Kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan määrätä yleiseen viemäriin liittymättömien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä ja johtamisesta. Määräyksillä voidaan puuttua myös sellaisiin erityistilanteisiin, joissa johtamista viemäriin, maaperään tai pintavesiin voidaan rajoittaa tai kieltää. Jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä on ympäristönsuojelumääräysten lisäksi noudatettava ympäristönsuojelulakia, valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (209/2011, ns. hajajätevesiasetus) sekä Jämsän kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä on pyydettäessä velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja kiinteistöllä käytössä olevista jätevesien käsittelylaitteistoista. 5 Talousjätevesien puhdistustaso ja siirtymäaika viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Hajajätevesiasetuksessa on annettu talousjätevesille vähimmäisvaatimukset (3 ) sekä ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla (4 ) verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen. Ohjeellinen puhdistustaso voidaan ottaa käyttöön kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määritellyillä alueilla. Näissä määräyksissä käsittelyvaatimuksista käytetään vastaavasti nimityksiä perustaso (3 ) ja tiukennettu taso (4 ). Hajajätevesiasetuksen mukaiset käsittelyvaatimukset puhdistustasosta ovat seuraavat: Orgaaninen aines (BHK7) Perustaso Tiukennettu taso 80 % 90 % Kokonaisfosfori 70 % 85 % Kokonaistyppi 30 % 40 %

7 (14) Kiinteistökohtaiset jäteveden puhdistusjärjestelmät tulee saattaa vastaamaan puhdistustasoa seuraavien määräaikojen mukaisesti: Sijainti / etäisyys 50 m vesistöstä tai taajaan asuttu alue Puhdistustaso Määräaika tiukennettu taso 15.3.2018 muut alueet perustaso 15.3.2018 6 Talousjätevesien käsittely Jätevedet esiselkeytetään saostussäiliöissä ja käsitellään sen jälkeen maasuodattamossa, maahanimeyttämössä, pienpuhdistamossa tai muulla puhdistustason saavuttavalla menetelmällä. Maahanimeyttämö edellyttää imeytyskoetta tai maanäytetutkimusta maaperän soveltuvuuden varmistamiseksi. Vanhaa öljysäiliötä ei hyväksytä käytettäväksi umpisäiliönä. 6.1 Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen Näitä määräyksiä noudatetaan, ellei jäljempänä toisin määrätä. Sijoitettaessa uusia jätevesien maaperäkäsittelylaitteistoja (maahanimeyttämöä tai maasuodattamoa) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Kohde Talousvesikaivo, lähde *) -kaikki jätevedet -vain harmaat vedet Tie, tontin raja 5 Maalämpökaivo *) -kaikki jätevedet -vain harmaat jätevedet Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - maasuodattamossa - maahanimeyttämössä Vähimmäissuojaetäisyys (metriä) 30 50 20 50 30 50 20 50 *) Vähimmäissuojaetäisyys riippuu tontin maastosta ja maaperän läpäisevyydestä. Suojaetäisyyksien lähtökohtana on järjestelmän sijoittaminen pohjaveden virtaussuunnassa talousvesikaivon ja lämpökaivon alapuolelle. 0,5 1

8 (14) Kiinteistöjen jätevedet on johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesien käsittelyssä ei voida noudattaa vähimmäissuojaetäisyyksiä tai jätevesien puhdistusvaatimukset täyttävä käsittely ei muista syistä johtuen ole mahdollista. 6.2 Talousjätevesien käsittelyä koskevat rajoitukset erikseen määritellyillä alueilla Sen lisäksi, mitä 5, 6 ja 6.1 :ssä on määrätty, on talousjätevesien käsittelyssä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevilla pohjavesialueilla, ranta-alueilla ja taajaan rakennetuilla alueilla noudatettava seuraavia määräyksiä: Pohjavesialueilla jätevedet tulee johtaa joko umpisäiliöön tai tiiviiden putkistojen avulla käsittelyyn pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesien maaperäkäsittely pohjavesialueilla on kielletty. Ranta-alueilla wc-vesien maaperäkäsittely on kielletty. Wc-vesien käsittely pienpuhdistamossa on sallittua, mikäli puhdistettu jätevesi johdetaan vähintään 50 metrin päähän rantaviivasta. Sijoitettaessa uusia harmaiden vesien maaperäkäsittelylaitteistoja tai puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa, tulee suojaetäisyys vesistöön olla vähintään 30 metriä, kun kyse on vakituisesta asunnosta tai ympärivuotisessa käytössä olevasta lomaasunnosta, ja 10 metriä, kun kyse on vain kesäasumiseen käytettävästä lomaasunnosta tai saunarakennuksesta. Lisäksi ranta-alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, etteivät puhdistamattomat jätevedet pääse suoraan vesistöön kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden aikana. Taajaan asutuilla alueilla wc-vesien käsittely maahanimeyttämössä on kielletty. 7 Poikkeaminen talousjätevesien käsittelymääräyksistä Näiden määräysten 5 ja 6 :stä poikkeamisessa noudatetaan ympäristönsuojelulain 157 :ää. 8 Vähäisten jätevesien käsittely Muut kuin vesikäymälän vedet voidaan johtaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 155 :n mukaisesti puhdistamatta maaperään, jos niiden määrä on vähäinen, eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vähäiset harmaat vedet tulee johtaa maaperään imeytyskaivon tai kivipesän kautta. Määräys koskee ensisijaisesti uusia saunoja ja kesäasuttavia loma-asuntoja, joissa jäteveden määrä arvioidaan vähäiseksi.

9 (14) Olemassa olevasta saunarakennuksesta tulevat vähäiset pesuvedet voidaan johtaa 10 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin kyseinen rakennus. Vähäisiäkään pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. 9 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty yleisillä alueilla. Yksityisillä alueilla pesutoiminta tulee järjestää siten, etteivät pesuaineita sisältävät pesuvedet joudu vesistöön eivätkä pohjavesialueilla maaperään tai aiheuta muuta ympäristön pilaantumista. Ammattimainen tai usein toistuva pesutoiminta edellyttää aina tarkoitukseen rakennettua tiivispohjaista pesupaikkaa, jossa pesuvedet esikäsitellään hiekan- ja öljynerotuskaivossa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa laitteistossa, ja viemäröidään edelleen jätevedenpuhdistamolle. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla pesupaikan pesuvedet tulee käsitellä ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10 Mattojen ja muiden tekstiilien pesu Mattojen ja muiden tekstiilien pesu tulee järjestää siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet joudu suoraan vesistöön, esimerkiksi käyttämällä kaupungin matonpesupaikkoja. 3. PINTAVESIEN- JA POHJAVESIEN SUOJELU 11 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen Lumen vastaanottopaikkaa ei saa sijoittaa pohjavesi- tai ranta-alueelle niin, että siitä aiheutuu roskaantumista tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lumen vastaanottopaikat on sijoitettava ja niistä on huolehdittava siten, ettei aiheudu kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle eivätkä sulamisvedet aiheuta vettymistä naapurikiinteistöille. Lumen vastaanottopaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen. 12 Hevosten pito Nämä määräykset koskevat uusien hevostallien rakentamista.

10 (14) Hevosten pitoon tarkoitetun rakennuksen rakennuspaikan täytyy olla riittävän suuri toiminnan luonne ja hevosten lukumäärä huomioon ottaen. Hevostalli vaatii tilaa ympärilleen. Lantalan, ulkoilutarhojen, jaloittelualueiden, suorituspaikkojen ja varastotilojen sijoittaminen ja tilantarve tulee ottaa huomioon, kun hevostallin perustamista suunnitellaan. Erityisesti taajaan asutuilla alueilla hevostallin sijoittuminen tulee suunnitella harkiten. Talli, lantala, maneesi, ratsastuskenttä ja ulkoilutarha tulee sijoittaa vähintään 30 metriä naapurin rajasta silloin, kun hevosia on neljä tai useampi. Pienillä talleilla (1 3 hevosta tai ponia) suojaetäisyys voi olla tätä pienempi, kuitenkin vähintään 10 metriä. Lantalat, ratsastuskentät ja ulkoilutarhat tulee sijoittaa riittävän etäälle kiinteistön omasta ja naapureiden talousvesikaivosta, valtaojista ja vesistöistä maasto ja maaperä huomioon ottaen. Suojaetäisyydet talousvesikaivoon, vesistöön ja lähteeseen tulee kuitenkin olla vähintään 50 metriä ja valtaojaan vähintään 20 metriä. Laidunalueiden suojaetäisyydet voivat olla edellä mainittuja pienempiä. Lanta tulee siivota ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä lantalaan säännöllisesti ja riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Jaloittelualueiden pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. 13 Lannan, lietteen, virtsan ja säilörehun puristenesteiden levitys pohjavesi- ja rantaalueilla Lannan, lietteen, virtsan ja säilörehun puristenesteiden levitys on kielletty pohjavesialueilla. Vesistöjen rannoille tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suoja-alue, jolle ei saa levittää lantaa, lietettä, virtsaa tai puristenestettä. 14 Metsänhoidossa käytettävien kemikaalien käyttö pohjavesialueilla Pohjavesialueilla ei saa käyttää metsänhoidossa kemiallisia torjunta-aineita. Lannoituksia, joiden pääasiallisena tarkoituksena on lisätä maaperän typpi- tai fosforipitoisuutta, ei sallita. Käytettävien lannoitteiden tulee olla hidasliukoisessa muodossa. 4. KEMIKAALIT JA JÄTTEET 15 Yleiset määräykset vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastoinnista Vaarallisella kemikaalilla tarkoitetaan palo- ja räjähdysvaarallista tai terveydelle tai ympäristölle vaarallista kemikaalia tai muuta palavaa nestettä. Vaarallisia nestemäisiä kemikaaleja ovat mm. polttoaineet, öljyt, maalit, torjunta-aineet ja liuottimet sekä näiden nestemäiset jätteet.

11 (14) Kemikaalien säiliö- ja astiavarastoinnissa on noudatettava voimassa olevan lainsäädännön lisäksi seuraavia yleisiä määräyksiä: Kemikaalien varastointi kiinteistöillä ei saa vahinkotilanteissakaan aiheuttaa haihtumista ilmaan eikä vuotoja maaperään, viemäriin, pohjaveteen tai muuhun ympäristöön. Ulkopuolisten käsiksi pääsy kiinteistöllä varastoitaviin kemikaaleihin tulee estää säilyttämällä ne esimerkiksi aidatussa tai lukitussa tilassa. Kemikaalisäiliöissä tulee olla merkintä sisällöstä. Maanpäälliset ulkona olevat yksivaippaiset polttoneste- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säiliön koosta riippumatta sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen tai tiiviille, kantavalle ja kemikaaleja kestävälle alustalle. Käytössä olevien yksivaippaisten säiliöiden suojaus on järjestettävä 3 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Polttonesteiden ja muiden nestemäisten kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kantavalla ja kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Käytössä olevat tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä 3 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Tilapäiset tankkauspaikat on sijoitettava kemikaaleja kestävälle alustalle. Määräys ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja eikä venesatamien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja. Nestemäisten kemikaalien käsittelypaikoilla tulee olla imeytysainetta ja kalustoa vuotojen varalle. Kiinteistön omistajan tai toiminnanharjoittajan on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot kiinteistöllä olevista kemikaalisäiliöistä. 16 Erityiset määräykset kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella Uusia öljy-, polttoaine- tai muiden nestemäisten vaarallisten kemikaalien säiliöitä ei saa sijoittaa maan alle pohjavesialueilla. Pohjavesialueilla uusien maanpäällisten nestemäisten vaarallisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai yksivaippaisella säiliöllä tulee olla vähintään säiliön kokoa vastaava katettu suoja-allas. Säiliöt on sijoitettava tiiviille, kantavalle ja kemikaaleja kestävälle alustalle ja varustettava ylitäytönestolaitteistolla. Pohjavesialueella jo olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan katettuun suoja-altaaseen. Käytössä olevien yksivaippaisten säiliöiden suojaus on järjestettävä 3 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. 17 Kemikaalisäiliötarkastukset Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983, muutos 1199/1995 mukaan

12 (14) ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaisesti. Muilla alueilla sijaitseva maanalainen öljy-, polttoaine- tai muu nestemäisen vaarallisen kemikaalin säiliö, on tarkastutettava ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10 vuoden välein, ellei säiliön kuntoluokituksen takia ole tarpeen tehdä tarkastuksia useammin tai poistaa säiliö käytöstä. Säiliö, jonka käyttöönottoaikaa ei voida osoittaa tai joka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen määräysten voimaantuloa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 3 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Tarkastukset saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 18 Kuivakäymälät Kuivakäymälää tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu haju- tai muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle. Käymälän alusastian tulee olla tyhjennettävä, tiivis ja mitoitettu siten, että päästöt maaperään on estetty. Kuivakäymälässä on käytettävä riittävästi seosainetta hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Uusia kuivakäymälöitä ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs vesistöä eikä ilman naapurin kirjallista suostumusta 5 metriä lähemmäs tontin rajaa. Kuivakäymälä ja käymäläjätteen kompostori ei saa sijaita tulva-alueella. Kompostoimatonta käymäläjätettä ei saa haudata maahan. Taudinaiheuttajien tuhoamiseksi käymäläjätteet tulee kompostoida tiivispohjaisessa kompostorissa riittävän kauan ennen jatkokäyttöä tai toimittaa ympäristöluvan omaavalle jätteen vastaanottajalle. Kompostoivista käymälöistä tuleva käymäläjäte on tarvittaessa jälkikompostoitava esim. lehtikompostin joukossa, jälkikompostointi ei vaadi tiivistä rakennetta. Erottelevan kuivakäymälän nestettä ei saa johtaa kuivakäymälästä suoraan maahan, vaan se tulee kerätä tiiviiseen astiaan. Kerätty neste voidaan vedellä laimennettuna käyttää lannoitteena tai kompostoida seosaineen kanssa. 5. ILMANSUOJELU 19 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistot sekä muut tulipesät on säädettävä, huollettava ja niitä on käytettävä siten, ettei päästöistä aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lämmityslaitteiston kunto on vaadittaessa osoitettava asiantuntijan antamalla arviolla. Jätteiden poltosta kiinteistöllä määrätään kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä.

13 (14) 20 Kulkuväylien ja pihojen kunnossa- ja puhtaanapitotyöt Liikenneväylille, pihoille ja pysäköintialueille kertynyt hiekoitushiekka ja muu kiintoaines tulee poistaa keväisin mahdollisimman pian lumen ja jään sulettua. Hiekan ja kiintoaineksen poistamisen aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla puhdistettava alue tarvittaessa. Hiekan poistaminen lehtipuhaltimella on kielletty. 21 Rakennusten kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvien päästöjen torjunta Rakennuksen ulkopintojen hiekkapuhallus tai muu pölypäästöjä aiheuttava toimenpide, ellei sitä ole pidettävä ympäristövaikutuksiltaan vähäisenä, on asemakaava-alueella tehtävä peitteen alla. Määräys ei koske toimenpidettä, jonka kohteena on omakotitalo, paritalo tai kooltaan niihin rinnastettava muu rakennus. Määräys ei lisäksi koske toimenpidettä, jonka pölypäästöjen ehkäisemisestä määrätään ympäristönsuojeluviranomaisen antamassa päätöksessä. 6. MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA ULKOTILOISSA 22 Ympäristönsuojelulain 118 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen Ympäristönsuojelulain 118 :n mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Melua tai tärinää ei pidetä erityisen häiritsevänä, jos toiminta tai tapahtuma: 1) on urheilu-, huvi-, tai näytöstilaisuus tai muu yleisötilaisuus (pois lukien moottoriurheilutapahtumat), joka ajoittuu klo 7-22 välille kestäen enintään kaksi perättäistä päivää kertaluontoisesti 2) on rakentamista, purkamista, kunnossapitoa tai niihin rinnastettavaa toimintaa (kuten murskausta, louhintaa, paalutusta yms.), joka tapahtuu arkipäivisin klo 7-18 välisenä aikana kestäen enintään kaksi viikkoa 3) on moottoriurheilua (kuten kilpailu tai harjoitusajo) klo 9-20 välillä, joka kestää enintään kaksi perättäistä päivää kertaluontoisesti ja tapahtuu tapahtumaan varatulla, ulkopuolisilta suljetulla alueella. 7. MUUT MÄÄRÄYKSET 23 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön omistajan tai haltijan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan taikka tapahtuman järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, rakennelmista,

14 (14) laitteista ja suunnitelmista, joiden tarkoituksena on ehkäistä päästöjä ja torjua ympäristön pilaantumista. 24 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristölautakunta voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, tai määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. 25 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Näiden määräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 18 luvussa ja 20 luvun 224 ja 225 :issä. 8. VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 26 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä määräykset tulevat voimaan XX.XX.XXXX.