Tavoitteena tehokas perusinfrastruktuuri

Samankaltaiset tiedostot
Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja.

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja muut EU -rahoituskanavat. Elina Rainio

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Ideasta innovaatioksi - Euroopan yhteinen haaste

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/3. Tarkistus. Sven Giegold, Jordi Solé, Tilly Metz, Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma

EUROOPAN PARLAMENTTI Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON

LIITE. asiakirjaan. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. InvestEU-ohjelman perustamisesta

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Toimialojen rahoitusseminaari Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/215. Tarkistus

OP Kymenlaakso. Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2320(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE580.

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET VARAT JA VÄLINEET

30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa. Jenni Timonen Kasvun karavaani, Kajaani

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

R U K A. ratkaisijana

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EIP-ryhmän. valitusjärjestelmä. Vastuullisen toiminnan varmistaja

Energiatuki Kati Veijonen

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET VARAT JA VÄLINEET

Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR - Jatkoesitys Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

6Aika-strategian esittely

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Yhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604.

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

EU-rahoituksen uusia mahdollisuuksia Suomessa. Toimialojen kasvuseminaari Kari Virtanen

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Koheesiorahasto Rahoitusvälineet

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI. Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Luovan talouden kehittämishaasteet

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Kumppanuus ja maaseutu

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Unionin tila 2016: Euroopan ulkoinen investointiohjelma: Kysymyksiä ja vastauksia

Maaseudun kehittämisohjelma

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI SEURAAVA EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI?

Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Transkriptio:

HAASTE VASTAANOTETTU Mitä EU-maiden yhteiseltä pankilta voidaan odottaa 2017 2019

Euroopan unionin rahoituslaitos EIP on volyymiltaan maailman suurin ylikansallinen lainojen liikkeeseenlaskija ja luotonantaja. EIP tarjoaa rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin, kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin, jotka edistävät EU:n politiikkatavoitteiden toteutumista. Euroopan investointipankkiryhmään kuuluvat Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan investointirahasto (EIR). EIP:n ja EIR:n toimintasuunnitelmissa vuosille 2017 2019 esitetään pankin ja rahaston keskipitkän aikavälin tavoitteet ja painopistealueet. EIP allekirjoittaa vuosittain 74 76 miljardin euron lainasopimukset. EIR:n tavoitteena on käyttää pääomasijoituksiin, arvopaperistamiseen, osallistavaan rahoitukseen ja takauksiin 9,6 10,4 miljardia euroa vuodessa. Tavoitteet toimialoittain Pankin toiminnassa keskitytään neljään erityisen tärkeään painopistealueeseen, jotka tukevat parhaiten kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Kaikki tässä esitteessä esitetyt luvut vuodelta 2016 ovat alustavia ja tilintarkastamattomia julkaisuhetkellä.

Tavoitteena tehokas perusinfrastruktuuri Energia Kilpailukykyinen hinta ja toimitusvarmuus: Rahoitusta EU:n yhteisen edun hankkeisiin kuten kantaverkkoinvestointeihin. Energiatehokkuus: ESIR:n avulla pankin rahoitus voidaan ulottaa lähes nollaenergiarakennuksiin, mikä edistää siirtymistä uusiin rakentamisen standardeihin vuoden 2021 jälkeen. Vähähiilisyys: Energiantuotannon rinnalla tarvitaan myös merkittävää panostusta sähköverkkoihin uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi verkkoon, sähkön varastointikapasiteetin kasvattamiseksi sekä sähkönjakeluverkkojen modernisoimiseksi kohti älykkäitä verkkoja. Liikenne ja liikkuvuus Energiatehokas, vähähiilinen ja puhtaampi liikenne Liikennesektorin osuus energian loppukäytöstä on Euroopassa 32 prosenttia. Liikennesektori aiheuttaa myös 20 prosenttia EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja on myös merkittävä ilmanlaatua huonontava tekijä etenkin kaupunkiympäristössä. Aloitteisiimme kuuluvat: tuki uusien laivojen hankintaan ja uuden teknologian jälkiasennuksiin meriliikenteen muuttamiseksi vihreämmäksi ilmaliikenteen hallinnan investoinnit vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien ajoneuvojen käyttöönoton nopeuttaminen kannustustoimet vähäpäästöisen ja päästöttömän julkisen liikenteen kaluston käyttöönottamiseksi kaupungeissa ja niiden ympäristössä. Liikenteen strateginen infrastruktuuri EIP asettaa etusijalle muita heikommin kehittyneet alueet ja keskittää toimenpiteensä puuttuvien yhteyksien rakentamiseen, kaukoliikenteen pullonkaulojen poistamiseen sekä rajanylityspaikkojen ja yhteyspisteiden yhteentoimivuuden parantamiseen, mikä helpottaa matkustajien siirtymistä eri liikennemuotojen välillä. EIP pystyy myös antamaan tukea alueelliselle lentoliikenteelle ja captive leasing-yhtiöille sekä TEN-T-ydinverkon ulkopuolisiin tärkeisiin liikenneverkkoihin. Pyöräteitä Italian Bolognaan EIP:n lainalla 2016: 19,7 mrd. euroa 2017-2019: 19,1 mrd. euroa vuodessa Liikenteestä sujuvampaa Euroopan kaupungeissa Liikenteen kysynnän kasvu on aiheuttanut monissa kaupungeissa kestämättömän tilanteen, mistä ovat osoituksena mittavat ruuhkat, huono ilmanlaatu, meluhaitat sekä korkeat hiilidioksidipäästöt. Ruuhkista aiheutuvat kustannukset ovat Euroopan kaupungeissa arviolta 100 miljardia euroa eli yhden prosentin EU:n bruttokansantuotteesta vuosittain. Pankki rahoittaa investointeja älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja uuteen teknologiaan, joka mahdollistaa entistä tarkemman ja ajantasaisen matkustajainformaation liikenteen käyttäjille, tehokkaamman liikenteen ohjaamisen ja toiminnan tehostamisen. Kaupunki- ja aluekehitys Luotonanto kohdistetaan kaupunkien uudistamiseen, ympäristöinfrastruktuuriin, resurssitehokkuuteen, alueiden sisäisiin kulkuyhteyksiin, sosiaaliseen asuntotuotantoon ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja muutokseen sopeutumiseen. Lisäksi rahoituksella parannetaan yhteisöjen ja alueiden kestävyyttä, jotta ne pystyvät vastaamaan tai sopeutumaan odottamattomiin haasteisiin, kuten muuttoliikkeeseen tai maanjäristyksiin. Kohteena on myös oivaltava kehittäminen, johon liittyy innovointia ja uutta teknologiaa. Terveys Vaikka tavoitteena on käyttää valtaosa rahoituksesta sairaalainfrastruktuurin parantamiseen, on todennäköistä, että myös perusterveydenhuollon tilojen ja terveydenhuoltohenkilöstön ammatillisen koulutuksen osalta kysyntä kasvaa. Maaseudun infrastruktuurin kehittäminen ja maatalousliiketoiminnan tuki Maaseudun infrastruktuurin rakentamisella ja biomassateollisuuden tukemisella missä maataloudella on keskeinen asema saadaan aikaan pitkäaikaista ja tasapainoista kestävää kasvua yhteiskunnassa. Näillä toimenpiteillä voidaan hillitä muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin ja parantaa ruokaturvaa. Jos merkitsisimme kartalle jokaisen 10 15 viime vuoden aikana rahoittamamme julkisen sektorin hankkeen, emme pystyisi erottamaan kartalta yksittäisiä hankkeita vaan edessämme olisi yhtenäinen maanteiden, rautatie ja raitiotieverkkojen, öljy ja kaasuputkiverkostojen sekä terveys ja koulutuspalveluiden järjestelmä. Näistä eri elementeistä muodostuu looginen kokonaisuus. Rafal Rybacki jaostopäällikkö, EIP:n julkisen sektorin rahoitus ja infrarahoitus Puolassa ja Baltian maissa

Tukea pk-yrityksille ja midcap-yrityksille 2016: 23,6 mrd. euroa 2017-2019: 22,3 mrd. euroa vuodessa Rahoituksen saatavuudessa on edelleen suuria eroja EU:n jäsenmaiden ja finanssikriisistä eniten kärsineiden maiden välillä. Monet pk-yritykset etsivät helpotusta erityisrahoituksen saantiin, kuten joustavan käyttöpääoman rahoitukseen ja oman pääoman luonteiseen rahoitukseen. Lähinnä pienten yritysten tarpeisiin otettavien pienlainojen hinta on tyypillisesti melko korkea. Tätä selittävät mm. luototuksen suhteellisesti korkeammat kustannukset ja erilaiset riskitekijät. EIP:n toiminta kohdistuu neljälle tärkeimmälle prioriteettialueelle, joihin kuuluvat muun muassa innovointi, nuorisotyöllisyys, kansainvälistymistuki ja ilmastotoimet. Pankki on nyt erityisen valmis vastaamaan monien maatalouden ja elintarviketuotannon arvoketjujen toimijoiden rahoitustarpeisiin. Tulevaisuudessa nähdään yhä enemmän strukturoituun rahoitukseen perustuvia rahoitusratkaisuja pankkien olemassa olevien tai perustettavien lainasalkkujen arvopaperistamisessa sekä salkkuihin annettavissa riskiä jakavissa takauksissa. Nämä toimet tukevat valtavasti pk yrityksiä ja midcap yrityksiä. Milena Messori jaostopäällikkö, mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten välillisestä rahoituksesta vastaava jaosto Varsinkin ESIR:n toimeenpanossa EIP pyrkii laajentamaan pankkisuhteita myös uusiin välittäjiin ja kehittämään rahoitusalustoja pääasiassa kansallisten kehitysrahoittajien kanssa uusien liiketoimintasektoreiden rahoittamiseksi. EIP pyrkii myös laajentamaan suhteitaan muihin rahoituksen välittäjiin kuin pankkeihin, kuten lainarahastoihin ja joukkorahoitusalustoihin. EIP:n tuotevalikoimaa laajennetaan entisestään lisäämällä siihen takauksia ja riskinjakoon perustuvia tuotteita sekä midcap-yrityksille kohdennettua suoraa kasvurahoitusta, joita täydennetään mezzanine-etuoikeusluokkien arvopaperistetuilla omaisuuserillä ja sijoituksilla valikoituihin pk- ja midcap-yrityksiä tukeviin rahastoihin yhdessä EIR:n kanssa. EU:n ulkopuolella EIP:n tavoitteena on jatkaa mikroyritysten tukemista sekä edistää paikallisen rahoitus- ja yksityissektorin kehittämistä välillisellä rahoituksella (intermediated loans) paikallisissa valuutoissa ja tarjoamalla kasvavassa määrin myös neuvontaa. Pientilallisten, tuottajaorganisaatioiden ja maaseudun mikro- ja pienyritysten tarpeisiin suunnatulla rahoituksella EU:n ulkopuolella pyritään myös etsimään ratkaisuja maahanmuuton sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen kaltaisiin kysymyksiin. Ympäristön suojelu EIP:n rahoittama Heliatekin ultraohut aurinkokalvo. Kalvo painaa vain 500 grammaa neliömetriä kohti ja sen paksuus on alle yksi millimetri 2016: 16,9 mrd. euroa 2017-2019: 18,3 mrd. euroa vuodessa Naisia kuorimassa hedelmiä kyproslaisten perinnemakeisten valmistamiseen Troodos-vuoriston pienessä liikeyrityksessä EIP:n lainan tuella Vesi Vesivarojen hallinta sekä juomavesi- ja jätevesihuolto ovat Euroopan talouden ja ympäristön kannalta kriittisiä. EIP on edelleen vesialan tärkein lainoittaja, jonka rahoitettavien hankkeiden kirjo ulottuu vedenjakelusta tulvasuojauksiin. Jätehuolto Kasvava panostus kierrätykseen ja jätteen hyötykäyttöön tuottaa ympäristö- ja ilmastohyötyjä säästää luonnonvaroja ja energiaa vähentää riippuvuutta tuontiraaka-aineista edistää työllisyyttä ja talouskasvua. Näiden investointien tukemista jatketaan myös tulevaisuudessa, jotta kiertotalouteen siirtymistä saadaan nopeutettua EU:n alueilla. Pankki rahoittaa perustellusta syystä myös sekajätteen käsittelylaitoksia, jotta kaatopaikoille sijoitettavan biojätteen määrän vähentämiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Maaseudun infrastruktuuri Ilmastonmuutoksella on huomattava vaikutus maatalouteen ja elintarvikekaupan markkinoihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin maaperän viljavuuteen, viljelytapoihin ja veden saatavuuteen, millä puolestaan on vaikutusta ruokaturvaan. EIP pyrkii edistämään maa- ja metsätalouden investointeja, jotka kohdentuvat suoraan ilmastonmuutoksen hillintään ja muutokseen sopeutumiseen sekä tukevat ympäristöhyödykkeitä, kuten maisemien kestävää käyttöä, maatalousmaan monimuotoisuutta, ilmaston vakautta sekä tehokasta varautumista luonnonkatastrofeihin. Maatalouden arvoketjuissa EIP rahoittaa jatkuvasti resurssi- ja energiatehokkaita hankkeita, jotka edistävät terveellisempien ja ravinteikkaampien hyödykkeiden tuottamista ja joiden ympäristöjalanjälki on mahdollisimman pieni.

Horisontaaliset koheesio- ja ilmastopoliittiset tavoitteet EIP:n toiminta mukautetaan kahteen yhteiseen EU:n toimintapoliittiseen tavoitteeseen sopivaksi. Painopisteinä ovat: taloudellisen ja sosiaalisen koheesion lisääminen ja lähentymisen edistäminen EU:n sisällä sekä Euroopan vapaakauppaliiton maissa ja liittymistä valmistelevissa maissa (30 % EIP-ryhmän kokonaisrahoituksesta) ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja hillinnän toimenpiteet (26 % EIP-ryhmän kokonaisrahoituksesta). Sheikki Sadibou Diop, EIP-rahoitteisen Senbus-yrityksen perustaja Senegalista Euroopan ulkopuolella Euroopan komissio on myös esittänyt takausten lisäämistä EU:n ulkopuolisten maiden lainavaltuuksissa vuosille 2014 2020. Tarkoituksena on tukea EIP:tä Länsi-Balkanin ja EU:n eteläisten naapurimaiden taloudellista sietokykyä tukevan uuden Economic Resilience Initiative -hankkeen toimeenpanossa ja helpottaa tilannetta muuttoliikkeen osalta. EIP:n tavoitteena on myös merkittävä rooli EU:n ulkoisen investointisuunnitelman toteuttajana toimimalla erityisesti teknisenä asiantuntijana ja neuvoa-antavana elimenä maissa, joissa tarve on suurin. EU:n on vastattava ennakoiden ulkopuolelta tuleviin haasteisiin, joilla on nyt tai tulevaisuudessa vaikutusta omaan tulevaisuuteemme. Maailma on muuttunut monimutkaisemmaksi ja viime vuosina uudet tilanteet ovat tuoneet yhä merkittävämpiä riskejä ja mahdollisuuksia Euroopalle. Tämä vaatii meitä tukemaan nopeampaan tahtiin kumppanimaiden kriisinsietokykyä ja kehitystä. EIP on osoittanut edellytyksensä ja joustavuutensa vastata näihin haasteisiin. Lionel Rapaille EU:n itäisten naapurimaiden julkisen sektorin toiminnoista vastaava päällikkö Euroopan investointiohjelma EIP-ryhmä etenee hyvin tavoitteessaan saada aikaan 315 miljardin euron arvosta uusia investointeja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) avulla, kuten Euroopan investointiohjelmassa on kaavailtu. Pankki on samalla valmis ottamaan suurempia riskejä vallitsevan investointivajeen paikkaamiseksi. Euroopan komission myönteisen arvion jälkeen on ehdotettu, että ESIR:n toimintajaksoa pidennetään. ESIR:n ansiosta pankin on mahdollista tukea monenlaisia asiakkaita ja hankkeita. Niin suurilla kuin pienemmilläkin investointihankkeilla voi olla erittäin merkittäviä vaikutuksia paikallistasolla, kun ne luovat työpaikkoja ja tuovat suoraa sosiaalista, taloudellista ja ympäristöllistä hyötyä kansalaisille. Birthe Bruhn-Léon EIP:n johtaja, Iberian alueen osasto Euroopan investointirahaston strategiset tavoitteet EIR keskittyy edelleen vahvasti riskirahoitukseen Euroopassa toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille eli pk yrityksille ja midcap yrityksille. ESIR:n toimintajaksoa on tarkoitus pidentää vuonna 2018, minkä johdosta EIR:n volyymit voidaan pitää hyvällä vakaalla tasolla. Tämä tapahtuu eri mandaateilla, jotka painottuvat innovoinnin edistämiseen, kilpailukyvyn parantamiseen, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen, kulttuuri ja luoville aloille sekä mikrorahoitukseen. EIR myös tutkii tarvetta käynnistää uusia aloitteita maataloussekto Eddie Szweda pyörittää Tanskassa viisi henkilöä työllistävää pienpanimoa, joka lisäsi tuotantoaan EIR:n lainatakauksella rilla. Tämän lisäksi EIR tukee alkuvaiheen ja myöhemmän kehitysvaiheen yrityksiä sijoituksilla erilaisiin rahastoihin teknologian siirrosta ja bisnesenkeleistä yleiseurooppalaisiin rahastojen rahastoihin. Vuonna 2017 EIR:n on tarkoitus käynnistää vähintään viisi yhteisaloiteohjelmaa kansallisten kehitysrahoituslaitosten kanssa. Ohjelmilla tuodaan innovatiivisia investointiratkaisuja markkinoille. Näillä aloitteilla EIR pystyy toimimaan aktiivisesti rahaston ja partnereidensa välisen yhteistyön tiivistämiseksi jakamalla parhaita markkinakäytäntöjä sekä selvittämällä yhteisiä investointimahdollisuuksia. EIR jatkaa myös yhteistyötä Euroopan komission kanssa EU:n keskeisistä lainsäädäntöaloitteista. Näihin sisältyvät veronkierron torjuntaa koskevat aloitteet, toimet veroneutraalisuuden lisäämiseksi sekä tasavertaisten lähtökohtien luominen kaikille yrityksille EU: ssa. EIR ja Euroopan komissio arvioivat lisäksi yhteisesti tarvetta laajentaa EIR:n toimintaa uusille toimialoille, joihin lukeutuvat mm. energia ja osaaminen, sekä kasvattaa EU-politiikan tavoitteita tukevaa toimintaa, kuten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. EIR pyrkii luomaan uusia mahdollisuuksia edistää uusien rahastojen perustamista pk-yritysten ja midcap-yritysten tueksi. Yksityi sen pääoman mobilisoinnilla institutionaalisilta sijoittajilta, esimerkiksi valtiollisilta sijoitusrahastoilta, omaisuudenhoitoyhteisöiltä ( family offices ), eläkerahastoilta, säätiöiltä ja yhtiöiltä, taataan markkinoille pitkäksi ajaksi luotettava tuki. EIR:n työ on vahvasti ankkuroitunut tavoitteeseen parantaa Euroopan talouden toimintaedellytyksiä. Yrittäjien voimaannuttaminen kaikissa kehityspolun vaiheissa on keskeinen prioriteettialue eteenpäin mentäessä. Maria Leander, EIR:n pääsihteeri

European Investment Bank 98-100, boulevard Konrad Adenauer L-2950 Luxembourg 3 +352 4379-1 5 +352 437704 www.eib.org U info@eib.org European Investment Fund 37B, avenue J.F. Kennedy L-2968 Luxembourg 3 +352 2485-1 5 +352 2485-81200 www.eif.org U info@eif.org twitter.com/eib facebook.com/europeaninvestmentbank youtube.com/eibtheeubank Angelita Rebollo kehittää Pariisissa hoitomuotoja syöpään saaden tukea rahastosta, jossa EIR on mukana sijoittajana Innovaatioiden ja osaamispääoman edistäminen EIB 03/2017 print: QH-02-17-182-FI-C ISBN 978-92-861-3210-0 doi: 10.2867/527454 digital: QH-02-17-182-FI-N ISBN 978-92-861-3187-5 doi: 10.2867/969 EIB GraphicTeam - Angelita Rebollo, David Blumenfeld, Heliatek, Shutterstock, Midtfyns Bryghus 2016: 13,5 mrd. euroa 2017-2019: 15,2 mrd. euroa vuodessa Tutkimus ja innovointi Euroopan taloudellinen kasvu ja vauraus riippuvat enemmän kuin koskaan osaamisen syventämisestä, tietopohjan laajentamisesta sekä ammattitaidon ja osaamisen muuntamisesta uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii erittäin ammattitaitoista työvoimaa sekä suurempaa panostusta tieteelliseen tutkimukseen, teknologiaan ja innovaatioihin erityisesti yksityisen sektorin midcap-yrityksissä. Suurimmat vaikutukset ovat odotettavissa kolmelta keskeiseltä teknologia-alalta: Digitekniikka Biotekniikka Materiaalitieteet Innovaatiot biotalouden edistäjänä EU:n maatalouden ja biotalouden liikevaihto on arviolta 2 triljoonaa euroa. Ala tarjoaa noin 22 miljoonaa työpaikkaa, jotka sijoittuvat enimmäkseen maaseutu- ja rannikkoalueille. EU:n kokonaistyövoimasta tämän alan osuus on noin 9 prosenttia (vuonna 2013). Biotalouden investoinneilla pyritään edistämään kestävää, mahdollisimman vähän resursseja kuluttavaa tuotantoa ja uusiutuvien resurssien hyödyntämistä maaperästä, kalataloudesta ja vesiviljelystä. Maataloudella ja biotaloudella on myös hyvät mahdollisuudet tukea kiertotalouteen siirtymistä EU:n alueilla. Tutkimus ja innovaatiot energia-alalla Pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii uutta teknologiaa, jota ei vielä ole kaupallisesti saatavilla, sekä tiedostavampaa ja tehokkaampaa tapaa käyttää energiaa. Samalla kun EU:n on pyrittävä kasvattamaan taloudellista kilpailukykyään ja lisättävä panostusta innovaatioihin, meidän on myös syytä iloita Euroopan menestyksestä ja innovaatiokyvystä monilla aloilla lääkintäteknologiasta avaruusteknologiaan tai kemianlaite ja prosessitekniikasta korkean osaamisen. konetekniikkaan. Elina Kamenitzer jaostopäällikkö, EIP:n yritysrahoitus Saksassa ja Pohjoismaissa