PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21
Sisällys Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit... 4 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus... 9 Yhdyskuntarakenne & asuminen... 11 Jätteet & kierrätys... 13 Luonnonvarojen & energian kestävä käyttö... 15 Liikenne... 17 Vesistöt & vesihuolto... 20 Liikunta & vapaa-aika... 22 Vaikutuskanavien hyödyntäminen... 23 ESIPUHE Porin seudulla kestävää kehitystä on edistetty erilaisilla hankkeilla, projekteilla ja tiedotuksen keinoin. Vuonna 1997 julkaistu Porin Seudun Agenda 21- toimintaohjelma kokosi yhteen silloisten ns. karhukuntien kestävän kehityksen ongelmat, tavoitteet ja tulevaisuuden toimenpiteet. Kahdeksan kunnan yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma on toiminut kestävän kehityksen edistämiseksi nyt kahdeksan vuoden ajan. Suuri osa Agendan tavoitteista on toteutunut ja Porin Seutu on ottanut askeleen kestävämpään suuntaan. Porin Seudun Agendan laadinta oli aikanaan mittava prosessi, joka kesti puolitoista vuotta. Agendan laadintaan osallistui yli 100 hengen joukko, joka oli koottu kuntien päättäjistä, virkamiehistä sekä yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajista. Vuonna 2004 julkaistu ensimmäinen Agendan seurantaraportti osoitti että toimintaohjelma on päivityksen tarpeessa. Seurantaraportin julkaisemisen yhteydessä päätettiin että toimintaohjelma saatetaan 2000-luvulle sopivaksi. Myös toimintaohjelman päivityksessä pyrittiin avoimuuteen ja osallistumiseen. Päivitysprosessi kesti puoli vuotta ja sen aikana pyrittiin kuulemaan mahdollisimman monia vaikuttajatahoja. Käsissäsi pitelemä uudistettu Porin Seudun Agenda 21- toimintaohjelma eroaa aikaisemmasta usealla tavalla, vaikka vanhaakin on pyritty säilyttämään. Toimintaohjelma on nyt suunnattu enemmän kotitalouksien käyttöön ja siihen on yhdistetty myös enemmän sosiaalisia ja taloudellisia kestävän kehityksen teemoja. Teemojen määrää on supistettu kahdeksaan entisen kahdentoista teeman sijaan. Uutta toimintaohjelmassa on myös Kullaan kunnan yhdistyminen Ulvilan kaupunkiin ja Kokemäen kaupungin liittyminen kokonaan uutena kuntana toimintaohjelmaan.
1 Porin Seudun kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 21:n tavoitteena on edistää ja parantaa Porin Seudun kestävän kehityksen tilaa ja tehdä kestävän kehityksen ajatus tutuksi kuntien päättäjille ja kaikille asukkaille. Kestävän kehityksen työ on tärkeää ja haasteellista. Kaikki toimintaohjelmaan osallistuvat kunnat lähtevät ratkaisemaan sen ongelmia ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin omien resurssiensa puitteissa. Toimintaohjelma noudattaa edelleen samaa hyväksi todettua kaavaa ja teemoittain on määritelty ongelmat, tavoitteet, strategia ja projektit. Indikaattorit on erotettu omaksi osuudeksi ja ne on irrotettu erillisiksi teemojen yhteydestä.
2 Kohderyhmänä kotitaloudet Yhteiskunta on jatkuvan muutoksen tilassa. Ympäristöasioista ja kestävästä kehityksestä on tullut lyhyessä ajassa osa jokapäiväistä elämää ja arkipäivää. Nykyään kestävä kehitys otetaan huomioon lähes kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa ja usein kestävä kehitys nostetaan yhdeksi tärkeimmistä osa-tekijöistä eri hankkeiden suunnittelussa. Kestävä kehitys onkin sanaparina tuttu useimmille viranhaltijoille ja päättäjille. Monille niin sanotuille tavallisille kaduntallaajille sanaparin sisältö on kuitenkin vielä epäselvä. Tämän toimintaohjelman pääasiallisena kohderyhmänä ovat kotitaloudet. Toimintaohjelma keskittyy kotitalouksiin ja heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseksi. Porin Seudun kestävän kehityksen toimintaohjelman suurimpia haasteita onkin kasvattaa seudun kotitalouksien ympäristötietoisuutta ja saada ihmiset tekemään kestävämpiä valintoja. Kotitalouksien valintaan kohderyhmäksi vaikuttivat monet seikat. Kotitalouksien kautta pystytään vaikuttamaan samanaikaisesti kaikkiin muihinkin kohderyhmiin, kuten virkamiehiin, päättäjiin ja niin sanottuihin tavallisiin kaduntallaajiin. Kotitaloudet ovat yhä vauraampia ja ne kuluttavat yhä enemmän palveluita, energiaa ja hyödykkeitä. Kotitalouksien omistukseen kuuluu suurin osa Suomen kansallisvarannosta, eli rakennuksista. Samalla kotitaloudet ovat suuria hiilidioksidin tuottajia ja niiden tuottama jätemäärä on jatkuvasti kasvanut. Vaikka kiinteistökohtainen kierrätys on lisääntynyt, on jätehuollossa edelleen ongelmia. Kotitalouksista koituva liikenne on myös merkittävää. Kotitalouksien merkitys ympäristön ja yhteiskunnan kannalta on merkittävä. Ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat koskettavat jokapäiväistä elämää niin työpaikalla, koulussa kuin kotonakin. Monella arkipäivän toiminnalla on oma ympäristöulottuvuutensa. Tämä on asia, jota tulee harvoin ajatelleeksi kun esimerkiksi käy kaupassa tai saunoo mökillä. Ympäristöulottuvuus voi olla joko suora tai välillinen ympäristövaikutus. Ympäristövaikutus voi taas puolestaan olla luonteeltaan joko haitallinen tai hyödyllinen.
3 Agendan toimintakausi Agendan toimintakausi on nelivuotinen valtuustokausi. Agendan tavoitteet, strategiat ja esimerkkiprojektit asetetaan niin, että niiden toteutumisen tilaa pystytään tarkastelemaan valtuustokausittain. Valtuustokausi on tarpeeksi pitkä aika saada aikaan konkreettisia tuloksia, mutta tarpeeksi lyhyt aika, etteivät Agendan strategiat ehdi vanheta. Toimintakauden alkaessa valtuustokauden alussa, voi jokainen valittu valtuusto sitoutua toimintaohjelman tavoitteisiin yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan. Agendan projekteille ei ole määrätty yksityiskohtaisia aikatauluja. Tavoitteena on saada kaikki Agendassa mainitut projektit käynnistettyä nelivuotisen toimintakauden aikana. Osa tämän toimintaohjelman projekteista on kestoltaan monivuotisia kun taas osa on tempausten luontoisia ja lyhytkestoisia hankkeita. Jokaiselle projektille on määrättynä vastuullinen toteuttajataho. Toimintaohjelman seuranta Toimintaohjelman projekteja, strategioita ja indikaattoreita seurataan vuosittain. Vuosittain kootaan lyhyt Agenda-katsaus, jossa esitetään indikaattorien kehitys ja selvitetään esimerkkiprojektien käynnistymisen tilanne. Katsaus on pienimuotoinen kertaus vuoden kestävän kehityksen tapahtumiin. Jokaisen toimintakauden jälkeen laaditaan seurantaraportti, joka toimii kattavana selvityksenä toimintakauden tapahtumista. Seurantaraportissa arvioidaan kaikkien tavoitteiden ja strategioiden toteutumista, esitetään kaikkien projektien toteutumisen tilanne ja päivitetään indikaattorit. Seurannasta vastaavat osallistuvien kuntien ympäristöviranhaltijat ja katsausten ja raporttien laadinnasta vastaa karhukuntatoimikunta. Projektien aikataulut
4 Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit Indikaattorit kertovat jonkin asian tilasta tai sen kehittymisestä. Kestävän kehityksen indikaattorit ovat siis apuvälineitä kestävän kehityksen tilanteen mittaamiseen ja hahmottamiseksi Porin seudulla. Yleisin käyttötapa indikaattoreilla on toimia jonkin muutoksen seurannan tai mittaamisen apuvälineenä. Indikaattorit eivät ole tieteellisesti tarkkoja, vaan niiden pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa asioita ja osoittaa jonkin kehityksen suuntaviivoja. Kunnissa mittausta ja mittareita ei useinkaan tehdä kuntien toimesta, vaan ne ovat koosteita alueella toimivista laitoksista ja erilaisista yritysten tekemistä ilmoituksista. Porin Seudun Agendan indikaattorit ovat valittu niin että ne täyttävät seuraavat ehdot: - ajallisesti ja alueellisesti edustava indikaattori - helposti saatava tieto ja toistettavuus - yksinkertainen ja helposti tulkittava - sisältää tavoitearvon Ympäristötietoisuuteen liittyvät indikaattorit 1. Local Evaluation 21 Paikallisarviointi 21 Local Evaluation 21 eli Paikallisarviointi 21 on kestävän kehityksen itsearviointityökalu, joka kertoo kunnan kestävän kehityksen toteutumisen tilasta ja antaa vertailutietoja muihin kuntiin. Paikallisarvioinnissa on myös mahdollisuus ottaa sidosryhmät mukaan arviointiin. Local Evaluation 21 on vapaasti saatavilla internetistä. Paikallisarvioinnin laadinnasta vastaavat kuntien ympäristöviranhaltijat. 2. Ekologinen jalanjälki Kaupungin ekologinen jalanjälki on ekologisen kestävän kehityksen mittaväline, jolla arvioidaan luonnonvarojen käytön ja päästöjen vaikutuksia elolliseen luontoon. Mittayksikkönä on hehtaari, joka lasketaan vuositasolla asukasta kohti. Ekologisen jalanjäljen laskenta kannattaa tehdä usean hallintokunnan yhteistyöllä ja tietojen kokoamisesta vastaa kunnan ympäristöviranhaltijat pistemäärä 120 100 80 60 40 20 0 Porin tulos verrattuna Suomen kuntien keskiarvoon 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Pori Suomen kuntien ka. Kuntalaisten ekologisia jalanjälkiä 3. Karhukuntien ympäristönettisivujen vierailumäärät hehtaaria 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 Riihimäki Vantaa Kontiolahti Pyhäselkä Tampere Hämeenlinna Liperi Joensuu Helsinki Turku Pori Oulu Kuopio Karhukuntien ympäristötoimilla on yhteiset ympäristötoimien nettisivut ja Porin kaupungilla on omat ympäristötoimiston nettisivut. Näiden sivujen yhteyteen sijoitettavalla laskurilla pystytään seuraamaan sivujen kävijämääriä ja samalla saadaan karkea arvio niistä väkimääristä jotka käyttävät sivuja ympäristötiedon hankintaan.
5 Jätteisiin ja jätehuoltoon liittyvät indikaattorit 30 000 Hangassuolla hyödynnetyt jätteet 1. Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetut jätemäärät Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetaan suurin osa Agendakunnissa tuotetusta jätteestä. Jätemäärät voidaan erotella kunnittain sekä jaottelemalla yhdyskuntajätteeseen, teollisuus- ja rakennusjätteeseen ja erityisjätteeseen. Indikaattori kuvaa jätemäärien kehitystä Porin seudulla. Indikaattorin tiedot on helposti saatavilla vuosittain. tonnia 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 Lievästi pilaantunut maa-aines Ylijäämämaa Biojäte Maa- ja kiviaines (t) 60 000 Hangassuolle loppusijoitetut jätemäärät 2000-2004 Energiaan & ilman laatuun liittyvät indikaattorit 1. Kaukolämpöverkon pituus 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 Erityisjäte Teollisuus ja rakennusjäte Yhdyskuntajäte Suomessa kaukolämpöä käytetään melko hyvin hyödyksi. Kaukolämpö on sähköntuotannon sivutuote, jota on ryhdytty käyttämään kiinteistöjen lämmittämiseen. Kaukolämpöverkon pituus on hyvin kuvaava ja käyttökelpoinen indikaattori, mutta ei sovellu kaikkien Agenda-kuntien käyttöön. 2. Hangassuon jäteasemalla hyödynnetyt jätteet 200 Kaukolämpöverkon pituus Loppusijoitetun jätteen määrä ei kerro koko totuutta jätehuollon toiminnasta. Tarkastelemalla myös Hangassuolla hyödynnettyjä jätemääriä saadaan kuva myös materiaalien ja tavaroiden kierrätyksestä. km 150 100 50 Nakkila Ulvila Harjavalta Pori 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 2003 2004
6 4. Männyn runkojäkälien perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP) IAP lasketaan tarkastelemalla männyn runkojäkäliä. Mitä korkeampi indeksi on sitä puhtaampi ilma. IAP on laskettu Pori-Harjavaltaalueella vuosina 1990/1993, 1996 ja 2001. Indikaattoritutkimuksen on suorittanut Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus. Kevyenliikenteen väylät Porissa ja Nakkilassa 1980-2003 250 200 150 km Nakkila 100 Pori 50 0 1980 1984 1986 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2. Porin paikallisliikenteen matkustajamäärät Porin Linjojen matkustajamäärät 1982-2004 6000 Liikenteeseen liittyvät indikaattorit 1. Kevytliikenteen väylät Porin seudulla Indikaattori kuvaa kevyenliikenteen käytön edellytysten parantamista. Kevyenliikenteen käytön edistäminen vähentää liikenteen päästöjä, nostaa kansanterveyttä ja ehkäisee liikenneonnettomuuksia. 1000 matkustajaa 5000 4000 3000 2000 1000 0 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 3. Satakunnan seutulipun myynnin kehitys 1998 2000 2002 2004 Satakunnan seutulippujärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1997. Tällä hetkellä mukana on 24 kuntaa ja 30 liikennöitsijää. Seutulippujen hinnat ovat kuntakohtaisia. Indikaattori kertoo seutulipun myynnin kehittymisestä ja samalla seudullisen joukkoliikenteen tilanteesta.
7 Liput / kpl. 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Satakunnan seutulipun myynnin kehitys 1998-2003 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2. Veden kokonaiskulutus kaupungissa Veden kulutuksen mittaaminen on kansainvälisesti yleisesti käytetty indikaattori, jota voidaan käyttää myös maiden väliseen vertailuun. Vedenkulutus lasketaan kuntaan/kaupunkiin (esim. Poriin) myydyn vesimäärän ja hukkaveden yhteenlasketusta summasta. 3. Veden ominaiskulutus asukasta kohti Vesistöihin liittyvät indikaattorit 1. Vesilaitoksen toimittaman veden määrä Vesilaitoksen tuottaman veden määrä kertoo kuinka suuri koko kunnan vedenkäyttö on. 1000 m3 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Veden kulutus Porin kaupungissa 2001 2002 2003 2004 Pupattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Ominaiskulutus = alueelle vuorokaudessa myyty vesimäärä jaettuna vesihuollon piiriin liittyneellä asukasmäärällä. Indikaattori kertoo, kuinka paljon yksittäinen asukas kuluttaa vettä vuorokaudessa. litraa 220 210 200 190 180 170 160 150 Veden ominaiskulutus Porissa 1/as./vrk 2001 2002 2003 2004 4. Kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen osuus Prosenttiluku kertoo kuinka moni kiinteistö kuuluu kunnallisen viemäriverkoston piiriin.
8 6. Typpipitoisuus ja happikyllästysaste Pihlavanlahdella Pihlavanlahti on Satakunnan päävesiväylän Kokemäenjoen vesistön purkupaikka, joten sen seuranta on merkittävää. Typpi on Yhteiskuntaan liittyvät indikaattorit 1. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Äänestysaktiivisuus kertoo osallistumisen määrästä. Nuorten äänestysaktiivisuutta tarkastellaan erikseen. Typpipitoisuus Pihlavanlahdella 2. Työttömyysaste ug/l 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 kesä talvi Työttömyys on sosiaalisesti merkittävä ongelma. Erikseen tarkastellaan toimeentulotukea nostavien henkilöiden lukumäärää. Lisäksi työttömät voidaan jaotella nuoriin työttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin. 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 2003 2004 Happikylläisyysaste Pihlavanlahdella 200 % 150 100 50 kesä talvi 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2004
9 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus Ilman tietoa omista ympäristövaikutuksistaan on vaikeata toimia ympäristöystävällisesti. Ympäristötietoisuus onkin yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen teemoista, mutta samalla se on yksi haasteellisimmista, sillä ympäristötietoisuuden lisääntyminen ei välttämättä tarkoita arkirutiinien muuttumista ympäristöystävällisemmiksi. Ympäristökasvatus pyrkii vaikuttamaan ihmisiin jo varhaisessa iässä, mutta sisältää ajatuksen elinikäisestä oppimisesta. Ongelmat Asenteet ympäristöasioita kohtaan Tiedon puute Resurssien puute Tiedon ja toiminnan yhdistäminen Tavoite Ympäristötietoisuuden jakaminen kaikille kouluasteille, virkamiehille ja päättäjille sekä kotitalouksille Aktiivinen tiedottaminen ja kotitalouksien aktivointi ympäristöasioissa Strategia Tiedotusta lisätään monipuolisesti aktiivisen ja avoimen tiedottamisen keinoin. Tiedottamisen apuvälineinä käytetään mm. tiedotusvälineitä, esitteitä, tietoiskuja ja tapahtumia. Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, jätehuolto Ympäristökasvatusta lisätään viemällä ympäristökasvatus kouluihin ja kaikille kouluasteille. Ensisijaisena painopisteenä ovat ala-asteet. Ympäristökasvatuksen lisäämiseen liittyy myös virkamiesten ja päättäjien ympäristökoulutuksen kehittäminen. Toteuttajatahot: koulut, ympäristöhallinto KouluAgendaa jatketaan. KouluAgendan markkinointiin kiinnitetään enemmän huomiota ja sitä pyritään käyttämään enemmän opetuksen apuvälineenä. Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, koulut Ympäristökasvatuksen ja tiedottamisen lisääminen kasvattamalla ympäristötietoisuuden parantamiseen käytettäviä taloudellisia ja henkilöresursseja.
10 Projektit 1. Kuntalaisen ympäristöoppaan laatiminen Kuntalaisen ympäristöopas on lyhyt tietoisku eri ympäristöasioista ja vastaus usein kysyttyihin kysymyksiin. Opas jaetaan jokaiseen kotitalouteen. Toteuttajataho: ympäristöhallinto 5. Kuntayhteistyönä laadittavat ympäristönsuojelumääräykset Kuntayhteistyönä laaditaan ympäristönsuojelumääräykset. Kuntayhteistyönä laadittujen määräysten tarkoituksena on yhtenäistää kuntien käytäntöjä ympäristönsuojeluasioiden hoitamisessa. Toteuttajatahot: mukana olevat kunnat ja kuntien ympäristöhallinto 2. Karhukuntien yhteiset nettisivut Karhukunnilla on yhteiset nettisivut. Näiden sivujen yhteyteen voidaan lisätä kestävän kehityksen asioista kertovat sivut, joilta löytyy ajankohtaista tietoa kestävästä kehityksestä ja mahdollisista kestävän kehityksen tapahtumista. Toteuttajataho: Karhukuntien ympäristövastuuhenkilöt 3. Seudullinen ympäristökasvatushanke Seudullinen ympäristökasvatushankkeen tavoitteena on jakaa ympäristötietoutta Porin seudun kouluihin. Hanke on kaavailtu kaksivuotiseksi. Toteuttajatahot: Karhukuntien ympäristövastuuhenkilöt ja koulut 4. Luvian Laitakarin aurinkoenergia-hanke Luvian Laitakariin rakennettava aurinkoenergiaa käyttävä kohde tulee toimimaan esimerkki- ja opetuskohteena. Aurinkoenergiahanketta on mahdollista laajentaa käyttökokemuksen kertyessä. Toteuttajataho: Luvian kunnan tekninen osasto
11 Yhdyskuntarakenne & asuminen Yhdyskuntarakenteessa yhdistyvät kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Yhdyskuntarakenne sisältää monia haasteita kestävälle kehitykselle. Maaseudun palvelukato ja kaupan keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin ovat olemassa olevia ongelmia. Tiiviin kaupunkirakenteen idea perustuu palveluiden läheisyyteen ja jo olemassa olevan kaupunkirakenteen ja infrastruktuurin hyödyntämiseen. Kaupunkirakenteen tiivistymiseen voidaan vaikuttaa maankäytöllä ja tonttitarjonnalla. Asumisen vaikutukset ympäristöön ovat suuret ja linkittyvät myös moniin muihin kestävän kehityksen teemoihin. Asumisen ympäristövaikutusten pienentämisen myötä voidaan vaikuttaa myös asumiskustannuksiin. Ongelmat Maaseudun ja taaja-asutusalueiden eriarvoiset asemat Maaseudun palvelukato Resurssien puute Strategia Kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään suosimalla täydennys- ja taajamarakennetta sekä tonttitarjontaa säätelemällä Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, kaavoitus Haja-asutusalueiden kauppapalveluita voidaan parantaa esimerkiksi kannustamalla yrityksiä hankkimaan kauppa-autoja Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kunnalistekniikka Vanhan vajaakäytössä olevan rakennuskannan hyödyntäminen, ja tiedottaminen ekologisen rakentamisen vaihtoehdoista Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kaavoitus, kunnallistekniikka, ympäristöhallinto Tavoite Kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunki- ja taajamaalueilla Maaseutu ja lähiöpalveluiden turvaaminen Ekologisen rakentamisen edistäminen
12 Projektit 1. Käynnissä oleva maakuntakaavoitus Kantakaupungin yleiskaava 2025 on vuonna 1993 hyväksytyn Maa- Porin osayleiskaavan tarkistus. Alue käsittää keskikaupungin ja siitä noin kuuden kilometrin säteelle ulottuvan alueen. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Toteuttajatahot: Porin kauopungin kaavoitusosasto Satakunnan maakuntakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Voimassa oleva seutukaava tarkistetaan ja ajantasaistetaan uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia vastaavaksi maakuntakaavaksi. Laatiminen toteutetaan laajana yhteistyöprojektina, jossa mukana olevat kunnat, seutukunnat, viranomaiset, sidosryhmät ja kaikki muut osalliset, joiden toimintaan tai elinolosuhteisiin kaavaa saattaa vaikuttaa. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kaavoitus 2. Nakkilan yleiskaavan tarkistusprojekti Toteuttajatahot: tekninen virasto/ kaavoitus 3. Ulvilan yleiskaavan tarkistusprojekti Ulvilan yleiskaavan laadintatyö on valmis. Yleiskaavan tarkistuksessa on pyritty ottamaan huomioon kestävä kehitys. Huomiota on kiinnitetty mm. toimivaan ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, ympäristöön ja sujuviin liikennejärjestelyihin. Toteuttajatahot: tekninen virasto/ kaavoitus 4. Porin kantakaupungin yleiskaava
13 Jätteet & kierrätys Jätehuolto on jatkuvasti kehittynyt ja tullut tehokkaammaksi. Kierrätyksestä on tullut arkipäivää ja siitä on muodostunut myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa joka säästää energiaa ja luonnonvaroja. Parhaiten kierrätys toimii uudelleenkäytön muodossa. Jätehuollon ongelmina voidaan pitää mm. hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanottopaikkojen vähäisyyttä Porin ulkopuolella sekä kunnalliseen jätehuoltoon liittymättömiä kiinteistöjä. Jätehuolto ja kierrätys on vahvasti kotitalouksiin liittyvä tärkeä kestävän kehityksen teema. Ongelmat Tiedon puute Asenteet Maaseudun ja kaupunkien jätehuollon eriarvoisuus Tavoite Jätteen synnyn ehkäiseminen Kierrätyksen lisääminen Porin seudulla Tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen Strategia Aluekeräysverkoston täydentäminen Toteuttajataho: jätehuolto Materiaalikierrätyskeskusten rakentaminen Toteuttajataho: jätehuolto Projektit 1. Ympäristöopas kotitalouksille Porin seudulla julkaistaan Jätevaakkua jätehuollon tiedotuslehteä. Ympäristöopas on laajempi kokonaisuus, joka käsittelee jäteteeman lisäksi myös muita ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja. Toteuttajataho: ympäristöhallinto 2. Kotitalouksien jäteoppaan päivittäminen Jokaiseen kotitalouteen jaettu jäteopas päivitetään. Toteuttajataho: jätehuolto Kuluttajavalistuksen lisääminen Toteuttajatahot: jätehuolto, ympäristöhallinto, kuluttajaneuvonta
14 3. Keräysverkoston laajentamisprojekti Keräysverkostoa laajennetaan. Samalla kannustetaan ihmisiä myös lajitteluun ja kierrätykseen. Projektin tavoitteena on pitkällä aikavälillä saavuttaa parempi keräysverkosto. Toteuttajataho: jätehuolto 4. Kokemäen jätehuoltohanke Hanke liittyy haja-asutusalueiden jätevesihankkeeseen. Tässä jatkohankkeessa tehdään kiinteistökohtaisia jätehuoltosuunnitelmia yhdessä asiantuntijan kanssa. Toteuttajatahot: Kokemäen kaupunki/ympäristötoimi, maaseututoimi 5. Jätteiden energiahyödyntämisen lisääminen Jätteiden sisältämää energiaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Energian talteenotto on parempi vaihtoehto kuin jätteiden loppusijoittaminen kaatopaikoille. Jätteiden hyödyntäminen tulee suorittaa kestävän kehityksen mukaisesti ja käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toteuttajatahot: jätehuolto, energiahuolto
15 Luonnonvarojen & energian kestävä käyttö Suomen pitkät ja kylmät talvet vaativat asuntojen lämmittämistä ja pimeät ajanjaksot vaativat runsasta valaistusta. Energiankäyttö on siis pakollista. Energian säästämisellä saavutetaan taloudellisia säästöjä sekä pienennetään asumisen ympäristövaikutuksia. Suurin osa energiasta kuluu asuntojen lämmittämiseen. Loput kodin energiasta kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Luonnonvaroja pystytään säästämään harkitulla ja tarkalla kulutuksella. Liikakulutuksen välttäminen ja ympäristöystävälliset hankinnat ovat askel kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ongelmat Tiedon puute Energian ja luonnonvarojen kestämätön käyttö Asenteet Tavoite Liikakulutuksen vähentäminen ja kulutuksen ohjaaminen ympäristöystävällisimpiin tuotteisiin Tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen Strategia Kuluttajavalistuksen lisääminen Tietoisuutta lisätään vahvalla ja tehokkaalla tiedottamisella kuten erilaisilla julkaisuilla, tempauksilla, kilpailuilla ja medioiden kautta Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, kuluttajaneuvonta Kaukolämmön suosiminen Suomi on kaukolämmön edelläkävijämaita. Kaukolämpöverkoston laajenemisella ja sähkön ja lämmön yhteistuotannolla voidaan osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, energialaitokset Siirtyminen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön Sähkön vapaa kauppa mahdollistaa esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttämisen kaikissa kotitalouksissa ja kuntien virastoissa. Toteuttajatahot: kunnat, kotitaloudet, energialaitokset Energiankäytön vähentäminen ja sähkön kilpailuttamisen sekä tuulisähkön käytön edistäminen
16 Projektit 1. Seudullinen maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelman laatiminen (SEMAPOSU-hanke) Laaditaan seudullinen ja yhtenäinen suunnitelma, jossa kartoitetaan niitä alueita, joita on mahdollista käyttää maa-ainesten ottoon. Projektin tarkoituksena on yhtenäistää maa-aineksen ottoalueita ja estää tärkeiden luontoarvojen tuhoutumista. Toteuttajatahot: Satakuntaliitto, kuntien ympäristöhallinto 2. Hakelämpölaitosten perustaminen kuntiin Hakkeen käyttö polttoaineena energiantuotannossa on ympäristön kannalta edullista. Uusiutuvana energianlähteenä hake on erittäin hyvä vaihtoehto esimerkiksi öljylle, turpeelle tai kivihiilelle. Hankkeen yhteydessä tulee tarkastella myös muita vaihtoehtoja uusiutuvia energianlähteitä käyttäville lämpölaitoksille. Toteuttajatahot: Agenda-kunnat, energialaitokset
17 Liikenne Liikenne kuuluu osaksi arkipäiväämme. Tavarat ja ihmiset liikkuvat päivittäin paikasta toiseen eri liikennemuotoja käyttäen. Liikenne on ihmisille välttämättömyys, mutta samalla se aiheuttaa suuria välillisiä ja välittömiä ympäristövaikutuksia. Pakokaasu- ja meluhaitat ovat kaupunkien ongelmia. Samalla liikenne aiheuttaa vaaratilanteita. Suuri osa liikenteestä on peräisin kotitalouksista. Työmatkat ja vapaa-ajan liikenne ovat merkittäviä liikenteen lähteitä. Lyhyen työmatkan voi tehdä polkupyörällä tai kävellen. Pidempimatkalaisten kannattaa käyttää julkisia liikennevälineitä, kimppakyytiä ja yhdistellä matkoja. Ongelmat Ilman päästöt ja melu Liikenteen kasvu Asenteet Vaaratilanteet ja onnettomuudet Tavoite Joukkoliikenteen vetovoimaisuuden parantaminen Kestävien liikkumismuotojen suosion kasvattaminen Liikenneturvallisuuden onnettomuuksien ehkäiseminen Strategia Edistämällä joukkoliikennettä vähennetään yksityisautoilun määrää ja vaikutetaan ilmastonmuutokseen sitä hidastavasti. Joukkoliikenteen vetovoimaisuutta voidaan parantaa mm. lisäämällä reittejä ja pudottamalla hintoja. Yksi tapa kasvattaa vetovoimaisuutta on ottaa käyttöön kertalippu jolla saa matkustaa esimerkiksi 1-2 tuntia. Lipputuotteita voidaan kehittää myös laajemmin. Toteuttajataho: paikallisliikenne, seutuliikenne Kauppa-autojärjestelmän tukeminen Joukkoliikenteen käytön edistäminen
18 Kauppa-autojärjestelmä on hyvä keino saada palveluita hajaasutusalueelle. Kauppa-autojen käyttö vähentää myös taajamiin tehtyjä ostosmatkoja ja liikennettä. Toteuttajatahot: kauppiaat, kunnat Tempausten järjestäminen Autottomana päivänä voidaan ajaa linja-autolla ilmaiseksi. Lisäksi voidaan järjestää kilpailuja jotka tähtäävät henkilöautoliikenteen vähentämiseen (esimerkiksi pyörällä töihin kilpailu) Toteuttajatahot: paikallisliikenne, ympäristöhallinto, kuntien virastot Tiedottamisen lisääminen Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, joukkoliikenneviranomaiset Pyöräteiden ja opasteiden lisääminen Toteuttajataho: kuntien tekniset virastot Työsuhdebussilippujen käyttöön ottaminen Kuntien virastot ja työnantajat voivat jakaa työntekijöilleen ennalta maksettuja bussilippuja. Tämä lisäisi linja-auton käyttöä ja toisi varoja paikallisliikenteelle. Toteuttajataho: työnantajat Liikenneturvallisuuden edistäminen Liikenneturvallisuutta edistetään kaikkien liikkumismuotojen osalta. Liikenneturvallisuuden edistäminen vaatii turvallisia liikennesuunnitelmia, teiden kunnossapitoa ja liikenteen tehokasta valvontaa. Kouluissa annettavaa liikennevalistusta tullaan jatkamaan. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, peruskoulut, poliisi, kuntien liikenneturvallisuusryhmät Projektit 1. KLIPA-projekti Kevyenliikenteen väylät liikuntapaikkoina (KLIPA) projekti on pilottiluontoinen hanke, jossa Pori on mukana yhdessä Kirkkonummen ja Vantaan kanssa. Hankkeen tarkoituksena on edistää kevyen liikenteen väylien liikuntakäyttöä. Toteuttajatahot: Porin kaupungin osallistuneet hallintokunnat 2. POLIS-projekti Projektin tarkoituksena on laatia liikennejärjestelmäsuunnitelma Porin seudulle. Toteuttajatahot: Satakuntaliitto, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, mukana olevat kunnat 3. Joukkoliikennetutkimus Tampereen teknillinen yliopisto on aloittelemassa joukkoliikennetutkimusta linja-autoliikenteen matka-aikojen eri osien arvostuksesta. Pilottikaupunkeina mukana projektissa ovat Tampere ja Pori. Toteuttajatahot: kaupunkisuunnittelu
19 4. Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma 2005 2009 on valmistunut. Suunnitelmalla pyritään kehittämään joukkoliikenteen edellytyksiä, sekä saattamaan joukkoliikenteen matkustajamäärät uudelleen nousuun. Toteuttajatahot: Porin kaupunki
20 Vesistöt & vesihuolto Vesistöihin liittyviä kunnostusprojekteja on toteutettu runsaasti ja niille asetettuja tavoitteita on saavutettu. Vesien rehevöityminen ja happamoituminen ovat suuria ongelmia, joihin onneksi puututtu. Haja-asutusalueiden jätevesihanke (HAJA-hanke) käynnistyi vuonna 2004 vastaamaan uuden haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen vaatimuksiin. Haja-hankkeen tarkoituksena on antaa jätevesi neuvontaa ja koulutusta kiinteistöjen omistajille, urakoitsijoille ja suunnittelijoille. Vesihuolto tarkoittaa puhtaan veden kuljettamista kuluttajalle ja puolestaan jätevesien kuljettamista takaisin puhdistuksen kautta luontoon. Kuluttajat ovat erittäin tärkeä lenkki tässä kiertokulussa. Vedenpumppaus ja puhdistus vaativat energiaa ja siihen tarvitaan runsaasti energiaa ja kemikaaleja. Myös väärät aineet viemärissä voivat vahingoittaa puhdistusprosessia. Ongelmat Vesistöjen rehevöityminen ja happamoituminen Tiedon puute Tavoitteet Vesistöjen tilan parantaminen Kotitalouksien tietoisuuden tason nostaminen ja ohjaaminen veden säästöön ja oikeisiin toimintatapoihin Strategia Kuluttajien tietouden lisääminen Kuluttajien tietoisuutta vesistöihin ja vesihuoltoon liittyvissä asioissa lisätään tiedotustoiminnalla Toteuttajatahot: vesilaitos, ympäristöhallinto Toiminnassa olevien vesistöjen kunnostusprojektien jatkaminen ja uusien aloittaminen Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke, Lounais-Suomen ympäristökeskus, kuntien ympäristöhallinto Projektit 1. Karvianjokiprojekti Karvianjokiprojekti toteutetaan joko life-ohjelman avulla tai muulla rahoituksella. Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Satakuntaliitto, TE-keskus 2. Haja-hanke Haja-hanke aloitettiin vuonna 2004 ja sen toiminta on ollut menestyksekästä. Hankkeen tavoitteena on tukea maaseudun asukkaita, suunnittelijoita, yrittäjiä ja viranomaisia uuden haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Projekti loppui joulukuussa 2005 ja loppuraportti valmistuu helmikuussa 2006. Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke 3. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja toimintaohjelman laatiminen perustuu
21 lakiin vesienhoidon järjestämisestä, jossa kaikkia vesienhoitoalueita vaaditaan laatimaan vesienhoitosuunnitelma. Toteuttajatahot: Lounais-Suomen ympäristökeskus, valmisteleva ohjausryhmä 4. Pappilanlammen kunnostusprojekti Tarkoituksena on kunnostaa Ulvilan kaupungissa sijaitse Pappilanlampi ja sen ympäristö virkistyskäyttöä ajatellen. Työ on tarkoitus toteuttaa vuoden 2006 aikana. Toteuttajatahot: Ulvilan tekninen osasto, Ulvilan ympäristötoimi
22 Liikunta & vapaa-aika Liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyy useita kestävän kehityksen teemoja sekä useita välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Liikunta ja erilaiset harrastukset ovat kansanterveyttä ja henkistä hyvinvointia parantavia elementtejä. Vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa yhdistyvät usein kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet eli sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävä kehitys. Ongelmat Luonnosta vieraantuminen Arkiliikunnan väheneminen Tiedon puute vapaa-ajan ympäristövaikutuksista Tavoite Liikunta- ja vapaa-ajan palveluita ja niiden saavutettavuutta parannetaan Porin seudulla Nuorten liikuntaharrastuksia tuetaan ja edistetään Luontoliikuntaa ja sen suosiota kasvatetaan Strategia Lähivirkistysalueiden turvaaminen Kunnat varaavat kaavoituksen yhteydessä tarpeeksi alueita ulkoiluun ja lähivirkistysalueiksi Toteuttajatahot: kuntien kaavoittajat Asuinympäristöjen kehittäminen Asuinympäristöjä tulee kehittää niin, että ympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan, virkistykseen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Toteuttajatahot: Kuntien kaavoittajat, suunnittelijat, asukasyhdistykset Projektit 1. Luontoretkien järjestäminen Porin kaupungin ympäristötoimisto järjestää ohjattuja luontoretkiä keväisin ja syksyisin. Retkien tarkoituksena on tutustuttaa alueen asukkaat Porilaiseen luontoon asiantuntevien oppaiden avustuksella. Toteuttajataho: Porin kaupungin ympäristötoimisto Liikunta- ja vapaa-aikatempausten järjestäminen Liikunta- ja vapaa-aikatempausten järjestäminen aktivoi ihmisiä liikkumaan ja osallistumaan erilaisiin harrastuksiin. Tempauksia voidaan järjestää esimerkiksi järjestämällä erilaisia kuntoilutapahtumia, urheilukouluja, tapahtumia ja retkiä. Toteuttajatahot: kunnat, vapaa-aika järjestöt, urheiluseurat
23 Vaikutuskanavien hyödyntäminen Vaikutuskanavien kautta kansalaiset tuovat omat mielipiteensä julki ja saavat äänensä kuuluville. Monet eivät tunne niitä kanavia joiden kautta voisi vaikuttaa. Vuorovaikutuksen lisääminen päättäjien, virkamiesten, suunnittelijoiden sekä kansalaisten välillä on erittäin tärkeää. Osallistumisella on monia tasoja aina suorasta osallistumisesta välilliseen osallistumiseen esimerkiksi äänestämiseen. Kuntalaisille tulee tarjota mahdollisuus osallistua myös strategisiin linjauksiin ja sitoutua niihin. Vaikutuskanavien hyödyntäminen on vahvasti sosiaalinen kestävän kehityksen teema. Ongelmat Alhainen osallistumisaktiivisuus Tiedon puute eri vaikutuskanavista ja vaikutusmahdollisuuksista Kuntalaisten, päättäjien ja virkamiesten yhteistyön puute Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Tavoite Kuntalaisten, virkamiesten ja päättäjien välisen yhteistyön ja keskinäisen tiedotuksen parantuminen Lasten ja nuorten osallistumisen tukeminen ja helpottaminen Kuntalaisten mukaan ottaminen strategiseen suunnitteluun Strategia Aktiivinen tiedottaminen eri vaikutusmahdollisuuksista Kuntalaisille tiedotetaan niistä asioista, mahdollisuuksista sekä vaikutusteistä joita voidaan käyttää apuna omien mielipiteensä jukisaamiseksi ja joilla voidaan vaikuttaa päätöksentekoon. Yhtenä tiedottamisen väylänä ovat kuntien nettisivut. Toteuttajataho: kunnan hallinto Äänestysaktiivisuuden kasvattaminen Äänestysaktiivisuuden kasvattamisella saadaan entistä useampi ihminen mukaan valitsemaan tulevia päättäjiä. äänestysaktiivisuutta voidaan lisätä esim. kampanjoimalla ennen vaaleja. Toteuttajataho: kunnan hallinto, poliittiset puolueet Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Nuorten mielipiteitä ei useinkaan kuunnella. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä myös nuorten mielipiteet saadaan julki. Samalla luodaan edellytykset ja pohja tulevaisuudelle. Toteuttajataho: kunnan hallinto
24 Projektit 1. Sähköisen osallistumisen kehittäminen Internetin kautta annettavan palautteen mahdollisuuksia tulee parantaa. Asioista tulee tiedottaa internetin kautta, ja samalla tulee antaa kansalaisille keinot vaikuttaa asioihin ja päätöksiin esim. sähköisten palautelomakkeiden muodossa. Toteuttajatahot: kunnan hallinto, kunnan virastot 2. Lasten ja nuorten osallistumisen kehittäminen Nuorten mielipiteitä voidaan kuunnella esim. järjestämällä mielipidetutkimuksia kouluissa ja järjestämällä vaaleja kansanvaalien yhteydessä. Toteuttajataho: kunnan hallinto
25 AGENDAN KUVITUS Mustavalkoiset lyijykynäpiirustukset sekä Agenda 21- pääskyslogo ovat Saara Limnellin suunnittelemia Värikuvatyöt ovat Porin Cygnaeuksen koulun 3. ja 4. luokan kuvaamataitoluokkien tekemiä. Julkaisussa on seuraavien koululaisten suunnittelemat työt Kansikuva: Roope Kuusisto 4b s.8 Juuso Koskela 3b s.12 Jenny Repo 4b s.17 Juuso Koskela 3b s.19 Kirster Isokytö 3b, Toni Nevanpää 4b s.21 Antti Savinainen 4b, Juho Myntti 4b s. 24 Pauliina Vuolanne 3b