2012 VUOSIKERTOMUS JA YMPÄRISTÖRAPORTTI
Toiminnan periaatteet SISÄLLYSLUETTELO 2 Toiminnan periaatteet 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Vuosi 2012 pähkinänkuoressa 5 Organisaatio 2012 6 Henkilöstö ja osaaminen 7 Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet 8 Vesilaitos 11 Vesijohto- ja viemäriverkosto 12 Viemärilaitos 17 Tutkimus ja kehitys 18 Talous 24 Tampere Water 27 Sanasto ja lyhenteet Tampereen Vesi Liikelaitos on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka tuottaa vesihuoltopalveluja tamperelaisille kuluttaja-asiakkailleen sekä Tampereen seudun kunnille. Tampereen Veden missio on määritelty strategiassa: Tuotamme asiakkaillemme puhdasta talousvettä sekä palautamme jäteveden puhdistettuna luonnon kiertokulkuun. Tampereen Veden kehittämisen tavoitetila on kiteytetty visioon: Osaava ja motivoitunut henkilökuntamme takaa turvalliset vesihuoltopalvelut Tampereen seudulle. Tampereen Vesi käyttää toimintojensa ohjauksessa laatu- ja ympäristöjärjestelmää, joka on sertifioitu standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaisesti. 2
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2012 oli Tampereen Veden 114. toimintavuosi. Tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa väheni edellisvuodesta. Viinikanlahden, Kämmenniemen ja Polson puhdistamot täyttivät lupaehtonsa koko vuoden erinomaisesti. Myös Raholan puhdistamon toiminta saatiin alkuvuoden käynnistysvaiheen jälkeen kiristyneiden lupaehtojen mukaiselle tasolle. Asiakastyytyväisyys parani kesäkuussa tehdyssä kyselyssä. Laatujärjestelmälle saatiin ISO 9001 mukainen sertifikaatti joulukuussa. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus jatkuivat vilkkaina. Mustalammen vedenottamo otettiin saneerauksen jälkeen käyttöön ja Hyhkyn vedenottamon automaatio uusittiin. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen yleissuunnitelma valmistui ja saneerausurakoiden hankintamenettely käynnistettiin, samoin imuputkien hankinta. Suunnitelma Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen desinfioinnin ja LVI-laitteiden uusimisesta valmistui. Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden toteutukseen. Pirkanmaan keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostus Tampereen Sulkavuoren sijoituspaikkaan jätettiin yhteysviranomaiselle (Pirkanmaan ELY-keskus) 5.12. Periaatepäätös hankkeen toteuttamisesta ja sijoituspaikasta voidaan tehdä valtuustossa kuitenkin vasta v. 2013, kun yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta on saatu. Hankkeessa on mukana v. 2010 toteutetun osallistumistiedustelun perusteella kuusi kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi), joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo on tarkoitus saada käyttöön 2020-luvun alussa. Ehdotus hankkeen organisoinnista ja kustannustenjaosta valmistuu vuoden 2013 aikana, samoin kuin siihen kiinteästi liittyvä seudullista vesihuoltolaitosta koskeva jatkovalmistelu. Myös läntisen Pirkanmaan vesihuollon toimintavarmuussuunnitelma valmistui, samoin Tampereen vesihuoltolinjausten kehittämisen yleissuunnitelma, joka osoitti, että kantakaupungin nykyisessä verkostossa tarvitaan runsaasti uusia yhteyksiä, jotta vesihuollon laajentaminen uusille alueille voidaan toteuttaa. Korkein hallinto-oikeus antoi lupapäätöksen Kämmenniemen jätevedenpuhdistamosta pitäen lupaehdot ennallaan lukuun ottamatta purkupaikkaa, joka on siirrettävä Mikkolanlammesta Käälahteen v. 2013 loppuun mennessä. Tavase Oy jätti kesäkuussa tekopohjavesihanketta koskevan vedenottolupahakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Verkostojen saneerausta jatkettiin, vaikka verkoston laajennuksiin joudutaankin ripeästi kasvavassa kaupungissa käyttämään samaan aikaan runsaasti varoja. Liikevaihto oli 47,0 milj. euroa eli 11,2 % edellisvuotta suurempi. Myyty vesimäärä kasvoi 0,5 % ja laskutettu jätevesimäärä 4,0 %. Vettä myytiin 15,3 milj. m 3 ja jätevettä laskutettiin 21,1 milj. m 3. Liikeylijäämää jäi 16,8 milj. euroa eli 1,2 milj. euroa tavoitetta ja 3,4 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Käyttömenot ylittyivät selvästi, kun mm. jätevedenpuhdistuksen kiristyneisiin lupaehtoihin pääsy vaati vuosisuunnitelmaa enemmän saostuskemikaaleja. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia oli 6,3 milj. euroa (2,9 milj. euroa v. 2011). Tuloutus oli budjetin mukainen 10,5 milj. euroa. Investointeja tehtiin 15,9 milj. eurolla, kun niihin edellisvuonna käytettiin 14,7 milj. euroa. Investoinneista suurin osa oli verkostojen uudis- ja saneerausrakentamista, jolla toteutettiin kaupungin tonttitarjonnan edellyttämä vesihuoltoverkostojen laajennus ja varmistettiin vanhojen verkostojen toimivuus. Verkostoja saneerattiin pääosin katusaneerausten yhteydessä. Laitosrakentamisen investointeja karsittiin 5,0 milj. eurolla osana kaupungin säästöbudjettia. Tampereen Vesi osallistui edelleen aktiivisesti vesihuoltoalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mm. vesihuoltoverkostojen reaaliaikaisen hallinnan Sävel projektiin, talousveden Early Warning projektiin, viemäriverkostojen uusimisen kohdentamista kehittävään EFESUS hankkeeseen ja benchmarking -toimintaan. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 138 henkilöä eli 2 edellisvuotta vähemmän. Keski-ikä oli 48 vuotta. Täydennyskoulutusta järjestettiin runsaasti, samoin tyky-toimintaa. Kolme henkilöä osallistui TTY:n järjestämään VETO -koulutukseen ja useat jatkoivat vesihuollon ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamista. Henkilöstön työtyytyväisyyttä tutkittiin, tuloksia käsiteltiin yksikkö- ja esimieskohtaisesti ja kehittämistoimenpiteitä toteutettiin. Työtapaturmilta ei kokonaan vältytty. Sairauspoissaolot lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Lämmin kiitos koko henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä. Kiitos mutkattomasta yhteistyöstä myös kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Pekka Pesonen Toimitusjohtaja 3
Vuosi 2012 pähkinänkuoressa TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT TOIMINNAN KEHITTÄMINEN - Vesihuoltomaksujen kerrostalon vertailuhinta oli suurten vesilaitosten halvin ja omakotitalon vertailuhinta viidenneksi halvin - Pirkkalan vesihuoltoa operoitiin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi - Putkirikkojen määrä väheni edellisvuodesta - Laatujärjestelmä sai ISO 9001 mukaisen sertifikaatin joulukuussa - Asiakastyytyväisyys parani tutkimuksen mukaan edellisestä vuodesta jo viidettä vuotta peräkkäin - Pirkanmaan keskuspuhdistamon Sulkavuoren vaihtoehdon ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui ja toimitettiin Pirkanmaan ELY-keskukselle - Henkilökunnalle järjestettiin runsaasti täydennyskoulutusta ja tyky-toimintaa PROSESSIT, TOIMITILAT JA LAITTEET - Mustalammen saneerattu pohjavedenottamo saatiin käyttöön - Hyhkyn vedenottamon automaatio uusittiin - Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen yleissuunnitelma valmistui ja saneerausurakoiden hankintamenettely käynnistettiin, samoin imuputkien hankinta - Suunnitelma Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen desinfioinnin ja LVI-laitteiden uusimisesta valmistui HENKILÖSTÖ JA TALOUS - Vuoden 2012 lopussa 138 työntekijää - Liikevaihto 47,0 milj. euroa VESILAITOS - Veden myynti 15,3 milj. m 3 - Vesijohtoverkon pituus 751 km - Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin 16 km - Laboratoriossa tutkittiin 4817 näytettä VIEMÄRILAITOS - Jätevettä puhdistettiin neljällä puhdistamolla yhteensä 31,9 milj. m3 - Laskutettu jätevesimäärä 21,1 milj. m 3 - Viemäriverkoston kokonaispituus 1336 km - Viemäriä rakennettiin ja uusittiin 14,5 km - 80 jätevesipumppaamoa Tampereella ja 22 Pirkkalassa - Viemärilaboratoriossa tutkittiin 3 880 näytettä TUTKIMUS JA KEHITYS - Talousveden Early Warning - Veden laadun muutosten monitorointihanke jatkui - Viemäriverkostojen uusimisen kohdentamista kehittävä EFE- SUS-hanke - Vesijohtoverkostojen reaaliaikaista hallintaa kehittävä SÄVELhanke päättyi - Benchmarking -toimintaa jatkettiin - Osallistuttiin aktiivisesti valmistuneen hulevesioppaan laadintatyöhön 4
Organisaatio 2012 TAMPEREEN VEDEN JOHTOKUNTA VUONNA 2012 / TAMPERE WATER BOARD OF DIRECTORS 2012 Jäsenet Varajäsenet / Members: / Deputy representatives: Puheenjohtaja / Chairman: Marko Ulvila, VIHR Varapuheenjohtaja / Vice Chairman: Matti Poutiainen, VAS Ilkka Hietaniemi, KOK Karita Katto, KD Jarmo Leino, SDP Päivi Manninen, SDP Elina Suojanen-Nirvi, KOK Salla Sinkkonen Anna Nieminen Veikko Virtanen Maija-Liisa Vänninmaja Jussi Leskinen Esko Raskulla Tero Kuusisto Kaupunginhallituksen edustaja /Representative of City Board: Erkki Axén, KOK Vuonna 2012 johtokunta kokoontui kymmenen kertaa. Kaupunginhallituksen edustaja Erkki Axén ja johtokunnan varsinaiset jäsenet viimeisessä kokouksessa. Tampereen kaupunki City of Tampere Tampereen Veden johtokunta Board of Directors Toimitusjohtaja Managing Director Pekka Pesonen Laitosinvestoinnit Investments (Facilities) Tekninen päällikkö/technical Manager Heikki Syrjälä Liiketoimintojen tuki Business Support Suunnittelupäällikkö/Planning Chief Heidi Rauhamäki Vedentuotanto Water Treatment Käyttöpäällikkö/Operations Manager Matti Virkamäki Verkostoinvestoinnit Investments (Networks) Rakennuttamispäällikkö/ Construction Manager Petri Pulli Jäteveden puhdistus Wastewater Treatment Käyttöpäällikkö/Operations Manager Heikki Sandelin Verkostot Network Construction and Maintenance Verkostopäällikkö/Network Manager Pekka Laakkonen 5
Henkilöstö ja osaaminen Tampereen Veden menestystekijöitä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Vuoden 2012 lopussa Tampereen Vedellä oli yhteensä 138 (v. 2011 140) vakinaista työntekijää, joiden lisäksi tilapäisiä oli 11 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta. Henkilöstökulut olivat 8,1 milj. euroa, (7,2 milj. euroa vuonna 2011). Liikevaihto henkilöä kohden oli 315 318 euroa. Henkilökunta on sijoittunut eri puolille kaupunkia: Vesitalolle Nekalaan, Ruskon, Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitoksille sekä Viinikanlahden, Raholan, Polson ja Kämmenniemen jätevedenpuhdistamoille. Lisäksi eri puolilla kaupunkia sijaitsee vaihtelevia työmaita. Henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tampereen Veden henkilökunta osallistui sekä ammattitaitoa ylläpitävään että työsuojelukoulutukseen, mm. työturvallisuuskorttikoulutukseen. Lisäksi tehtiin opintomatkoja muihin vesilaitoksiin ja yrityksiin. Tampereen Veden henkilöstöä osallistui TTY:n järjestämään VETO koulutukseen sekä Suomen ympäristöopiston järjestämään vesihuoltoalan ammattikoulutukseen. Henkilöstölle tehtiin keväällä työhyvinvointitutkimus, jonka tuloksia käsiteltiin henkilöstötilaisuudessa ja esimiesten työpajassa. Tampereen Vesi sai Liikelaitoksen Työelämän kehittämispalkinnon, mikä käytetään tykytoimintaan. Työkyvyn ylläpitämiseksi on henkilökunnalle tarjottu mahdollisuus sulkapalloiluun ja kuntosaliharjoitteluun. Toimintavuoden aikana järjestettiin useita erilaisia tyky-tapahtumia ja retkiä. Ohjelmassa oli mm. retkiluistelua, suunnistusta ja paritanssia. Kädentaitoja pääsi harjoittamaan tekemällä kynttilänjalan askartelukurssilla. Marraskuussa alkoi kuntokorttikampanja, Vuoden 2012 tyky-tapahtumiin kuului mm. retkiluistelua. jolla kannustetaan henkilöstöä liikkumaan vapaa-ajalla. Syksyllä alkoi terveyttä ja työhyvinvointia tukeva avokuntoutuskurssi, jolle osallistuu 12 henkilöä. Tampereen Veden henkilöstölle järjestettiin lokakuussa vuosijuhla tasavuosia täyttävien laitosten kunniaksi. Henkilökunnan yhteistä joulujuhlaa vietettiin marraskuun lopussa. Eläkkeelle toimintavuoden aikana siirtyivät putkiasentaja, vanhempi Leo Tuominen, mittausmies Jarmo Harju, kehityspäällikkö Harri Jokela, laboratorioteknikko Pauli Järvenpää ja käytönvalvoja Kalevi Tuomi. Vakituisen henkilöstön sijoittuminen eri tehtäviin 2012 Henkilökunta toimialoittain Personnel by fiel of action Talous ja hallinto Administration 10 Asiakaspalvelu ja vesimittaritoiminta Customer service and water meter 12 Vedenkäsittely ja laboratoriot Water treatment and laboratory services 19 Kunnossapito, koneet ja laitokset Maintenance, plants and equipments 20 Jäteveden puhdistus Wastewater treatment 16 Laitos- ja verkostoinvestoinnit Investments, plants and network 10 Tampereen Veden laatujärjestelmä sai ISO 9001 -sertifikaatin Tampereen Veden toimintaa on vuodesta 2002 lähtien ohjannut ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjärjestelmä. Toiminnan kehittämiseksi ja parantamiseksi Tampereen Vedelle rakennettiin ISO 9001 -standardin mukainen laatujärjestelmä, johon ympäristöjärjestelmä sisältyy. Syksyllä 2012 koko henkilöstö osallistui laatujärjestelmäkoulutukseen ja Inspecta Sertifiointi Oy auditoi Tampereen Veden laatujärjestelmän. Tampereen Vesi sai erityisesti kiitosta Inspectalta henkilökuntansa sitoutumisesta ja korkeasta motivaatiosta prosessiin. Joulukuussa laatujärjestelmälle myönnettiin ISO 9001 -sertifikaatti. Verkostot, rakentaminen ja kunnossapito Networks 51 Yhteensä Total 138 6
Asiakas ja sidosryhmäsuhteet Asiakaspalvelu Tampereen Veden asiakaspalvelutoimistossa Vesitalolla tehdään vesipalvelujen liittymissopimukset ja annetaan kiinteistölle liitoskohtalausunto. Kiinteistölle määritetään vedenkäyttöarvio, hoidetaan laskutus ja annetaan neuvontaa vesipalvelujen käytöstä. Asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa tapahtuvalle vuorovaikutukselle on tarjolla useita kanavia. Yhteyttä voi henkilökohtaisen asioinnin lisäksi ottaa puhelimitse, sähköpostitse sekä internetsivuilta löytyvän palautelomakkeen kautta. Online-palvelu tarjoaa mahdollisuuden hoitaa vesipalveluihin liittyviä asioita virka-ajan ulkopuolella. Palveluun rekisteröidytään asiakasnumerolla ja käyttöpaikkanumerolla. Palvelussa voi ilmoittaa vesimittarin lukeman, tarkastella omaa liittymää, vedenkäyttöä ja vesilaskutusta koskevia reaaliaikaisia tietoja. Palvelusta voi myös siirtyä omilla tunnuksilla verkkopankkiin maksamaan vesilaskun. Tampereen Veden asiakastyytyväisyys parani edelliseen tutkimukseen verrattuna Taloustutkimus Oy:n kesäkuussa 2012 tekemän kyselyn tulosten perusteella. Asiakastyytyväisyyden parantuminen on kuulunut Tampereen Veden tavoitteisiin. Keväällä otettiin käyttöön uudet asiakaspalvelutilat Vesitalon ala-aulassa. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa asiakaspalvelua järjestämällä sisääntulon yhteyteen erillinen neuvontapiste sekä parantaa henkilökunnan työskentelyolosuhteita. Myös toimistotilojen turvallisuutta lisättiin kehittämällä kulunvalvontaa. Asiakkaat Tampereen Vedellä oli vuoden 2012 lopussa 21 450 asiakaskiinteistöä Tampereella ja Pirkkalassa. Tampereen asukasluku kasvoi vuoden aikana 2270 asukkaalla ollen vuoden 2012 lopussa 217 497, Pirkkalan asukasluku oli 18 132. Asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta-alueella, Pirkkalassa vastaava prosentti on 86 %. Veden ominaiskäyttö asukasta kohden oli keskimäärin 229 l/vrk. Pirkkalan kunnan ja Tampereen Veden välisen vesihuollon kumppanuussopimuksen mukaisesti Tampereen Vesi vastaa kaikesta asiakaspalvelusta sekä vesihuollon ylläpidosta Pirkkalassa. Tampereen Vesi toimii seudullisesti. Pirkkalan lisäksi Tampereella käsitellään Kangasalan ja Ylöjärven viemäriverkkojen jätevedet. Myös pieni osa Lempäälän viemäriverkkojen jätevesistä on käsitelty Tampereella lokakuuhun 2012 asti. Talousvettä myydään tarvittaessa Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille. Viestintä Tampereen Vesi käyttää tiedottamiseen internetsivuja, laskujen yhteydessä lähetettäviä asiakastiedotteita sekä mediatiedotteita. Tampereen Veden asiakaslehti Vesitehras ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa ja se jaetaan joka kotiin niin Tampereella kuin Pirkkalassakin. Lehdessä kerrotaan kuluttajille vesiasioista ja ajankohtaisista hankkeista Tampereen Vedessä. Loppuvuodesta käynnistettiin uusia viestinnän hankkeita, joilla pyritään tehostamaan niin häiriötilannetiedotusta kuin laitosten sisäistä viestintää jo vuoden 2013 alkupuolella. Vuoden 2012 aikana tiedotettiin muun muassa uusista hinnoista, vesimittareiden ja putkien suojaamisesta pakkasilla, ajankohtaisista hankkeista ja veden laadusta. Suunnitelluista ja äkillisistä vesikatkoista pyritään tiedottamaan mahdollisimman laajasti hyödyntäen internetsivuja, mediaa ja postilaatikoihin jaettavia tiedotteita. Tampereen Vesi kuului myös radioaalloilla useaan kertaan toimintavuoden aikana. Huhtikuussa alkoi valtakunnallinen Pieni mutta vaarallinen -kampanja, jolla kiinnitettiin huomiota vaarallisten jätteiden oikeaan lajitteluun. Hanaveden hyvästä laadusta tiedotettiin keväällä Maailman vesipäivän aikaan ja juhannuksen aikoina. Joulun aikaan muistuteltiin vielä asiakkaita siitä, etteivät kinkunpaistorasvat kuulu viemäriin. Vesiasioista pidetään esillä myös messuilla ja tapahtumissa. Vuoden 2012 aikana osallistuttiin sekä ASTA Rakentaja että Hyvä ikä messuille sekä Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden järjestämään Maailman vesipäivän tapahtumaan ja Vihreän viikon ympäristötorille. Tapahtumissa jaettiin yleisölle tyhjiä vesipulloja, joita kannustettiin täyttämään Tampereen vedellä suoraan hanasta. Sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu on oleellinen osa Tampereen Veden toimintaa. Tärkeitä sidosryhmiä asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden lisäksi ovat muut vesihuoltoalan toimijat ja erilaiset kansalaisjärjestöt, Ekokumppanit Oy ja Ympäristötietokeskus Moreenia, Vesilaitosyhdistys, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja Vesiensuojeluyhdistysten liitto. 7
Vesilaitos Vedenhankinta Kaksi kolmannesta Tampereella käytettävästä talousvedestä on valmistettu pintavedestä ja loppu kolmannes on pohjavettä. Raakavettä pumpattiin puhdistuslaitoksille ja vedenottamoille yhteensä 20,3 milj. m 3. Tästä määrästä pumpattiin 18,7 milj. m 3 käsiteltyä vettä edelleen johtoverkkoon. Johtoverkkoon pumpattu määrä on 0,6 milj. m 3 vähemmän kuin vuonna 2011. Pohjaveden osuus johtoverkkoon pumpatusta vedestä oli 33 % ja pintaveden osuus 67 %. Veden puhdistusprosessit Ruskon vesilaitos käsittelee Roineen pintavettä. Ferrisulfaatilla saostettu humus poistetaan vedestä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön sekä kovuuden ja alkaliteetin lisäämiseen käytetään kalkkia ja hiilidioksidia. Käsittelytulos viimeistellään aktiivihiilisuodatuksella, joka poistaa vedestä hajuja ja makuja. Veden desinfiointiin käytetään klooridioksidia ja klooria. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen toimintaan tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Messukylän pohjavesilaitoksella raudan ja mangaanin poistoon käytetään ilmastusta sekä hiekka- ja hiilisuodatusta. Tarvittava ph:n säätö ja alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla. Hyhkyn pohjavesilaitoksella rauta ja mangaani hapetetaan vettä ilmastamalla ja lisäämällä kaliumpermanganaattia. Tämän jälkeen saostunut rauta ja mangaani poistetaan hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksella, alkaloidaan natriumhydroksidilla ja veden hygieenisyys varmistetaan natriumhypokloriittidesinfioinnilla ja ultraviolettivalolla. Mustalammen laitoksen puhdistusprosessi sisältää veden ilmastuksen ja hiekkasuodatuksen sekä alkaloinnin ja desinfioinnin. Ilmastus tapahtuu ilmastustorneissa ja hiekkasuodatus erillisissä suodatusaltaissa. Alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla sekä ultraviolettivalolla. Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoilla tehdään ainoastaan veden alkalointi ja desinfiointi. Alkalointiin käytetään natriumhydroksidia ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Polson ja Kämmenniemen vesilaitokset käsittelevät Näsijärven pintavettä. Polyalumiinikloridilla saostettu humus poistetaan Polsossa kontakti- ja aktiivihiilisuodatuksella ja Kämmenniemessä flotaation sekä hiekkaja aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön ja alkalointiin käytetään soodaa ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Kämmenniemen vesilaitoksella vesi desinfioidaan lisäksi ultraviolettivalolla. Tampereen Vesi pyrkii varmistamaan hyvälaatuisen juomaveden saannin jatkossakin olemalla mukana Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeessa TAVASE:ssa. Vedenkäyttö Use of water Kotitaloudet/Households Teollisuus/Industry Muut kunnat/ Other municipalities Kaupunki/City Muu käyttö*/other use* Milj.m 3 % 10,7 58 2,4 13 1,5 8 0,8 4 3,2 17 *Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut. *Incl. water for fire extinguishing, leakages etc. milj. m 3 /a 10 000 as. 25 Vedenkäytön Kehittyminen Development of water use l / as / d km 800 20 700 600 15 500 10 400 300 5 200 100 0 0 1900-1905- 1910-1915- 1920-1925- 1930-1945- 1935-1940- 1975-1950- 1955-1960- 1965-1970- 1995-1980- 1985-1990- 2000-2005- 2006 *)2007 *)2008 *)2009 *)2010 *)2011 *)2012 8 Väkiluku,10 000 as. Population rate Veden kokonaiskäyttö (milj. m 3 /a) Total use of water Ominais-vedenkäyttö (l/as/d) Per capita water use Vesijohto-verkon pituus (km) Total lenght of water mains *)Sis.Pirkkalan asukasluku
Laskuttamaton vedenkäyttö m 3 /km Uncharged use of water m 3 /km 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Talousveden puhdistustulokset ja laatuvaatimukset Purification results of supply water and requirements for quality Rusko**) Pinsiö ***) Sallittu enimm.pit*) Yksikkö Fluoridi F 0,11 0,09 1,5 mg/l Arseeni As <0.2 <0.2 10 ug/l Nitriittityppi NO 2 -N <0.001 <0.001 0,15 mg/l Escherichia coli 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Enterokokit 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Talousveden puhdistustulokset ja laatusuositukset Purification results of supply water and recommendations for quality Kloridi Cl 4,2 7,7 250 mg/l Mangaani Mn <10 <10 50 ug/l Rauta Fe <20 <20 200 ug/l Sulfaatti SO4 29 11 250 mg/l Natrium Na 3,0 15 200 mg/l ph 8,1 8,1 6.5-9.5 Orgaaninen kokonaishiili 2,0 0,72 ei epätavallisia muutoksia mg/l Kokonaiskovuus 3,4 1,9 dh * STM:n asetuksen 461/2000 mukaan / Max. permissible concentration according to Ministry for Social Affairs and Health pmy= pesäkkeitä muodostavaa yksikköä **) Rusko on pintavesilaitos/ Rusko is surface water purification plant ***) Pinsiö on pohjavesilaitos/pinsiö is groundwater purification plant 9
Rakentaminen ja saneeraus Laitosten suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Pumput ja laitteet on valittu prosessiin sopiviksi ja prosessin käyttö sekä verkostoon pumppaus pyritään toteuttamaan mahdollisimman optimaalisella energian kulutuksella. Investoinneissa otetaan huomioon energiatehokkuus myös lämmitystavan valinnassa. Useilla laitoksilla on jo käytössä lämpöpumppu, joka ottaa lämmitysenergiansa pumpattavasta vedestä. Vastaava lämmitysjärjestelmä on asennettu juuri rakennetulle Mustalammen vedenottamolle ja seuraavan vuoden aikana sellainen tullaan asentamaan myös Ruskon vedenpuhdistuslaitokselle. Mustalammen pohjavedenottamon rakentaminen alkoi v. 2010 lopulla. Laitos rakennettiin siten, että se saatiin tuotantoon maaliskuussa 2012. Uudessa laitoksessa on käytetty viimeisintä tekniikkaa ja automaatiota, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen veden laadun sekä laitoksen häiriöttömän toiminnan. Laitos on suunniteltu tulevaisuudessa tuottamaan talousvettä 5000 m 3 /vrk. Investoinnin kokonaiskustannus oli noin 3,5 milj.. Hyhkyn pohjavedenottamo saneerattiin. Saneerauksen yhteydessä uusittiin laitoksen automaatiota, sähköistystä ja tietoliikenneyhteyksiä. Uudistuksen jälkeen laitosta on mahdollisuus kaukokäyttää Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valvomosta ja mahdollisen tietoliikennehäiriön sattuessa on käytössä GSM-varayhteys. Ruskon valvomosta voidaan ohjata pumppausta vesijohtoverkkoon ja laitokselta saadaan tarvittavaa informaatiota ja häiriötapauksessa hälytyksiä valvomoon. Messukylän vedenottamolle haettiin v. 2011 vedenottolupaa nykyistä suuremmalle kapasiteetille. Tavoitteena on lisätä pohjaveden osuutta vedentuotannossa. Koepumppaukset suoritettiin v. 2010 lopulla ja niiden tarkoituksena oli selvittää pumppauksen vaikutukset pohjavesien korkeuksiin ja veden laatuun. Koejakso päättyi maaliskuussa 2011 aikana. Koepumppauksen jälkeen analysoitiin pumppauksen vaikutukset ja laadittiin tulosten perusteella vedenottolupahakemus, joka on edelleen käsittelyssä ELY-keskuksella. V. 2012 aikana on uusittu laitosten hälytysjärjestelmiä. Laitoksiin on asennettu uusia hälytyslaitteita ja -järjestelmiä, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä ja varmistaa laitoksella tapahtuvaa ilkivaltaa tai muuta laitonta toimintaa. Laitoksia on otettu ulkopuolisen yrityksen valvonnan ja vartioinnin piiriin. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitok sen sa nee rauksen suunnittelua jatkettiin intensiivisesti löytämällä parhaita mahdollisia ratkaisuja prosessin rakentamiseksi. Laitoksen uuden imuputken suunnittelu valmistui ja putken rakentaminen aloitettiin Tampereen Veden omana urakkana tilaamalla 960 metriä halkaisijaltaan 1400 mm muoviputkea. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen alue aidattiin ja portin avausjärjestelmä automatisoitiin. Aitauksen yhteydessä uusittiin ja lisättiin alueen kameravalvontaa. Satakunnankadun paineenkorotusasemalla tehtiin automaation saneeraustöitä ja lisättiin mm. sähkötoimisia venttiileitä siten, että pumppaamoa voi ohjata Ruskon valvomosta. Metsäkylän välisäiliön tekniikkaa uusittiin sähköistyksen, automaation ja tietoliikenteen osalta. Veden laatu ja vesilaitoksen laboratorio Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen laboratoriossa seurataan raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehokkuutta, laitoksilta pumpattavan veden ja verkostoveden laatua sekä uusien rakennettujen tai peruskorjattujen vesijohtojen hygieenisyyttä ennen käyttöönottoa. Tampereen kaupungin ympäristöterveys vastaa kunnallisena terveydensuojeluviranomaisena verkostoveden laadun valvonnasta. Valvontanäytteitä otetaan eri puolilta pääverkostoa 40 pisteestä. Vuonna 2012 otettiin yhteensä 122 valvontanäytettä. Valvontanäytteiden analyysit tehdään ulkopuolisessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (461/2000) vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Terveydensuojeluviranomaisen määrittelemän valvonnan lisäksi vesilaitoksen laboratorio tutkii talousveden laatua säännöllisesti viidessä eri puolilla kaupunkia sijaitsevassa verkostopisteessä. Vuonna 2012 verkostosta otettiin 417 käyttötarkkailunäytettä. Vuoden aikana vastaanotettiin veden laatuun liittyvää palautetta 94 eri kohteesta. Saatujen palautteiden perusteella vedestä otettiin näytteitä, jotka tutkittiin laboratoriossa veden laadun selvittämiseksi. Asiakaspalautteiden perusteella otettiin 50 näytettä. Vedenlaatupalautteet käsiteltiin myös johdon katselmuksissa. Laboratoriossa tutkittiin vuoden aikana 4 817 näytettä, joista tehtiin yhteensä 21 539 määritystä. Näytteistä 48 % oli prosessin sisäisiä, 26 % verkostoon pumpattavia vesiä, 9 % verkostovesiä, 14 % eri vesilähteistä otettuja raakavesinäytteitä ja 3 % muita näytteitä. Veden laatu oli toimintavuonna kaikilla pinta- ja pohjavesilaitoksilla hyvä. Se täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Mustalammen pohjavedenottamon urakoi Econet Oy, joka vastasi myös prosessilaitteiden toimituksesta. 10 Mustalammen pohjavedenottamon saneeraus valmistui ja se otettiin käyttöön kertomusvuonna.
Vesijohto- ja viemäriverkosto Pääosa uusien vesijohtojen maatöistä ja viemäreiden rakentamisesta tilattiin Tampereen kaupungin Infratuotannolta. Suurimmat verkostorakennustyöt toteutettiin Niemenrannan, Risson, Kalkun, Lamminpään ja Vuoreksen alueilla. Vesijohtojen asennukset tehtiin Tampereen Veden verkostoyksikön toimesta urakoituja kohteita lukuun ottamatta. Vuoden 2012 lopussa Tampereen Veden vedenjakelujärjestelmän kokonaispituus oli 751 km. Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 16 km. Vedenjakelujärjestelmän putkien halkaisija on 40 800 mm. Suurin osa verkostosta (49 %) on halkaisijaltaan alle 125 mm. Vuoden 2012 lopussa Tampereen Veden viemärijärjestelmän kokonaispituus oli 1 336 km, joista sekavesiviemäriä n. 47 km jätevesiviemäriä n. 682 km ja sadevesiviemäriä n. 606 km. Suurin osa (72 %) jätevesiviemäristä on halkaisijaltaan 200 300 mm. Viemäriverkostoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 14,5 km. Toimintavuoden aikana sattui yhteensä 79 vesijohtovuotoa, joista 44 Tampereen Veden johtoverkossa ja 35 kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa. Vedenlaadun ylläpitämiseksi verkostoja huuhdeltiin siellä, missä veden vaihtuvuus verkostossa ei ollut riittävä. Viemäriverkostoa tarkastettiin, huuhdeltiin ja kuvattiin noin 25 km. Toimintavuoden aikana oli jätevesiverkostossa tukoksia yhteensä 20 kpl. Kantakaupunkialueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin, joista keskustaalueen ja Tesoman painepiirit ovat suurimpia. Keskustan painepiiriin vettä pumppaavat Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitos sekä Messukylän pohjavedenottamo. Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aitolahti - Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Tampere ja Pirkkala lisäsivät vesihuollon yhteistyötä vuonna 2011. Uusi yhteistyösopimus otettiin käyttöön 1.9.2011 eli vuosi 2012 oli ensimmäinen kokonainen vuosi uuden sopimuksen puitteissa. Yhteistyösopimuksen mukaan Tampereen Vesi huolehtii Pirkkalan vesijohto- ja jätevesiviemäri verkostosta ja laitteista. Vuoden 2012 aikana korjattiin Pirkkalassa kolme vesijohtovuotoja ja kolme kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa ollutta vuotoa. Vedenjakelun varmistaminen Verkostorakentaminen jatkui taantumasta huolimatta erittäin vilkkaana vuonna 2012, kun uusien asemakaava-alueiden vesijohto- ja viemäriverkostoja rakennettiin. Vuoreksen, Niemenrannan, Risson, Kalkun ja Lamminpään asuntoalueiden vesijohtoja viemäriverkostojen rakennustyöt jatkuvat vuonna 2013. Jätevesipumppaamot Tampereen Vesi vastaa 102 jätevesipumppaamon käytöstä ja kunnossapidosta, joista Tampereella on 80 ja Pirkkalassa 22. Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien pumppaamojen kunnossapidosta vastaa Tampereen Vesi. Pirkkalan kunnan alueella olevien pumppaamoiden vuosihuolto on ulkoistettu. Vuonna 2012 otettiin käyttöön uusi Mustanlammen pumppaamo, joka pumppaa suodatusvesiä Mustalammen uusitulla pohjavesilaitoksella. Vuonna 2012 saneerattiin neljä pumppaamoa, jotka sijaitsevat Niemen, Maisansalon, Polson ja Murikan alueilla. Niemen pumppaamon saneeraaminen mahdollistaa Ylöjärven lisääntyneiden jätevesimäärien johtamisen Raholan jätevedenpuhdistamolle. Nurmen ja Aitolahden välisen paineviemärin suunnittelu aloitettiin vuoden 2012 aikana. Tämän uuden suunnitteilla olevan paineviemärin rakentumisen myötä varmistetaan Tampereen pohjoisen alueen jätevesien johtaminen Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Kuuntelemalla etsitään verkostovuotoja, jotka eivät tule pintaan. 11
VIEMÄRILAITOS Jätevedenpuhdistus Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Viinikanlahdessa, Raholassa, Kämmenniemessä ja Polsossa. Vuonna 2012 näillä laitoksilla puhdistettiin yhteensä 31,9 milj. m 3 jätevettä, mikä oli n. 17.0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Puhdistamoilla täytettiin jätevesien käsittelyssä ympäristölupaviraston edellyttämät teho- ja puhdistusvaatimukset lukuun ottamatta Raholan puhdistamon ensimmäistä ja toista vuosineljännestä, joissa jäätiin ammoniumtypen ja kokonaisfosforin pitoisuusvaatimuksista lupavaatimusten alle. Syynä olivat prosessin käynnistysvaikeudet vuoden alusta alkaneen ympärivuotisen nitrifiointivelvoitteen täyttämiseksi. Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena jätevedenpuhdistamoilla syntyi yhteensä 28 822 m 3 kuivattua lietettä, jonka kuivaainepitoisuus painotettuna keskiarvona oli keskimäärin 32,3 %. Kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli 9 309 tonnia eli 291 grammaa puhdistettua jätevesikuutiota kohti. Lietemäärä suureni hieman edellisestä vuodesta, johtuen syksyn runsaista vesimääristä. Tasavuosia täyttänyt Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo avasi ovensa yleisölle Tampereen päivänä. Tampereen päivän opastuksilla oli yleisöllä tilaisuus päästä näkemään mitä jätevesille todella tapahtuu. Jätevesilietteiden sijoittaminen onnistui tavoitteiden mukaisesti hyötykäyttöasteen ollessa 100 %. Jätevedenpuhdistamoiden mädätetystä ja linkokuivatusta lietteestä 38 % sijoitettiin maanviljelykäyttöön kompostoituna. Loput kuivatusta lietteestä eli 62 % kompostoitiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven kompostointikentällä. Valmista kompostimultaa käytetään kaatopaikka-alueen maisemointiin. Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät valtioneuvoston määrittämät laatuvaatimukset. Jätevedenkäsittelyn seudullisena hankkeena yleissuunnitteluvaiheessa olevan Pirkanmaan keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostus Tampereen Sulkavuoren sijoituspaikkaan jätettiin yhteysviranomaiselle (Pirkanmaan ELY-keskus) joulukuussa 2012. Periaatepäätös hankkeen toteuttamisesta ja sijoituspaikasta voidaan tehdä valtuustossa kuitenkin vasta v. 2013, kun yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta on saatu. Hankkeessa on mukana v. 2010 toteutetun osallistumistiedustelun perusteella kuusi kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi), joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo on tarkoitus saada käyttöön 2020-luvun alussa. 12
Viinikanlahden puhdistamon energiajakauma 2000-2012 Energy balance of Viinikanlahti wastewater treatment plant 2000-2012 Raholan puhdistamon energiajakauma 2000-2012 Energy balance of Rahola wastewater treatment plant 2000-2012 9000 MWh 25000 20000 MWh 8000 7000 6000 15000 5000 4000 10000 3000 5000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ostettu sähköä/electricity, bought tuotettu sähköä/electricity, produced ostettu lämpöä/heat, bought tuotettu lämpöä/heat,produced myyty lämpöä/heat, sold ylijäämäkaasu/surplus gas ostettu sähköä/electricity, bought tuotettu sähköä/electricity, produced tuotettu lämpöä heat,produced ylijäämäkaasu/surplus gas Vuonna 2010 Viinikanlahdessa saneerattiin toinen mädättämö ja kaasumoottoriin tehtiin muutostöitä. Sen vuoksi on jouduttu ostamaan sähköä ja lämpöä huomattavasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2010 Raholan vanha kaasumoottori korvattiin mikroturbiineilla, jotka tuottavat sähköenergiaa laitoksen tarpeisiin (aikaisemmin tuotettiin mekaanista energiaa). Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu alun perin vuonna 1972 mekaaniseksi puhdistamoksi. Vuosien varrella puhdistamon prosessia on tehostettu monessa vaiheessa. Nykyisellään se käsittää mekaanisen vaiheen (välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys) ja biologiskemiallisen puhdistuksen. Biologinen puhdistus toteutetaan aktiivilietemenetelmällä. Menetelmällä poistetaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines ja hapetetaan jäteveden ammoniumtyppi nitraatiksi purkuvesistön happitilanteen parantamiseksi. Biologiskemiallisessa puhdistuksessa fosforin ja osittain myös orgaanisen aineen poisto toteutetaan ferrisulfaattiliuoksella saostamalla. Prosessissa syntynyt liete sakeutetaan, mädätetään ja kuivataan lingoilla ennen sen kompostointia. Kompostoitu liete hyödynnetään viherrakentamisessa ja maanviljelyssä. Mädätyksessä hajoamistuotteena syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä kaasumoottorigeneraattorilla. Kertomusvuonna kaasun hyötykäyttöaste oli 94,0 %. Kaasumoottorigeneraattori tuotti 4 150 MWh sähkö- ja 4 882 MWh lämpöenergiaa. Sähköenergian omavaraisuusaste oli 43,5 % ja lämpöenergian 78,9 %. Viinikanlahden mädättämöiden sekoituksen uusinta, jossa vanha kaasusekoitus korvattiin mekaanisilla sekoittimilla, tehtiin vuosina 2010 ja 2011. Saneerauksen tavoitteena oli tehostaa sekoitusta, mahdollistaa mädättämöön syötettävän lietteen sakeuden nostoa ja saada lisättyä kaasuntuotantoa. Vaikka sakeuden nostoon ei vielä vuonna 2012 päästy, saavutettiin kaasunkehityksessä n. 6,3 % lisäys vertailuvuoteen 2008. Lisääntynyt biokaasu tullaan jatkossakin käyttämään laitoksen oman sähkö- ja lämpöenergian tuottamiseen. Viinikanlahden puhdistamoon tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Vuonna 2012 puhdistamoa esiteltiin 24 ryhmälle, joissa kävi yhteensä 416 henkilöä. 13
Raholan jätevedenpuhdistamo Raholan jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, joka valmistui vuonna 1962. Puhdistamolla jätevesi on käsitelty alusta alkaen biologisesti ja lietteen stabilointimenetelmänä on käytetty mädätystä. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla ferrisulfaatilla. Raholassa käsitellään myös pääosa Ylöjärven ja Pirkkalan jätevesistä. Puhdistamolla otettiin vuonna 2010 käyttöön kolme Sarlinin toimittamaa mikroturbiinia. Turbiinit ovat toimineet hyvin ja kaikki mädätyksessä syntyvä biokaasu on pääosin käytetty mikroturbiinien polttoaineena. Biokaasun hyötykäyttöaste vuonna 2012 oli ennätyksellinen 96,2 %, joten turbiineista saatu sähkö- ja lämpöenergia on saatu tehokkaasti käytettyä puhdistamon tarpeisiin. Mikroturbiini tuotti v.2012 sähköenergiaa 1 168 MWh ja lämpöenergiaa 2054 MWh. Puhdistamon vanhat ilmastuskompressorit korvattiin keväällä 2012 nykyaikaisella HST-kompressorilla, jolla saadaan varmistettua ympärivuotisen nitrifioinnin vaatima ilmamäärä biologiseen prosessiin. Raholan puhdistamoa valvotaan normaalin työajan ulkopuolella Viinikanlahden puhdistamon keskusvalvomosta, jossa on miehitys ympäri vuorokauden. Raholan puhdistamon alueella on valvontakamerat sekä sisätiloissa että ulkoalueilla. Viemärilaitoksen laboratorio Viemärilaitoksen laboratorio tekee jätevedenpuhdistamoiden käyttötarkkailun ja ympäristöviranomaisille raportoitavien kuormitustarkkailun edellyttämät analyysit sekä hulevesien ja teollisuuden jätevesien tarkkailuun liittyviä analyysejä. Laboratorion tehtäviin kuuluu myös puhdistamoiden toiminnan ja lietteen laadun turvaamiseen liittyvää tarkastus- ja neuvontatoimintaa. Laboratorio osallistui vuoden 2012 aikana kolmeen valtakunnalliseen pätevyyskoetutkimukseen ja menestyi niissä erittäin hyvin. Laboratoriossa tutkittiin toimintavuonna 3880 näytettä, joista tehtiin yhteensä 15 366 määritystä. Puhdasvesi eli Ruskon prosessija eri pohjavesiasemien näytteistä tehtyjä määrityksiä oli 779 eli 5,1 % kokonaismäärästä. Kaikista näytteistä 94,3 % oli puhdistamonäytteitä, joista koelaitostoimintaan liittyviä näytteitä oli 7,4 %. Talousvesinäytteiden osuus kokonaisnäytemäärästä oli 5,7 % sekä teollisuus-, pumppaamo-, hulevesi- ym. näytteiden 5,2 %. Viemärilaitoksen laboratorio tilaa analyysi- ja näytteenottopalveluja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) laboratoriosta sekä Eurofins Scientific Finland Oy:ltä. Viranomaistarkkailutulokset toimitetaan Pirkanmaan Ely-keskukselle. Näkymiä vuodelle 2013 Teollisuuden jätevesien kuormitustarkkailua on siirretty toiminnanharjoittajien vastuulle ja viemärilaitoksen laboratorio suorittaa teollisuusjätevesien valvontaa satunnaisotannoilla. Vanhoja ja uusia kohteita on tarkoitus kartoittaa ja toimintaa selkeyttää. Laboratoriohenkilöstön hyödyntämistä sekä talousettä jätevesilaboratoriossa kehitetään perehdyttämällä henkilökuntaa molempien laboratorioiden työtehtäviin. Viemärilaitoksen laboratoriossa valvotaan puhdistusprosessia laboratoriokokeiden avulla. 14
Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot tulopumppaus 3,0 m 3 /s keskivirtaama esiselketys Q d = 120 000 m 3 /d keskivirtaama biologinen vaihe Q d = 65 000 m 3 /d tuntivirtaama biologinen vaihe q ka = 2 700 m 3 /h tuleva BOD 7 -kuormitus = 14 000 kg O 2 /d Design Parameters design influent flow 3,3 m 3 /s average design flow to primary sedimentation Q d = 120 000 m 3 /d average design flow to aeration Q d = 65 000 m 3 /d average design flow to aeration q ave = 2 700 m 3 /h design BOD 7 load = 14 000 kg O 2 /d Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). Viinikanlahti Puhdistustulokset/Results Puhdistusvaatimukset/Requirements 2012 mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 4,4 97,9 <10 >95 kok. P (Ptot) 0,23 96,3 <0,4 >93 NH 4 -N 1,2 <4,0 >90 Nitrifikaatioaste/ 97,3 >90 Nitrification level Raholan jätevedenpuhdistamo Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot vuorokausivirtaama Q mit = 20 000 m 3 /d vanha osa Q mit = 8 000 m 3 /d uusi osa Q mit = 12 000 m 3 /d tuntivirtaama q mit = 1 100 m 3 /h vanha osa q mit = 450 m 3 /h uusi osa q mit = 650 m 3 /h Design Parameters average design flow Q mit = 20 000 m 3 /d average design flow q mit = 1 100 m 3 /h Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). Rahola Puhdistustulokset/Results Puhdistusvaatimukset/Requirements 2012 mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 6,2 97,6 <10 >95 kok. P / P tot 0,29 96,4 <0,3 >95 NH 4 -N 5,6 <4,0 Nitrifikaatioaste/ 89,2 >90 Nitrification level Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot ovat katettuja biologis-kemiallisia Metoxy -rinnakkaissaostuslaitoksia. Jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot /Design Prameters Kämmenniemi Polso Asukasvastineluku 1000 1500 Population equivalent Vuorokausivirtaama Q mit m 3 /d / Flow Q mit m 3 /d 250 400 Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). 2012 Puhdistustulokset/Results Puhdistusvaatimukset/Requirements mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % Kämmenniemi BOD7 8,0 96,5 <10 >95 kok. P / P tot 0,17 97,4 <0,5 >95 Polso BOD7 5,0 96,9 <15 >92 kok. P / P tot 0,25 94,1 <0,6 >92 15
Puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet (vuosikeskiarvot, % raja-arvosta) / Heavy metal concentrations of sludge (mean values % of limit values): % raja-arvosta / % of limit values: 140 120 100 80 60 40 20 0 Lyijy / Lead raja-arvo 0,15 g/kg 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi % raja-arvosta / % of limit values: Elohopea / Mercury 50 raja-arvo 2 mg/g 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi % raja-arvosta / % of limit values: 60 50 40 30 20 10 0 Kadmium / Cadmium raja-arvo 3 mg/kg 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi % raja-arvosta / % of limit values: 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kupari /Copper raja-arvo 0,6 g/kg 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi Puhdistetun jäteveden pitoisuuksia: 6 5 4 3 2 1 Puhdistetun jäteveden ammoniumtyppipitoisuus (mg/l) Ammonia-nitrogen concentration of purified wastewater (mg/l) Puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus (mg/l) Phosphore concentration of purified waste water (mg/l) 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viinikanlahti Rahola *) 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viinikanlahti Rahola *) Lupaehdot ovat tulleet KHO:sta 12/2010 seuraavin muutoksin: Raholan puhdistamon lupaehdot v. 2011 kokonaisfosforivaatimus 0,4 mg/l. V. 2012 BOD7 10 mg/l ja kokonaisfosfori 0,3 mg/l. Vuodesta 2012 nitrifikaatio ympäri vuoden. Puhdistetun jäteveden BHK7 (mg/l) BOD 7 of purified wastewater (mg/l) Viinikanlahden puhdistamon lupaehdot v. 2011 BOD7 saa olla enintään 10 mg/l ja kokonaisfosfori 0,4 mg/l. Kokonaisfosforin enimmäismäärä v. 2013 alusta on 0,3 mg/l. 14 12 16 The Supreme Administrative Court has given permit conditions 12/2010 with the following changes: Rahola WTP requirements in 2011: total phosphorus max 0.4 mg/l. In 2012 BOD7 max 10 mg/l and total phosphorus max 0.3 mg/l. From 2012 nitrification all year round. Viinikanlahti WTP requirements in 2011: BOD7 max 10 mg /l and total phosphorus max 0.4 mg/l. From 2013 on requirement of total phosphorus became stricter max 0.3 mg/l. 10 8 6 4 2 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viinikanlahti Rahola *)
TUTKIMUS JA KEHITYS Tampereen Vesi osallistuu aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yhteistyötä tehdään eri tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Kertomusvuoden aikana Tampereen Vesi oli mukana seuraavissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Asiakaspalvelu Vuonna 2012 ryhdyttiin kehittämään häiriötiedotuspalvelua, jonka avulla Tampereen Vesi parantaa asiakas-, sidosryhmä- sekä sisäistä tiedottamistaan. Palvelun käyttöönoton myötä vedenjakeluhäiriön sattuessa nauhoitettua, päivitettävää puhelintiedotetta voi kuunnella samanaikaisesti 30 asiakasta, jonka lisäksi asiakas saa tarvittaessa henkilökohtaisen yhteyden asiakaspalveluhenkilöön. Häiriötiedotuspalvelu otetaan käyttöön vuoden 2013 alkupuolella. Tampereen Vesi osallistui asiakastietojärjestelmän kehittämisprojektiin yhdessä muiden suurimpien vesilaitosten kanssa. Eri järjestelmien vertailussa päädyttiin siihen, että jatketaan toistaiseksi nykyisen järjestelmän kehittämistyötä. Yleissuunnittelu Tampereen Veden toimintaa on vuodesta 2002 lähtien ohjannut ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjärjestelmä, jonka rinnalle on nyt rakennettu ISO 9001 -standardin mukainen laatujärjestelmä. Inspecta Sertifiointi Oy auditoi Tampereen Veden laatujärjestelmän syyskuussa 2012 ja myönsi sille sertifikaatin joulukuussa 2012. Sertifiointiauditoinnissa Tampereen Vesi sai kiitosta Inspectalta henkilökuntansa sitoutumisesta ja korkeasta motivaatiosta omiin prosesseihinsa. Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seuranta- ja päivitystyöryhmä kokoontui Tampereen Veden johdolla. Suojelusuunnitelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteutuminen kirjattiin ja suunnitelmaa päivitettiin tarvittavilta osin. Jätevedenkäsittely Tampereen Vesi on mukana tutkimushankkeessa, jossa selvitetään DEMON -prosessin soveltuvuutta lietteenkuivauksen rejektivesien käsittelyssä. Tutkimushankkeen valmistelutyöt aloitettiin keväällä 2011 ja muutamia koeajoja suoritettiin Viikinmäen puhdistamolla Helsingissä vuoden 2012 aikana. Tuloksia hankkeesta odotellaan vuoden 2013 aikana. Hankeessa on mukana Tampereen Veden lisäksi myös HSY jätevesi, HSY jätehuolto ja Lahti Aqua. Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) jatkuivat sijoituspaikkana Tampereen Sulkavuori. YVA-selostus valmistui ja luovutettiin yhteysviranomaiselle joulukuussa 2012. Hankkeessa on mukana kuusi kuntaa. Vedentuotanto Kertomusvuonna päätettiin PCD-desinfiointitekniikan pilot-koeajosta Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen tiloissa. Koeajot aloitettiin vuoden 2012 aikana siten, että tutkimustuloksia saadaan v. 2013 aikana. Talousveden Early Warning - Veden laadun muutosten monitorointihanke jatkui kertomusvuonna. Hankkeessa ovat mukana THL, VVY, Vesihuollon kehittämissäätiö, Liikelaitos Porvoon vesi ja Tampereen Vesi Liikelaitos. Verkosto Vuonna 2011 alkanut talousveden laadun muutosten monitorointi verkosto-olosuhteissa hanke jatkui kertomusvuonna. Hankkeen rahoittajana toimii Maa- ja Vesitekniikan tuki ja siinä ovat mukana THL, Itä-Suomen Yliopisto ja Tampereen Vesi Liikelaitos. Vedenjakelun automaatiomallinnus: laskentaohjelma verkostomallinnuksen pohjalle, jolla voidaan mm. ennustaa veden ikä verkostossa eri jakelutilanteissa, veden sekoittuminen eri vesilähteistä ja automaation ohjausmuutosten vaikutus veden riittävyyteen eri painealueilla Tampereen Vesi on mukana Aalto-yliopiston koordinoimassa EfeSus-hankkeessa. Sen tavoitteena on kehittää viemäriverkoston saneerausten kohdentamista ja kustannustehokkuutta. Hankkeessa kehitetään järjestelmä, joka mahdollistaa viemäriverkoston eri alueiden saneeraustarpeen määrittämisen automaattisesti. Kolmivuotinen hanke on käynnistynyt 2011. Vesijohto- ja viemäriverkostojen runkolinjojen tulevia kehittämistarpeita selvitettiin laatimalla Tampereen vesihuoltolinjausten kehittämisen yleissuunnitelma. Verkostojen mitoitustilanteet laadittiin vuosille 2020 ja 2030 ja ne perustuivat Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisiin asukasluvun kasvuennusteisiin. Tarkastelussa lähtökohtana olivat erityisesti vesihuollon toimintavarmuus, käytön ja kunnossapidon näkökulma sekä energiankäytön optimointi. Kunnossapito Energiansäästöön tähtäävä yhteistyösopimus laitosten energiankäytön katselmoinnista talotekniikan ja prosessin osalta tehtiin Schneider Electricin kanssa. Edelliseltä vuodelta jatkui SÄVEL-hanke, jonka päätavoitteena on luoda uudenlaiset edellytykset reaaliaikaisen vesijohtoverkoston hallintajärjestelmän kehittämiselle. Projektin tavoitteena on löytää vertailun perusteella vesihuollon parhaita käytäntöjä toiminnan eri osa-alueilla. Päättyneet hankkeet ja projektit Ilmatieteenlaitoksen koordinoima RAVAKEhanke päättyi vuonna 2012. Hankkeessa kehitettiin rankkasadevaroitusjärjestelmä, jolla saadaan kaupunginosakohtainen ennakkotieto rankkasateesta muutaman päivän varoitusajalla. Tavoitteena oli myös salamoinnin ennustaminen sähkökatkojen aiheuttajina mm. jätevedenpumppaamoiden toimintakatkosten ennakoinnissa. Hulevesiopas valmistui kertomusvuonna. Oppaassa kuvataan uudet lähestymistavat, toimintamallit ja tekniset ohjeet hulevesien määrälliseen ja laadulliseen hallintaan. Oppaan laatiminen aloitettiin vuonna 2008 Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen koordinoimana. Hulevesiopas- työryhmässä oli mukana myös Tampereen Vesi. 17
TALOUS Tulot vesi- ja jätevesilaskutuksesta Vuonna 2012 Tampereen Vesi laskutti vettä 15,3 milj. m 3 eli 0,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikunnille myydyn veden osuus oli 8,6 % veden kokonaismyynnistä eli 1,3 milj. m 3 (v. 2011: 7,2 % eli 1,1 milj. m 3 ). Tulot vesilaskutuksesta olivat 16,7 milj. (v. 2011: 15,2 milj. ). Jätevettä laskutettiin 21,0 milj. m 3 (v. 2011: 20,3 milj. m 3 ) eli 3,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikuntien jätevesilaskutus oli 17,1 % jäteveden kokonaislaskutuksesta eli 4,7 milj. m 3. (v. 2011: 21,0 % eli 4,3 milj. m 3 ). Tulot jätevesilaskutuksesta olivat 27,3 milj. (v. 2011: 24,3 milj. ). Liikevaihto ja tulos Vuonna 2012 Tampereen Veden liikevaihto oli 47,0 milj., joka oli 3,3 milj. suurempi kuin talousarviossa. Omistajalle suoritettiin korvauksena peruspääomasta 10,5 milj. Tampereen kaupungin vuoden 2012 talousarvion mukaisesti. Tilikaudelta ylijäämää ennen varauksia on 6 273 941,91. Tilinpäätöksen yhteydessä tehtiin 2 000 000 euron investointivaraus tulevia suuria investointeja, lähinnä keskuspuhdistamoa varten. Varausten jälkeen tulokseksi jää 4 417 458,70, joka on n. 1,3 milj. budjetoitua suurempi. Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset Tampereen Vesi arvioi ympäristöasioiden taloudellista merkitystä ympäristötilinpäätöksen avulla. Ympäristötilinpäätöksen laadinnassa on sovellettu Tilastokeskuksen ohjetta ympäristöliiketoiminnan tulojen ja ympäristömenojen osalta. Ympäristövastuut määräytyvät normaalisti kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti. Laskentaperiaatteet ovat pääpiirteissään samat kuin aikaisempina vuosina tehdyissä ympäristötilinpäätöksissä. Laskelmissa on esitetty vertailun vuoksi myös vuoden 2011 tiedot. Ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot Ympäristönsuojeluinvestointeihin sisältyvät kaikki jäteveden puhdistukseen ja viemäriverkostoon liittyvät investoinnit. Vedenhankinnan ja jakelun osalta vesijohtoverkon saneeraukseen ja vedenpuhdistusprosessin parantamiseen liittyvät investoinnit on laskettu mukaan, koska niiden avulla parannetaan talousveden laatua ja terveellisyyttä, ennaltaehkäistään ympäristövahinkoja sekä korjataan jo syntyneitä vahinkoja. Vuoden 2012 ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot jakaantuivat eri sektoreille alla esitetyllä tavalla. Vuoden 2011 vastaavat luvut ovat suluissa. Investoinnit/ Poistot/ Investments milj. Depreciations milj. Jätevedenpuhdistus/ Wastewater treatment 0,9 (0,8) 0,5 (1,0) Viemäriverkosto ja pumppaus 6,2 (5,2) 3,9 (3,8) Sewer system and pumping Vesijohtoverkon saneeraus 4,2 (2,8) 2,0 (1,7) Renewing of water network Ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli 72,4 (60,0) % ja liikevaihdosta 24,0 (20,8) %. Ympäristöinvestointien poistojen osuus kaikista poistoista oli 70,0 (73,8) % ja liikevaihdosta 13,5 (15,2) %. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenot Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenoihin kuuluvat ympäristönsuojelun hallinnon kulujen lisäksi kaikki jäteveden puhdistuskulut ja viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapitokulut sekä vesijohtoverkoston huolto- ja saneerauskulut pois lukien laskennalliset energiaverot ja maksetut ympäristöperusteiset korvaukset. Ympäristönsuojelun hallintokuluja syntyy ympäristö- ja laatujärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä, Ekokumppanit Oy:n palvelumaksusta ja ympäristötiedottamisesta. Ekokumppanit Oy tuottaa Tampereen seudulla tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa. Tampereen Vesi oli vuonna 2003 yksi sen viidestä perustajajäsenestä. Jätevedenpuhdistuksen käyttökustannuksiksi muodostui 6,6 milj. euroa ja viemäriverkoston 2,3 milj. euroa. Vesijohtoverkoston saneerausmenot olivat 1,7 milj. euroa. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitokulujen osuus kaikista käyttö- ja kunnossapitokuluista oli 55,2 (57,4) % ja liikevaihdosta 25,4 (27,4) %. 18
Ympäristöperusteiset korvaukset Ympäristöperusteisena korvauksena maksettiin puhdistetun jäteveden mahdollisia haittavaikutuksia purkuvesistössä kompensoivaa vesilain tarkoittamaa kalatalousmaksua 32 520 euroa. Vesilain mukaisissa lupapäätöksissä annetaan myös tarkkailuvelvoite, joka koskee niin vesistövaikutuksia kuin kalataloudellisiakin vaikutuksia. Tampereen Veden osuus vesistövaikutusten yhteistarkkailun kustannuksista oli 36 086 euroa ja kalataloudellisesta yhteistarkkailusta 16 044 euroa. Ympäristöverot ja veroluonteiset maksut Tampereen Veden käyttötalouskulut Tampereen Vesi Liikelaitoksen tuotot Ympäristöveroja ja niihin rinnastettavia veroluonteisia maksuja ovat jäte- ja energiaverot sekä osa polttoaineiden hintoihin sisältyvistä veroista. Viimeksi mainittujen määrää ei pystytty luotettavasti laskemaan. Kulutetun sähkön energiavero oli 458 107 euroa. Jäteveroa maksettiin 123 091 euroa. Ympäristöverojen yhteenlaskettu osuus koko liikevaihdosta oli 1,2 % (1,1) %. Ympäristötuotot Ympäristötuotot muodostuvat jätevesimaksuista 27,3 (24,3) milj. euroa sekä sakokaivolietteiden ja muiden lietteiden vastaanottomaksuista 202 178 (95142) euroa. Ympäristötuotot olivat yhteensä 27,5 (24,4) milj. euroa. Niiden osuus koko liikevaihdosta oli 58,6 (57,7) %. Ympäristötoiminnan kustannussäästöt Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään tuottamalla sähköä ja lämpöä puhdistamoiden tarpeisiin. Ulkoa ostettavan energian tarve pienenee samassa suhteessa. Siitä syntyvä kustannussäästö oli vuonna 2012 suuruudeltaan vajaat 0,5 (0,4) milj. euroa. Palkat 5 507 939 25,4 % Henkilöstökulut 2 120 094 9,8 % Palvelut 6 719 647 31,0 % Energia (sähkö + lämpö) 2 078 939 9,6 % Veden osto 237 332 1,1 % Kemikaalihankinnat 2 125 614 9,8 % Aineet ja tarvikkeet 1 559 873 7,2 % Vuokrat 1 157 957 5,3 % Muut kulut 147 380 0,7 Yhteensä 21 654 776 100 % Tampereen veden käyttö- ja perusmaksut v. 2012 Basic and use charges of Tampere Water 2012 Käyttömaksu / Use charge /m 3 /m 3 veroton sis.alv / icl.vat Vesi / Water 0,90 1,11 Jätevesi / Wastewater 1,38 1,70 Yhteensä / All 2,28 2,81 Veden myyntituotot 14 308 776 30,4 % Jätevesimaksutuotot 24 957 415 53,0 % Perusmaksut 4 766 196 10,1 % Tilaustöiden laskutus 2 950 023 6,3 % Muut tuotot 95 467 0,2 % Yhteensä 47 077 877 100 % Perusmaksu / Basic charge Vesi / water Jätevesi / wastewater Mittarin koko mm /kk, veroton /kk, sis.alv /kk, veroton /kk sis. alv Water meter size mm incl. vat incl. vat 20 4,83 5,94 4,83 5,94 30 18,13 22,30 18,13 22,30 40 39,71 48,84 39,71 48,84 50 54,38 66,89 54,38 66,89 80 69,05 84,93 69,05 84,93 150 82,58 101,57 82,58 101,57 19
Tampereen Vesi liikelaitoksen tuloslaskelma 2012 Income statement of Tampere Water 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Liikevaihto- Turnover 46 982 409,97 42 263 163,55 Valmistus omaan käyttöön Own use 15 559 824,53 14 660 093,40 Liiketoiminnan muut tuotot Other operating expences 95 467,26 46 830,45 Materiaalit ja palvelut Materials and services Aineet, tarvikkeet ja tavarat Materials and supplies -7 572 934,25-7 269 081,05 Palvelujen ostot Outsourced services -19 757 924,00-19 412 978,59 Henkilöstökulut Personnel expences Palkat ja palkkiot Wages and salaries -5 852 819,97-5 260 056,52 Henkilösivukulut Indirect employee costs Eläkekulut Pension expences -1 852 024,13-1 651 003,09 Muut henkilösivukulut Other indirect employee costs -347 573,04-321 840,76 Poistot ja arvonalentumiset Depreciation and value adjustements Suunnitelman mukaiset poistot Depreciation to plan -9 044 737,75-8 733 882,97 Liiketoiminnan muut kulut Other operating expenses -1 445 472,70-880 795,86 Liikeylijäämä (-alijäämä) Operating profit 16 764 215,92 13 440 448,56 Rahoitustuotot ja -kulut Financial income and expenses Muut rahoitustuotot Other financial income 9 784,37 8 897,02 Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomast Comjpensation for capital invested -10 500 000,00-10 500 000,00 Muut rahoituskulut Other financial expenses -58,38-33,58 2 949 312,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 6 273 941,91 2 949 312,00 Profit (deficit) before appropriations Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 143 516,79 143 516,79 Increase (-) or decrease (+) in accumulated depreciation difference Vapaaehtoisten varausten lisäys -2 000 000,00-2 000 000,00 Increase (-) or decrease (+) in voluntary reserves Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 417 458,70 1 092 828,79 Profit (deficit)for the financial period Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Key ratios of the income statement Sijoitetun pääoman tuotto, % Return on investment 15,4 12,9 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Return on the City s investment 15,4 12,9 Voitto, % Profit 13,4 7,0 20