SUOMI UUDESSA KOH PUTIN, MERKEL JA. sellainen, joka ei ole juurikaan tätä ennen syventynyt maailmanpolitiikkaan.

Samankaltaiset tiedostot
Venäjän turvallisuuspolitiikka

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä.

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti,

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

Päätösluku kirjasta Trump, Putin, Merkel ja Suomi (Otava 2017), kirjoittajina Jaakko Iloniemi, René Nyberg ja Petri Hakkarainen

Ilmastovaalit ja populismi

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Instituutiot, rakenteet ja korruptio Venäjällä

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

Venäjän paluu suurvallaksi

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme?

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

Ti klo saleissa M100 (Joensuu), MET (Kuopio) ja Lahden kansanopiston

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017

Puolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa

Itsemurhasta on turvallista puhua

Kukin vastaus on mahduttava sille annettuun vastaustilaan!

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta

Mielipidekartoitus. Risto Sinkko

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Paavo Väyrynen presidenttiehdokkaaksi

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Trumpetin toitotus TRUMPETIN TOITOTUS "1

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA

Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Hyvä Klubin jäsen, Ensi viikolla

JUJUPRIX Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

Lataa Kekkosen saunakirja. Lataa

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

Venäjän doktriini. Pekka Sutela MTS Journalistiseminaari Helsinki

EUROOPAN PARLAMENTTI

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Hurjat amerikansuomalaiset

Naton pelote suojasi välillisesti myös Suomea

Maailmantalous ja Amerikka

Public private on Venäjällä välttämätöntä

Voikukkia -seminaari Tiina Teivonen

HALLITUS- EHDOKKAAT KAUDELLE

Tanska. Legoland, Billund

Luottamuspuntari. tammikuu Kantar TNS Jaakko Hyry. Luottamus poliitikkoihin tammikuu

BETWEEN CHANGE AND CONTINUITY: Making Sense of America s Evolving Global Engagement

Demokratian tila Suomessa

Matkailun kehitys 2016

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeita syksy 2016

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Miksi Ukraina on Suomelle tärkeä?

VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN KEHITYS JA SUOMI

Kepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Matka Berliiniin jouluna 2015

Suomettumisen uusin aalto

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

KIINAAN? Kuinka se tehdään fiksusti. Kaikille avoin seminaari Kiinasta ja liiketoiminnasta

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lataa Mielekäs keho - kehon tarinoita - Minna Kinnunen. Lataa

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Aikamatka menestykseen

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Hakukohteen nimi: Politiikan ja viestinnän kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: klo

Transkriptio:

SUOMI UUDESSA KOH PUTIN, MERKEL JA Teksti: TARJA LAPPALAINEN I tohtoriopiskelija 38 Kirja-arvostelu: Trump, Putin ja Merkel Kolmen arvostetun asiantuntijan, Jaakko Iloniemen, René Nybergin ja Petri Hakkaraisen, uutuusteoksessa Trump, Putin, Merkel ja Suomi (2017 Otava) puntaroidaan kolmea johtajaa ja maata, joiden valinnat vaikuttavat merkittävästi Suomen asemaan murrosten keskellä. Kirja on tarkkanäköinen ja realistisen viileä kuvaus siitä, miten kylmän sodan jälkeinen optimismin aika jäi taakse ja uusnationalistiset johtajat nousivat valtaan. Kirja herättää ajatuksia, pohdintaa ja nostaa esiin uutta tietoa. Kirja on kansantajuisesti ja sujuvalla tavalla koottu. Sen voi huoletta lukea myös sellainen, joka ei ole juurikaan tätä ennen syventynyt maailmanpolitiikkaan. Arvaamaton Donald Trump Teos alkaa Jaakko Iloniemen osuudella Yhdysvalloista. Tuoreessa muistissa on vielä, kun Yhdysvaltoja kuohauttanut Donald Trump vannoi virkavalansa perjantaina 20.01.2017. Kuva virkavalaansa vannovasta, ristiriitaisia ajatuksia herättävästä presidentistä hämmensi kautta maailman ja nimityksen myötä USA siirtyi uuteen aikaan, jota alusta asti on värittänyt Trumpin erikoiset kannanotot ja hyökkäävyys.

TALON KOLMIOSSA - TRUMP 1 2 3 Kuva 1: Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltain presidentti Donald J Trump. www.fortune.com Kuva 2: Putin "neuvoo" Merkeliä. www.masralarabia.com Kuva 3: Merkel ja Putin. www.businessinsider.com 39 2/2017/TOUKOKUU

1 Kuva1: Moskovan ja Berliinin suurlähettiläs René Nyberg www.yle.þ Kuva2: Lähetystöneuvos Petri Hakkarainen on ollut ulkoministeriössä töissä vuodesta 2006. Hän on ulkoministeriön lähettämä diplomaattinen neuvonantaja Geneven turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. www.þ ia.þ Kuva3: Ministeri ja pitkäaikainen poliittinen vaikuttaja Jaakko Iloniemi. www.kepa.þ Kuva4: Tarkasteltavana oleva Otavan kirja Trumpista, Putinista ja Merkeleistä. www.mediapankki.otava.þ 4 Kuva: Yhdysvaltojen edellinen presidentti Barack Obama. www.khaama.com 2 40 3 Obamakin saanut osansa Trumpin möläytyksistä Tästä Barack Obamakin on jo maistanut siivuja, sillä Donald Trump möläyttää Twitterissään: How low has President Obama gone to tapp my phones during the very sacred election process. This is Nixon/ Watergate. Bad (or sick) guy!. Tässä Trump syyttää Obamaa hänen puhelimensa salakuuntelusta ennen vaaleja rankoin sanakääntein. Tämän väitteen USA:n tiedustelupalvelu on todennut jo sammakoksi. Trump on upporikas ja käyttäytyy siten. Poliittisesti hän on hyvin kokematon. Pystyykö Trump suistamaan maailman kaaokseen? Trumpin useat avaukset ovat järjettömiä varsinkin nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Pelokkaimmat jo pohtivat, pystyykö Trump suistamaan maailman kaaokseen ja kolmannen maailmansodan partaalle? Uhkakuvia on, mutta kirvestä ei kannata heittää kaivoon. Trumpilla on varsin suuret toimintaoikeudet, mutta hän kylläkin näyttäytyy vielä todellisuutta mahtavampana vallankäyttäjänä. Trumpilla on tosin oikeus valita lähimmät avustajansa, mutta heistä

tärkeimmät siivilöi senaatti. Se äityy toisinaan jopa tunkeilunomaisesti kuulustelemaan ehdokkaita. Läheisimmän turvallisuuspoliittisen neuvonantajan ei kuitenkaan tätä ruljanssia tarvitse kokea. Toivottavasti neuvonantajat pystyvät ohjaamaan Trumpia olemaan suu soukemmalla esimerkiksi ydinase- ja Nato-asioissa, joista Iloniemi kertoo. USA tahtoo eristäytyä Iloniemen mukaan Yhdysvaltojen poliittiseen perinteeseen kuuluu pyrkimys ja halu eristäytyä. Jo presidentti Georg Washington on todennut presidentin tehtävät jättäessään: On tärkeää, että suhteissamme ulkomaihin ja laajentaessamme niihin kaupallisia yhteyksiä, pidämme niihin mahdollisimman vähän poliittisia yhteyksiä. Euroopalla on joukko omia etuja, joilla ei ole meille mitään tai vain vähäistä merkitystä. USA on mahtimaa ja se näkyy nyt erityisesti Trumpin kaiken pullisteluna. Suomella on ollut perinteisesti hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Mitä Trumpin valtakausi tuo tullessaan, se jää nähtäväksi. Kuva: Donald J Trumpin perhe tämän virkaanastujaisissa. www.nytimes.com Kuva: Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti George Washington. www.history.com 41 2/2017/TOUKOKUU

Yksinvaltias Putin Jos Donald Trump tuli ikään kuin puskan takaa päihittäen yllättäen Hillary Clintonin, Venäjän presidentti Vladimir Putinin valinta ei sitä ole. Venäjällä presidentti voi toimia kaksi kautta peräkkäin ja siirtyä syrjään joksikin aikaa ja tulla jälleen valituksi. Juuri näin Putin on toiminut. Putin käväisi pääministerinä ja häntä tuurasi Dimitri Medvedev, kunnes Putin oli taas Venäjän lain mukaan kelvollinen asettumaan ehdolle presidentiksi. Putin on kuitenkin armollisesti jo ilmoittanut, ettei aio pysyä presidenttinä ikuisesti. Mitä tämä sitten tarkoittaneekaan. Kuva: Trumpin kannattajia kuvaltaan kovaotteisiksi. www.kaleva.þ Kuva: Kuva puhuu puolestaan. Obaman vuoden 2000 ja Trumpin vuoden 2017 virkaanastujaisten yleisöstä. www.nytimes.com 42 Oliko Putinilla näpit Trumpin valinnassa? Venäjällä lienee näppinsä pelissä myös presidenttiehdokas Hillary Clintonin kampittamiseen, vaikka istuva presidentti Trump sen ankarasti kieltää tai ainakin vimmatusti vähättelee. Tämä vie ajatukset siihen, mikä onkaan Trumpin suhde Putiniin - jotakin teerenpeliä heidän välillään lienee. Miten tämä puolestaan vaikuttaa Venäjän läntisten ja eteläisten rajanaapurien turvallisuuteen? Äänekkäitä kansanliikkeitä Venäjällä Jos Jaakko Iloniemi osaa tiiviisti ja mielenkiintoisella tavalla pohtia Trumpia ja Yhdysvaltoja, sen taloudellisista ja poliittisista järjestelmää, tämän saman osaa myös René Nyberg omassa osuudessaan Venäjästä. Nybergin osuudesta käy ilmi, että maassa on äänekkäitä kansanliikkeitä, jotka vaativat takaisin vuoden 1914 rajoja, jolloin Suomi-neito liitettäisiin karhun kylkeen. Onko pelko aiheeton?

1 Kuva 1: Putinin "sijainen" Dmitri Medvedev ja todellinen hallitsija Vladimir Putin. www.aripaev.ee Kuva 2: Venäläinen mielenosoitusmarssi Moskovassa 21. helmikuuta 2015. www.yle.þ Kuva 3: Miten Venäjän presidentti ja Saksan liittokansleri suhtautuvat alastomiin mielenosoittajiin? www.therearenosunglasses.wordpress.com 2 3 Demokratia, markkinatalous ja oikeusvaltio Venäjällä tuntemattomia Toisaalta Kimmo Rentola kirjassaan Stalin ja Suomen kohtalo toteaa Stalin sanoneen Georgi Dimitrovin kirjaamana: Emme halua Suomen aluetta. Mutta Suomen täytyy olla Neuvostoliitolle myötämielinen valtio. (Dimitrovin päiväkirja 21.01.1940). Entä oliko Stalin tätä mieltä enää myöhemmin? René Nyberg on Venäjä-arvioissaan armoton - demokratia, markkinatalous ja oikeusvaltio ovat naapurillemme tuntemattomia, vaikka niitäkin on toki yritetty. Ongelma piilee siinä, että Venäjä on haluton ja kyvytön uudistumaan. Läntisten arvojen ja normien omaksuminen on Venäjälle miltei ylivoimaista. 43 2/2017/TOUKOKUU

Kuva: Maailman johtajia pituusakselilla. www.pinterest.com 44 Tahtonainen Angela Merkel Kolmikon kaikista vakain taitaa olla Saksan Angela Merkel, jonka äärelle johdattaa Petri Hakkarainen. Hän kertoo alkuun, että Merkel on luotsannut Saksaa aina vuodesta 2005 ollen asemassaan poikkeuksellisen kauan. Merkelin vaikutusta on turha vähätellä, sillä Hakkaraisen toteamana Saksan painoarvo niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella on Merkelin tähänastisella valtakaudella dramaattisesti kasvanut. Monet eivät ehkä muista Merkelin taustaa. Hän on DDR:stä lähtöisin oleva fyysikko. Hän nousi vuoden 1991 alusta liki täydestä tuntemattomuudesta maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten listojen kärkisijoille. ANGELA MERKEL ON SAKSAN LIITTOKANSLERI, JOKA ON PITÄNYT LANGAT KÄSISSÄÄN.SAKSA EI LÄHDE SOOLOILEMAAN. MERKEL ON VAHVA POLIITTINEN VAIKUTTAJA. Saksa on ennalta arvattavin Minkälainen Saksa olisikaan ilman Angela Merkeliä? Hakkarainen painottaa, että Saksan liikkeiden ymmärtäminen on myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kun ajatellaan kirjan kohteena olevia maita, Suomen ja Saksan kulttuurillinen tausta on kaikista lähinnä toisiaan. Tosin Hitlerin aikaansaannokset leimaavat vielä pitkään Saksaa, tästä painotaakasta Saksa tekee tiliä ja haluaa siitä eroon. Kirjasta käy esiin, että kolmikon maista Saksa on ennalta arvattavin. Merkelin luotsaama Saksa ei lähde sooloilemaan. Merkel on kasvanut vuosien aikana vahvaksi poliittiseksi vaikuttajaksi, jolla on kyky diplomaattiseen kanssakäymiseen eri tahojen kanssa. Näin ei valitettavasti voi todeta kaksikosta Putin ja Trump. Miten Suomi suunnistaa? Kirjasta ilmenee, miten Suomen kannattaa suunnistaa kansainvälisen näyttämön tuntemattomilla ja vaarallisillakin vesillä. Kirja on myös varsin käteen sopiva ja nopealukuinen. Kokonsa vuoksi sopii hyvin myös laukkuun sujautettavaksi matkalukemiseksi. Kirjoittajista René Nyberg (s. 1946) on pitkän diplomaatin uran tehnyt East O ce of Finlandin entinen toimitusjohtaja. Hän on toiminut suurlähettiläänä Moskovassa ja Berliinissä sekä julkaissut perheensä vaiheista kertovan kirjan Viimeinen juna Moskovaan (Siltala 2015). Jaakko Iloniemi (s. 1932) on ministeri, joka on työskennellyt diplomaattina ja talouselämän vaikuttajana. Hän on toiminut muun muassa Suomen suurlähettiläänä Washingtonissa. Iloniemeltä on ilmestynyt paljon kirjoituksia ja kirjoja. Petri Hakkarainen (s. 1976) on lähetystöneuvos ja ulkoministeriön lähettämä diplomaattinen neuvonantaja Geneven turvallisuuspoliittisessa keskuksessa. Hän on aiemmin työskennellyt Suomen Berliinin suurlähetystössä ja väitellyt Oxfordissa Länsi-Saksan ETYK-politiikasta.