Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

of 8 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys_jr161209- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä 01 22.12.2016 JRd SAd Portin tuulivoimapuiston välkeselvitys, sijoitussuunnitelma L1.9 Phone +358 44 3809 237 Fax +358 50 7800 0744 http://www.ethawind.com VAT REG FI 17900187

of 8 Sisällys 1 Yhteenveto... 3 1 Tausta... 4 2 Varjovälkkeen muodostuminen... 4 2.1 Ohje- ja raja-arvot... 5 2.2 Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät... 5 3 Välkevaikutukset... 6 3.1 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät... 7 3.2 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta... 7 4 Lähteet... 8 5 Liite 1: Voimaloiden sijainnit... 8

of 8 1 Yhteenveto Tehtävä: Työmenetelmät: Välkeselvitys Portin tuulivoimapuiston vaikutusalueella. Välkeselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden varjon välkkeen ominaispiirteistä, välkkeen ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston SHADOW-moduulia. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty ympäristöministeriön vuonna 2016 julkaisemia ohjeita raportista Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriö, 2016). Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Tulokset: Yhdessäkään havainnointipisteessä ei havaita välkettä, joten käytettyjä suositusarvoja (Ympäristöministeriö, 2016) ei ylitetä.

of 8 1 Tausta Tämä välkemallinnus on tehty Puhuri Oy:n Portin alueelle suunnittelemalle tuulivoimapuistolle Sallan kunnassa. Suunniteltu tuulivoimapuisto on kokonaisuudessaan kahdeksan voimalan laajuinen. Mallinnuksessa on käytetty tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa L1.9. Välkemallinnus on tehty voimalalla, jonka napakorkeus on 170 metriä ja roottorin halkaisija 140 metriä, jolloin kokonaiskorkeus on 240 metriä. Tämä selvitys on tehty WindPRO 3.1.597 ohjelmiston SHADOW-moduulia käyttäen. Tulosten arvioinnissa on käytetty ohjearvoja (LAI, 2002; Boverket, 2009), joita ympäristöministeriö raportissa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (2016) suosittelee käytettävän. Etha Wind Oy on tarkistanut lähtötietojen oikeellisuuden ja vastaa siitä, että laskenta on oikein suoritettu. 2 Varjovälkkeen muodostuminen Tuulivoimaloiden roottorin pyörimisestä aiheutuu säännöllisesti välkkyvää varjovaikutusta, kun voimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä. Välkkeen määrä riippuu sääolosuhteista siten, että esimerkiksi pilvisellä säällä välkettä ei esiinny. Kesällä välkevaikutukset ovat mahdollisia aamuisin ja iltaisin, kun aurinko on matalalla. Talvisin välkettä voidaan havaita myös päivällä. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimalan ja tarkastelupisteen välissä, välkkeen vaikutus pienenee. Kun tuulivoimala ei pyöri, välkettä ei esiinny. Välkevaikutus riippuu myös tuulen suunnasta eli roottorin kulmasta havainnointipisteeseen nähden. Havaintopaikkaan kohdistuva varjovälke ei ole jatkuvaa, vaan välkkeen ajankohta ja kestoaika vaihtelevat vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Yhtäjaksoista välkettä esiintyy yleensä noin 5-30 minuuttia päivässä riippuen havainnointipaikan suhteesta välkelähteeseen. Ihmiset kokevat välkevaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Se havaitaanko varjovälkettä asuinalueella, loma-asunnolla tai työmaa-alueella, vaikuttaa ilmiön häiritsevyyteen. Myös eri hankkeiden varjovälkkeen kumuloituminen voi vaikuttaa lähialueen asuinviihtyvyyteen sekä virkistyskäyttöön. Noudatettaessa ympäristöministeriön suosittelemia ohjearvoja, pystytään välkkeen häiritsevyys minimoimaan.

of 8 Kuva 1. Varjovälkettä muodostuu, kun tuulivoimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä, aurinkoisella ja pilvettömällä säällä. 2.1 Ohje- ja raja-arvot Tuulivoimaloista aiheutuvalle varjovälkkeelle ei ole Pohjoismaissa määritelty raja-arvoja. Saksassa ja Ruotsissa on tuulivoimapuistojen viereiselle asutukselle annettu suositusarvo maksimissaan kahdeksan tuntia välkettä vuodessa (nk. todellinen tilanne, jossa huomioidaan auringonpaisteajat ja tuuliolosuhteet) ja 30 minuuttia päivässä sekä 30 tuntia vuodessa (teoreettisessa maksimitilanteessa). Kahdeksan tunnin vuotuisen välkkeen suositusarvoa käytetään yleisesti myös Suomessa. 2.2 Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät Välkkeen muodostumiseen vaikuttavat oleellisesti sääolosuhteiden lisäksi voimaloiden käyttöaika, korkeus ja roottorin halkaisija. Myös kasvillisuus ja puusto vaikuttavat oleellisesti välkevaikutuksen muodostumiseen, mutta niitä ei ole laskennassa otettu huomioon eli todellisuudessa välkettä on paikoittain vähemmän kuin mallinuksessa. Kasvillisuutta ei ole huomioitu, koska todellisuudessa kasvillisuus muuttuu jatkuvasti eikä hetkellistä korkeutta pystytä tarkasti arvioimaan. Tuulivoimaloiden aiheuttaman varjovälkkeen vaikutusalue ja määrä mallinnetaan tuulivoimamallinnukseen käytettävällä WindPRO-ohjelmalla, jossa pohjatietona käytettiin paikallisia olosuhteita vastaavia tilastollisia tietoja. Ohjelmalla voidaan laskea sekä tiettyyn pisteeseen kohdistuva varjovälke, että koko tuulivoima-alueen varjovälkkeen muodostuminen. Laskennat tehdään todellisten olosuhteiden mukaisesti, jolloin otetaan huomioon tuulivoimaloiden korkeus, sijainti ja roottorin halkaisija sekä paikalliset, tilastolliset sääolosuhteet. Puustoa ja muuta kasvillisuutta ei kuitenkaan huomioida, mistä johtuen paikoittain raportoidaan liian korkeat välkearvot. Maastotietokantana käytettiin Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja säähavaintotietoina käytettiin Sodankylän säähavaintoja. Sodankylä sijaitsee noin 115 km päässä suunnitellusta tuulivoimapuistoalueesta. Laskelmissa oletetaan, että tuulivoimaloiden

of 8 roottorit pyörivät vain tuulennopeuden ollessa sopiva. Varjovälkettä tarkasteltiin 1,5 metrin korkeudelta eli suunnilleen ihmisen havainnointikorkeudelta. 3 Välkevaikutukset Välkemallinnukset on suoritettu saksalaisen asetuksen (LAI, 2002) mukaisesti, ottaen huomioon voimalan lapojen keskimääräiset leveydet, joiden avulla lasketaan maksimitarkasteluetäisyys voimaloista. Maksimitarkasteluetäisyys määritetään siten, että havainnointipisteessä voimalan lapa peittää vähintään 20 % auringosta. 3.1 Portin välkevaikutukset Seuraavassa kuvassa on välkemallinnuksen tulokset esitettynä visuaalisesti ja sen jälkeen tuloksia on selostettu yksityiskohtaisesti sanallisesti. Kuva 2. Varjovälkkeen muodostuminen Portin alueella. Havainnointipisteet on merkitty kuvaan (a-g). Vihreän alueen ulkopuolella varjovälkettä esiintyy vuodessa alle kahdeksan tuntia. Kahdeksan tunnin vuotuista varjon välkettä ei ylitetä yhdessäkään havainnointipisteessä. Teoreettisen maksimitilanteen mallinnuksessa suosituksia (30h/v ja 30min/p) ei myöskään ylitetä.

of 8 Laskennassa on tarkasteltu välkettä myös yksittäisissä havainnointipisteissä. Seuraavassa taulukossa on laskennasta saadut tulokset havainnointipisteille. Yhtään välkettä ei ole havaittavissa. Havainnointi -piste Taulukko 1. Varjovälkelaskennan tulokset. Luokka Itäinen koord. (ETRS TM35FIN) Pohjoinen koord. (ETRS TM35FIN) Vilkkumisen määrä (todellinen tilanne, h/v) Vilkkumisen määrä (teoreettinen maksimi, h/v) Vilkkumisen määrä (teoreettinen maksimi, h/pv) Suositusarvon ylitys a Vapaa-ajan asunto 557448 7384986 0:00 0:00 0:00 Ei b Vapaa-ajan asunto 553148 7380305 0:00 0:00 0:00 Ei c Vapaa-ajan asunto 550142 7382475 0:00 0:00 0:00 Ei d Vapaa-ajan asunto 549985 7382521 0:00 0:00 0:00 Ei e Vakituinen asunto 550403 7385453 0:00 0:00 0:00 Ei f Vapaa-ajan asunto 550826 7385790 0:00 0:00 0:00 Ei g Vapaa-ajan asunto 551021 7386788 0:00 0:00 0:00 Ei 3.2 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Välkemallinnus edustaa keskimääräistä varjostustilannetta, jossa pohjana on käytetty pitkän ajan tilastollisia sääarvoja. Mikäli sääolosuhteet poikkeavat merkittävästi tilastoiduista arvoista, saattaa myös välkkeen määrä poiketa. Mallinnettaessa Portin tuulivoimapuiston välkevaikutuksia, käytössä on ollut kokonaiskorkeudeltaan 240 metriset tuulivoimalat. Tuulivoimaloiden käyttöaste, eli aika jolloin voimalat pyörivät ja tuottavat sähköä, vaikuttaa merkittävästi välkkeen syntymiseen. Usein hyvin aurinkoisina ja lämpiminä päivinä, kun olosuhteet ovat suotuisat varjovälkkeelle, eivät tuulivoimalat pyöri alhaisten tuulennopeuksien vuoksi. Toisaalta päivinä, jolloin tuulennopeudet lähestyvät myrskylukemia, on pilvisyyden todennäköisyys suuri. Käyttöasteen pienentyessä saattaa välke yksittäisessä pisteessä vähentyä. 3.3 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Tuulivoimaloiden varjovälkevaikutuksia pystytään ehkäisemään jo suunnitteluvaiheessa. Voimaloita voidaan sijoittaa siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän välkettä herkälle alueelle. Myös voimalan koko vaikuttaa merkittävästi syntyvän välkkeen määrään, joten valitsemalla matalampia voimaloita tai pienempiä roottoreita, voidaan välkevaikutuksia vähentää. Kohtuuton haitta varjovälkkeestä pystytään ehkäisemään myös pysäyttämällä välkettä aiheuttavat voimalat kriittiseksi ajaksi. Voimalat voidaan ohjelmoida pysähtymään

of 8 automaattisesti vallitsevien sääolosuhteiden mukaisesti, kun välkettä muodostuisi herkälle alueelle. 4 Lähteet Ympäristöministeriö (2016): Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / OH 5/2016. Helsinki. LAI (2002): Hinweise zur Ermittlung und Beurteilung der optischen Immissionen von Windenergieanlagen (WEA-Schattenwurf-Hinweise), Länderausschuss für Immissionsschutz- Arbeitsgruppe Schattenwurf. Boverket (2009): Vindkraftshandboken planering och prövning av vindkraft på land och i kustnära vattenområden. 5 Liite 1: Voimaloiden sijainnit Taulukko 2. Portin voimaloiden sijaintitiedot Voimala Itäinen (ETRS- TM35- FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Napakorkeus / Roottorin halkaisija / Kokonaiskorkeus (m) A 555367 7389670 170/140/240 B 556413 7388830 170/140/240 C 554514 7387116 170/140/240 D 554664 7386494 170/140/240 E 554964 7385871 170/140/240 F 553670 7386504 170/140/240 G 553700 7385861 170/140/240 H 553616 7385236 170/140/240