MAAKAASUN HUOLTOVARMUUS YHDYSKUNTIEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA

Raportti 19.12.2006 MAAKAASUN HUOLTOVARMUUS YHDYSKUNTIEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Voimatalouspoolin kaukolämpöjaosto Öljypoolin maakaasujaosto Fimator Oy

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteenveto... 1 3 Kaukolämpöyritykset ja maakaasun käyttökohteet.. 3 4 Maakaasun saantihäiriön vaikutus energiantuotantoon 4 5 Öljyvarastot... 7 6 Öljyvarastojen riittävyys pakkasviikolla.. 7 7 Öljyn tilaukset.. 8 8 Öljyn kuljetukset.. 9 9 Varajärjestelmien toimivuus. 11 10 Energian huoltovarmuus... 11 11 Havaittuja puutteita ja niihin toimenpidesuosituksia... 12 LIITE Kyselylomake 20.10.2006 (7 s.)

1 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 19.12.2006 Voimatalouspoolin kaukolämpöjaosto Öljypoolin maakaasujaosto Fimator Oy RAPORTTI MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDESTA YHDYSKUNTIEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA 1 JOHDANTO Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan voimatalouspoolin kaukolämpöjaoston ja öljypoolin maakaasujaoston yhteinen työryhmä teki loka-marraskuun aikana 2006 kyselyn maakaasun huoltovarmuudesta yhdyskuntien kaukolämmön tuotannossa. Kyselyssä esitettiin kuvitteellinen vakava maakaasun saantihäiriö, johon varautumisesta pyydettiin laitoskohtaisia vastauksia. Tammikuisena perjantai-iltana, työajan jälkeen kello 18.00, maakaasun maahantuoja saa tiedon, että erinäisistä syistä johtuen maakaasun tulo Suomeen lakkaa samana iltana noin kello 22.00. Lisäksi saadaan tieto, että on varauduttava vähintään yhden viikon maakaasun toimituskatkokseen. On pakkasta ja seuraavaksi maanantaiaamuksi on ennustettu Etelä-Suomeen -30 o C. Sääennuste lupaa pakkasjakson jatkuvan pidempäänkin. Kyselykirje lähetettiin kaikille kolmellekymmenelle maakaasua käyttävälle kaukolämpöyritykselle, joista 26 omisti kaukolämpöverkon ja neljä oli ulkopuolisia pelkän sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksen (CHP) omistajia. Kyselyyn vastanneiden kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantojen yhteinen maakaasun käyttömäärä edustaa noin puolta koko Suomen maakaasun käytöstä. 2 YHTEENVETO Maakaasun huoltovarmuus yhdyskuntien energiantuotannossa vaihtelee suuresti paikkakunnittain ja laitoksen kokoluokan mukaan. Yleisesti varmuus kestäisi melko hyvin muutaman päivän maakaasukatkoksen. Maakaasuhäiriön jatkuessa nousevat maakaasun varapolttoaineena olevan öljyn kuljetukset suurimmaksi ongelmaksi. Kaukolämpölaitosten maakaasun varapolttoaineen puskurivarastoissa kyselyn hetkellä lokakuussa 2006 oleva öljy riittäisi korvaamaan maakaasua nollasta vuorokaudesta 35 vuorokauteen. Varapolttoainevarastot ovat pienet varsinkin pienillä kaukolämpölaitoksilla. Pienten laitosten osuus kaikista maakaasun kaukolämpökäyttäjistä on kuitenkin vain alle kaksi prosenttia. Jos laitoksien varapolttoaineen puskurivarastoihin saataisiin öljytäydennystä heti riittävästi, niin kaukolämmön tuotanto häiriintyisi vakavasti vain muutamassa kohteessa. Yhdyskuntien CHP-sähköntuotannon vajetta maakaasuhäiriön aikana tutkittiin vertailemalla ilmoitettuja polttoainekäyttöjä. Kyselyn mukaan CHP-tuotannossa maakaasun varapolttoaineena olevan öljyn polttoaineteho vähenisi 1270 MW verrattuna ennen häiriötä olleeseen vastaavaan

2 maakaasun polttoainetehoon. Maakaasuvoimalaitoksen sähköntuotanto-osuuden keskimääräisellä 40 %:n hyötysuhteella tämä vastaa sähkötehon pienenemistä noin 500 MW. Vastaavana aikana hiilisähkön tuotantoa lisättäisiin kyselyn piirissä noin 80 MW. Lopputuloksena kaukolämpölaitoksissa maakaasun saantihäiriön takia sähkötuotannon kokonaisvajeeksi jää arviolta 400-500 MW. Maakaasun varapolttoaineena olevan öljynkuljetuksia hoidetaan öljy-yhtiöiden toimesta markkinaehtoisesti, liiketaloudellisin perustein. Vakavan maakaasuhäiriön alkuvaiheessa kuljetukset todennäköisesti ruuhkautuisivat. Öljy- ja kaasualan keskusliiton kuljetusautorekisterin mukaan Suomessa on liikenteessä POK kuljetuksiin säiliöautoja noin 400 kpl ja POR säiliöautoja noin 60 kpl. Maakaasun saantihäiriön aiheuttamaan pikaiseen kuljetuspiikkiin pakkasviikolla ei ole välittömästi saatavilla ylimääräistä kuljetuskalustoa, vaan maakaasua korvaavan öljyn kuljetukset on otettava liikenteen ja muiden polttonesteiden kuljetuskalustosta, jolloin tämä lisäkäyttö häiritsee normaalia polttonesteiden jakelua. Pakkasviikolla maakaasun vakavan saantihäiriön ensimmäisinä päivinä tilattaisiin maakaasun varapolttoainekuljetuksiin säiliöautoja arviolta POK-kuljetuksiin 20-30 kpl ja POR- kuljetuksiin 10-20 kpl. Autojen määrä merkitsisi 5-10 prosentin lisäystä liikenteessä jo oleviin öljynkuljetusautoihin. Maakaasuhäiriön talvella jatkuessa yhdyskuntien kaukolämmityksen ja yhteistuotantosähkön varapolttoainekuljetusten säiliöautojen lisätarve nousisi yli 60:een. Voimatalouspoolin kaukolämpöjaoston ja öljypoolin maakaasujaoston yhteinen työryhmä esittää parannustoimenpiteenä ja suosituksena maakaasun varapolttoaineen puskurivarastojen öljymäärän tarkistamista kaukolämpölaitoksissa riittämään kaikissa olosuhteissa vähintään viisi vuorokautta. Muina huoltovarmuuden parannuskeinoina työryhmä esittää muun muassa maakaasun varapolttoaineen öljykuljetusten organisoinnin ja saatavuuden selvittämistä ja kaukolämpöyritysten valmiussuunnittelun kehittämistä.

3 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 19.12.2006 Voimatalouspoolin kaukolämpöjaosto Öljypoolin maakaasujaosto Fimator Oy RAPORTTI MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDESTA YHDYSKUNTIEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA 3 KAUKOLÄMPÖYRITYKSET JA MAAKAASUN KÄYTTÖKOHTEET 3.1 Yleistä Kyselykirje lähetettiin kaikille kolmellekymmenelle yhdyskunnissa maakaasua käyttävälle kaukolämpöyhtiölle tai energialaitokselle sekä niille lämpöä toimittavalle ulkopuoliselle CHPlaitokselle. Kyselyn vastaajista 26 omisti kaukolämpöverkon ja neljä oli verkon omistajille ulkopuolisia CHP-lämmön toimittajia. Kyselyn vastaajien kaukolämmön ja siihen yhdistetyn sähköntuotannon budjetoitu maakaasun hankinta vuonna 2006 on yhteensä 22,0 TWh, mikä vastaa noin puolta koko Suomen maakaasun käytöstä. Kyselyn maakaasun käyttö vastaa maakaasuyhdistyksen käyttötilastoa, energialaitokset ja voimayhtiöt. 3.2 Maakaasun käyttö Suomessa 1974-2004 ja ennuste 2006-2008 Lähde: Maakaasuyhdistys 3.3 Kyselyyn vastanneet yritykset Kyselyn vastaajat on ryhmitelty neljään luokkaan. Kaukolämpöverkkojen omistajat on jaettu polttoainetehon mukaan kolmeen kokoluokkaan; I pienet alle 50 MW, II keskisuuret 51-350 MW ja III suuret yli 350 MW. Ryhmä IV on kaukolämpöverkkojen ulkopuoliset pelkän yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajat (CHP).

4. Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Polttoaineteho MW alle 50 51-350 yli 350 50 500 Kysely postitettu kpl 9 10 7 4 30 Kyselyyn vastanneet kpl 9 9 7 3 28 Vastaus puuttuu kpl 0 1 0 1 2 Maakaasun hankinta GWh 320 2 150 18 860 630 21 960 Luokan osuus % 2 11 85 3 100 Maakaasun merkitys % 99 50 65 80 Maakaasun osuus tarkoittaa maakaasupolttoaineen osuutta laitoksen kaikesta polttoaineesta. 3.4 Kyselyyn vastanneiden energiantuotantolaitokset Kyselyn vastaajilla on käytössään kaukolämpökeskuksia tai CHP-voimalaitoksia. Taulukossa tehot ovat tuotantolaitosten nimellistehoja, lukuihin sisältyy myös varatehot. Kaukolämpölaitoksilla on yleensä varalla ylimääräistä tuotantotehoa suurinta lämmöntuotannon vikaantuvaa yksikköä varten. Tuotantolaitos on samalla paikalla oleva kokonaisuus, sisältäen esimerkiksi useita kattiloita. Omat tai hallinnassa Lukumäärä Sähköteho Lämpöteho Polttoaineosuus olevat tuotantolaitokset kpl MW MW %... Maakaasu erillistuotanto 108 0 2 428 Maakaasu CHP-tuotanto 26 1 710 1 903 Maakaasupolttoaine yhteensä 134 1 710 4 331 42 Muu polttoaine erillistuotanto 75 0 3 320 Muu polttoaine CHP-tuotanto 13 846 1632 Muu polttoaine yhteensä 88 846 4 952 58 Kaikki yhteensä 222 kpl 2 556 MW 9 283 MW 100 % Vastanneiden budjetoitu maakaasun hankinta v. 2006 21 966 GWh Kaukolämpölaitosten budjetoitu kaukolämmön oma tuotanto v. 2006 17 446 GWh (Huom. Oma tuotanto ei sisällä kaukolämmön ostoja ulkopuolisilta laitoksilta) Kaukolämpölaitosten ilmoitettu kuormitushuipputeho yhteensä 7 356 MW 4 MAAKAASUN SAANTIHÄIRIÖN VAIKUTUS ENERGIANTUOTANTOON 4.1 Yleistä Kyselyllä tutkittiin maakaasun saantihäiriöstä johtuvia muutoksia yhdyskuntien kaukolämpölaitosten lämmöntuotannossa ja yhdistetyssä sähköntuotannossa. Pakkasviikolla kaukolämpökuorman viikkokeskiteho määräytyy tässä maanantaiaamun -30 o C huipputehosta tasauskertoimella 0,75.

5. Kyselyssä kysyttiin onko vastaajalla kaukolämmön tukkumyyntisopimus tai tukkuostosopimus maakaasua käyttävän CHP-lämmöntoimittajan kanssa. Tukkusopimus on Pienet Keskisuuret Suuret CHP 2 kpl/20% 6 kpl/60 % 0 kpl/0 % 4 kpl/100% 4.2 Energian hankinta, kun ei ole maakaasun saantihäiriötä. Kaukolämmön hankinta ja oman CHP-tuotannon ja kaukolämmön maakaasun polttoainetehot kyselyn mukaan normaalina pakkasviikkona. Kaukolämmön hankinta Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Oma tuotanto maakaasulla MW 91 240 2 082 0 2 413 Oma tuotanto muu polttoaine MW 9 157 2 698 0 2 864 Kaukolämmön osto MW 5 215 1 0 221 Yhteensä MW 105 612 4 780 0 5 498. Maakaasun polttoaineteho Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Oma CHP-tuotanto MWpa 2 323 2 968 560 3 853 Oma erillinen kl tuotanto MWpa 92 99 802 20 1 013 Maakaasuteho yhteensä MWpa 94 422 3 770 580 4 866 4.3 Energian hankinta, kun on maakaasun saantihäiriö. Kaukolämmön hankinta ja oman CHP-tuotannon ja kaukolämmön maakaasun varapolttoaineen polttoainetehot kyselyn mukaan normaalina pakkasviikkona maakaasun saantihäiriön aikana. Kaukolämmön hankinta Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Oma varapolttoaine MW 90 300 1 913 0 2 303 Oma muu polttoaine MW 2 103 2 867 0 2 972 Kaukolämmön osto MW 5 206 1 0 212 Yhteensä MW 97 609 4 781 0 5 487 Öljyn polttoaineteho Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Oma CHP tuotanto, öljy MWpa 0 130 2 127 325 2 582 Oma erillinen kl tuotanto MWpa 92 313 1 256 20 1 681 Öljyteho yhteensä MWpa 92 443 3 383 345 4 263 Yleisesti maakaasu korvataan pääsääntöisesti kevyellä tai raskaalla polttoöljyllä. Vain yhdessä kohteessa maakaasu korvattaisiin hiilellä, jolloin polttoainetehon lisäys siellä olisi 200 MWpa... 4.4 Polttoainetehojen vertailu 1. Ei häiriötä 2. Häiriö on Maakaasuteho Öljyteho Polttoainetehot ennen ja jälkeen MWpa MWpa Oma CHP tuotanto 3 853 2 582 Oma erillinen kaukolämmöntuotanto 1 013 1 681 Polttoainetehot yhteensä 4 866 MWpa 4 263 MWpa

6 4.5 Havaintoja maakaasun saantihäiriön vaikutuksista Maakaasun varapolttoaineena on yleensä kevyt tai raskas polttoöljy. Muina vaihtoehtoina kyselyssä esitettiin kivihiilen käyttöä (1 kpl). Maakaasuhäiriön aikana maakaasua korvaavan öljyn vuorokausienergia olisi 4 263 MWpa eli 102 312 MWh/vrk. Kevyeksi polttoöljyksi (POK) muutettuna määrä vastaa 10 200 m 3 /vrk. Häiriön alkuvaiheessa kaikki varapolttoaine otetaan laitosten puskurivarastoista. Pääsääntöisesti kaikki maakaasupolttimet on varustettu myös polttoöljyn käyttömahdollisuudella. Kun kaukolämmön ja sähkön tuotannossa maakaasusta siirrytään varapolttoaineeseen niin polttoainehyötysuhde huononee, ja laitoksista ei välttämättä saada samoja tehoja ulos kuin maakaasulla. Myös laitosten käyttö varapolttoaineella yleensä vaikeutuu, esimerkiksi savukaasulämmön talteenoton tai muiden vastaavien syiden takia. Öljysäiliöt on rakennettu jokaiselle laitokselle, paitsi yksi vastaaja ilmoitti että 12 MW:n laitos ei sisällä maakaasun varapolttoaineen öljysäiliötä, syynä ilmoitetaan olevan ympäristölupa-asiat. Muutamalle pienelle laitokselle todella vähäinen varapolttoaineen määrä toisi ongelmia jo ensimmäisenä vuorokautena, jos täydennysöljyä ei saada. Kaukolämmön tuotanto jatkuu maakaasun saantihäiriön aikana pääosin samana kuin pakkasviikolla normaalikäytössä. Noin viisi vastaajaa kolmestakymmenestä ilmoitti, että varapolttoaineen määrä on heidän öljyn puskurivarastossa todella vähäinen. Kaupunkien lähes jokaisessa kaupunginosassa on oma huippu- tai varalämpökeskus tai muu lämmöntuotantolaitos, joissa on myös normaalia pienemmät öljyvarastot. Nämä laitokset käyvät suhteellisen harvoin. Raskaan polttoöljyn (POR) kohteissa on realistista olettaa, varsinkin pienimpien laitosten ryhmässä, että niillä on odotettavissa vaikeuksia varapolttoaineen nopeaan käyttöönottoon. Sähköntuotannossa on mahdollista vähentää CHP-tuotantoa laitoskohtaisesti tai lopettaa tuotanto kokonaan, tai siirtää velvoitevarastointipäätökseen liittyen tuotantoa toiselle paikkakunnalle, esimerkiksi hiililauhdevoimalaitokseen Häiriön aikana CHP-tuotannon varapolttoaineen öljyteho jää 1 272 MWpa pienemmäksi kuin kaasuteho. Maakaasuvoimalaitoksen sähköntuotanto-osuuden keskimääräisellä 40 %:n hyötysuhteella tämä vastaa sähkötehon pienenemistä noin 500 MW. Hiilen polttoainetehon ilmoitettu vastaava lisäys häiriön aikana on 200 MWpa, sähkötehona noin 75 MW. Yhteensä sähkötehon aleneminen olisi näin arvioituna 400-500 MW. Laskelma edellyttää, että puskurivarastot riittävät ja niitä osittain täydennettäisiin melko heti häiriön alettua. Joillakin kyselyyn vastanneilla kaukolämmön tukkuosto- tai tukkumyyntisopimukset jäävät maakaasun saantihäiriön aikana tulkinnanvaraisiksi, koska sopimuksessa ei ole sovittu häiriön aikaisesta toiminnasta.

7 5 ÖLJYVARASTOT 5.1 Varastojen tilavuus ja varastoissa oleva varapolttoaine Kevyttä polttoöljyä (POK) tai raskasta polttoöljyä (POR). Pienet Keskisuuret Suuret CHP Öljyvarastojen tilavuus m 3 2 400 24 960 1 140 000 55 000 Varastossa öljyä POK m 3 527 3 500 141 200 1 800 Varastossa öljyä POR m 3 0 5 260 82 600 4 400 5.2 Öljyvarastojen täyttöaste Pienet Keskisuuret Suuret CHP Öljyvarastojen täyttöaste, ka % 40 47 50 28 alin % 7 6 2 10 ylin % 84 92 91 40 Lakisääteistä velvoitevarastosta on sopimus maahantuojan- tms. kanssa % 100 70 15 25 5.3 Havaintoja öljyvarastoista Varastojen täyttöaste pyydettiin ilmoittamaan niin kuin se oli kyselyn hetkellä lokakuussa 2006. Öljysäiliöiden täyttöprosentti ei välttämättä anna oikeaa vertailukuvaa, koska eräillä suurilla laitoksilla on omistuksessaan tilavuudeltaan todella suuret (kallio)varastot. Kyselystä ei selviä onko velvoitevarastoksi ilmoitettu varasto tai sen osa on kytketty käyttövalmiuteen laitoksen varapolttoaineen puskurivarastoksi. Pienillä maakaasun käyttäjillä, alle 15 milj.m3/a (150 GWh/a) ei ole maakaasun varapolttoaineen varastointivelvollisuutta itsellään, vaan maakaasun maahantuoja hoitaa maakaasua korvaavan polttoaineen velvoitevarastoinnin. 6 ÖLJYVARASTOJEN RIITTÄVYYS PAKKASVIIKOLLA 6.1 Ilmoitettu riittävyys Pakkasviikolla riittäisi öljyä kaukolämpöyritysten ja CHP-laitosten omistamista öljysäiliöistä ilman lisätilausta seuraavasti: Vastaajien ilmoittama riittävyys Pienet Keskisuuret Suuret CHP vuorokautta keskiarvo 2,5 5,0 14,0 5,0 vuorokautta alin 0,0 2,0 4,0 3,0 vuorokautta ylin 5,0 8,5 35,5 10,5

8 6.2 Havaintoja öljyvarastojen riittävyydestä Maakaasun huoltovarmuus kokonaisuutena kestäisi melko hyvin muutaman päivän maakaasukatkoksen. Maakaasuhäiriön jatkuessa nousevat varapolttoaineena olevan öljynkuljetukset suurimmaksi ongelmaksi. Kyselyn mukaan varastoissa kyselyn hetkellä oleva öljy riittäisi pakkasjakson aikana 0-35 vuorokautta. Pienimpien riittävyysaikojen ongelmaan toisi ratkaisun ehkä noin kymmenkunnan uuden öljysäiliön rakentaminen maakaasulaitoksille, tai muu säiliötilavuutta lisäävä ratkaisu. Kaksi yritystä pienten ryhmästä ilmoitti vastauksessaan, että heillä lämpöteho jää rakenteellisesti vajaaksi tai varapolttoaineena olevaa öljyä ei riitä ensimmäiseksi vuorokaudeksi. Arviolta kymmenelle laitokselle kolmestakymmenestä tulisi isoja ongelmia, jos maakaasun saantihäiriö tapahtuisi kaukolämmön kuormitushuipun aikana ja häiriö jatkuisi yli kolme vuorokautta, eikä varapolttoaineen täydennystä saataisi sinä aikana. Suurten kaupunkien reuna-alueilla sijaitsevien kaukolämmön huippulämpökeskusten varapolttoaine, yleensä POR, loppuisi keskimäärin alle viikossa, vaikka yrityksellä itsellään olisi keskimäärin noin kuukauden varapolttoaineen varastot. Jos pienten ja keskisuurten laitoksien öljyvarastot olisivat täytetty nykyisten 40 prosentin sijaan esimerkiksi 80 prosentin täyttöasteeseen, varastoissa olisi öljyä keskimäärin kaksinkertainen määrä ja öljyvarastojen riittävyys olisi nykyisen 2,5.. 7,0 vuorokauden sijaan kaksinkertainen, 5,0 14 vuorokautta. 7 ÖLJYN TILAUKSET 7.1 Yleistä Maakaasun saantihäiriön aikana maakaasua käyttävä yritys vastaa itse omasta varapolttoaineen puskurivarastoinnistaan ja tarvittavien öljynkuljetuksen järjestämisestä. (Valmiusohje Maakaasuhuollon järjestäminen poikkeustilanteissa -2001) Laitokset tekevät öljytilaukset öljy-yhtiöille markkinatilanteen mukaisin kaupallisin ehdoin. Öljy-yhtiöt toimivat vapailla markkinoilla liiketaloudellisin perustein. Öljyn tilaaminen maakaasulaitokselle ei ole jatkuvaa toimintaa ja saattaa siten aiheuttaa yllätyksiä niin öljyn tilaajalle kuin öljyn toimittajallekin, etenkin jos olisi viikonloppu. Odotettavissa on öljykuljetusten tilausruuhka heti maakaasun saantihäiriön tullessa tietoon.

9 7.2 Esiin tulleita kysymyksiä öljyn tilauksista Kyselyssä esiin tulleita kysymyksiä ja vastauksia öljyn tilauksiin ja kuljetuksiin: Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yrityksellä on rekisteröity 50 % 90 % 80 % 80 % asiakassuhde öljy-yhtiöön Maakaasulaitokselle on ostettu 90 % 60 % 100 % 100 % öljyä viime viiden vuoden aikana Öljytilaus pitäisi ehkä tehdä työajan 40 % 30 % 40 % 25 % ulkopuolella, viikonloppuna Laitoksella on kulkurajoituksia 0 % 0 % 0 % 0 % 8 ÖLJYNKULJETUKSET 8.1 Yleistä Pakkasviikolla maakaasun saantihäiriön aikana maakaasun varapolttoaineena olevaa öljyä kuluisi vastaajien kaukolämpökohteissa noin 10 000 m 3 vuorokaudessa, alussa pääsääntöisesti laitosten omista öljyn puskurivarastoista. Seuraavassa taulukossa esitetään öljynkuljetusten määrän kasvua maakaasun saantihäiriön jatkuessa. Öljynkuljetusten laitoskohteelle on kuviteltu alkavan yhtä vuorokautta aikaisemmin kuin laitoksen öljyvarasto on kyselyssä ilmoitettu tyhjentyvän. Eli jos varaston on ilmoitettu riittävän esimerkiksi neljä vuorokautta, niin seuraavassa taulukossa öljynkuljetus alkaisi sinne kolmantena päivänä. Säiliöautojen tarvetta on tässä arvioitu 50 m 3 :n kokoisilla kuljetusautoilla, keskimäärin kaksi kuljetusta vuorokaudessa, yhteensä 100 m 3 /vrk/auto. Kuljettajien lukumäärä kriittinen tekijä? 8.2 Laskennallinen öljynkuljetustarve ja tarvittavat säiliöautot Öljyn kuljetustarve Säiliöautoja, jos 100 m3/vrk/auto POK POR POK POR Häiriövuorokausi *) m3/vrk t/vrk autoja kpl autoja kpl 1 53 68 0,5 1 2 195 68 2 1 3 669 568 7 1 4 1225 609 12 6 5 1668 716 16 7 6 2396 1516 24 15 7 2468 1559 25 15 8 2516 2216 25 22 9 2591 3120 26 30 30 2941 4120 29 40 *) Häiriövuorokausi tarkoittaa aikaa, mikä on kulunut maakaasuhäiriön alkamisesta.

10 Ensimmäisen häiriöviikon lopulla, 7. päivä, tarvittaisiin POK ja POR öljyvarastojen täydennyksiä, noin 4 000 m 3 vuorokaudessa, mikä määrä jakaantuisi seuraavasti. Kuljetukset 7. vuorokauden kohdalla Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Öljynkulutus POK m 3 /vrk 131 407 1 877 350 2 765 Öljynkulutus POR t/vrk 62 180 817 500 1 559 Säiliöautoja tarvittaisiin 7. vrk kohdalla 30-50 kpl, mitkä jakaantuisivat arviolta 6 8 20 6 yht. 40 kpl 8.3 Havaintoja öljynkuljetuksista Jos on tietoa kaasuhäiriön jatkumisesta pidempään, niin voidaan arvioida että öljynkuljetusten tilaukset ruuhkaantuisivat jo ensimmäisenä maakaasun saantihäiriön päivänä. Häiriön alkuvaiheessa suurin todellinen säiliöautojen tarve on pienillä laitoksilla, joilla on pienimmät öljyn puskurivarastot. Säiliöautojen tarve olisi jo häiriön toisena päivänä arviolta sama kuin laskennallisesti seitsemännen päivän kohdalla. POK kuljetuksiin 20-30 kpl ja POR kuljetuksiin 10-20 kpl, eli säiliöautoja tarvittaisiin silloin yhteensä 30-50 kpl. Autojen maksimimäärä nousisi häiriön jatkuessa yli 60:een. 40:n säiliöauton lisätarve maakaasuhäiriön takia kuljetusmarkkinoille, merkitsisi noin 10 prosentin lisäystä talvella liikennöivään säiliöautomäärään. Säätila, kuten pakkasjakson pituus, vaikuttaa ratkaisevasti varapolttoaineen kulutukseen ja siten öljynkuljetusten määrään maakaasun saantihäiriön aikana. 8.4 ÖKKL:n säiliöautorekisteri Öljy- ja kaasualan keskusliitto (ÖKKL) on vuonna 2000 koonnut säiliöautorekisterin, jossa ovat mukana kaikki Suomessa ajoneuvorekisterissä olevat öljytuotteita kuljettavat säiliöautot. Rekisteriä on päivitetty kahden vuoden välein, viimeksi keväällä 2006. Vuodesta 2004 ovat mukana olleet myös nestekaasusäiliöautot ja vuodesta 2006 ilmailupolttonestesäiliöautot. Säiliöautojen määrä on vähentynyt koko rekisterin ylläpidon ajan ja säiliöautokaluston määrä keväällä 2006 on oheisessa taulukossa. Kirkkaat tuotteet Raskaat tuotteet Nestekaasu Lentopetroli Muu Säiliöautot 386 64 12 5 13 Täysperävaunut 403 102 11 4 10 Muut perävaunut 6 1 3-1 Kirkkaiden tuotteiden säiliöautot kuljettavat bensiiniä, dieselöljyä ja kevyttä polttoöljyä sekä raskaiden tuotteiden säiliöautot raskasta polttoöljyä ja bitumia. Maakaasun saannin keskeytyessä on maakaasua korvaavien öljykuljetusten säiliöautot otettava tästä samasta säiliöautokalustosta. Käytännössä tämä merkitsee liikennepolttonesteiden ja lämmityspolttonesteiden kuljetusten jonkin asteista häiriintymistä. Missään tapauksessa säiliöautoa ei voida luovuttaa varastoksi lämpölaitoksen pihalle, vaan korvaava polttoaine puretaan tarkoitukseen varattuun öljysäiliöön tms.

11 Maakaasun saannin keskeytyessä on ongelman alkuvaiheessa kyettävä toimimaan markkinaehtoisesti. Jos yhdyskuntien lämpöhuolto uhkaa vaarantua, on valmiuslain säädösten avulla ohjattava kuljetuksia. Valmiuslain nojalla ÖKKL:n yhteyteen koottava Öljyalan jakelukeskus vastaa säiliöautojen käytön ohjauksesta poikkeusoloissa. (Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto) 9 VARAJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS Maakaasunkäyttäjän tulee itse vastata omasta varautumissuunnitelmastaan ja maakaasun varapolttoainejärjestelmän toimintakunnosta. (Valmiusohje Maakaasuhuollon järjestäminen poikkeustilanteissa -2001) Kyselyssä esiin tulleita kysymyksiä ja vastauksia varajärjestelmien toimivuudesta Pienet Keskisuuret Suuret CHP Varapolttoainekäyttöjen koekäyttöjen 9 kk 9 kk 5 kk 12 kk keskimääräinen kuukausiväli Laitoksella on maakaasun maahan- 60 % 80 % 100 % 100 % tuojan ilmoitukselle 24 h sähköposti Kuinka kauan keskimäärin siirtyminen 2,5 h 5,0 h 6,5 h 3,5 h varapolttoaineen käyttöön kestää Tulisiko yli viiden tunnin katkoksia ei (eos) ei ei 10 ENERGIAN HUOLTOVARMUUS Kyselyssä kysyttiin milloin yritys tai laitos on viimeksi päivittänyt energiahuollon valmiussuunnitelmat. Lisäksi pyydettiin palautetta tai kommentteja kyselystä tai maakaasun huoltovarmuudesta yleensä. Kommentteja vastaajat antoivat niukasti. Toivottiin että tuleva huoltovarmuuden uusintakysely voitaisiin tehdä sähköisessä muodossa ja velvoitevaraston käyttöönotto tulisi mahdollistaa nopeasti tilanteen toteamisen jälkeen. Energiahuollon valmiussuunnitelmat päivitetty viimeksi: Pienet Keskisuuret Suuret CHP yli 3 vuotta sitten 30 % 10 % 15 % 25 % 3 vuotta tai alle 60 % 20 % 30 % 0 % keskeneräinen 0 % 60 % 15 % 0 % ei osaa sanoa 10 % 10 % 40 % 75 %

12 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 19.12.2006 Voimatalouspoolin kaukolämpöjaosto Öljypoolin maakaasujaosto Fimator Oy RAPORTTI MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDESTA YHDYSKUNTIEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA 11 HAVAITTUJA PUUTTEITA JA NIIHIN TOIMENPIDESUOSITUKSIA Voimatalouspoolin kaukolämpöjaoston ja öljypoolin maakaasujaoston yhteinen työryhmä havaitsi yhdyskuntien kaukolämpölaitosten maakaasun huoltovarmuudessa seuraavia puutteita ja esittää niitä parannettavaksi toimenpidesuosituksilla. 11.1 Varapolttoaineen määrä puskurivarastossa Yli kolmen vuorokauden maakaasun saantihäiriö aiheuttaisi lähes kaikille pienille laitoksille (9 kpl) suuria ongelmia. Kahdessa pienessä kohteessa öljyn puskurivarasto laitoksella ei riitä yli vuorokaudeksi tai varasto puuttuu kokonaan. Suurilla kaupungeilla on maakaasun varapolttoaineen lakisääteinen velvoitevarasto yleensä laitoksella, kokonaan tai osittain käyttövalmiuteen kytkettynä. Näiden ilmoitettu riittävyys ennen täydennystä on yleensä 25-35 vuorokautta. Kaukolämmön huippu- ja varalämpökeskuksilla varapolttoaineenriittävyys vaihtelee, ollen yleensä 3-7 vuorokautta. Yleisesti lakisääteinen varapolttoaineen velvoitevarasto riittää kolme kuukautta vuoden keskiarvosta, mikä vastaa talvikulutuksena noin yhden kuukauden kulutusta. Työryhmän suositus Maakaasua käyttävän kaukolämpölaitoksen puskurivarastossa tulee olla varastoitu maakaasua korvaava varapolttoainetta kuormitushuipun olosuhteisin vähintään viideksi vuorokaudeksi. Perustelut Varapolttoaineen määrä huippukuormituksella tulee riittää vähintään viikonlopun yli, eli vähintään kolme vuorokautta. Viiden vuorokauden riittävyys kuormitushuipun olosuhteissa merkitsee normaalilla pakkasviikolla noin viikon riittävyyttä, koska kaukolämmön kulutushuippu tasaantuu viikonpäivien mukana. Öljyn puskurivarastojen suuruusluokkana em. viisi vuorokautta merkitsee noin 20-25 prosenttia koko velvoitevarastoitavasta määrästä. 11.2 Öljynkuljetukset Varapolttoaineen kuljetuskysymys on tällä hetkellä kaukolämpölaitoksilla ehkä suurin huoli maakaasuhäiriössä. Olisiko riittävästi kuljetuskalustoa saatavilla äkillisiin maakaasun varapolttoaineen kuljetukseen talviolosuhteissa. Maakaasua korvaavaa varapolttoainetta on lakisääteiset määrät velvoitevarastoissa, mutta öljy ei läheskään aina sijaitse laitoksen puskurivarastossa. Öljynkuljetusautot, niihin kuljettajat ja toimintaa ohjaava organisaatio pitäisi käynnistää häiriön alkaessa nopeasti. Öljynkuljetusten vastuu on maakaasun käyttäjillä, kuten muukin varapolttoaineen hankinta, mutta voidaanko vastuu kuljetuksista siirtää kuljetussopimuksilla öljy-yhtiöille, jos niillä ei ole tarvittavaa kuljetuskalustoa? Kaukolämpöyritykset eivät reagoi tilanteeseen ehkä riittävästi, jos uskotaan, että kuljetukset tarvittaessa toimivat. Kuljetussopimuksia kyselyn vastaajien piirissä ei juuri ole etukäteen tehty.

13 Öljyn osto vapailta markkinoilta mahdollisesti keskellä viikonloppua vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä, varsinkin jos ei ole tuttua asiakassuhdetta öljy-yhtiöön Runsaat kymmenen vastaajaa ilmoitti, että heille ei ole ostettu öljyä viimeiseen viiteen vuoteen. Valmiuslain vallitessa öljynkuljetuksiin sovelletaan kriisiajan kuljetusorganisaatiota (Lähde ÖKKL / Öljyalan jakelukeskus). Maakaasun saantihäiriö ei ehkä aina täytä kriisiajan tunnusmerkkejä. Työryhmän suositus Jos maakaasua korvaavan varapolttoaineen varasto on muualla kuin kytkettynä laitoksen puskurivarastoksi, kaukolämpöyrityksen tulee varmistaa varapolttoaineen saanti maakaasulaitokselle koko logistiikkaketjun osalta kuljetussopimuksin tai vastaavin järjestelyin velvoitevaraston sopimuskumppanin tai vastaavan organisaation kanssa. Öljykuljetusten organisointia ja säiliöautojen saatavuutta maakaasun varapolttoainekuljetuksiin tulee selvittää. VR:n säiliövaunukaluston käyttömahdollisuuksia maakaasua korvaavan öljyn kuljetuksiin tulee selvittää. Perustelut Varapolttoaineena olevan polttoöljyn saatavuus ja sen kuljetus kaupallisilla markkinoilla, on suuri epävarmuustekijä maakaasun huoltovarmuudelle. Maakaasulaitos on itse vastuussa varapolttoaineen saannin varmistamisesta ja myös siitä, että yhteystiedot öljyn toimittajasta ovat ajan tasalla. Keneltä öljyn tilauksia voi maakaasuhäiriön aikana luotettavasti tehdä, vaatii lisäselvitystä. 11.3 Lämmöntuotannon vastuu maakaasuhäiriössä Kenen kuuluu tuottaa kaukolämpöä maakaasun saantihäiriön aikana tukkutoimitussopimuksen ollessa voimassa, on epäselvää. Vastausten mukaan eräät ulkopuoliset CHP-laitokset lopettavat toimintansa maakaasun saantihäiriön aikana, kun niiden varapolttoaine loppuu omasta puskurivarastosta. Toisaalta kaukolämpöverkon omistaja on aina vastuussa lämmöntoimituksista kaukolämpöasiakkaille. Työryhmän suositus Kaukolämpöyrityksen tulee sopia maakaasun varapolttoaineen varastoinnista ja lämmöntoimituksen jatkumisesta maakaasun saantihäiriön aikana, hankkiessaan kaukolämpöä mahdollisesti tukkutoimitussopimuksella maakaasua käyttävältä ulkopuoliselta lämmöntoimittajalta. On vaarana että kumpikin sopimusosapuoli luottaa liikaa toisen osapuolen varautumiseen, jos maakaasun saantihäiriöön varautumisesta ei ole sovittu.

14 11.4 Valmiussuunnittelu Velvoitevarastointisopimus katsotaan joissakin laitoksissa sellaisenaan jo riittäväksi energiahuollon varautumiseksi. Pienet laitokset eivät ole lakisääteisesti varastointivelvollisia, vaan niiden puolesta maahantuoja huolehtii varapolttoaineen varastoinnista. Työryhmän suositus Kaukolämpöyritysten valmiussuunnittelua tulisi painottaa entistäkin enemmän polttoainehuoltoon. Perustelut Energiahuollon kysymyksistä polttoainehuolto on ehkä haavoittuvin osa. Polttoaineen saannin merkitys korostuu etenkin kaukolämmön tuotannossa, kun kaukolämmöllä ei ole mahdollisuutta valtakunnallisiin varajärjestelmiin niin kuin sähköllä.

15 LIITE PTS LOGO KYSELY 1 (7) 20.10.2006 MAAKAASUN HUOLTOVARMUUS ENERGIANTUOTANNOSSA Puolustustaloudellinen suunnittelukunta yhdessä voimatalouspoolin kaukolämpöjaoston ja öljypoolin maakaasujaoston kanssa selvittää maakaasun huoltovarmuustasoa. Tämän kyselyn avulla kartoitamme kaukolämmön- ja sähköntuotannon varautumisjärjestelyjä maakaasun saantihäiriöihin. Kysely on tarkoitettu kaikille maakaasua käyttäville kaukolämpöyrityksille ja kaukolämpöä toimittavien maakaasuvoimalaitosten omistajille tai haltijoille. Kyselymme kohdistuu erityisesti maakaasun varajärjestelmien toimintavalmiuteen. Selvityksen tuloksista laaditaan yhteenveto varautumisen nykytasosta ja laaditaan tarvittaessa suosituksia toimintavalmiuden parantamiseksi. Tämän kyselyn tulokset käsitellään luottamuksellisina. Kyselyyn vastaaminen on velvollisuus puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta annetun lain mukaan, kun kyseessä on suunnittelukunnan suorittama huoltovarmuutta koskeva työ. PTS-laki (46 ), sekä valmiuslaki (40 ). Kyselyssä on kuviteltu vakava maakaasun saantihäiriö. Pyydämme parhaan tietonne tai arviointinne mukaista vastausta omasta varautumisestanne häiriötilanteeseen. Jos teillä on samalla paikkakunnalla mahdollisesti useampia kaukolämpöverkkoja, tarkastellaan tässä niitä kuin ne olisivat yhdessä. Jos teillä on maakaasulla tehtävää kaukolämmitystä tai siihen liittyvän sähkön tuotantoa usealla paikkakunnalla, pyydämme täyttämään tämän kyselylomakkeen jokaisesta paikkakunnasta tai kaukolämpöverkosta erikseen. VASTAAJAN YHTEYSTIEDOT Yrityksen tai laitoksen nimi Paikkakunta tai voimalaitos Vastaajan osoite Yhteyshenkilö, nimi ja puhelin Allekirjoitus ja nimen selvennys

16 2 (7) KUVITELTU MAAKAASUN SAANTIHÄIRIÖ Esimerkki vakavasta häiriötilanteesta voisi olla seuraava: Tammikuisena perjantai-iltana, työajan jälkeen kello 18.00, maakaasun maahantuoja saa tiedon, että erinäisistä syistä johtuen maakaasun tulo Suomeen lakkaa samana iltana noin kello 22.00. Lisäksi saadaan tieto, että on varauduttava vähintään yhden viikon maakaasun toimituskatkokseen. On pakkasta ja seuraavaksi maanantaiaamuksi on ennustettu Etelä-Suomeen -30 o C. Sääennuste lupaa pakkasjakson jatkuvan pidempäänkin. 1. TUOTANTOLAITOKSET 1.1. Mitä kaukolämmön tuotantolaitoksia (laitoskokonaisuuksia) tai sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitoksia (CHP) on omistuksessanne tai hallinnassanne kyselyn paikkakunnalla liitettynä alueen kaukolämpöverkkoon ja mitkä ovat laitosten nimelliset tuotantotehot? Omat tai hallinnassa Laitos- Tehot yhteensä Tehot yhteensä olevat laitokset lukumäärä Sähkö / Lämpö Sähkö / Lämpö Maakaasu erillistuotanto kpl 0 / MW Maakaasu CHP-tuotanto kpl / MW / MW Muu polttoaine erillistuotanto kpl 0 / MW Muu polttoaine CHP-tuotanto kpl / MW / MW - Huom. Muulla polttoaineella ei tarkoiteta maakaasulaitoksen mahdollisia polttoainevaihtoehtoja. Yhteensä, nimellinen tuotantoteho on / MW 1.2. Paljonko on tuotantolaitoksillenne budjetoitu maakaasun hankinta v. 2006 GWh 1.3. Omistatteko kaukolämpöverkon? Kyllä Ei 1.4. Jos omistatte kaukolämpöverkon, mikä on budjetoitu kl-hankintanne v. 2006 GWh 2. HÄIRIÖNAIKAINEN TUOTANTOVASTUU Maakaasun saantihäiriön aikana kaukolämmön jakelu yhdyskunnalle pitää jatkua, eikä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa (CHP) saisi valtakunnan sähkötilanteen takia kuvitellussa häiriötilanteessa oleellisesti vähentää. Pyydämme, että vastaatte kyselyyn vain omassa hallinnassa olevien sähkön tai kaukolämmön tuotantojen puolesta. 2.1. Onko teillä kaukolämmön tukkuosto- tai tukkumyyntisopimus, johon sisältyy maakaasulla tehtävää tuotantoa? Kyllä Ei Lämmön ostajan nimi/nimet Lämmön myyjän nimi/nimet

17 3 (7) 2.2. Jos teillä on kaukolämmön tukkuosto- tai tukkumyyntisopimus maakaasulaitoksesta, niin onko maakaasun saantihäiriön aikaisesta kaukolämmön toimituksesta sovittu jotakin? CHP-tuotanto jatkuu lähes normaalisti maakaasun varapolttoaineella koko häiriön ajan Erillinen lämmöntuotanto jatkuu lähes normaalisti varapolttoaineella koko häiriön ajan Tuotanto lakkaa tai vähenee varapolttoaineella oleellisesti maakaasun saantihäiriön ajaksi Maakaasun saantihäiriön aikaisesta tuotannosta ei ole sovittu 2.3. Jos hallinnassanne on oma maakaasukäyttöinen CHP-laitos, niin arvioitteko että esimerkin mukaisessa maakaasun saantihäiriössä jatkatte varapolttoaineella sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa koko maakaasun saantihäiriön ajan? Kyllä Ei EOS Ei ole CHP-laitosta 2.4. Mahdollisia täydentäviä lisätietoja tai kommentteja sähkön tai kaukolämmön tuotannosta maakaasun saantihäiriön aikana: 3. MAAKAASUTEHON KORVAAMINEN HÄIRIÖN AIKANA 3.1. Kuvailkaa lyhyesti toimenpiteitä, joita yrityksenne tai laitoksenne on suunnitellut maakaasun saantihäiriöstä selviytymiseksi: 4. KAUKOLÄMPÖVERKON KUORMITUSHUIPPU 4.1. Jos omistatte kaukolämpöverkon, niin mikä on oman kaukolämpöverkkonne/ verkkojenne kuormitushuipun syöttöteho tuntitehona, maanantaina kello 9.00, kun ulkona on pakkasta -30 o C? Arviomme mukaan kaukolämpöverkkomme kuormitushuipun syöttöteho maanantaina kello 9.00, kun ulkona on pakkasta -30 o C, on noin MW

18 5. MAAKAASUTEHO PAKKASVIIKOLLA KESKIMÄÄRIN 4 (7) Oletetaan että maakaasun saantihäiriötä ei ole. Kaukolämpöverkon maanantaiaamun kuormitushuippu tasaantuu vuorokaudenaikojen ja viikonpäivien mukana. Pakkasviikon keskiarvotehoa arvioitaessa voidaan kuormituksen huipputehon tasauskertoimena käyttää arvoa 0,75. 5.1. Jos omistatte kaukolämpöverkon, niin mikä on näin määritelty normaalin pakkasviikon keskimääräinen syöttöteho (0,75xhuippu) ja miten arvioitte kaukolämpöverkkonne lämmönhankinnan silloin jakaantuvan? Kaukolämpöverkkomme syöttöteho keskimäärin pakkasviikolla (0,75xhuippu), kun maakaasun saantihäiriötä ei ole, on noin MW Tämä normaalin pakkasviikon kaukolämmön syöttöteho jakaantuu eri hankintalähteille: Oma kaukolämmöntuotanto maakaasulla Oma kaukolämmöntuotanto muulla polttoaineella Kaukolämmön osto ulkopuolisilta lämmöntoimittajilta MW MW MW 5.2. Miten arvionne mukaan maakaasun polttoaineteho jakaantuu eri laitoksillenne ja mikä on maakaasun kokonaispolttoaineteho em. häiriöttömän pakkasviikon aikana keskimäärin? Oma CHP-tuotanto maakaasulla, sisältää sähköntuotannon Oma erillinen kaukolämmöntuotanto maakaasulla MWpa MWpa Omien laitostemme maakaasun polttoaineteho pakkasviikolla on noin MWpa 6. MAAKAASUTEHON KORVAAMINEN PAKKASVIIKOLLA Oletetaan, että maakaasussa on vakava saantihäiriö ja maakaasua korvaaviin varajärjestelyihin ja varapolttoaineisiin on siirrytty. Kaukolämmön mahdollisten toimitussopimusten CHP-tuotantoa tai kaukolämmön ostoa tai myyntiä on ehkä vähennetty tai ne on lopetettu kokonaan. Maakaasun varapolttoaineena on öljy (ellette toisin ilmoita). 6.1. Jos omistatte kaukolämpöverkon, niin miten arvioitte kaukolämpöverkkonne lämmönhankinnan jakaantuvan maakaasun saantihäiriön aikana pakkasviikolla, kun kaukolämpöverkon syöttöteho on keskimäärin em. 75 % huippukuormasta? Oma kaukolämmöntuotanto maakaasun varapolttoaineella, öljyllä Oma kaukolämmöntuotanto muulla polttoaineella Kaukolämmön osto ulkopuolisilta toimittajilta Lämmön syöttö omaan kaukolämpöverkkoon (luvun tarkistus) MW MW MW MW 6.2. Miten arvionne mukaan maakaasun varapolttoaineen, varaöljyn, polttoaineteho jakaantuu eri laitoksillenne ja mikä on maakaasun varaöljyn kokonaispolttoaineteho maakaasun saantihäiriön aikana pakkasviikolla keskimäärin? Oma CHP-tuotanto maakaasun varapolttoaineella, öljyllä MWpa Oma erillinen k-lämmöntuotanto maakaasun varapolttoaineella, öljyllä MWpa Omien laitostemme maakaasun varapolttoaineena olevan öljyn polttoaineteho maakaasuhäiriön aikana pakkasviikolla on keskimäärin noin MWpa

19 5 (7) 6.3. Sisältyykö maakaasun saantihäiriön aikana tapahtuvaan kaukolämmön ostoonne ulkopuoliselta lämmöntoimittajilta maakaasun varapolttoaineella, öljyllä, tehtyä tuotantoa? Kyllä, CHP-tuotantoa maakaasun varapolttoaineella Kyllä, kaukolämmön erillistuotantoa maakaasun varapolttoaineella Ei sisälly EOS Emme osaa sanoa 6.4. Mahdollisia tarkennuksia ja kommentteja: 7. ÖLJYVARASTOT 7.1. Mikä on hallinnassanne olevissa tuotantolaitoksissa käyttövalmiuteen kytkettyjen kevyt- ja raskasöljysäiliöiden yhteinen tilavuus ja kuinka paljon niissä on arvionne mukaan öljyä esimerkissä kuvitellun maakaasuhäiriön alkutilanteessa, jos maakaasun saantihäiriö tapahtuisi esimerkiksi tulevana talvena? Tuotantolaitoksiimme kytketyt öljysäiliöt: Säiliön koko m 3 Lukumäärä kpl Säiliöt yhteensä m 3 alle 100 100-5000 yli 5000 Yhteensä kpl m 3 Varastossamme on arviomme mukaan kevyttä polttoöljyä m 3 Varastossamme on arviomme mukaan raskasta polttoöljyä tonnia 8. ÖLJYVARASTOJEN RIITTÄVYYS 8.1. Kuinka kauan esimerkin mukaisen pakkasviikon keskimääräisellä kaukolämpöverkon teholla, ja /tai CHP-laitoksenne pakkasviikon arvioidulla käyntiteholla toimittaessa, varastonne varaöljy riittää, jos ei tehdä öljytäydennystä? Pakkasviikolla keskimäärin varaston öljy riittää korvaamaan maakaasua arviomme mukaan noin vuorokautta tuntia Polttoöljyjen energiasisällöt ja lämpötehot tunnissa, ilman hyötysuhdetekijää: Kevyt polttoöljy: 10,0 MWh/m3, eli 1,0 m3 kevytöljyä tunnissa vastaa 10,0 MW tehoa. Raskas polttoöljy: 11,3 MWh /t, eli 1,0 t raskasta polttoöljyä tunnissa vastaa 11,3 MW tehoa.

20 6 (7) 8.2. Mahdollisia kommenttejanne öljyvarastojen riittävyyteen: 9. MAAKAASUA KORVAAVA VELVOITEVARASTOINTI 9.1. Miten yrityksessänne tai laitoksessanne on hoidettu maakaasua korvaavan polttoöljyn lakisääteinen velvoitevarastointi? Velvoitevarasto on oma. Se sijaitsee tuotantoalueella, on kytketty tuotantolaitokseen ja on käyttövalmiudessa. Velvoitevarasto on oma. Se sijaitsee laitoksen ulkopuolella, eikä sitä ole kytketty laitokseen käyttövalmiuteen. Velvoitevarastosta on sopimus maakaasun maahantuojan tai jonkun öljy-yhtiön kanssa. Meillä ei ole lakisääteistä omaa maakaasun velvoitevarastointivelvollisuutta. 10. LISÄÖLJYN TILAUKSET 10.1. Mitä öljylaatua yrityksenne tai laitoksenne mahdollisesti tilaa maakaasua korvaavaksi varapolttoaineeksi kuvitellun maakaasuhäiriön ensimmäisen viikon aikana ja mikä olisi öljyn keskimääräinen arviokulutus pakkasviikolla vuorokaudessa? Kevyttä polttoöljyä m 3 vuorokaudessa Raskasta polttoöljyä tonnia vuorokaudessa Muuta, mitä 10.2. Onko yrityksellänne tai laitoksellanne voimassa oleva asiakassuhde, eli oletteko rekisteröityneet asiakkaaksi johonkin öljy-yhtiöön? Kyllä Ei EOS 10.3. Milloin viimeksi maakaasulaitoksellenne on tilattu öljyä? Vuonna 10.4. Arvioitteko, että teidän täytyisi tehdä öljy-yhtiölle tilaus esimerkin mukaisessa tilanteessa työajan ulkopuolella viikonlopun aikana? Kyllä Ei EOS 10.5. Onko teillä tiedossa rajoituksia öljynkuljetusautolle öljyn vastaanottokohteissanne, esimerkiksi säiliöauton koko, tai muita erikoisvaatimuksia? Kyllä Ei EOS

21 7 (7) 11. VARAJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS 11.1. Kuinka usein koekäytätte tai testaatte maakaasulaitostenne varapolttoainekäyttöjä? Koekäytämme varapolttoainekäyttöjä noin kuukauden välein. 11.2. Onko teillä 24-tunnin valvomo tai muu järjestely, jolla saatte maakaasun maahantuojan mahdollisen sähköisen viestin heti havaituksi ja todetuksi sekä välitetyksi työmaalle, kun toimitte normaalin työajan ulkopuolella? Kyllä Ei EOS 11.3. Kuinka kauan teiltä arvionne mukaan kuluu esimerkin mukaisessa vakavassa maakaasuhäiriössä maakaasun maahantuojalta tulleen hälytystiedon toteamisesta siihen hetkeen kun öljykäyttöön on pääosin siirrytty? tuntia min. 11.4. Jos omistatte kaukolämpöverkon, arvioitteko, että esimerkin mukaisessa maakaasun saantihäiriössä varajärjestelmiin ja varapolttoaineiseen siirtymisestä aiheutuisi todennäköisesti yli viiden tunnin jakeluhäiriöitä kaukolämpöasiakkaillenne tai osalle asiakkaitanne? Kyllä Ei EOS 12. HUOLTOVARMUUS 12.1. Milloin yrityksenne tai laitoksenne on viimeksi päivittänyt energiahuollon valmiussuunnitelmat? kk vv 12.2. Palautetta tästä kyselystä tai muita kommenttejanne maakaasun huoltovarmuudesta: KIITOS VASTAUKSISTANNE! Lisätietoja tästä kyselystä antavat Matti Nuutila, Energiateollisuus ry, puhelin 09 53052304 ja Matti Jauhiainen, puhelin 01 0605 1037 Vastaukset pyydetään toimittamaan 3.11.2006 mennessä osoitteella: HUOLTOVARMUUSKESKUS Matti Jauhiainen Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 00120 HELSINKI