TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN SÄÄNNÖT

Transkriptio

1 1 2 TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN SÄÄNNÖT I LUKU Ylioppilaskunta 1 Nimi, kotipaikka, kielet ja lainsäädännöllinen asema Ylioppilaskunnan nimi on Taideyliopiston ylioppilaskunta Konstuniversitetets studentkår. Ylioppilaskunnasta voidaan käyttää myös englanninkielistä nimeä University of the Arts Student Union. Ylioppilaskunnan nimestä käytetään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi lyhenteitä TaiYo, KonSt ja ArtSU. Näissä säännöissä Taideyliopiston ylioppilaskuntaa kutsutaan ylioppilaskunnaksi ja Taideyliopistoa yliopistoksi. Ylioppilaskunnan nimeä kirjoitettaessa käytetään joko suomenkielistä tai ruotsinkielistä muotoa taikka molempia yhdessä. Ylioppilaskunnan kotipaikka on Helsinki. Ylioppilaskunnan kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakielenä on suomi. Ylioppilaskunnan ruotsinkielisiin jäseniin kohdistuvan toiminnan tulee tapahtua ruotsin kielellä. Ylioppilaskunta on yliopistolain (558/2009) 46 :n ja valtioneuvoston yliopistoasetuksen mukaisesti itsehallintoon oikeutettu julkisoikeudellinen yhteisö. 2 Jäsenet Ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita. Ylioppilaskunnan hallitus voi hyväksyä jäseniksi myös muita yliopiston opiskelijoita. 3 Ylioppilaskunnan tarkoitus Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua yliopistolain 2 :ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. 4 Päätösvalta Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää edustajisto, siten kuin näissä säännöissä määrätään. Edustajisto valitaan suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla, kuten vaalijärjestyksessä tarkemmin säädetään. Päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttävä toimielin ovat edustajiston valitsema hallitus niissä asioissa, joissa niitä ei ole näiden sääntöjen mukaan määrätty edustajistolle.

2 II LUKU Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 5 Äänioikeus Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa, yleisessä kokouksessa ja jäsenäänestyksessä on äänioikeus yliopistoon läsnä olevaksi kirjoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänioikeus on yhtäläinen ja henkilökohtainen eikä sitä saa käyttää valtuutetun välityksellä. 6 Vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen edustajiston tai hallituksen jäseneksi on jokainen ylioppilaskunnan jäsen. Edustajiston jäsenenä toimivan henkilön tulee kuitenkin olla äänioikeutettu. Laajempi vaalikelpoisuus mahdollistaa myös poissaolevaksi ilmoittautuneen jäsenen asettumisen ehdolle ja toteuttaa osaltaan jäsenten tasapuolista kohtelua. Vaalikelpoinen edustajiston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi on jokainen edustajiston jäsen ja varajäsen. 7 Esteellisyys Esteellinen toimimaan edustajiston tai hallituksen jäsenenä on henkilö, joka: 1. on ylioppilaskunnan omistaman yhtiön tai yhtiön, josta ylioppilaskunta omistaa vähintään 50 %, palveluksessa; 2. on pysyväisluonteisessa, vähintään vuoden kestävässä työsuhteessa ylioppilaskuntaan; Lisäksi esteellisiä toimimaan edustajiston jäseninä ovat ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet toimikautensa ajan III LUKU Edustajisto 8 Edustajisto Edustajistoon kuuluu kahdeksantoista (18) jäsentä. Edustajiston vaalin toimittamisesta määrätään tarkemmin vaalijärjestyksessä. 9 Edustajiston toimikausi ja hajottaminen Edustajiston toimikausi alkaa edustajistovaalin tuloksen vahvistamisesta ja kestää kaksi vuotta. Edustajiston toimikausi jatkuu kuitenkin varsinaisen kauden jälkeen siihen asti kunnes uusi edustajisto on valittu. Edustajisto voi hajottaa itsensä ja määrätä toimeenpantavaksi uudet vaalit. Edustajiston hajottamisesta sekä uusien vaalien toimeenpanosta on päätettävä kahdessa (2) peräkkäisessä edustajiston kokouksessa, joiden välillä on vähintään neljätoista (14) päivää. Hajottamispäätöstä tulee molemmissa kokouksissa kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kaikista edustajiston jäsenistä. Uusi edustajisto on valittava

3 kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa hajottamispäätöksestä jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hajotettu edustajisto hoitaa edustajiston tehtäviä, kunnes uusi edustajisto on valittu. 10 Varajäsenet Varajäsenten kutsumisesta määrätään edustajiston työjärjestyksessä. 11 Edustajiston tehtävät Edustajiston tehtävänä on: 1. Seurata ja edistää ylioppilaskunnan tarkoituksen toteutumista ylioppilaskunnan toiminnassa; 2. Valita ja vapauttaa tehtävästään edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat; 3. Valita hallituksen muodostaja; 4. Nimittää hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet ja vapauttaa heidät tehtävästään; 5. Valita ja vapauttaa tehtävästään ylioppilaskunnan pääsihteeri; 6. Nimetä opiskelijoiden edustajat Taideyliopiston yliopistokollegioon ja hallitukseen sekä opintotukilautakuntaan; 7. Päättää ylioppilaskunnan liittymisestä muihin yhteisöihin ja niistä eroamisesta; 8. Kutsua kunniajäsenet; 9. Määrätä jäsenmaksun suuruus; 10. Päättää ylioppilaskunnan virallisesta ilmoitustaulusta; 11. Valita ylioppilaskunnan tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö; 12. Päättää ylioppilaskunnan vuotuisesta talousarviosta ja lisätalousarvioista; 13. Hyväksyä ylioppilaskunnan toiminnan, talouden ja omaisuudenhoidon tavoitteet, suuntaviivat ja suunnitelmat; 14. Käsitellä hallituksen antamat kertomukset ylioppilaskunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää niiden aiheuttamista toimenpiteistä; 15. Päättää ylioppilaskunnan tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille; 16. Päättää kiinteistön tai osakkeiden ostamisesta, myymisestä tai vaihtamisesta; 17. Päättää ylioppilaskunnan liiketoiminnan oleellisesta supistamisesta tai laajentamisesta; 18. Päättää tilikauden ylittävän velan ottamisesta; 19. Päättää hallituksen esityksestä muista taloudellisesti merkittävistä asioista; 20. Hyväksyä ylioppilaskunnan säännöt, edustajiston työjärjestys, hallituksen työjärjestys, vaalijärjestys, taloussääntö ja hallinto-ohjesääntö sekä muut ohjesäännöt. Ylioppilaskunnan säännöt on alistettava yliopiston rehtorin vahvistettaviksi. Lisäksi edustajisto päättää muistakin asioista, jotka muualla näissä säännöissä tai ylioppilaskuntaa koskevissa säädöksissä on määrätty edustajiston ratkaistavaksi tai jotka edustajisto yksittäistapauksittain on pidättänyt ratkaistavakseen tai jotka hallitus katsoo tarpeelliseksi saattaa edustajiston ratkaistavaksi.

4 Ratkaisuvallan pidättäminen Edustajistolla on valta yksittäistapauksissa pidättää ratkaistavakseen hallituksen ratkaisuvaltaan kuuluva asia. Edustajisto ei voi kuitenkaan pidätysvaltansa nojalla tehdä päätöksiä, jotka tarkoittavat ylioppilaskuntaa oikeudellisesti sitovien päätösten muuttamista. Esityksen ratkaisuvallan pidättämisestä voi tehdä: 1. Edustajiston kokouksessa kaksi (2) edustajiston jäsentä; 2. Viisi (5) edustajiston jäsentä, jolloin esitys on jätettävä kirjallisesti edustajiston puheenjohtajalle. Esitystä ratkaisuvallan pidättämisestä ei voi panna pöydälle. Asiassa, jossa on tehty esitys ratkaisuvallan pidättämisestä, hallitus ei voi tehdä päätöstä ennen ratkaisuvallan pidättämistä koskevassa asiassa tehtyä edustajiston päätöstä. 13 Kysely Viisi (5) edustajiston jäsentä voi tehdä hallitukselle kyselyn määräasiasta. Kysely on toimitettava kirjallisesti laadittuna edustajiston puheenjohtajalle, jonka on annettava se viipymättä tiedoksi hallitukselle. Hallituksen tulee kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tiedon saamisesta antaa vastaus sähköpostitse edustajiston jäsenille. Vastaus käsitellään seuraavassa edustajiston kokouksessa. 14 Ponsi Edustajisto voi hyväksyä hallitukselle osoitettuja ponsia. 15 Edustajiston kokoontuminen Edustajisto kokoontuu ainakin: 1. Järjestäytymiskokoukseensa käsittelemään ainakin 11.1 kohdissa 2, 3 ja 11 mainitut asiat kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa edustajistovaalin tuloksen vahvistamisen jälkeen; 2. Vaalivuotta seuraavan kalenterivuoden marraskuun loppuun mennessä kokoukseen, jossa käsitellään ainakin 11.1 kohdissa 2, 3 ja 11 mainitut asiat; 3. Vuosittain ennen kalenterivuoden loppua käsittelemään ainakin 11.1 kohdissa 4 ja 12 mainitut asiat; 4. Vuosittain viimeistään huhtikuussa päättämään 11.1 kohdissa 14 ja 15 mainituista asioista. Edustajisto kokoontuu edustajiston puheenjohtajan kutsusta muulloinkin: 1. Milloin edustajiston puheenjohtaja tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi; 2. Milloin kolme (3) edustajiston jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti edustajiston puheenjohtajalta pyytää; 3. Hallitukselle osoitetun 13 :ssä mainitun kyselyn johdosta. Tällöin edustajiston kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä koskevan pyynnön esittämisestä.

5 Vaalien jälkeisen edustajiston ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle istuva edustajiston puheenjohtaja. 16 Päätösvaltaisuus Edustajiston kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään kymmenen (10) edustajiston jäsentä, mukaan lukien edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Edustajiston kokouksissa päätösvaltaa käyttävät edustajiston jäsenet tai heidän sijaansa kutsutut varajäsenet. 17 Läsnäolo- ja puheoikeus Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä, ylioppilaskunnan tehtävässä olevalla sekä ylioppilaskunnan hallituksella, pääsihteerillä ja työntekijöillä on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksissa. Edustajiston puheenjohtaja voi myöntää läsnäolo- tai puheoikeuden myös muille henkilöille. Perustelluista syistä edustajisto voi kuitenkin päättää, että yksittäinen asia käsitellään kokonaan tai osittain suljetussa istunnossa IV LUKU Edustajiston puheenjohtajisto 18 Edustajiston puheenjohtajisto Edustajiston puheenjohtajiston muodostaa edustajiston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. 19 Toimikausi Edustajiston puheenjohtajisto valitaan vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajiston toimikausi alkaa heidän valintaansa seuraavasta kokouksesta, jonka uusi puheenjohtaja myös kutsuu koolle. 20 Puheenjohtajiston valinta Edustajiston puheenjohtajiston valitsee edustajisto. Edustajiston puheenjohtajaksi valittavan on saatava äänestyksessä yli puolet läsnä olevien edustajiston jäsenten äänistä. Ellei yksikään ehdokkaista saa äänestyksessä vaadittua enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys siten, että edellisessä äänestyksessä vähimmälle äänimäärälle ja ilman ääniä jääneet ehdokkaat karsitaan pois. Tätä menettelyä jatketaan kunnes joku ehdokkaista saa vaaditun enemmistön. Tasatilanteessa ratkaisee arpa. Edustajiston varapuheenjohtajat valitaan henkilökohtaisella ja suhteellisella vaalilla, jossa valituiksi tulevat kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta, tässä järjestyksessä. Vaalissa jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen, enintään kahden (2) ehdokkaan kesken ensimmäisen ehdokkaan saadessa yhden (1) äänen tai toisena olevan puoli (1/2) ääntä. Tasatilanteessa ratkaisee arpa. Jos edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa, menettää vaalikelpoisuutensa, vapautetaan tehtävästään tai tulee pysyvästi esteelliseksi taikka estyneeksi

6 kesken toimikauden, valitsee edustajisto, katsoessaan tämän tarpeelliseksi, uuden puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tämän toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. 21 Edustajiston puheenjohtajan tehtävät Edustajiston puheenjohtajan tehtävänä on: 1. Kutsua koolle edustajiston kokous ja johtaa niissä puhetta; 2. Valvoa, että ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia, ylioppilaskunnan sääntöjä ja muita määräyksiä; 3. Tarvittaessa ratkaista, miten ylioppilaskunnan sääntöjä ja muita määräyksiä tulkitaan; 4. Allekirjoittaa edustajiston kokousten ja ylioppilaskunnan yleisten kokousten pöytäkirjat; 5. Huolehtia muista hänelle näiden sääntöjen ja ohjesääntöjen mukaan kuuluvista tehtävistä. Puheenjohtajan ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään, tulee varapuheenjohtaja hänen sijaansa. Edustajiston puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa V LUKU Hallitus 22 Hallituksen jäsenten lukumäärä Ylioppilaskunnan hallitukseen kuuluu vähintään kuusi (6) ja enintään kymmenen (10) jäsentä, mukaan lukien puheenjohtaja. Hallitukseen valitaan vähintään yksi jäsen kustakin Taideyliopiston akatemiasta, joita ovat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu, josta on useampi kuin yksi (1) ehdokas. 23 Toimikausi Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus jatkaa kuitenkin virkamieshallituksena siihen asti kunnes uusi hallitus on valittu. 24 Hallituksen muodostaja Edustajisto valitsee hallituksen muodostajan kuten edustajiston puheenjohtajan. 25 Hallituksen muodostaminen Hallitukseen haku on avoin ja julkinen. Hallituksen muodostaja tekee viimeistään valintaansa seuraavassa kokouksessa edustajistolle esityksen hallituksen jäseniksi. Jos edustajisto hyväksyy esityksen, on hallituksen muodostaja valittu hallituksen puheenjohtajaksi ja esityksessä mainitut henkilöt hallituksen jäseniksi. Jollei edustajisto hyväksy esitystä, suoritetaan uusi hallituksen muodostajan vaali ja hänen tulee antaa esityksensä hallituksen jäseniksi. Vaalimenettelyä jatketaan, kunnes edustajisto hyväksyy hallituksenmuodostajan tekemän esityksen.

7 Luottamuskysymys Edustajistolla on valta enemmistöllä läsnä olevien edustajiston jäsenten äänistä vapauttaa hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai sen jäsen tehtävästään kesken toimikauden toteamalla, ettei tämä nauti edustajiston luottamusta. Luottamuskysymys pannaan vireille joko viipymättä asian käsittelemistä varten koolle kutsuttavassa edustajiston kokouksessa tai siten, että vähintään seitsemän (7) äänivaltaista edustajiston jäsentä pyytää vähintään neljätoista (14) päivää ennen edustajiston muuta kokousta puheenjohtajalta asian ottamista kokouksen esityslistalle. Luottamuskysymystä vireille pantaessa on luottamuskysymyksen syyt jätettävä kirjallisesti perusteltuna edustajiston puheenjohtajalle, jonka on viipymättä toimitettava ne edelleen hallitukselle. Jos edustajisto toteaa, ettei hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai sen jäsen nauti edustajiston luottamusta, ryhdytään samassa kokouksessa 27 mukaisiin toimenpiteisiin, ellei edustajisto päätä panna hallituksen muodostajan tai hallituksen jäsenen vaalia pöydälle. 27 Hallituksen täydentäminen Milloin hallitus kesken toimikauden vapautetaan tehtävästään tai hallituksen puheenjohtaja kesken toimikauden menettää vaalikelpoisuutensa, vapautetaan tehtävästään tai eroaa hallituksesta, ryhdytään viipymättä muodostamaan uutta hallitusta. Milloin hallituksen jäsen kesken toimikauden menettää vaalikelpoisuutensa, vapautetaan tehtävästään tai eroaa hallituksesta, voi hallituksen puheenjohtaja esittää edustajistolle ehdokkaan uudeksi hallituksen jäseneksi. Edustajisto toteaa vaalikelpoisuuden menettämisen. Jos edustajisto hyväksyy esityksen, on esitetty henkilö valittu hallituksen jäseneksi. Jollei edustajisto hyväksy esitystä, voi hallituksen puheenjohtaja esittää toista ehdokasta. Milloin valittavia on useita, ehdokaslista sellaisenaan on hylättävä tai hyväksyttävä. Menettelyä jatketaan, kunnes edustajisto hyväksyy hallituksen puheenjohtajan esityksen. 28 Hallituksen järjestäytyminen Hallitus valitsee keskuudestaan toimikaudekseen yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa ja sopii keskinäisestä työnjaostaan. Hallituksella voi olla jaostoja, toimikuntia, työryhmiä tai muita ryhmiä asioiden valmistelua ja muita tehtäviä varten. 29 Toimivalta Hallitus johtaa ylioppilaskunnan toimintaa, käyttää ylioppilaskunnan puhevaltaa, kantaa ja vastaa ylioppilaskunnan puolesta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi. 30 Kertomukset toiminnasta Hallituksen on vuosittain annettava edustajistolle kertomukset toiminnasta ja taloudesta.

8 VI LUKU Talous 31 Tilikausi Ylioppilaskunnan tilikausi on kalenterivuosi. 32 Jäsenmaksut Edustajistolla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi vuotuinen jäsenmaksu. Jäsenmaksun vahvistaa yliopiston rehtori. Jäsenmaksun kantamista valvoo yliopisto. Ylioppilaskunnan hallitus päättää jäsenmaksun kantamistavasta ja -ajasta. Hallitus voi myöntää vapautuksen ylioppilaskunnan jäsenmaksusta. Ylioppilaskunnan hallitus voi päättää jäsenmaksusta vapauttamisesta kokonaan tai osittain, jos jäsenen todistetun varattomuuden vuoksi on ilmeistä, että jäsenmaksu vaarantaisi hänen perustuslain (731/1999) 16 :n mukaisen oikeutensa saada opetusta. Ylioppilaskunnan hallitus voi päättää vapauttaa osittain jäsenmaksusta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle tilitettävää summaa vastaavasti, jos jäsen osoittaa maksaneensa jäsenmaksun kyseiseltä lukuvuodelta tai lukukaudelta kahteen tai useampaan suomalaisen yliopiston ylioppilaskuntaan. 33 Tilintarkastajat Ylioppilaskunnan talouden kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä hallintoa tarkastamaan valitaan jokaiselle tilikaudelle kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat. Tilintarkastusta suorittamaan voidaan myös valita Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä KHT- tai HTM-tilintarkastusyhteisö. 34 Tilinpäätös Hallituksen on kultakin tilikaudelta laadittava kirjanpitolain mukainen tilinpäätös ja toimitettava tilintarkastuksen suorittamiseksi tarvittavat asiakirjat tilintarkastajille kahdeksankymmenen (80) päivän kuluessa tilikauden päättymisestä. 35 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajien on annettava hallitukselle kertomus toimittamastaan tarkastuksesta kolmenkymmenen (30) vuorokauden sisällä siitä, kun he ovat vastaanottaneet tilinpäätöksen ja siihen liittyvät asiakirjat. Hallituksen tulee toimittaa tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä tehtyjen muistutusten johdosta laaditut selvitykset edustajistolle viimeistään sen edustajiston kokouskutsun yhteydessä, jossa tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus käsitellään. 36 Taloustoimikunta Hallitus voi asettaa ylioppilaskunnalle taloustoimikunnan, joka toimii neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä ylioppilaskunnan omaisuuden hallintaan ja hoitamiseen liittyvissä asioissa. Taloustoimikunnasta määrätään tarkemmin talousohjesäännössä.

9 :n kohdissa 16, 17, 18 ja 19 mainituissa asioissa edustajiston ja hallituksen on kuultava taloustoimikuntaa VII LUKU Nimenkirjoittaminen, tiedottaminen ja tiedoksiannot 37 Ylempi toimenhaltija Ylioppilaskunnan ylempi toimenhaltija on pääsihteeri. Pääsihteerin tehtävistä määrätään tarkemmin hallinto-ohjesäännössä. 38 Nimenkirjoitus Ylioppilaskunnan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä pääsihteerin kanssa. 39 Tiedottaminen Ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen päätökset on viimeistään seitsemän (7) päivän kuluttua kokouksesta asetettava nähtäväksi ylioppilaskunnan viralliselle ilmoitustaululle. Yliopistolain 86 :n mukaisesti ylioppilaskunnan jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaiselle, joka ei ole ylioppilaskunnan jäsen, tulee tiedottaa häntä koskevasta päätöksestä ilman aiheetonta viivytystä. 40 Tiedoksiantojen vastaanottaminen Ylioppilaskuntaa koskevat tiedoksiannot vastaanottaa ylioppilaskunnan puolesta pääsihteeri tai henkilö, jonka hallitus on erikseen määrännyt hänen puolestaan vastaanottamaan tiedoksiantoja VIII LUKU Ylioppilaskunnan yleinen kokous, jäsenäänestys ja aloitteet 41 Ylioppilaskunnan yleinen kokous Ylioppilaskunnan jäsenet voidaan kutsua neuvoa-antavaan yleiseen kokoukseen keskustelemaan ja ilmaisemaan kantansa kokouskutsussa mainituista asioista, milloin vähintään neljäkymmentä (40) ylioppilaskunnan jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti edustajiston puheenjohtajalta pyytää tai milloin edustajisto katsoo kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä tarpeelliseksi. Kokous on kutsuttava koolle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Tämä määräaika ei kuitenkaan kulu yliopiston kevät- ja syyslukukausien ulkopuolella. Ylioppilaskunnan yleinen kokous voidaan järjestää vain ja välisinä aikoina. Yleisen kokouksen kutsuu koolle edustajiston puheenjohtaja. Kutsu ylioppilaskunnan

10 yleiseen kokoukseen on julkaistava vähintään viikkoa ennen kokousta. Kokouksessa noudatetaan soveltuvin osin edustajiston työjärjestystä. 42 Jäsenäänestys Ylioppilaskunnan jäsenten keskuudessa voidaan suorittaa neuvoa-antava jäsenäänestys. Jäsenäänestys toimitetaan, kun edustajiston kokouksessa yli puolet kaikista edustajiston jäsenistä sitä kirjallisesti esityslistalla olevaa asiaa varten pyytää tai kun vähintään kuusikymmentä (60) ylioppilaskunnan jäsentä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää. Jäsenäänestys tulee toimittaa kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa 2. momentin mukaisesta pyynnöstä. Tämä määräaika ei kuitenkaan kulu yliopiston kevätja syyslukukausien ulkopuolella. Jäsenäänestyksessä noudatetaan soveltuvien osin ylioppilaskunnan vaalijärjestystä. Jäsenäänestys voidaan toimittaa vain ja välisinä aikoina. Jäsenäänestyksen tarkemmasta toimeenpanosta päättää ja vastaa hallitus. 43 Aloitteen tekeminen Viidellä (5) ylioppilaskunnan jäsenellä sekä kullakin akatemiakohtaisella jaostolla ja ylioppilaskunnan piirissä toimivalla yhdistyksellä on oikeus tehdä aloitteita ylioppilaskunnan edustajistolle tai hallitukselle. Edustajiston on vastattava aloitteeseen kahden (2) kuukauden ja hallituksen yhden (1) kuukauden kuluessa sen jättämisestä ylioppilaskunnan pääsihteerille. Aloitteen tehneillä jäsenillä ja jaoston tai yhdistyksen edustajilla on oikeus ottaa osaa aloitetta koskevaan keskusteluun edustajistossa ja hallituksessa IX LUKU Julkisuus ja muutoksenhaku päätökseen 44 Arkisto Ylioppilaskunnan asiakirjat on arkistoitava siten, että arkisto palvelee tiedon lähteenä arkiston muodostajaa, ylioppilaskunnan jäseniä, viranomaisia ja tutkimusta. 45 Julkisuus Ylioppilaskunnan toiminnan ja asiakirjojen julkisuudesta säädetään yliopistolain 30 :ssä. 46 Muutoksenhaku Ylioppilaskunnan toimielimen tekemään päätökseen haetaan muutosta kuten yliopistolain 86 :ssä säädetään. Ylioppilaskunnan hallituksen valitseman toimielimen päätöksestä voi tämän lisäksi valittaa hallitukselle.

11 X LUKU Erityisiä määräyksiä 47 Kunniajäsenet Ylioppilaskunnalla voi olla kunniajäseniä, jotka edustajisto kutsuu yksimielisellä päätöksellä. Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, jota ylioppilaskunta haluaa erityisesti kunnioittaa hänen työstään Taideyliopiston, sen opiskelijoiden, suomalaisen taiteen tai ylioppilaskunnan yleisten pyrkimysten hyväksi. Kunniajäsenellä ei ole ylioppilaskunnan jäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia. 48 Ylioppilaskunnan piirissä toimivat yhdistykset Ylioppilaskunnan piiriin voidaan liittää yhdistyksiä. Yhdistysten liittämisestä ylioppilaskunnan piiriin säädetään tarkemmin ohjesäännöllä. 49 Luottamusaseman vastuu Ylioppilaskunnan toimielimen valitsema luottamushenkilö voidaan erottaa toimestaan, jos hän käyttää hyödykseen tai muille ilmaisee luottamusasemassaan tietoonsa saamaa seikkaa, joka ei ole julkinen, tai on menettelyllään ylioppilaskunnassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut ylioppilaskuntaa, tai jättää toistuvasti täyttämättä toimeensa kuuluvia velvollisuuksia. 50 Sääntöjen muuttaminen ja voimaantulo Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää edustajisto. Sääntöjen muuttamisesta on päätettävä kahdessa (2) vähintään kahden (2) viikon väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kummassakin kokouksessa kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) läsnä olevista edustajiston jäsenistä. Päätös on alistettava yliopiston rehtorin vahvistettavaksi. Nämä säännöt tulevat voimaan välittömästi yliopiston rehtorin vahvistamisesta lukien. 8.1 :n ja 16.1 :n määräykset edustajiston jäsenten määrästä ja edustajiston kokousten päätösvaltaisuudesta tulevat kuitenkin voimaan vasta seuraavan edustajiston aloittaessa toimikautensa. Nykyisen edustajiston toimikauden ajan edustajistoon kuuluu kaksikymmentäyksi (21) jäsentä ja edustajiston kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään yksitoista (11) edustajiston jäsentä, mukaan lukien edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Edustajisto on hyväksynyt nämä säännöt kokouksissaan 3/2014 ja 4/ ja Taideyliopiston rehtori on vahvistanut nämä säännöt