UURAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 LUONNOS/ UURAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Uuraisten kunnanvaltuusto XX.XX.2013 xx Voimaantulo X.X.2013

2 2 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen Määritelmiä LUKU JÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMÄTTÖMILLÄ KIINTEISTÖILLÄ Jätevesiä koskevien määräysten soveltamisala Talousjätevesien puhdistustaso Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle Puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla Jätevesien käsittely Yleiset käsittelyvaatimukset Erityiset käsittelyvaatimukset pohjavesialueilla Rantavyöhyke 100 metrin etäisyydelle ja saaret Vähäisten vesien käsittely Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen Kiinteistön haltijan huolehtimisvelvollisuudet jäteveden puhdistusjärjestelmän suhteen Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys Vedenottamoiden suojavyöhykkeet Hevostallien ja hevosten ulkoilualueiden vesiensuojelunäkökohdat Turvetuotantoa koskevat vesiensuojelumääräykset LUKU JÄTTEET Kuivakäymäläjäte Maatalousjäte Maanrakentamisessa hyödynnettävät sivutuotteet ja jätteet Ruoppaus- ja vesikasvillisuuden poistojäte LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla Kemikaalisäiliötarkastukset Käytöstä poistetun säiliön käsittely LUKU ILMANSUOJELU Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy LUKU MELUNTORJUNTA Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo Liite 1A Liite 1B Uuraisten pohjavesialueet Pohjavesialueet alueittain

3 3 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten ja määräysten täytäntöön panemiseksi on Uuraisten kunnassa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella. Määräykset koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa taikka puolustusvoimien toimintaa. Ympäristösuojelumääräysten tavoitteena ovat paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen Uuraisten kunnanvaltuusto on antanut määräykset ympäristösuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla. Määräyksissä on myös huomioitu ympäristönsuojelulain 3 a luku (169/2011). Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Uuraisten kunnassa toimii ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta voi siirtää sille tässä järjestyksessä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten, kuin laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986) säädetään. Haja-asutusalueiden talousvesien käsittelyjärjestelmien rakentamista valvoo rakennusvalvontaviranomainen, jona Uuraisten kunnassa toimii ympäristölautakunta. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli asiasta on määrätty muussa kunnallisessa säännöstössä, tulee ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tasoon. 3 Määritelmiä Harmaalla vedellä tarkoitetaan peseytymisessä, ruuanlaitossa, astian- ja pyykinpesussa syntyviä jätevesiä. Jäteveden maahanimeyttämöllä tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Jäteveden maasuodattamolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistautuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn.

4 4 Jäteveden maaperäkäsittelyllä tarkoitetaan jätevesien käsittelymenetelmiä, joissa hyödynnetään luonnollisen maaperän ominaisuuksia tai käytetään muuten maa-aineksia hyväksi jätevesien käsittelyssä. Maapuhdistamon perusratkaisut ovat maasuodattamo ja maahanimeyttämö. Jäteveden saostussäiliöllä (saostuskaivo) tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät ainesosat. Jäteveden umpisäiliöllä (umpikaivo) tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Umpisäiliö tulee varustaa täyttymishälyttimellä. Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tarkoitetaan talousjätevesien puhdistusta tai muuta käsittelyä varten tarvittavien laitteiden ja rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta, joka voi koostua saostussäiliöstä, maahanimeyttämöstä, maasuodattamosta, umpisäiliöstä, pienpuhdistamosta tai muista laitteista taikka näiden laitteiden ja menetelmien yhdistelmästä. Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Lietteellä tarkoitetaan jätevesistä saostussäiliössä, pienpuhdistamossa tai muussa käsittelyssä muodostuvaa laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeenaan. Pienpuhdistamolla tarkoitetaan talousjäteveden käsittelylaitetta, jonka toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Ei kuitenkaan saostus- tai umpikaivo eikä maahanimeyttämö eikä maasuodattamo. Pilaantumiselle herkällä alueella tarkoitetaan taajaan rakennettuja alueita, jätevesikuormitukselle herkkiä luontokohteita sekä vesistöjen ranta-alueita. Ranta-alueella tarkoitetaan järveen, lampeen tai vastaavaan vesistöön rajoittuvaa maaaluetta, joka ulottuu pääsääntöisesti 200 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei rantayleiskaavassa toisin määritellä. Pienten lampien ja jokien ranta-alue voi olla tätä pienempi. Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan ranta-alueen osaa, joka sijaitsee metrin etäisyydellä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan asemakaavoitettua Keskustaajama-aluetta ja asemakaavoittamattomia taajaan rakennettuja Höytiän-, Kyynämöisen-, Jokihaaran-, Kangashäkin- ja Hirvaskankaan kyläkeskittymiä ja keskeisiä kyläalueita. Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa jätevettä sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä.

5 5 Tärkeällä ja vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tarkoitetaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen määrittämiä Uuraisten pohjavesialueita, jotka esitetään liitekartalla 1. ( Salmi-Kuukka I), ( Peltokangas I), ( Höytiä I), ( Kiljasenkangas I), ( Hankala I), ( Ruotokassi I), ( Kangashäkki I), ( Syrjänkangas II), ( Kellokangas II), ( Hirvaskangas I) ja ( Köntyskangas I) ((I ja II luokan pohjavesialueet)). Pohjavesiluokat ovat: luokka I vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ja luokka II vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan lainvoimaista kunnan päätöksellä määriteltyä aluetta, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta. Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä. Vähäisellä vesien käytöllä tarkoitetaan, että jätevesien määrä on vähäinen, kun vesikäymälättömissä asunnoissa veden käyttö on vähäistä asukasvuorokausina ja talousvesi kannetaan tai johdetaan tilapäisellä vesijohdolla tai kiinteistö on muutoin veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus) Yleisellä alueella tarkoitetaan asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattaviksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta. 2 LUKU JÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMÄTTÖMILLÄ KIINTEISTÖILLÄ 4 Jätevesiä koskevien määräysten soveltamisala Jätevesiin liittyvät ympäristönsuojelumääräykset koskevat vesihuoltolaitoksen toimintaalueen ulkopuolella olevia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriverkostoon ja joilla ei ole ympäristölupaa. Ympäristönsuojelumääräykset koskevat myös viemäriverkoston toiminta-alueella olevia kiinteistöjä, joille on vesihuoltolain (119/2001) 11 :n perusteella myönnetty vapautus viemäriverkkoon liittymisvelvollisuudesta. Vesihuoltolain (119/2001) 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistön tulee liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon, ellei kiinteistö ole hakenut vapautusta vesihuoltolain 11 :n perusteella.

6 6 5 Talousjätevesien puhdistustaso 5.1 Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle Vähimmäisvaatimuksia sovelletaan muilla kuin pilaantumiselle herkillä alueilla. Alueilla, joilla sovelletaan vähimmäisvaatimuksia, jätevesien puhdistusjärjestelmä tulee suunnitella, mitoittaa ja toteuttaa siten, että järjestelmän puhdistusteho täyttää vähintään seuraavat vaatimukset (VNA 209/ ) verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen: Kuormitustekijä Puhdistusteho Orgaaninen aines (BHK 7 ) 80% Kokonaisfosfori (P) 70 % Kokonaistyppi (N) 30 % Ohje: Vähimmäisvaatimuksia sovellettavalla alueella myös WC-vesien maahanimeyttäminen saostuskaivokäsittelyn jälkeen on mahdollista, mikäli maaperä on imeyttämiseen soveltuva. 5.2 Puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla Pilaantumiselle herkillä alueilla jätevesien puhdistusjärjestelmä tulee suunnitella, mitoittaa ja toteuttaa siten, että järjestelmän puhdistusteho täyttää vähintään seuraavat vaatimukset (VNA 209/ ): Kuormitustekijä Puhdistusteho Orgaaninen aines (BHK 7 ) 90% Kokonaisfosfori (P) 85 % Kokonaistyppi (N) 40 % Puhdistustehon täyttymistä arvioidaan vertaamalla jätevesijärjestelmästä lähtevää kuormitusta käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Jätevesien käsittelyä pohjavesialueella ja rantavyöhykkeellä käsitellään 6 :ssä. Ohje: Pilaantumiselle herkillä alueilla jätevedet käsitellään joko maasuodattamossa, jossa on fosforinpoisto tai pienpuhdistamossa. Myös muu puhdistusvaatimukset täyttävä käsittelyjärjestelmä on mahdollinen. Mikäli kiinteistöllä on pesu ja WC-vesien erillisviemäröinti voidaan pesuvedet imeyttää maahan jos WC-vedet johdetaan umpisäiliöön, joka on varustettu täyttymishälyttimellä. Maahanimeytyksen edellytyksenä on, että maaperä on siihen sopivaa. 6 Jätevesien käsittely 6.1 Yleiset käsittelyvaatimukset Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkkoon, eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, on jätevedet johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

7 7 Kiinteistön vesikäymälävesiä ei saa johtaa käsittelemättömänä maahan. Ohje: Jätevesien käsittelystä on säädetty ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella (209/2011). Jätevesien käsittelystä vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueella on säädetty vesihuoltolaissa (119/2001). Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmän luvanvaraisuudesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). 6.2 Erityiset käsittelyvaatimukset pohjavesialueilla Pohjavesialueilla tulee liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon, jos se vain on mahdollista. Pohjavesialueilla talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Poikkeuksen muodostavat vähäiset vedet, jotka eivät sisällä wc-vesiä. Pohjavesialueilla vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on jätevesien käsittelyjärjestelmän tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Mahdollisuutena on jätevesien käsittely kokonaisuudessaan pohjavesialueen ulkopuolella. Vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on erillisviemäröinti, jolloin vesikäymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka on varustettu täyttymishälyttimellä tai rakennetaan asianmukainen kompostikäymälä. Harmaiden vesien käsittelyjärjestelmän on oltava pohjarakenteeltaan tiivis ja puhdistettu jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. 6.3 Rantavyöhyke 100 metrin etäisyydelle ja saaret Vesikäymäläjätevesien maahanimeytys on rantavyöhykkeellä kielletty. Mikäli wc-vesiä ei voida johtaa yleiseen viemäriverkkoon, tulee ne johtaa umpisäiliöön, joka on varustettu täyttöhälyttimellä, ja toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan. Toimiva kompostikäymälä on suositeltavana vaihtoehtona vesikäymälälle. Harmaat vedet tulee käsitellä niin, että puhdistusteho täyttää pilaantumiselle herkille alueille asetetut puhdistusvaatimukset. Vakituisesti asutuilla kiinteistöillä wc-vedet voidaan käsitellä myös pienpuhdistamossa tai tiiviissä maasuodattamossa, mikäli se täyttää pilaantumiselle herkillä alueilla asetetut puhdistusvaatimukset. Saareen vesikäymälän rakentaminen on kielletty. 6.4 Vähäisten vesien käsittely Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen, eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Imeytyksen edellytyksenä on, että maaperä on imeytykseen sopiva. Vähäiset rantasaunan pesuvedet tulee imeyttää vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.

8 8 7 Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (imeytys- ja maasuodatuskenttä) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäisetäisyyksiä: Kohde Vähimmäissuojaetäisyys Talousvesikaivo*, maalämpökaivo m maastosta ja maaperästä riippuen Vesistö pesuvedet (harmaat vedet) 30 m maastosta ja maaperästä riippuen puhdistetun jäteveden purkupaikkaa m pienpuhdistamo, maasuodattamo (vakituiset asukkaat) WC -jätevedet - ei maahanimeytystä rantavyöhykkeellä Tie, tontin raja 5 m Suojakerros pohjavesitason yläpuolelle maasuodatus imeytys *myös talousvesikäytössä olevat lähteet 0,5 m 1 m Puhdistettujen jätevesien purkupaikka tulee sijoittaa siten, että vedet eivät päädy suoraan vesistöön. Rantavyöhykkeellä jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, etteivät puhdistamattomat jätevedet pääse suoraan vesistöön kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden (HW50) aikana. Kiinteistöjen jätevedet on johdettava umpisäiliöön, jossa on täyttöhälytin, mikäli jätevesien käsittelyssä ei voida noudattaa vähimmäissuojaetäisyyksiä tai jätevesien puhdistusvaatimukset täyttävä käsittely ei ole mahdollinen. 8 Kiinteistön haltijan huolehtimisvelvollisuudet jäteveden puhdistusjärjestelmän suhteen Kiinteistön haltijan tulee vastata siitä, että jätevesien puhdistuslaitteet ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja laitteiden puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Saostussäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liete tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle tai käsitellä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kiinteistön haltijan tulee pitää kirjaa järjestelmän kunnossapidosta. Kirjanpito sekä tositteet on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 9 Kiinteistökohtaisesta jätevesijärjestelmästä on oltava ajantasaiset käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohje: Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 126 :n mukaisen toimenpideluvan. 9 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvoja, veneitä, koneita ja vastaavien laitteiden ammattimainen tai muu laajamittainen pesu on pesuaineiden laadusta riippumatta sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan-, rasvan-, ja öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla pesuvedet on johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymään jätevesien käsittelyjärjestelmään. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden satunnainen pesu muilla kuin liuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asuinkäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa yleiseen jätevesi- tai sadevesiviemäriverkostoon tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille eikä muutakaan terveyshaittaa. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisillä alueilla kuten puisto-, virkistys-, katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisillä alueilla on kielletty. 10 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen ja muiden tekstiilien pesu kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet missään olosuhteissa joudu suoraan vesistöön tai ettei niistä aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. 11 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lumen vastaanottopaikat on sijoitettava ja niistä on huolehdittava siten, ettei käytöstä tai toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista, kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle. Sulamisvedet eivät saa aiheuttaa roskaantumista, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa naapureille. Lumen vastaanottopaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta välittömästi lumien sulamisen jälkeen. Lumen vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alueelle tuoda muuta jätettä. Alueelle kulkeutuneet muut jätteet tulee välittömästi toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. 12 Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys Lietelantaa, kuivalantaa, virtsaa tai puristenesteitä ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille (I ja II-luokka). Kuivalantaa voi levittää pohjavesialueiden reunavyöhykkeelle, mikäli kasvien ravinnetarvetta ei ylitetä.

10 10 Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla ja säilörehun puristenesteellä. Ohje: Lannan ja virtsan kuljetuksessa on huolehdittava siitä, että lantaa tai virtsaa ei saa vuotaa tai pudota tiestölle. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesien pääsyn rajoittamisesta on säädetty valtionneuvoston asetuksella 931/2000. Karjanlannan käyttöön liittyvistä menettelytavoista on esitetty suositus nitraattiasetuksen liitteenä 3. Yllä olevalla määräyksellä on osa suosituksista muutettu sitoviksi. Hyvään maatalouskäytäntöön kuuluu suosituksena, että kotieläinten lanta levitetään siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan Ravinteiden vesiin pääsyä voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeitä, joita ei lannoiteta. Suojavyöhykkeen suositusleveys on vähintään 10 metriä. 13 Vedenottamoiden suojavyöhykkeet Uuraisten Peltokankaan ja Kangashäkin vedenottamoiden ympärille asetetaan säteeltään 200 metrin vyöhyke jossa on ympäröivää aluetta tiukemmat määräykset lannan ja kemikaalien käsittelystä. Vedenottamoiden suojavyöhykkeellä oleville pelloille ei saa levittää lietelantaa, kuivalantaa, virtsaa tai puristinnesteitä eikä käyttää kemiallisia lannoitteita eikä torjunta-aineita. 14 Hevostallien ja hevosten ulkoilualueiden vesiensuojelunäkökohdat Uusien ulkotarhojen ja ratsastuskenttien pitää sijaita vähintään seuraavilla etäisyyksillä: m vesistöstä tai valtaojasta m talousvesikaivosta tai lähteestä Ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää suurempiakin suojaetäisyyksiä silloin, kun olosuhteet sitä vaativat. Lanta on siivottava ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä säännöllisesti asianmukaiseen lantavarastoon. Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. 15 Turvetuotantoa koskevat vesiensuojelumääräykset Niistä turvetuotantoalueista, jotka eivät vaadi ympäristölupaa on annettava tieto kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja esitettävä suunnitelma vesiensuojelutoimenpiteistä.

11 11 3 LUKU JÄTTEET 16 Kuivakäymäläjäte Kuivakäymälän alustan tulee olla tiivis. Käymäläjätteet tulee kompostoida asianmukaisesti ja riittävän kauan tai toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan. Käymälää tulee hoitaa siten, että siitä ei aiheudu haju- eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kompostoitu käymäläjäte tulee hyödyntää maanparannusaineena. Tapahtumien järjestäjä vastaa tapahtumaa varten tuotujen käymälöiden hoitamisesta. Ohje: Suotonesteet ja erottelevien käymälöiden virtsa tulee kerätä astiaan ja käsitellä asianmukaisesti. Suotonesteet voidaan kompostoida riittävän seosainemäärän kanssa. Virtsa voidaan käyttää laimennettuna kasvien kastelussa. 17 Maatalousjäte Ylijäämäjuurekset ja muu maatuva maatalousjäte, esim. olki, heinä, säilörehu ja naatit on joko asianmukaisesti mädätettävä, kompostoitava tai toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Maatuva maatalousjäte voidaan kyntää peltoon. Maatalousmuoveja ei saa jättää ympäristöön eikä polttaa avotulella. 18 Maanrakentamisessa hyödynnettävät sivutuotteet ja jätteet Maarakennuksessa voidaan ilman ympäristölupaa tai maanrakennuksen mukaista ilmoitusta hyödyntää puhtaita, pääasiassa mineraalisia ja niihin rinnastettavia teknisiltä ja ympäristöominaisuuksiltaan soveltuvia jäte-eriä ja sivutuotteita korvaamaan luonnonaineksia. Edellytyksenä on, että kyse on tosiasiallisesta hyödyntämisestä ja määrä on enintään 500 m3, materiaali ei sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, eikä aiheuta roskaamista tai muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle. Käytettävä materiaali tulee olla murskattu käyttötarkoitukseen sopivaksi ja koostua kappaleista, joiden halkaisija on enintään 150 mm. Betonijäte ei saa sisältää betoniterästä. Pohjavesialueilla muun kuin puhtaan ylijäämämaan käyttö maanrakentamisessa on kielletty. Jätemateriaalia sisältävä rakenne tulee peittää tai päällystää käyttötarkoitukseen ja ympäristöön sopivalla tavalla. Materiaalin sijoittajan on oltava selvillä erän puhtaudesta ja haitattomuudesta. Hyödyntämisen edellytyksenä on lisäksi, että jätelajista ja sen alkuperästä sekä edellä mainittujen ehtojen täyttymisestä on tehty selvitys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 vrk ennen sijoittamista. Kiinteistöllä syntyvän mineraalisen rakennusjätteen ja ylijäämämaan käytön maanrakentamiseen rakennuspaikalla hyväksyy riittävään selvitykseen perustuen rakennusvalvontaviranomainen purkamisilmoituksen /purkamisluvan tai rakennusluvan yhteydessä.

12 12 Puhtaan ylijäämämaan hyödyntämisestä katusuunnitelman ja yleisten alueiden suunnitelman tai maisematyöluvan mukaiseen käyttötarkoitukseen päättää suunnitelman tai luvan hyväksyvä viranomainen. 19 Ruoppaus- ja vesikasvillisuuden poistojäte Vesikasvillisuuden leikkausjäte ja muu vastaava vesistön kunnostusjäte on poistettava vedestä tai jäältä välittömästi kuivalle maalle siten, ettei se ole tulvavesien huuhdeltavissa ja toimitettava käsiteltäväksi tai käsiteltävä niin, että siitä ei pääse valumaan ravinteita vesistöön tai aiheudu muutakaan ympäristöhaittaa. Ohje: Vesistöjen kunnostuksesta on säädetty vesilaissa ja mm. ruoppauksesta on aina ilmoitettava ELY-keskukselle tai haettava siihen lupa aluehallintovirastolta (yli 500 m3). 4 LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET 20 Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista. Kemikaalien kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien, torjunta-aineiden ja vaarallisten jätteiden varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät kemikaalit pääse maaperään, viemäriin, pohjaveteen tai ympäristöön. Myös haihtuvien yhdisteiden pääsy ilmaan tulee estää. Polttonesteiden varastointiin vesistön läheisyydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Polttonesteet tulee säilyttää tähän tarkoitukseen hyväksytyissä astioissa. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnästä on käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit on säilytettävä aidatussa, lukitussa tilassa tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita. Nestemäisten kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla sekä polttonesteiden tankkaus ja täyttöpaikoilla on oltava imetysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Vaarallisten jätteiden ja vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja/tai varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on ilmoitettava välittömästi hätäkeskukseen (112), Keski- Suomen pelastuslaitokselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Vaarallisten jätteiden keräyksestä ja merkitsemisestä on määrätty myös Uuraisten kunnan jätehuoltomääräyksissä

13 13 21 Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla Pohjavesialuilla käyttöön otettavien maan päälle sijoitettavien öljy-, polttoaine ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Uusia säiliöitä ei saa sijoittaa maan alle. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä vuotojen ilmaisujärjestelmällä. Maan päälle sijoitettavassa säiliössä on oltava myös laponesto. Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen. Säiliön suoja-allas on katettava ja säiliö on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. Työmaa-alueella polttoainesäiliön täyttöventtiilin tai siirtopumpun on oltava lukittuna työajan ulkopuolella tai säiliössä on oltava laponesto. Säiliö ja tankkauspaikka on sijoitettava tiiviille, polttonesteitä läpäisemättömälle alustalle. Tankkauspaikalla on oltava saatavissa imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten, Polttoainesäiliön täyttö työmaa-alueella on kielletty. Työkoneet on säilytettävä tiiviiksi tehdyllä seisonta-alustalla. Työkoneita saa huoltaa työmaa-alueilla ainoastaan poikkeustapauksissa, jolloin se tulee tehdä suojatulla ja kemikaalien haitallisia vaikutuksia kestävällä alustalla. 22 Kemikaalisäiliötarkastukset Kiinteistön haltijan, omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot kiinteistöllä sijaitsevista öljysäiliöistä, niiden kunnosta ja tarkastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistosta. Kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava maanalainen öljy-, polttoaine- tai muu käytössä oleva kemikaalisäiliö sekä muu kuin 4 momentissa tarkoitettu öljy-, polttoaine tai muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10 vuoden välein, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja jonka jäljennös on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski- Suomen pelastuslaitokselle 14 päivän kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Maanalaiset säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden määräysten voimaantuloa, sekä säiliöt joiden käyttöönottoaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Tärkeillä pohjavesialueilla oleva maanalainen öljysäiliö on säiliön omistajan tai haltijan toimesta tarkastutettava siten, kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä (344/1983) edellytetään.

14 14 23 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maasta käytöstä poistettu öljy-, polttoaine-, tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen. Ennen poistamista säiliö on puhdistettava. Puhdistuksen suorittajalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. Todistus puhdistuksesta ja säiliön pois toimittamisesta on toimitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Säiliön noston yhteydessä tulee luotettavalla tavalla varmentaa maaperän puhtaus, esim. kenttäanalytiikalla. Mikäli maaperässä todetaan pilaantuneisuutta, tulee siitä ilmoittaa Keski-Suomen ELY-keskukseen, Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maaperästä öljy-, polttoaine tai muu kemikaalisäiliö, mikäli säiliön poistaminen maasta on teknisesti hyvin vaikeata tai kallista tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää, että Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja ei ole suorittamassaan tarkastuksessa todennut säiliövuotoja eikä siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Säiliön täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava ja säiliö on täytettävä hiekalla tai muulla hyväksyttävällä maa-aineksella. Ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käytöstä poistettua säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti asianmukaisesti puhdistettu ja tarkastettu sekä täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineksella. Säiliön täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on nykyisen haltijan annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle haltijalle. 5 LUKU ILMANSUOJELU 24 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien polttolaitteita tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja ilmanpoistolaitteiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa lähikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. Omatoimisesta jätteiden poltosta on määräykset Uuraisten kunnan jätehuoltomääräyksissä.

15 15 6 LUKU MELUNTORJUNTA 25 Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa Äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden häiritsevä käyttö ulkotiloissa on kielletty yöaikaan (klo 22 07). Niiden käyttö on kielletty päiväaikaan (klo 07 22) sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai vastaavan hoitolaitoksen ja muun erityisen häiriintyvän kohteen läheisyydessä. Kielto ei koske toimintaa, jota koskevassa ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisen meluilmoituksen johdosta tehdyssä päätöksessä on määrätty toisin. Ohje: Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee olla selvillä toimintansa aiheuttaman melun ympäristövaikutuksista ja riskeistä. Järjestäjien tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteet on suunnattu ja äänentoistovahvistimet säädetty koko tilaisuuden ajan siten, että niiden käyttö häiritsee naapuristoa mahdollisimman vähän. 26 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen sekä muut erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnat on kielletty yöaikaan klo 22 07, ellei se ole tarpeen välttämättömien tilapäisten töiden suorittamiseksi. Määräyksen aikarajoitus ei koske liikenneväylien eikä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamisesta on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävän välttämättömänä. Määräys ei myöskään koske maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa. Mikäli välttämätön yöaikaan tehtävä työ tai toimenpide on etukäteen tiedossa, on siitä ilmoitettava etukäteen melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoitolaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toimenpiteestä saattaa aiheutua häiriötä. 27 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä seuraavista toimista: arkisin maanantaista perjantaihin kello tehtävästä rakennuslupaan liittyvästä louhinnasta, murskauksesta, räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä, kun työn kokonaiskesto on enintään 10 työpäivää, tavanomaisesta rakennus- ja purkutyöstä, korjauksesta tai kunnossapidosta, jota tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 07 22, ilotulituksesta,

16 16 äänentoistolaitteiden ja äänenvahvistimien tilapäisestä käytöstä yleisötilaisuuksissa ja muissa tilapäisissä tapahtumissa toreilla, urheilukentillä tai muulla yleisön käyttöön tarkoitetuilla tai soveltuvilla paikoilla klo välisenä aikana, lukuun ottamatta ulkoilmakonsertteja, yksityistilaisuuksista kuten häistä tai muista vastaavista tilaisuuksista 28 Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestävien on tiedotettava melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja naapurikiinteistöjen haltijoille sekä kunnan ympäristönsuojelun toimipisteeseen melua aiheuttavan tapahtuman laadusta, ajankohdasta ja kestosta seitsemän vuorokautta ennen tapahtuman järjestämistä. Melua aiheuttavan työn suorittajan on tiedotettava työmaan vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja naapurikiinteistöjen haltijoille sekä kunnan ympäristönsuojelun toimipisteeseen melua aiheuttavien töiden aloittamisesta, toteutustavasta ja töiden kestosta seitsemän vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 29 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön omistajan tai haltijan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan taikka tilaisuuden tai tapahtuman järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, rakennelmista, laitteista ja suunnitelmista, joiden tarkoituksena on ehkäistä päästöjä ja torjua ympäristön pilaantumisen vaaraa. 30 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä ja voi erityisestä syystä kirjallisesta hakemuksesta myöntää yksittäistapauksissa luvan poiketa näistä määräyksistä. 31 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä Valvonnasta ja hallintopakosta ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin oikaisemiseksi säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rangaistussäädöksistä ympäristönsuojelulain 116 :ssä

17 17 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 32 Voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan xx.xx.2013 Uuraisten kunnanvaltuusto xx.xx.2013 Uuraisten kunnanhallitus xx.xx.2013 Uuraisten kunnan ympäristölautakunta Uuraisten kunnan maaseutuympäristölautakunta