nen edeyttää, että viranomaiset, alkoholiyhtiö ja muut päihdeasioita käsittelevät tahot lisäävät yhteistyötään. Tarve toiminnan suunnitelmaisuuden tehostamiseen ja käytettyjen menetelmien vaikuttavuuden arviointiin kasvaa. Kertomus lisää tarvetta kehittää päätöksenteon tueksi soveltuvaa tiedonkeruuta muun muassa päihdehuoossa. Antaessaan mietintönsä käsiä olevasta haituksen esityksestä talousvaliokunta totesi, että lainuudistuksea ei poisteta kaikkia niitä puutteita, joita alkoholilainsäädännössä ja päihdepolitiikassa edeeen on. Sen vuoksi valiokunnan mielestä on alkoholilainsäädäntö kokonaisuudessaan selvitettävä asettamaa tätä varten komitea. Valiokunnan aiempien kannanottojen mukaan näyttäisi olevan edeeen tarvetta lisätä ennen muuta sosiaali- ja terveysviranomaisten vastuuta alkoholipolitiikan hoidossa. TaPani Santanti orma Simpura in memoriam orma Simpura tuli Kansan Uutisten päätoimittajan tehtävistä Alkon haintoneuvoston varajäseneksi vuonna 163 ja haintoneuvoston varsinaiseksi jäseneksi vuoden 168 alusta. Helmikuun l. päivänä 17 hän siirtyi Alkon palvelukseen, ensin Alkoholipolitiikka-lehden päätoimittajaksi ja kahdeksan vuotta myöhemmin valistus- ja tiedotustoiminnan johtajaksi, mistä tehtävästä hän siirtyi eläkkeee huhtikuun lopussa 18. Tuohon vähän yli kymmenvuotiseen valiinaiseen työrupeamaan Alkossa sisältyi useita merkittäviä tehtäviä: ehkäpä eräänlaisina kohokohtina Alkon 0-vuotisjuhliin vuonna 18 valmistuneen laajan ja paljon kiitetyn Alkon historian kirjoittaminen sekä Alkoholipolitiikka-lehden saaman tiedonj ulkistamispalkinnon vastaanottaminen. orma Simpuran tavoitteena niin Alkon historian kirjoittajana, Alkoholipolitiikka-lehden päätoimittajana kuin Alkon valistus- ja tiedotustoiminnasia vastaavana j ohtaj anakin oli - kuten hän itse historiansa esipuheeseen kirjoitti - saattaa ihmiset "ehkä aikaisempaa lähemmäksi suomalaisen alkoholikysymyksen kansaisia ja yhteiskunnaisia piirteitä sekä alkoholipolitiikan harjoittamisen monisärmäisyyttä ja sen historian värikkyyttä". orma Simpura oli hyvä ja arvostettu työtoveri. Hänen työskentelytavaeen oli ominaista laajaan kokemukseen ja monipuoliseen näkemykseen perustuva ajattelu ja pohdiskelu. Kiitoisena Alko, sen haintoneuvosto ja johtokunta sekä työtoverit Alkossa kunnioittavatorma Simpuran muistoa. Heikkö Koshi Tietoja vuoden 186 anniskelutoiminnasta Alkoholijuomien kokonaiskulutus kasvoi viime vuonna 6, % (100 %:n alkoholina). Alkon myyjien edeisvuoden lakon vaikutuksista puhdistettuna kasvu oli arviolta nelisen prosenttia. Anniskelukulutus kasvoi viime vuonna, %. Anniskelukulutus jakautui siten, että alkoholilain alainen anniskelukulutus kasvoi, "/o ja keskiolutlain alainen 0, 7o. Ravinto- akulutuksen kasvuprosentteja vähensi vertailuvuoden lb myyjien lakon aiheuttama ravintolamyynnin kasvu. Syinä odotettua voimakkaampaan kokonaiskulutuksen kasvuun vuoden 18 Alkon myyjien noin kuukauden kestäneen lakon lisäksi ovat oeet lämmin kesä, keskioluen hinnanmuutoksen yhteydessä tapahtuneiden varastoon ostojen ajoittuminen, ulkomaisten oluiden markkinoie tulo sekä mietojen viinien osuuden kasvu. Annishehoöhcuhsien my öntömönen Anniskeluverkostoa kehitettäessä otettiin edeeen huomioon toisaalta alkoholipoliittiset sekä toisaalta alueeiset, matkailuiset ja taloudeiset näkökohdat. Anniskeluoikeuksia on myönnetty tarveharkinnan, hakijan soveltuvuuden ja ravitsemisliikkeen tason ja toiminta-aj atuksen mukaan. Vuoden 186 syksyä anniskeluravintoloiden tarve arvioitiin uudeeen vuoteen 188 asti. Tarkastelu perustui koko maasta kunta- ja taajamakohtaisesti kerättyihin tietoihin. Näiden perusteea haintoneuvosto muutti kokouksessaan. 1. 186 anniskeluoikeuksien yksityiskohtai sia myöntämisperiaatteita vuodeksi 187. Anniskeluoikeuksien määrän kasvue ei enää asetettu määräisiä rajoituksia. Kertomusvuonna uusien anniskeluoikeuksien myöntämistä rajoitettiin ravintoloie, joissa anniskelun voitiin olettaa muodostuvan liikevaihdon kannalta määrääväksi. Uusien anniskeluoikeuksien myöntäminen painotettiin juomavalikoimaltaan rajoitettuihin oikeuksiin. Uusien hotei-.la moteiyksiköiden rakentamista pyrittiin ohjaamaan siten, ettei uusia liikkeitä syntyisi alueie, joia on jo riittävästi majoituspalveluja. Etusijae asetettiin pienet, alan yleisin ehdoin toimivat ja liiketaloudeisesti elinkelpoiset hoteit, jotka tyydyttävät lähinnä paikkakunnan elinkeinoelämän majoitustarvetta. Erityistä pidättyvyyttä noudatettiin hakemusten suhteen sioin, kun hakijoina oli pääasiassa kansanterveyden edistämistä varten Perustettuja laitoksia, jotka ovat saaneet sitä varten avustusvaroja. Vuoden 187 l
myöntämisperiaatteissa näitä ei ole enää asetettu erityisasemaan. Uusien anniskeluoikeuksien lisäys päätettiin rajoittaa kertomusvuonna tavanomaisten A- ja B-anniskeluoikeuksien osalta noin kahteen prosenttiin ja juomavalikoimaltaan rajoitettujen oikeuksien osalta noin kolmeen prosenttiin anniskeluoikeuksien kokonaismäärästä. Toimivien ravintoloiden toimintaedeytysten turvaaminen asetettiin etusijae uusiin yrityksiin nähden. Alkuvuodesta päätettiin oikeuttaa juomavalikoimaltaan rajoitetut A- eli Ar-ravintolat niin halutessaan anniskelemaan kaikkia alkoholijuomia. Myös ns. karahviviiniravintolat saivat laajentaa juomavalikoimansa käsittämään kaikki miedot viinit, tosin anniskeluoikeuksien toiminta-ajatussidonnaisuus säilyi. Haintoneuvosto käsitteli kertomusvuonna kaikkiaan l8 anniskeluoikeushakemusta. Niistä hylättiin 78. Uusia oikeuksia myönnettiin l0b ja ennakkopäätöksiä anniskeluoikeuksien myöntämisestä hankkeen valmistuttua tehtiin 1. Uusista oikeuksista oli A-oikeuksia 33, B-oikeuksia 1l ja lajivalikoimaltaan rajoitettuja B-oikeuksia 6. Kertomusvuonna aloitti toimintansa 1 ravintolaa ja 1 anniskelusopimusta purettiin ravintolan lopettamisen vuoksi. Nettolisäykseksi jäi siten 7 anniskeluoikeutta eli, 7o. Ravintoloiden määrän muutokset Taulukko 1. Anniskeluoikeudet oikeusluokittain ja hintaryhmittäin 31. 1 186 Erityishintaryhmä. Ylempi hintaryhmä Perushintaryhmä.. Muutos vuoden alusta 6tl t AByht 60 1 6 176 muutos vuoden alusta 30 1 Bs 66 1 7s1 7 83 t 7 oikeusluokittain, hintaryhmittäin ja tyypeittäin ilmenevät taulukoista ja. Toimivista ravintoloista 7:n anniskeluoikeudet muutettiin B-oikeuksista A-oikeuksiksi. Myöntämisperiaatteiden mukaisesti eniten lisääntyivät ruokaravintolat. Yleiseurooppalaiseen ravintolarakenteeseen verrattuna juuri nämä ravintolat ovatkin oeet aliedustettuina Suomessa. Toisaalta suomalaisee ravintolakulttuurie tyypiisten viihderavintoloiden määrä väheni kuudea. Ravintolaelinkeinoe olivat ominaista runsaat remontit ja toimintaajatusten muutokset. Perinteiset tanssiravintolat vähenivät,'"ppidiskot" ja ruokaravintolat lisääntyivät. Koveneva kilpailu pakotti monet hoteit jakamaan ravintolansa pieniksi ja viihryisiksi pikkuravintoloiksi. Taulukossa 3 on esitetty anniskelusopimusten jakautuminen omistajaryhmittäin. Viime vuosinahan anniskeluoikeuksia on myönnetty erityisesti pienie, hyviksi ruokapaikoiksi osoittautuneie ravintoloie, jotka usein ovat perheyrityksiä. Tässä ryhmässä ravintoloiden määrä on lisääntynyt yli sadaa. Osuusroiminnaisten yritysten omistamien ravintoloiden määrä on vähentynyt eniten. Nämä kehityssuunnat ovat oeet selvästi havaittavissa viime vuosina. Pääasiassa omistajanvaihdosten Taulukko. Anniskeluravintolat tyypeittäin ja hintaryhmittäin 31. 1. l86 Kaupunki- ja kokoushoteit... Lomahoteit Taajamahoteltit... A-ruokaravintolat B-ruokaravintolat lukumäärä 67 l1 0 3 163 muutos vuoden alusta keskim. asiakaspaikkoja/ ravintola erityis ylempi hintaryhmät perus itse- palvelu pöytiin tarjoilu 3 68 3 oo 6 1 3 6 8 0 66 6 3 1 BO l3 10 r0 r60, Viihderavintolat... 86-6 7 e 7 1 t6 Olutravintolat..., Kortteli- j a kantapaikat 30 t37 B ot ( )., 6s 6 Poikkeukseiset l8 10 l8 7 6l 7t 7 0 60 1 0 l86
Taulukko 3. Anniskelusopimukset omistajaryhmittäin 31. 1. 186 ja omistajaryhmien 7o-osuudet anniskelusopimuksista, asiakaspaikoista ja myynnistä vuonna l86 lukumäärä muutosvuoden alusta osuusprosentrt asiakaspaikoista anniskelusopimuksista ravintolamyynnistä Yksityiset Osuustoiminnaiset... Yhdistykset, kerhot, kuntapohjaiset.. Valtio... Arctia Oy Kantaravintolat Oy... Liikenneravintolat Oy 06 0 13 B 36 3 10-1,1, 0,6 60,3 3,1 1,0,6.[, o1 0,6 l,l 6, 1, 8,3,7 ' 0,6,1 3,6 l0,l 1, 71 7 100,0 100,0 100,0 Osuudet anniskelusopimuksista vuonna 17 olivat: yksityiset 7o, osuustoiminnaiset 33 7o, yhdistykset, kerhotja kuntapohjaiset 17 o/o sekä valtio 7o. vuoksi vuonna l86 myönnettlin70 keskioluen anniskelulupaa ja 0 h- paa lakkautettiin. Keskioluen anniskelulupia oli vuoden 186 lopussa 68 eli vähennystä vuoden 171 huippuluvusta oli 7 lupaa. Keskioluen anniskeluun tarvittava yleissuostumus ei out viime vuonna voimassa 1 kunnassa. Tämän lisäksi yhteensä 3 kuntaa oli kieltänyt sekä keskioluen vähittäismyynnin että anniskelun. Anniskelu oli sidottu ruoan tarjoiluun 31 keskioluen anniskelupaikassa. Keskioluen anniskelupalkkio on täöin 7 penniä suurempi kuin muissa keskioluen anniskelupaikoissa. Anniskelukulutus Taulukon mukaan alkoholilain alainen anniskelukulutus lisääntyi viime vuonna, o/o (\00 7o:n alkoholina). Kolmanneksittain tarkasteltuna kulutus kasvoi tammi-huhtikuussa 1,0 7o, touko-elokuussa 1,3 7o ja syys-joulukuussa, 7o. Alkuvuoden pieniin nousuprosentteihin vaikuttaa se, että edeisvuoden ensimmäisen kolmanneksen vertailulukua nosti anniskelukulutusta lisännyt Alkon myyjien lakko. Taulukon mukaan väkevien.juomien kulutus väheni ja mietojen viinien ja maasjuomien kulutus lisääntyi. Kaunis ja lämmin kesä näkyy hyvin maasjuomien kulutusluvuissa. Anniskelukulutuksessa on 170-luvun alusta lähtien out havaittavissa siirtymistä väkevistä juomista mietoihin juo- Taulukko. Alkoholilain alaisen anniskelukulutuksen määrä, rakenne ja osuus kokonaiskulutuksesta vuonna 186, 100 7o:n alkoholina Viinat... Muut väkevät juomat Väkevätyhteensä... Väkevät viinit, Miedot viinit., Viinit yhteensä Long drink -juomat Vahva olut Keskiolut Miedot vhteensä... Kaikki yhteensä tuh. muutos litraa % _,, - 3, -,6-11, 6,8 3, - 6, 7,,7 osuus-7o anniskelukulutuksesta B,B 1,3 30,1 0,7,l, osuus-7o.iuomaryhmän kokonaiskulutuksesta 1,7 t,b, q1,1 8, 8,3 6, 3,0 8,3 O,B 6,, 100,0 6,6 0,7 3, Keskiolutlain alainen keskioluen anniskelukulutus 100 7o:n alkoholina oli 387 000 litraa, eli kulutus kasvoi 0, 7o edeiseen vuoteen verrattuna. miin. Kertomusvuonnakin tämä suuntaus jatkui. Kun vuonna 170 mietojen ja väkevien juomien osuus kulutuksesta oli suurin piirtein yhtä suuri, oli mietojen juomien kulutus viime vuonna jo lähes 70 %. Alkoholilain alaisen anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta on 1,0 % ja keskiolutlain alaisen anniskelukulutuksen osuus oli,1 o/o, joten koko anniskelukulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta oli 3,1 o/". Alkoholilain alaisen 1,0 anniskelukulutuksen kotimaisuusaste on pysynyt vakaana. Kahden edeisen vuoden tapaan se oli BB 7o. Alkoholijuomien hintoja korotettiin 1. l. 186. Vähittäismyyntihintoja korotettiin keskimäärin "/". Anniskelukorvauksen korotus huomioon ottaen anniskeluhinnat nousivat keskimäärin,7 "/o.tadttkon mukaan anniskelukulutus kasvoi asiakaspaikkaa kohti laskien eniten kaupunki-.ja kokoushoteeissa. Toi- 3
saalta kapasiteetin kasvu todennäköisesti osaltaan selittää, minkä takia B-ruokaravintoloissa asiakaspaikkakohtainen kulutus vähentyi silmiiqpistävästi. Olutravintoloiden sekä kortteli- ja kantapaikkojen osuus kokonaiskulutuksesta on viidessä vuodessa pudonnut lähes l0 prosenttiyksikköä. Ravintolamyynnissä 0 eniten myytyä alkoholijuomaa (pl. maasjuomat) olivat vuonna l86 seuraavat: Gin Long Drink Koskenkorva Dry Vodka Karahvipunaviini Karahvivalkoviini Whisky &&& Dry Silver Gin Cognac Monopol Cider Bacardi Carta Blanca Gin Ron Cabana Elys6e nro aloviina* Liebfraumilch Karahviroseeviini Campari Bitter aloviina *** Caf6. Cötes du Rhöne litraa 7 3 tl 31 6 03 67 0 0 376 660 38 8 3tB 07 lb 8 r7 106 t6 0r7 17 307 t0 0 8 BO 78 7 7 6l 067 60 6 6 3 1 767 Taulukkoa tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että anniskelukulutuksesta % on oluen kulutusta. Anniskelukulutus on melko keskittynyttä, siä 0 eniten myytyä lajia (pl. maasjuomat) muodosti kulutuksesta 86,l 7o. Lista on pysynyt vuodesta toiseen lähes muuttumattomana. Sen jälkeen kun viinojen anniskelu vapautettiin ruokapakosla, Koskenkorvan kulutus on jatkuvasti kasvanut ja ohitti viime vuonna jo D.y Vodkan. Karahviviinien kulutus on vakiintunut. Ne olivat ryhmiensä suosituimpia juomia, mutta vain karahvivalkoviinin kulutus kasvoi. Valkoviinien kulutus on kokonaisuudessaankin kasvanut enemmän kuin muiden viinien. Karahviviinien osuus puna-, valko- ja roseeviineistä oli 8,3 '/r. A nni s ke lur aa önt o oi d e n my y nt i Alkoholilain alaisten anniskeluravintoloiden myynti kasvoi taulukon 6 mukaan,'/. eli,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 18 (myyjien lakko. 3.-8.. 18). Myynnin rakenne vaihtelee eri hintaryhmissä. Erityis- ja ylemmässä hintaryhmässä ruoan myynti on suurinta ja perushintaryhmässä pienintä. Taulukon 7 mukaan myynnin tileittäisessä jakaumassa eri tyyppien kesken ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pitkäaikaisena kehitystrendinä lähinnä ruoan osuus on out hiljaeen kasvussa. Viidessä vuodessa oluen osuus on lisääntynyt kolmr prosenttiyksikköä ja vastaavasti muun alkoholin osuus on vähentynyt neljä prosenttiyksikköä. Ruoan osuus puolestaan on lisääntynyt kaksi prosenttiyksikköä. Kannattaauusseuranta Alkon ja Hotei- ja ravintolaneuvosto ry:n yhteiseen kannattavuusseurantaan osaistuu tää hetkeä noin 30 toimipaikkaa. Seuranta on osanottajie vapaaehtoinen ja maksuton. Osanottajie lähetettävässä palautepostissa esitetään rinnan toimipaikan sekä muiden samaa toimintatyyppiä edustavien toimipaikkojen tuloslaskelmatietoja ja niiden muutokset edeisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tammi-elokuussa l86 oli seurantaan osaistuvien hoteien käyttökate,7 o/o ja anniskeluravintoloiden, %. Käyttökatteet ovat pienentyneet edeisen vuoden tammi-elokuuhun verrattuna hoteeia 0, prosenttiyksikköä ja ravintoloia 0,6 prosenttiyksikköä. Taulukko. Anniskelukulutus 100 7o:n alkoholina asiakaspaikkaa kohti sekä kulutuksen juomaryhmittäinen jakauma ravintolatyypeittäin vuonna 186 kulutus/ asiakaspaikka litraa muutos 86/Bs o/ /o tyyprn 7"-osuus kokonaiskulutuksesta tyypln 7o-osuus asiakaspaikoista kulutuksen 7o-jakauma juomaryhmittäin väkevät viinit maasjuomat ja long drink -luomat Kaupunki- ja kokoushoteit Lomahoteit Taajamahoteit... A-ruokaravintolat B-ruokaravintolat Viihderavintolat l r6 t6 B 1 0 l - 0.l 8 l3 o l 10 0 l 1 l 1 3 6 67 öl 63 Olutravintolat... Kortteli ja kantapaikat Poikkeukseiset 3 3 _ -1 6 0 r 6 36 o 87 7 6 B - 100 100 30 66
Taulukko 6. Anniskeluravintoloiden myynti hintaryhmittäin ja tileittäin vuonna l86 Alko... Out... Ruoka... Muu myynti... erltyls Mmk *o/o 63,6 3,0 3,00 7,6 1,,0 1, 1, ylempi Mmk 800, 680,3 1,38 68,33 *o/o,0 t7,6 10,0 7,8 perus Mmk 876,6 11,63 3,,8 LO/!/o - l,l l0,l 1,,7 yhteensä Mmk *o/, 0,8, 60,30 60,7 3,3, 11, 7,7 osuus-7o myynnistä 7,0 7,8 36,3 8, Myynti/ ravintola.. 88,86 16, 63, 10,0 3330,77 6,8 7176,8, 100,0 1,70 - B,B,6 1,6,8,,10 3, Taulukko 7. Anniskeluravintoloiden myynnin jakauma tyypeittäin ja myynti asiakaspaikkaa kohti kuukauäessa vuonna l86 Alko myynnin tileittäin 7o-jakauma olut ruoka muu myyntr kuukausimyynti/asiakaspaikka 86/8s mk o/o Kaupunki- ja kokoushoteit Lomahoteit Taajamahoteit... 30 6., t t 3 7 33 l0 t t87 3 l 33,3,3 q A-ruokaravintolat... B-ruokaravintolat... t7 1 l7 B 7 6 t 6 1,0 3,6 Viihderavintolat -1.1.1.1 3 1l 6 6,0 Outravintolat... Kortteli- ja kantapaikat... l oo 10 l 0 7 6 Bl 7,8,8 Poikkeukseiset l 1 3,0 Keskimäärin 7 8 36 1, Annishelun aalüonta Anniskelurikkomusten aiheuttamien toimenpiteiden määrä alkoholilain alaisissa anniskeluravintoloissa väheni viime vuonna hieman aikaisempien vuosien tasosta (taulukko 8). Yleisimmät syyt toimenpiteisiin, yhteensä B3 tapauksessa, olivat päihtyneie anniskelu ja heidän oleskelunsa saiminen ravintolassa; näistä 33 tapaukseen liittyi järjestyshäiriö. Ae l8-vuotiaie anniskeltiin 1 tapauksessa. Kertomusvuoden toukokuussa A1- ko järjesti yhdessä kunnaisten alkoholitarkastajien kanssa anniskeluravintoloiden tehostetun tarkastuksen. Tarkastuksea pyrittiin selvittämään anniskelun hoidon nykytilaa ja uusit- Taulukko 8. Valvontatoimenpiteet alkoholilain ja keskiolutlain alaisissa anniskelupaikoissa vuosina lbja 186 Lopuiset peruutukset Määräaikaiset anniskelukieot... Anniskelukorvauksen menettämiset määräajata... Varoitukset... Kirjeet... Ylihinnan takaisinperinnät... Alkol:n alaiset 18 186 t0 3 7 7 3 73 7 Olutl:n alaiset lb 186 3 3 0 6 33 t 17 l37t lg 3 lvuonna lb yhteen toimenpiteeseen liittyi velvoite anniskea alkoholijuomat osassa ravintolaa tai osan aikaa pöytiin. Näistä yhteen liittyi anniskelukorvauksen menetys määräajalta. 3Näistä kahteen liittyi anniskelukorvauksen menetys määräajalta. akolmeen toimenpiteeseen liittyi pöytiintarjoiluvelvoite.
tujen anniskeluohjeiden käytännön vaikutuksia. Tarkastuskäyntejä tehtiin yhteensä 3 01. Osassa ravintoloita käytiin useita kertoja. Epäkohtia havaittiin joka viidenneä käynniä. Yleensä kysymys oli päihtyneistä tai heie anniskelusta. Kertomusvuoden maaliskuun alussa tuli voimaan haintoneuvoston vahvistama uusi anniskeluohjekokoelma. Uudet ohjeet, jotka ovat aikaisempia joustavammat ja selkeämmät, korostavat ravintolan ensisijaista vastuuta anniskelun hoidosta ja asiakaspalvelusta sekä helpottavat ravintolan toimintoja. Merkittävimpiä muutoksia olivat yksityiskohtaisten vähimmäislaj ivalikoimamääräysten kumoaminen, ohjeen "grogijuomiin saadaan jäät ja virvoitusjuomat lisätä vasta pöydässä asiakkaan nähden" poistaminen ja alkoholijuomien mittausjärjestelyjen jättäminen ravintoloitsijoiden päätettäväksi. Ohj e- kokoelman kevennyksen on mahdoistanut ravintolahenkilökunnan kohonnut tiedon ja ammattitaidon taso, vastuuntuntoiset ravintoloitsijat ja asiakaskunnan myönteisempi asennoituminen ravintolapalvelusten käyttöön. Keskioluen anniskelussa toimenpiteiden määrä pysyi edeisen vuoden tasoa. Yleisimmät toimenpiteisiin johtaneet epäkohdat keskioluen anniskelussa olivat päihtyneie annis- Taulukko. Ravintolahenkilökunnan lukumäärä vuonna 186 Hovimestarit. Tarjoilij at ja tuoli.;rr,r.joii;;iü;; :. :. Vahtimestarit Baarimestarit ja kassanhoitajat... Keittiöhenkilökunta... Soittajat ym. esiintyjät Muu henkilökunta... Ravintolahenkilökunta yhteensä... Majoitushenkilökunta ohtajat Konttorihenkilökunta Vakinainen henkilökunta yhteensä Osa-aikahenkilökunta kelu ja heidän oleskelunsa saiminen anniskelupaikassa. R aa int o lahe nhilö kunt a Taulukon mukaan alkoholilain alaisten anniskeluravintoloiden vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi 67:ä eli 0, "/". Varsinaisen ravintolahenkilökunnan määrä kasvoi lukumäärä keskimäärin r 36 3 38 3 0 B 60 3 7 6 70 163 86 muutos 86/8 luku- % määrä -16 37 -Bl - t7 106-67 6 6-16 1 36 - l,l 3,6 _, -,0 1,3-10,7-0, 0, -,,6,6 3 33 67 0, 3 7 7,6 0, "/". Vuonna 186 tarjoilüoiden määrä lisääntyi 37:11ä eli 3,6 %. Ruokaravintoloiden lisäys näkyy keittiöhenkilökunnan määrän lisääntymisessä. Esiintyvien taiteilijoiden määrä väheni edeisten vuosien tapaan (tosin ohjelmatoimistojen palveluksessa olevat esiintyjät puuttuvat luvusta). uhani Hakala 6