Säännöt ja kokoustekniikka Edustajistokoulutus 14.1.2014 Antti Karkola
Kuka? DI 6/2013 KVL pj 2013 AYYE pj 2012 AYYH kopo 2011 AYY hallopedvastaava 2010 KK raati 2009 + toimari- ja halloped-tehtäviä n. 20 kpl phuksi 2007
Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää hallitus ja edustajisto. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Ylioppilaskunnan muista toimielimistä ja toimielinten valinnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ylioppilaskunnan hallinnosta määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymissä säännöissä, jotka yliopiston rehtori vahvistaa. Yliopistolaki, 46, 6. momentti
Valtioneuvoston asetus yliopistoista 4, 1. momentti Ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat edustajiston suhteellisilla vaaleilla. Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa hallituksen.
AYY:n säännöt Yliopistolain tarkoittamat Rehtorin vahvistamat Muutettu viimeksi 2012 lopulla 52 pykälää
1 Nimi, kotipaikka, kielet ja lainsäädännöllinen asema Ylioppilaskunnan nimi on Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Aaltouniversitetets studentkår, lyhennettynä AYY AUS. Ylioppilaskunnasta voidaan käyttää myös englanninkielistä nimeä Aalto University Student Union. Näissä säännöissä Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaa kutsutaan ylioppilaskunnaksi ja Aalto-yliopistoa yliopistoksi. Ylioppilaskunnan nimeä kirjoitettaessa käytetään joko suomenkielistä tai ruotsinkielistä muotoa taikka molempia yhdessä. Ylioppilaskunnan kotipaikka on sama kuin Aalto-yliopiston kotipaikka. Ylioppilaskunnan kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakielenä on suomi. Ylioppilaskunnan ruotsinkielisiin jäseniin kohdistuvan toiminnan tulee tapahtua ruotsin kielellä. Ylioppilaskunta on yliopistolain (558/2009) 46 :n mukaisesti itsehallintoon oikeutettu julkisoikeudellinen yhteisö.
2 Jäsenet Ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita. Ylioppilaskunnan hallitus voi hyväksyä jäseniksi myös muita yliopiston opiskelijoita. Esim. jatko-opiskelijat, jotka maksavat tällöin 3 Ylioppilaskunnan tarkoitus AYY:n jäsenmaksun Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Suoraan yliopistolaista, mutta tehtävät siellä eivät rajoitu vain näihin
4 Päätösvalta Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää edustajisto, siten kuin näissä säännöissä määrätään. Edustajisto valitaan suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla, kuten vaalijärjestyksessä tarkemmin säädetään. Päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttävät toimielimet ovat edustajiston valitsemat hallitus ja taloustoimikunta niissä asioissa, joissa niitä ei ole näiden sääntöjen mukaan määrätty edustajistolle. Taloustoimikunta käyttää päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa ainoastaan sille erikseen 33 2 mom mukaisesti määritetyissä asioissa. Kysymyksissä joissa asiaa ei ole erikseen määritelty edustajiston tai taloustoimikunnan ratkaistavaksi käyttää päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa hallitus. Huomaa päätösvallan rajaussuunta! Mahdollista kiertää ratkaisuvallan pidättämisellä, 13.
7 Esteellisyys Esteellinen toimimaan edustajiston tai hallituksen jäsenenä on henkilö, joka: 1. on ylioppilaskunnan omistaman yhtiön tai yhtiön, josta ylioppilaskunta omistaa vähintään 50 %, palveluksessa; 2. on työsuhteessa ylioppilaskuntaan; 3. toimii edustajiston kokouksen puheenjohtajana. Lisäksi esteellisiä toimimaan edustajiston jäseninä ovat ylioppilaskunnan hallituksen ja taloustoimikunnan jäsenet toimikautensa ajan. Lisäksi edustajiston työjärjestyksestä: 4 Esteellisyys Ylioppilaskunnan sääntöjen 7 :n lisäksi edustajiston jäseneen sovelletaan hallintolain (434/2003) 28 :n esteellisyysmääräyksiä kaikessa edustajiston toiminnassa. Esteellisyydet ratkaisee kokouksen puheenjohtaja, erimielisyyden sattuessa kuitenkin edustajisto annettujen äänten enemmistöllä.
12 Edustajiston tehtävät Edustajiston tehtävänä on: 1. valita ja vapauttaa tehtävästään edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat; 2. valita hallituksen muodostaja; 3. nimittää hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet ja vapauttaa heidät tehtävästään; 4. valita ja vapauttaa tehtävästään ylioppilaskunnan pääsihteeri; 5. valita ja vapauttaa tehtävästään ylioppilaskunnan talousjohtaja; 6. valita ja vapauttaa tehtävästään taloustoimikunnan jäsenet ja puheenjohtaja; 7. valita ja vapauttaa tehtävästään kunniavaltuuskunnan jäsenet ja puheenjohtaja; 8. valita ja vapauttaa tehtävästään jatkuvuustoimikunnan jäsenet ja puheenjohtaja; 9. valita ja vapauttaa tehtävästään ylioppilaskunnan lehden päätoimittaja; 10. määrätä jäsenmaksun suuruus;
11. päättää ylioppilaskunnan virallisesta ilmoitustaulusta; 12. valita ylioppilaskunnan tilintarkastusyhteisö; 13. päättää ylioppilaskunnan vuotuisesta talousarviosta ja lisätalousarvioista; 14. hyväksyä ylioppilaskunnan toiminnan, talouden ja omaisuudenhoidon tavoitteet, suuntaviivat ja suunnitelmat; 15. käsitellä hallituksen antamat kertomukset ylioppilaskunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää niiden aiheuttamista toimenpiteistä; 16. päättää ylioppilaskunnan tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille; 17. päättää hallituksen esityksestä 38 mainituista taloudellisesti merkittävistä asioista 38 mainittujen ehtojen mukaisesti; 18. hyväksyä ylioppilaskunnan säännöt, edustajiston työjärjestys, hallituksen työjärjestys, vaalijärjestys, talous- ja hallinto-ohjesääntö sekä muut ohjesäännöt. Ylioppilaskunnan säännöt on alistettava yliopiston rehtorin vahvistettaviksi. Lisäksi edustajisto päättää muistakin asioista, jotka muualla näissä säännöissä tai ylioppilaskuntaa koskevissa säädöksissä on määrätty edustajiston ratkaistavaksi tai jotka edustajisto yksittäistapauksittain on pidättänyt ratkaistavakseen tai jotka hallitus katsoo tarpeelliseksi saattaa edustajiston ratkaistavaksi.
13 Ratkaisuvallan pidättäminen Edustajistolla on valta yksittäistapauksittain pidättää ratkaistavakseen hallituksen tai taloustoimikunnan ratkaisuvaltaan kuuluva asia. Edustajisto ei kuitenkaan voi pidätysvaltansa nojalla tehdä päätöksiä, jotka tarkoittavat ylioppilaskuntaa oikeudellisesti sitovien päätösten muuttamista. Esityksen ratkaisuvallan pidättämisestä määräasiassa voi tehdä: 1. edustajiston kokouksessa kaksi (2) edustajiston jäsentä; 2. edustajiston kokouksen ulkopuolella kymmenen (10) edustajiston jäsentä, jolloin esitys on jätettävä kirjallisesti edustajiston puheenjohtajalle. Ratkaisuvallan pidättäminen käsitellään välittömästi meneillään olevassa kokouksessa tai jos asiaa on esitetty kokouksen ulkopuolella, käsitellään se kiireellisenä asiana seuraavassa kokouksessa. Esitystä ratkaisuvallan pidättämisestä ei voi panna pöydälle. Mikäli edustajisto päättää pidättää ratkaisuvallan, tekee se päätöksen asiassa seuraavassa kokouksessa normaalissa päätösjärjestyksessä. Asiassa, jossa on tehty esitys ratkaisuvallan pidättämisestä, hallitus tai taloustoimikunta ei voi tehdä päätöstä ennen ratkaisuvallan pidättämistä koskevassa asiassa tehtyä edustajiston päätöstä.
16 Edustajiston kokoontuminen Edustajisto kokoontuu ainakin: 1. vuosittain ennen joulukuun ensimmäistä päivää, jolloin päätetään ylioppilaskunnan talouden talousarviosta; 2. vuosittain lokakuun viimeisen päivän jälkeen, jolloin valitaan edustajiston puheenjohtajisto, taloustoimikunnan puheenjohtaja, hallituksen muodostaja ja tilintarkastusyhteisö; 3. vuosittain viimeistään huhtikuussa, jolloin päätetään 12 :n 15. ja 16. kohdissa mainituista asioista. Edustajisto kokoontuu edustajiston puheenjohtajan kutsusta muulloinkin: 4. milloin edustajiston puheenjohtaja, taloustoimikunta tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi; 5. milloin viisi (5) edustajiston jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti edustajiston puheenjohtajalta pyytää; 6. hallitukselle osoitetun 14 :ssä mainitun kyselyn johdosta. Tällöin kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa.
17 Päätösvaltaisuus Edustajiston kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään kaksikymmentäviisi (25) edustajiston jäsentä ja edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Edustajiston kokouksissa päätösvaltaa käyttävät edustajiston jäsenet tai heidän sijaansa kutsutut varajäsenet. 18 Läsnäolo-oikeus Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus olla läsnä edustajiston kokouksissa. Jatkuvuustoimikunnan sekä kunniavaltuuskunnan puheenjohtajilla on puhe- ja läsnäolooikeus edustajiston kokouksissa. Muiden henkilöiden läsnäolosta edustajiston kokouksissa säädetään tarkemmin edustajiston työjärjestyksessä. Edustajistolla on kuitenkin oikeus päättää, että yksittäinen asia käsitellään kokonaan tai osittain suljetussa istunnossa.
22 Puheenjohtajan tehtävät Edustajiston puheenjohtajan tehtävänä on: 1. kutsua koolle edustajiston kokous ja johtaa niissä puhetta; 2. valvoa, että ylioppilaskunnan edustajiston, taloustoimikunnan ja hallituksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia, ylioppilaskunnan sääntöjä ja muita määräyksiä; 3. tarvittaessa ratkaista, miten ylioppilaskunnan sääntöjä ja muita määräyksiä tulkitaan; 4. allekirjoittaa edustajiston kokousten pöytäkirjat; 5. huolehtia muista hänelle näiden sääntöjen ja ohjesääntöjen mukaan kuuluvista tehtävistä. Puheenjohtajan ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään, tulee varapuheenjohtaja hänen sijaansa.
27 Luottamuskysymys Edustajistolla on valta enemmistöllä läsnä olevien edustajiston jäsenten äänistä vapauttaa hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai sen jäsen tehtävästään kesken toimikauden toteamalla, ettei tämä nauti edustajiston luottamusta. Luottamuskysymys pannaan vireille joko viipymättä asian käsittelemistä varten koolle kutsuttavassa edustajiston kokouksessa tai siten, että vähintään kymmenen (10) edustajiston jäsenistä pyytää vähintään neljätoista (14) päivää ennen edustajiston muuta kokousta puheenjohtajalta asian ottamista kokouksen esityslistalle. Luottamuskysymystä vireille pantaessa on luottamuskysymyksen syyt jätettävä kirjallisesti perusteltuna edustajiston puheenjohtajalle, jonka on viipymättä toimitettava ne edelleen hallitukselle. Jos edustajisto toteaa, ettei hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai sen jäsen nauti edustajiston luottamusta, ryhdytään samassa kokouksessa 27 mukaisiin toimenpiteisiin, ellei edustajisto päätä panna hallituksen muodostajan tai sen jäsenen vaalia pöydälle.
30 Toimivalta Hallitus käyttää ylioppilaskunnan puhevaltaa, kantaa ja vastaa ylioppilaskunnan puolesta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet.
37 Jäsenmaksut Edustajistolla on ylioppilaskunnan talousarvion hyväksymisen yhteydessä oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi vuotuinen jäsenmaksu. Edustajisto voi määrätä erisuuruisen jäsenmaksun jatkotutkintoa suorittavalle ylioppilaskunnan jäsenelle ja muulle ylioppilaskunnan jäseneksi otetulle yliopiston opiskelijalle kuin alempaa- tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavalle jäsenelle. Jäsenmaksun vahvistaa yliopiston rehtori. Jäsenmaksun kantamista valvoo yliopisto. Ylioppilaskunnan hallitus päättää jäsenmaksun kantamistavasta ja -ajasta. Hallitus voi päättää jäsenmaksusta vapauttamisesta kokonaan tai osittain, jos jäsenen todistetun varattomuuden vuoksi on ilmeistä, että jäsenmaksu vaarantaisi hänen perustuslain (731/1999) 16 :n mukaisen oikeutensa saada opetusta. Ylioppilaskunnan hallitus voi päättää vapauttaa osittain jäsenmaksusta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle tilitettävää summaa vastaavasti, jos jäsen osoittaa maksaneensa jäsenmaksun kyseiseltä lukuvuodelta tai lukukaudelta kahteen useampaan suomalaisen yliopiston ylioppilaskuntaan.
38 Merkittävät taloudelliset päätökset Merkittävän taloudellisen päätöksen tekee edustajisto. Merkittävää taloudellista päätöstä koskevan esityksen voi tehdä hallitus, taloustoimikunta tai edustajisto. Hallituksen ja taloustoimikunnan on käsiteltävä merkittävää taloudellista päätöstä koskevat esitykset ennen edustajiston päätöskäsittelyä. Ylioppilaskunnan merkittävillä taloudellisilla päätöksillä tarkoitetaan kiinteistöjen ostamista, myymistä tai kiinnittämistä ja rakennushankkeiden aloittamista tai ylioppilaskunnan varallisuuden merkittävää sitomista. Mikäli edustajisto esittää merkittävää taloudellista päätöstä, tulee taloustoimikunnan ensin käsitellä asia ja tämän jälkeen esitellä asia hallitukselle sen käsittelyä varten. Hallituksen tulee käsitellä asia kolmenkymmenen (30) päivän sisällä edustajiston esityksestä. Taloustoimikunta on velvollinen tuomaan asian edustajiston päätettäväksi viivyttelemättä, kuitenkin viimeistään kuudenkymmenen (60) päivän sisällä edustajiston esityksestä.
Mikäli taloustoimikunta ja hallitus tai jompikumpi näistä ei puolla esitystä, on merkittävästä taloudellisesta päätöksestä päätettävä kahdessa vähintään neljäntoista (14) päivän väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kummassakin kokouksessa kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kaikista edustajiston jäsenistä. Edustajisto ei voi käyttää ratkaisuvallan pidättämistä merkittävissä taloudellisissa päätöksissä.
52 Sääntöjen muuttaminen ja voimaantulo Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää edustajisto. Sääntöjen muuttamisesta on päätettävä kahdessa (2) vähintään kahden (2) viikon väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kummassakin kokouksessa kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) läsnä olevista edustajiston jäsenistä. Päätös on alistettava yliopiston rehtorin vahvistettavaksi. Nämä säännöt tulevat voimaan välittömästi yliopiston rehtorin vahvistamisesta lukien. Edustajisto on hyväksynyt nämä säännöt kokouksissaan 11/2012 8.11.2012 ja 12/2012 29.11.2012. Aalto-yliopiston rehtori on vahvistanut nämä säännöt 18.1.2013.
Edustajiston työjärjestys Yhtä porrasta sääntöjä alempana sääntöhierarkiassa Edustajiston yhteinen sopimus menettelytavoista Ei saa olla ristiriidassa sääntöjen tai lain kanssa
3 Estyneisyys Milloin edustajiston jäsen ei esteen vuoksi voi hoitaa tointaan, on hänen toimitettava estyneisyysilmoitus ylioppilaskunnan pääsihteerille viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. Estyneisyysilmoitus tehdään aina määräajaksi. Edustajistoryhmän puheenjohtajalla, tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajalla, on oikeus ilmoittaa estyneisyydestä edustajistoryhmän jäsenen sijaan. Edustajiston jäsen voi peruuttaa estyneisyysilmoituksen samoin kuin se tehdään. Kokouksen aikana estyneisyysilmoitus voidaan peruuttaa ilmoittamalla siitä kokouksen puheenjohtajalle kokouksen aikana. Kokouksen aikana estyneisyytensä peruuttanut saa kuitenkin osallistua vasta seuraavan kokouskohdan käsittelyyn.
7 Varajäsenen kutsuminen Edustajisto toteaa estyneisyydet, esteellisyydet, vaalikelpoisuuden menetykset ja eroamiset. Vaalikelpoisuuden menetys voidaan todeta, vaikka asiasta ei olisi toimitettu ilmoitusta. Varajäsenet kutsuu kokouksen puheenjohtaja vaalijärjestyksen määräysten mukaisesti. Kokousten välillä estyneisyydestään ilmoittaneen varsinaisen jäsenen valtaa käyttää hänen varajäsenensä. Milloin edustajiston jäsen on 3 :ssä tai 4 :ssä kuvatulla tavalla estynyt tai esteellinen, kutsutaan hänen sijaansa lähinnä seuraava edustajiston varajäsen. Milloin edustajiston jäsen 5 :ssä tai 6 :ssä kuvatulla tavalla menettää vaalikelpoisuutensa tai eroaa, kutsutaan hänen tilalleen edustajiston jäseneksi lähinnä seuraava varajäsenen. Vaalikelpoisuutensa väliaikaisesti menettäneen katsotaan olevan oikeutettu edustajiston jäsenyytensä tai varajäsenyytensä palauttamiseen vaalikelpoisuuden palauduttua. Mikäli edustajiston jäsen on esteellinen ylioppilaskunnan sääntöjen 7 :n tarkoittamalla tavalla, kutsutaan hänen tilalleen edustajiston jäseneksi, esteen keston ajaksi, lähinnä seuraava varajäsen.
15 Käsittelyjärjestys Kokouksessa käsiteltävän asian esittelee asian esityslistalle tuonut. Pohjaesityksenä päätöstä tehtäessä on hallituksen tai taloustoimikunnan esitys, mikäli sellainen on. Mikäli pohjaesitykseen halutaan muutosesityksiä, on ne tehtävä kirjallisesti käsittelyn pohjana olevan päätösesityksen tai sen osan vastaesityksenä. Esityslistan kohdassa "muut esille tulevat asiat" voidaan kuitenkin käsitellä tehtyihin päätöksiin liittyvät tai niiden edellyttämät työjärjestysasiat.
16 Pöydällepano ja kiireellisyys Ensimmäistä kertaa esillä oleva asia on pantava pöydälle seuraavaan edustajiston kokoukseen, jos vähintään viisi (5) edustajiston jäsentä sitä vaatii. Asian pöydällepano toistamiseen vaatii enemmistön annetuista äänistä. Hallitukselle osoitetun ponnen käsittelyä, kokouksen työjärjestyksen hyväksymistä, ilmoitusasioita, esitystä ratkaisuvallan pidättämisestä tai hallitukselle esitettyä luottamuskysymystä ei voi panna pöydälle. Edustajisto voi julistaa esityslistalle merkityn asian kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä annetuista äänistä, jolloin sitä ei voi panna pöydälle. Sääntöjen muuttamista tai merkittäviä taloudellisia päätöksiä ei voi julistaa kiireelliseksi. Työkalu niihin tilanteisiin, missä edustajistolle ei ole ajoissa tarjottu riittävää selvitystä päätöksenteon tueksi.
Pöydällepanoesitys on ratkaistava välittömästi ennen kuin asian käsittelyä jatketaan. Ennen pöydällepanoesityksen ratkaisemista voidaan kuitenkin esittää asian julistaminen kiireelliseksi, jolloin esitys kiireelliseksi julistamisesta käsitellään ennen pöydällepanoesityksen ratkaisemista. Pöydälle pannusta asiasta ei voi enää käyttää puheenvuoroja. Pöydälle pantu esitys tuodaan samassa muodossa käsittelyyn seuraavassa kokouksessa. Jos asia uusien selvitysten tai esitysten johdosta esitetään olennaisesti muutetussa muodossa, katsotaan se ensimmäistä kertaa esilläolevaksi.
17 Asian palauttaminen valmisteluun Hallituksen tai taloustoimikunnan esittämä asia voidaan palauttaa uudelleen valmisteltavaksi enemmistöllä annetuista äänistä. Monesti järkevä keino erityisesti monimutkaisissa asioissa. Muutosesitysten kautta päätöksen pakottaminen voi johtaa hankalaan lopputulokseen.
18 Päätöksenteko Edustajisto ratkaisee asiat enemmistöllä annetuista äänistä, ellei ylioppilaskunnan säännöissä tai tässä työjärjestyksessä ole muuta säädetty. Äänten mennessä tasan päätöksen ratkaisee arpa. Jos asiasta ollaan yhtä mieltä tai esittelyyn tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Toivomusponnesta äänestetään poikkeuksetta. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa esitykset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava edustajiston hyväksyttäväksi äänestystapa ja äänestysjärjestys, jos äänestyksiä on toimitettava useampia. Muissa asioissa kuin vaaleissa puheenjohtajan tulee tehdä päätöksen tekoa varten sellainen äänestysesitys, että ratkaisu voidaan tehdä äänestämällä joko jaa tai ei.
Muussa päätöksenteossa kuin vaaleissa käytetään avointa äänestystä, ellei vähintään kaksi (2) edustajiston jäsentä vaadi suljettua lippuäänestystä. Suljetussa lippuäänestyksessä käytettävät äänestysliput on kokouksen sihteerin varmennettava ylioppilaskunnan leimalla tai nimikirjoituksellaan. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai suljetuin lipuin, on äänestys toimitettava uudelleen nimenhuudolla, mikäli vähintään kaksi (2) edustajiston jäsentä sitä vaatii tai puheenjohtaja katsoo sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi.
20 Ratkaisuvallan pidättäminen Milloin on tehty sääntöjen 13 mukainen esitys ratkaisuvallan pidättämisestä määräasiassa, on edustajiston tehtävä pidättämisestä erillinen päätös. Päätös ratkaisuvallan pidättämisestä täytyy tehdä enemmistöllä läsnä olevien edustajiston jäsenten äänistä. Ratkaisuvallan pidättämistä koskeva esitys tulee käsiteltäväksi siinä kokouksessa, missä esitys tehdään. Mikäli esitys tehdään kokouksen ulkopuolella, tulee se käsiteltäväksi seuraavassa edustajiston kokouksessa. Muista rajoitukset asioissa, joissa ratkaisuvallan voi pidättää!
21 Ponsi Hallitukselle tai taloustoimikunnalle osoitettu ponsi käsitellään aina esityslistan kohdassa muut esille tulevat asiat. Kannatetusta ponnesta on aina äänestettävä. Hallituksen tai taloustoimikunnan on vastattava kirjallisesti edustajiston hyväksymään ponteen viimeistään ensimmäisessä edustajiston kokouksessa, johon mennessä on tullut kuluneeksi yli 30 päivää ponnen hyväksymisestä. Ponsi on toivomus hallitukselle (tai taltmk:lle) selvittää tai tehdä jotakin. Sitoo ainoastaan vastaamaan ja vastaus voi olla lyhimmillään Ei selvitetä.
22 Eriävä mielipide Edustajiston jäsen voi esittää eriävän mielipiteen päätöksestä, johon hän on tehnyt vastaesityksen tai jota hän on äänestyksessä vastustanut. Eriävä mielipide voidaan esittää myös puheenjohtajan tulkinnasta. Edustajiston jäsenen tulee ilmoittaa eriävästä mielipiteestään suullisesti välittömästi, kun päätös on julistettu. Eriävä mielipide kirjataan pöytäkirjaan. Eriävä mielipide tulee toimittaa kokouksen sihteerille kirjallisesti pöytäkirjan tarkastukseen varatun ajan kuluessa. Päätöksen vastustaminen vapauttaa juridisesta vastuusta. Eriävään mielipiteeseen saa kirjata vain ne perustelut, mitkä on tuonut asian käsittelyssä julki.
Kokoustekniikkaa Kokouksessa käytettävissä olevien keinojen käyttöä oman päämäärän edistämiseksi Tosin, nyt olet jo myöhässä Toisaalta myös tarkoituksena turvata kokouksen osanottajille tasapuoliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä kokouksen joustava eteneminen.
Puheenvuorot Normaali Puheenjohtaja jakaa, yleensä pyyntöjärjestyksessä Kommentti Lisäselvennystä, mielipiteen ilmaisua Repliikki Etuoikeutettu: oikaisu, lisätieto Ei mielipiteitä päätettävään asiaan Työjärjestys Puheenjohtajan toiminnan kommentointi Pöytääminen, kiireelliseksi julistaminen Paikallesaapumisen tai poistumisen ilmoittaminen
Esitykset Pohjaesitys esittelijän/asian tuojan esitys Hallituksella ja taltmk:lla pohjaesitysoikeus Viimeisenä mukana äänestyksessä Vastaesitys/muutosesitys Päätöksen hylkääminen (esitettävä, jos vastustaa asiaa ja haluaa vapautua vastuusta, eriävän mielipiteen edellytys) Päätöksen muotoilun muuttaminen Muotoile huolella, kohdenna oikein, mieti kokonaisuus
Äänestykset Enemmistömielipiteen selvittämiseen Yksinkertainen enemmistö, suhteellinen enemmistö, määräenemmistö Normaalisti kättennostolla Voidaan tehdä myös nimenhuudolla Avoin ja nopea Puheenjohtajan tulkinta Suljettu/salainen lippuäänestys Henkilövalinnat aina Kaksi voi vaatia myös muun asian päättämiseksi Vaalisalaisuus
Back to basics Ole tietoinen siitä, mitä on tulossa päätettäväksi Tutustu huolella taustamateriaaleihin, myös siihen, jota ei jaeta Lobbaa jo etukäteen Valmistele muutosesitykset jo ennen kokousta Hanki omalle näkökannallesi kannatusta
Puhe Tiivistä 3 pointtia Kärjistä, provosoi Mieti kuitenkin, millainen populismi sopii mihinkin kontekstiin Ole vakuuttava Push the right buttons
Äänestykset Ennusta muutosesityksesi mahdollisuudet Optimoi tulos jakamalla muutosesityksesi osiin Saisitko ainakin jotain haluamaasi läpi? Mieti myös äänestysjärjestys Aiheuta ristiriitaisuus jonkin epämiellyttävän asian blokkaamiseksi Käytä suljettua lippuäänestystä harkiten
Hauskoja kokouksia!