PK-YRITYSTEN ROOLI SUOMESSA

tutkimus

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Yrittäjien profiili 5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 6 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa 1 Yritysten määrä on kasvanut Yritysten määrä on kasvanut tällä vuosituhannella nettomääräisesti keskimäärin 4 000 yrityksellä vuodessa. Vuonna 2007 yritysten määrä kasvoi kuitenkin noin 12 000 yrityksellä. Tämä oli nopeinta kasvua sitten laman jälkeen 1996 1997. Eniten yrityksiä on syntynyt mikroyritysten, eli alle 10 henkilöä työllistävien, luokkaan. Myös muiden pk-yritysten määrä on kasvanut mm. yritysten kasvun ja suuryritysten ulkoistamisen kautta. Konkurssien määrä on vähentynyt vuosittain tosin konkurssien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2008. Tämä ei kuitenkaan selitä yritysten määrän kasvua. Yrityksiä perustetaan vuosittain yli 30 000, mutta toisaalta yli 20 000 yrityksen toiminta loppuu Tilastokeskuksen Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilaston mukaan. On kuitenkin syytä huomata, että luvut sisältävät myös yhtiömuodon muutokset sekä yritysjärjestelyiden kautta päättyneet ja alkaneet yritykset. Siten arviolta aloittamisista vain reilu kolmasosa onkin aitoja uusia yrityksiä. Suomessa yritysten vaihtuvuus on keskimääräistä suurempaa kansainvälisesti vertaillen. Vuonna 2007 Tilastokeskuksen Yritysrekisterin perusteella Suomessa oli 308 917 yritystä. Ilman maa-, metsä- ja kalataloutta yrityksiä oli 252 815. Näistä suuria, eli 250 henkilöä tai enemmän työllistäviä, yrityksiä oli 641 eli 0,3 prosenttia. Siten pk-yrityksiä oli 99,7 prosenttia kaikista yrityksistä. Suuri osa yrityksistä on vieläpä alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä 93 prosenttia yrityksistä. Kaupassa yrityksistä toimii 18 prosenttia, rakentamisessa 15 prosenttia sekä ammatillisissa, tieteellisessä ja teknisissä palveluissa 12 prosenttia. Kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä teollisuudessa toimii 9 prosenttia yrityksistä. Muissa palveluissa yrityksistä toimii 36 prosenttia. Siten tällä tavalla tarkasteltuna Suomen voi sanoa olevan palveluyhteiskunta. Muilla toimialoilla toimii prosentti yrityksistä. Viime vuosina yritysten määrä on kasvanut toimialoilla, joissa julkisella sektorilla on perinteisesti ollut vahva asema: sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Yrityksiä on syntynyt erityisesti myös rahoitukseen sekä liike-elämän palveluihin. Niin ikään rakentamisessa yritysmuotoinen toiminta on lisääntynyt. Yritystilastossa on mukana runsaasti yrityksiä, jotka ovat toimineet vain osan vuotta, mutta kuitenkin yli puoli vuotta. Vuonna 2007 tilastossa oli 80 000 yritystä, joiden liikevaihto jäi alle 40 000 euroon. Tämä kertoo siitä, että osan tilastoidusta yritystoiminnasta täytyy olla myös sivutoimista. 1 Katsauksen on kirjoittanut ekonomisti Harri Hietala (harri.hietala@yrittajat.fi) Suomen Yrittäjistä. 1

Kuva 1. Yritysten määrän kehitys v. 1990 2007 (Lähde: Tilastokeskus). 260 000 252 815 250 000 240 000 240 459 230 000 220 000 210 000 218 140 215 799 211 474 211 304 228 744 224 636 220 782 846 217 231218 214 965 211 620 205 468 200 000 195 868 190 000 180 000 170 000 183 449 182 015 177 785 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 (Maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset eivät ole mukana vuodesta 1993 alkaen.) Kuva 2. Yritysten määrä v. 2007 (Lähde: Tilastokeskus). Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Suuryritykset (250- hlöä) 641; 0,3 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) 235 200; 93,0 % 2

Kuva 3. Yritysten määrä toimialoittain v. 2007 (Lähde: Tilastokeskus). Muut toimialat; 2799; 1 % Teollisuus; 23220; 9 % Muut palvelut; 88684; 36 % Rakentaminen; 38767; 15 % Kauppa; 46618; 18 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 30192; 12 % Kuljetus ja varastointi; 22535; 9 % Kuva 4. Yritysten määrä liikevaihdon mukaan v. 2007 (Lähde: Tilastokeskus). 400 000-1 999 000; 31786; 13 % 2 000 000-9 999 000; 9626; 4 % yli 10 000 000; 3328; 1 % alle 40 000; 80025; 32 % 100 000-399 000; 64222; 25 % 40 000-99 000; 63828; 25 % 3

Kuva 5. Konkurssien määrä v. 1990 2008 (Lähde: Tilastokeskus). 8 000 yritystä % yrityksistä 4,0 % 7 000 3,5 % 3,6 % 3,5 % 6 000 2,9 % 3,0 % 3,0 % 5 000 2,5 % 2,5 % 4 000 2,1 % 2,0 % 3 000 1,7 % 1,7 % 1,5 % 2 000 1,4 %1,4 % 1,3 %1,2 % 1,3 % 1,2 % 1,0 % 1,0 %0,9 %0,9 % 1,0 % 1 000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Konkurssit 1998 1999 2000 2001 2002 Konkurssi-% 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 6. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset v. 1995 2007 (Lähde: Tilastokeskus). 0,5 % 0,0 % % yrityksistä % yrityksistä 16,0 % 25,0 % Aloittamisaste = Aloittaneet yritykset / Yritykset Lopettamisaste = Lopettaneet yritykset / Yritykset 14,0 % Vaihtuvuusaste = Aloittamisaste + Lopettamisaste Nettoaste = Aloittamisaste - Lopettamisaste 20,0 % 12,0 % 10,0 % 15,0 % 8,0 % 6,0 % 10,0 % 4,0 % 5,0 % 2,0 % 0,0 % 1995 1996 1997 1998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Aloittamisaste (vas. ast) Lopettamisaste (vas.ast.) Nettoaste (oik. ast.) Vaihtuvuusaste (oik. ast) 0,0 % 4

2 Yritystoiminta maakunnittain Yrittäjien määrä vaihtelee suhdanteen mukaan Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksessa. Vuosina 2006 2007 yrittäjiä on ollut noin 230 000, mutta vuonna 2008 määrä nousi 240 000. Näistä työnantajayrittäjiä oli 86 000 ja yksinyrittäjiä 154 000. Yksinyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on siten 64 prosenttia. Yrityksistä kaksi kolmasosaa työllistää vain yrittäjän itsensä. Yrittäjyysaste (yrittäjien osuus työllisistä) on koko maassa keskimäärin 9,2 prosenttia. Maakunnista viisi yltää yli 10 prosenttiin: Itä-Uusimaa, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Kanta- Häme ja Etelä-Savo. Matalin yrittäjyysaste on Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Yritysten lukumäärässä Uusimaa on luonnollisesti omaa luokkaansa, sillä monet yritykset rekisteröityvät pääkaupunkiseudulle, vaikka niiden tuotannollisesta toiminnasta valtaosa tapahtuisikin muualla maassa. Seuraavina tulevat vahvimpien kasvukeskusten maakunnat: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Kappalemääräisesti vähiten yrityksiä on pienemmissä Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Uudenmaan yritykset ovat selkeästi muita suurempia keskimääräisellä henkilöluvulla (9,1) tarkasteltuna, koska muualla maassa sijaitsevienkin toimipaikkojen henkilöstö rekisteröityy Uudellemaalle. Seuraavina tulevat Keski-Pohjanmaa (4,5), Kymenlaakso ja Pohjois-Savo. Keskimäärin yritykset ovat pienimpiä Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla (3,4). Ero on huomattavasti pienempi, kun tarkastellaan henkilöstö toimipaikkaa kohden: Uusimaa km. 5,5 ja Pirkanmaa km. 4,5 henkilöä sekä toisessa päässä Etelä-Pohjanmaa 2,9 henkilöä. Uusimaa erottuu samoin muista maakunnista, kun tarkastellaan yritysten liikevaihtoa henkilöä kohden. Seuraaviksi suurimpia ovat Lapin ja Pohjanmaan yritykset. Liikevaihto henkilöä kohden on pienin Kainuussa ja Etelä-Savossa. Kuva 7. Yrittäjien määrä v. I/1991 IV/2008. (Lähde: Tilastokeskus). 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 tuhatta yrittäjää 1991/I 1992/I 1993/I 1994/I 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I 2006/I 2007/I 2008/I Yrittäjät (pl. maa-, metsä-, kalatalous) Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät 5

Kuva 8. Yrittäjien osuus työllisistä maakunnittain v. 2007 (Lähde: Tilastokeskus). 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa % 9,0 %9,0 %9,1 %9,2 %9,2 % 9,6 %9,8 % 10,2 % 9,9 % 10,4 %10,9 %11,1 % 11,2 % 7,8 %7,9 % 8,1 % 8,2 % 8,4 %8,4 %8,8 Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Varsinais-Suomi Uusimaa Koko maa Satakunta Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Savo Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Kuva 9. Yritysten määrä maakunnittain v. 2007 (TOL 2002) (Lähde: Tilastokeskus). 30 000 25 000 20 000 23 979 22 479 78 729 6 15 000 10 000 5 000 0 2 966 3 142 Kainuu Keski-Pohjanmaa 9 274 9 484 5 053 5 216 6 401 6 916 7 099 7 592 7 883 8 276 Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme 92911 212 9 81910 14 284 Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa

Kuva 10. Henkilöstöä yritystä kohden maakunnittain v. 2007 (Lähde: Tilastokeskus). 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa 3,4 3,4 3,4 3,5 3,5 3,6 3,7 3,7 Itä-Uusimaa Lappi Kainuu Etelä-Karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Pohjois-Karjala 4,1 4,1 4,2 4,2 4,2 4,3 4,3 4,4 4,5 4,5 5,6 Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Koko maa Uusimaa Kuva 11. Yritysten liikevaihto henkilöä kohden maakunnittain v. 2007 (Lähde: Tilastokeskus). 350 000 300 000 9,1 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Pohjanmaa Koko maa Lappi Uusimaa 7

3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä. Yritysrekisterin mukaan yritysten noin 1,4 miljoonasta (kokopäiväisestä) työpaikasta pk-yrityksissä on reilu 870 000, joka on 62 prosenttia koko yrityssektorin työvoimasta. Keskisuurissa yrityksissä työskentelee vajaa viidennes henkilöstöstä, pienissä viidennes ja mikroyrityksissä neljännes. Erityisesti pk-yrityksissä henkilöstö on kasvanut viime vuosikymmenen puolivälistä. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista lähes 80 prosenttia on syntynyt pk-yrityksiin ja kaikistakin uusista työpaikoista kaksi kolmasosaa. Pienet yritykset ovat lisänneet henkilöstöään 63 prosentilla, keskisuuret 40 prosentilla ja mikroyrityksetkin 37 prosentilla, kun suurten yritysten henkilöstön lisäys on jäänyt reiluun 20 prosenttiin. Osaltaan kehitystä selittää toimintojen ulkoistaminen pienempiin yrityksiin, osaltaan yritysten kasvu. On syytä muistaa, että yritykset siirtyvät kokoluokasta toiseen henkilöstön määrän kasvaessa. Kuten edeltä voidaan havaita, on työllisyyskehitys ollut vahvaa myös yrittäjyyden kautta. Varsinkin yksinyrittäjien määrä on kasvanut yksinyrittäjien osuus yrittäjistä on yli 60 prosenttia. Moni on näin ollen työllistänyt itsensä ryhtymällä yrittäjäksi. Työnantajayrittäjien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Sekä naisten että miesten yrittäjänä toimiminen on lisääntynyt. Yrittäjistä kolmasosa on naisia, mikä on korkeimpia osuuksia Euroopassa. Kuva 12. Yritysten henkilöstön kehitys v. 1990 2007 (Lähde: Tilastokeskus). 110 100 1990 = 100 90 80 70 60 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Mikroyritykset Pienyritykset Keskisuuret yritykset Suuryritykset 8

Kuva 13. Yritysten henkilöstö v. 2007 (Lähde: Tilastokeskus). Mikroyritykset (1-9 hlöä) 346 426; 25 % Suuryritykset (250- hlöä) 543 379; 38 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 241 500; 17 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 282 481; 20 % Kuva 14. Nais- ja miesyrittäjien määrä v. 1990 2006 (Lähde:Tilastokeskus). tuhatta miesyrittäjää tuhatta naisyrittäjää 170 90 160 80 150 70 140 60 130 50 120 40 110 30 100 20 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Miehet (vas. ast.) Naiset (oik. ast.) 9

4 Yrittäjien profiili Yrittäjät ovat palkansaajiakin ikääntyneempiä. Yrittäjistä yli 28 prosenttia on 55 vuotta täyttäneitä, kun palkansaajista vajaat 16 prosenttia on täyttänyt 55 vuotta. Pkyritysbarometrin perusteella seuraavan viiden vuoden aikana yli 20 prosenttia pk-yrityksistä on potentiaalisen omistajanvaihdoksen edessä. Tämä tarkoittaisi realisoituessaan, että noin 40 000 yrityksessä tarvittaisiin uusi omistaja. Muuta väestöä selvästi suurempi osuus on saanut opistotasoisen koulutuksen. Myös korkeasti koulutettujen osuus yrittäjissä on koko väestöä korkeampi. Kun työntekijäkotitalouksien tulojakauma on perinteisesti normaalijakauman muotoinen, yrittäjäkotitalouksien tulojakaumassa korostuvat molemmat hännät. Toisin sanoen niistä kotitalouksista, joissa suurituloisin on yrittäjä, suhteellisesti useammat kuuluvat alimpaan ja ylimpään tulokymmenykseen. Työntekijävetoisista kotitalouksista puolestaan alimpaan ja ylimpään kymmenykseen kuuluminen on muita desiilejä ja yrittäjäkotitalouksia harvinaisempaa. Kuva 15. Yrittäjien ja palkansaajien ikärakenne 2006 (Lähde: Tilastokeskus). 100 % 90 % 80 % 70 % 5,1 % 23,2 % 0,5 % 15,0 % 25,6 % 60 % 50 % 40 % 29,3 % 24,9 % 30 % 20 % 26,4 % 22,0 % 10 % 0 % 13,2 % 2,9 % Yrittäjät 12,1 % Palkansaajat 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 10

Kuva 16. Yrittäjien ja koko väestön koulutusrakenne (Lähde: SY ja Tilastokeskus). 40 35 30 37 31 31 Suomen Yrittäjät n = 30.000 Suomen väestö n = 3.181.000 25 22 20 15 10 17 10 15 13 11 5 4 5 5 0 Peruskoulutus Ylioppilas Ammattillinen Opistotas. Ammattikork. Yliopisto koulutus koulutus koulutus Kuva 17. Yrittäjä- ja työntekijäkotitalouksien tulojakauma 2005 (Tilastokeskus). 100 % 2,6 % 90 % 26,5 % 10,5 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 11,0 % 7,8 % 8,4 % 7,8 % 5,9 % 7,0 % 6,1 % 7,0 % 12,4 % Yrittäjät (pl. maatalous) 12,3 % 12,9 % 12,4 % 15,4 % 12,3 % 10,2 % 7,5 % 3,9 % Työntekijät X IX VIII VII VI V IV III II I Muodostettu kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon mukaan. 11

Keskiverto yrittäjä (jollaista ei tietenkään ole olemassa todellisuudessa): - 46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies - Ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt useita vuosia palkkatyötä - Palvelualan yrittäjä (liike-elämän palvelut tai kauppa) - Toimii osakeyhtiömuodossa - Yrityksen omavaraisuusaste yli 40 % ja kokonaispääoman tuotto yli 9 % - Työllistää itsensä lisäksi 2-3 henkilöä - Yrittäjä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja - Yrittäjän perheessä asuu 2,7 henkeä (palkansaajaperhe 2,4 henk.) - Tärkeitä asioita turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus - Käteenjäävä tulo 35 % korkeampi kuin palkansaajalla - Yrittäjä on keskimääräistä kansalaista vauraampi - Kuluttaa keskimääräistä enemmän asumiseen, liikenteeseen ja terveyteen sekä vähemmän kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ravintoloihin 12

5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot Suomen T&K-panostukset ovat 3,5 prosenttia BKT:sta. Julkisen sektorin osuus on tästä noin 30 prosenttia 20 % korkeakoulu- ja tutkimussektori sekä 10 % muu julkinen sektori kun tavoitteeksi on asetettu kolmannes. Siten lähes 70 prosenttia T&K-panostuksesta tulee yksityisistä yrityksistä. Pk-yritysten osuus yritysten T&K-panostuksista on reilu neljännes ja koko panostuksesta viidennes. Yrityksille suuntautuvasta julkisesta rahoituksesta pk-yritysten osuus on yli puolet, joka on kansainvälisesti vertaillen parempaa keskitasoa. Julkisen sektorin osuus yritysten T&Kpanostuksesta on kuitenkin yksi teollisuusmaiden matalammista vain muutama prosentti. Palveluyritysten osuus T&K-panostuksista on matala kansainvälisesti vertaillen. Samoin on ulkomaisen panostuksen osuus. Innovaatiotoiminta painottuu luonnollisesti suurempiin yrityksiin jo pelkästään johtuen resursseista. Tästä huolimatta yli 40 prosentissa pk-yrityksistäkin harjoitetaan innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminta on yleisempää teollisuudessa kuin palveluissa. Kuva 18. Pk-yritysten osuus yritysten T&K-panostuksista (Lähde: Eurostat). Viro 1) Italia 2) Irlanti 2) Tanska 4) Slovakia 1) Espanja 1) Puola 2) Portugali 2) Alankomaat 1) SUOMI 1) Unkari 1) EU 25 Itävalta 5) Iso-Britannia 2) Saksa 1) USA 3) Ranska 1) Ruotsi 2) Japani 2) 1) 2002 2) 2001 3) 2000 4) 1999 5) 1998 0 10 20 30 40 50 60 70 80 13

Kuva 19. Pk-yritysten osuus yritysten julkisesta T&K-rahoituksesta (Lähde: Eurostat). Viro (2001) Kreikka (1999) Portugali (2002) Espanja (2001) Sveitsi (2000) Suomi (2001) Tanska (2001) Alankomaat (1999) Itävalta (1998) Japani (2001) Ruotsi (2001) Saksa (1999) Iso-Britannia (1999) USA (1999) Ranska (2000) 0 20 40 60 80 100 Kuva 20. Yritysten innovaatiotoiminta v. 2004 2006 (Lähde: Tilastokeskus). % yrityksistä 100 90 80 70 14 60 50 40 30 20 10 0 TEOLLISUUS YHT 10-19 20-49 50-99 100-249 250-499 500 - PALVELUT YHT 10-19 20-49 50-99 100-249 250-499 500 - Tuoteinnovaatioita Prosessi-innovaatioita Innovaatioprojekteja Innovaatiotoimintaa Kaikkia

5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa Pk-yritykset ovat kansantaloudellemme tärkeitä. Yritysten 373 miljardin euron liikevaihdosta pksektorin osuus on puolet. Jalostusarvostakin yli 40 prosenttia syntyy pk-yrityksissä. Pk-yritysten kokonaispääoman tuottoaste on sama kuin kaikkien yritysten keskimäärin. Pk-sektorin käyttökate on suunnilleen yhtä korkea kuin suurempien yritysten. Vaikka pk-yritysten omavaraisuusaste on matalampi kuin yritysten kokonaisuutena, pk-yrityksissä velan osuus liikevaihdosta on keskimäärin matalampi. Lukuja tarkastellessa täytyy muistaa, että suuren pörssiyhtiön rakenne on toinen kuin pk-yrityksen. Pk-sektorin osuus BKT:sta on reilu 40 prosenttia. Tuonnista pk-yritysten osuus on 24 prosenttia ja viennistäkin 13 prosenttia. Lisäksi on otettava huomioon, että monet pk-yritykset toimivat alihankkijoina suuryrityksille, joiden tuotteita ja palveluita viedään ulkomaille. Pk-yrityksistä runsaan neljänneksen tuotteita viedäänkin ulkomaille suoraan tai osana toista tuote- tai palvelukokonaisuutta. Pk-yritykset myös turvaavat tulevaisuutta. Perinteisistä reaali-investoinneista pk-yritysten osuus on noin puolet sekä tutkimus- ja kehityspanostuksistakin 20 prosenttia eli samaa luokkaa kuin julkisen tutkimus- ja koulutussektorin osuus. Kuva 21. Yritysten liikevaihto v. 2007 (Lähde: Tilastokeskus). Mikroyritykset (1-9 hlöä) 60 mrd; 16 % Suuryritykset (250- hlöä) 189 mrd; 51 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 60 mrd; 16 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 65 mrd; 17 % 15

Taulukko 1. Liiketaloudellisia tunnuslukuja v. 2007 (Lähde: Tilastokeskus). Pk-yr. Yritykset Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,4 1,7 Käyttökate/liiketoim. tuotot 9,6 % 10,0 % Rahoitustulos/liiket. tuotot 7,2 % 9,8 % Nettotulos/liiketoim. tuotot 4,1 % 6,7 % Kokonaispo:n tuotto 9,2 % 9,3 % Omavaraisuusaste 40,3 % 45,0 % Bruttovelka/liikevaihto 48,4 % 62,8 % Taulukko 2. Pk-sektorin rooli kansantaloudessa v. 2007 (Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Yrittäjät). Pk-yritykset Koko talous BKT >40 % 180 mrd. Vienti 13 % 65,7 mrd. Tuonti 24 % 59,6 mrd. Investoinnit n. 50 % 15 mrd. T&K n. 20 % 6,2 mrd. 16

Julkaisija: Suomen Yrittäjät PL 999 00101 Helsinki puhelin (09) 229 221 faksi (09) 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi