Hinnat ja kustannukset 2011 Kuluttajahintaindeksi 2011, kesä Inflaatio kiihtyi kesässa prosenttiin Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi kesässa prosenttiin Toukossa se oli prosenttia Inflaation kiihtyminen johtui lähinnä korkojen noususta sekä valmismatkojen ja elintarvikkeiden kallistumisesta Suomen inflaatiomittarit, kesä 2011 Pisteluku Vuosimuutos Kuukausimuutos Kuluttajahintaindeksi 2010=100,5 % % Elinkustannusindeksi 1951:10=100 1 813 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100 114,3 3,4 % % Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100 11 2,9 % % Kesässa kuluttajahintoja nosti viime vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen Asumisen hintaa nosti erityisesti sähkön, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen, korkojen, vuokrien, sekä kevyen polttoöljyn kallistuminen Elintarvikkeiden hintoja nosti taas ennen kaikkea makeisten ja jäätelön sekä kahvin ja liha-,vilja- ja maitotuotteiden kallistuminen Myös bensiinin ja dieselin hinnannousu vaikutti inflaatioon Inflaatiota hillitsi kesässa eniten kulutuselektroniikan ja matkaviestintäpalvelujen halpeneminen edellisestä vuodesta Toukosta kesähun kuluttajahinnat nousivat prosenttia Nousu johtui ennen kaikkea asuntojen hoitovastikkeiden ja laiva- ja lentomatkojen kallistumisesta sekä korkojen noususta Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 483 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kauden puolivälissä Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti Kuluttajahintaindeksin 2005=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskusfi-palvelusta Uusi kuluttajahintaindeksin 2010=100 käyttäjän käsikirja julkaistaan myöhemmin Euroalueen inflaatio kesässa ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli kesässa sama kuin toukossa, 2,7 prosenttia Suomen vastaava inflaatio oli kesässa 3,4 prosenttia Helsinki 1472011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovatusta eikä ajoneuvoveroa Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin luvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen Eurostat julkaisee kesän yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 14 heinäta Tiedot EU-maiden inflaatiosta löytyvät Eurostatin kotisivuilta, eurostat (http://eceuropaeu/eurostat) Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos kesässa 2,9 prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli siis kesässa 3,4 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin 2,9 prosenttia Vuoden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli näin ollen prosenttiyksikköä Sekä yhdenmukaistetun että kiinteäveroisen kuluttajahintaindeksin kausimuutos oli kesässa prosenttia Kesässa kuluttajien postipalveluilta poistettiin arvonlisävero Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisä- ja hyödykeveroista Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden Veronmuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veronmuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin Veronmuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Kuluttajahintaindeksi 2010=100 hyödykeryhmittäin4 Liitetaulukko 2 Elinkustannusindeksi 1951:10=1004 Liitetaulukko 3 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset6 Liitetaulukko 4 Kuluttajahintaindeksi 2000=1007 Liitetaulukko 5 Kuluttajahintaindeksi 2005=1007 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1 Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammi 2001 - kesä 20118 Liitekuvio 2 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, kesä 20118 Liitekuvio 3 Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammi 2007 - kesä 20119 Liitekuvio 4 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, Euroalue ja EU9 Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit10 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Kuluttajahintaindeksi 2010=100 hyödykeryhmittäin Vuosi Kuukausi Hyödykeryhmä Kokonaisindeksi 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Paino 1 000,0 134,0 56,9 53,1 228,2 56,9 49,7 13 24,0 123,9 5,1 7 67,4 2010 2010 I 98,8 99,5 92,7 98,0 99,2 98,3 10 II 99,1 99,5 95,9 98,3 99,0 97,9 102,2,2 III,1 98,5 99,6 99,1 99,0,1 99,5 IV 10 10 98,2 10,3 V 98,8,9 99,3 10,5,2 VI 98,8,3 10,4 99,5 VII 99,3 98,4 93,2 10 98,9 98,8,1,5 99,3 98,0 99,5 VIII 98,6 98,0,0 99,5,2 99,4 98,6 IX 10 102,4,0 100,7 99,3 10 98,4 10 X 100,7 10,5,3,2 100,7 10 97,9 10 99,1 100,7 XI,0,9,9,7,4 10 10 97,2 10 99,6 100,7 XII,4,0 10,3 102,2,3,8 98,2 10 99,4 10 2011 I,8,1 10 96,0,0 10 102,1 10 10,9 II 102,4 106,4 98,5,1,3 102,2 10,5 102,1 III,0 106,7 10,6 102,0 10,8 99,3 10,8 102,3 IV,2 106,7 10 102,4,8 102,3 100,7,3 98,8,2,9 10 V,2 105,8 102,0 105,6 102,3 10,0 98,6,2 102,3,3 VI,5 106,2 10 106,4 102,0 10,8 97,5,2,0,4 Kuukausimuutos, 2011:05 - % 2011:06 0,0 - - -0,0-0,1 0,0 0,7 0,1 Vuosimuutos, % 2010:06-2011:06 7,6-6,6 2,3 4,2-2,9-0,0 4,5 3,9 HYÖDYKERYHMÄT 0 Kokonaisindeksi 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 02 Alkoholijuomat ja tupakka 03 Vaatetus ja jalkineet 04 Asuminen, vesi, sähkö ja muut polttoaineet 05 Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito 06 Terveys 07 Liikenne 08 Viestintä 09 Kulttuuri ja vapaa-aika 10 Koulutus 11 Ravintolat ja hotellit 12 Muut tavarat ja palvelut Liitetaulukko 2 Elinkustannusindeksi 1951:10=100 Vuosi 1951 1952 1953 1954 Tammi 102 102 Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka 100 102 Marras 100 102 98 Joulu 100 102 102 98 Vuosikeskiarvo 4
Vuosi- keski- arvo Joulu- Marras- Loka- Syys- Elo- Heinä- Kesä- Touko- Huhti- Maalis- Helmi- Tammi- Vuosi 100 100 100 99 99 99 99 98 98 98 1955 111 118 118 113 113 112 111 110 110 108 108 107 1956 124 128 127 127 126 125 124 122 122 121 120 120 120 1957 130 130 129 1958 134 136 136 136 134 1959 138 139 138 138 139 138 138 138 137 136 136 1960 141 142 142 141 1961 147 150 150 150 148 148 148 146 146 145 144 143 143 1962 154 158 158 158 156 154 154 153 153 153 151 151 150 1963 170 174 173 173 172 171 170 170 170 169 167 165 164 1964 178 180 180 180 179 179 179 178 177 177 176 175 175 1965 185 189 189 188 187 186 185 184 184 183 182 181 181 1966 195 203 202 198 197 195 195 194 193 193 192 192 191 1967 212 215 215 215 214 213 213 213 211 211 210 207 205 1968 217 218 218 218 218 217 217 217 216 216 214 215 215 1969 223 225 225 224 224 223 223 222 222 222 221 221 220 1970 237 245 244 243 243 241 239 237 233 232 231 229 228 1971 254 262 262 260 259 257 256 254 253 251 247 245 242 1972 284 303 299 297 295 292 288 280 277 272 269 267 265 1973 333 354 353 351 348 340 335 329 328 324 317 314 305 1974 392 418 415 411 405 399 394 388 387 383 375 369 364 1975 449 469 468 465 460 456 450 442 441 440 436 432 426 1976 506 525 524 522 520 518 510 506 500 493 489 482 476 1977 544 556 557 554 551 547 545 544 544 536 533 532 526 1978 583 604 601 596 593 588 585 582 578 576 571 567 560 1979 651 686 682 676 669 660 651 648 645 638 626 620 611 1980 729 755 752 752 745 736 734 731 727 717 708 699 693 1981 797 823 812 809 806 804 806 800 799 786 780 771 767 1982 865 890 891 883 881 876 875 871 860 849 839 834 830 1983 925 945 944 944 939 933 929 926 924 914 908 902 898 1984 980 992 991 990 989 987 986 985 983 973 968 959 955 1985 5 1025 1024 1024 1021 1021 9 8 3 1009 1005 1003 999 1986 1052 1063 1062 1062 1060 1056 1053 1053 1050 9 4 9 5 1987 1 1 1123 1120 1119 1109 1106 1107 1 1092 1084 1078 1075 1988 1177 1205 1199 1199 1195 1182 1181 1182 1171 1167 1156 1143 1137 1989 1248 1264 1266 1266 1262 1256 1250 1248 1245 1239 1232 1228 1223 1990 1300 1313 1307 1306 1304 1302 1300 1301 1302 1296 1291 1290 1283 1991 3 1340 1344 1342 7 2 4 6 3 2 7 3 0 1992 1361 1361 1362 1364 1362 1359 1361 1364 1366 1365 1360 1359 1354 1993 1376 1383 1385 1389 1388 1385 1382 1382 1368 1368 1365 1362 1357 1994 1390 1387 1389 1393 1393 1391 1393 1394 1390 1389 1388 1387 1383 1995 1398 1399 1398 2 0 1397 0 1 1 1398 1396 1394 1390 1996 1415 1425 1425 1426 1423 1420 1417 1417 1415 1412 5 0 1398 1997 1435 1437 1438 1441 1441 1437 1435 1438 1435 1436 1429 1426 1427 1998 1452 1466 1460 1460 1457 1453 1452 1454 1455 1451 1441 1437 1434 1999 1501 1517 1519 1520 1519 1507 1505 1504 1497 1490 1485 1476 1466 2000 1539 1542 1543 1549 1552 1544 1542 1550 1548 1536 1529 1522 1514 2001 5
Vuosi- keski- arvo Joulu- Marras- Loka- Syys- Elo- Heinä- Kesä- Touko- Huhti- Maalis- Helmi- Tammi- Vuosi 1563 1567 1568 1572 1568 1563 1563 1566 1569 1565 1559 1551 1548 2002 1577 1577 1575 1577 1579 1572 1570 1578 1580 1582 1584 1580 1569 2003 1580 1584 1583 1590 1585 1579 1575 1577 1578 1576 1576 1581 1572 2004 1594 1600 1598 1603 1604 1595 1591 1595 1591 1595 1591 1585 1575 2005 1622 1635 1634 1633 1629 1626 1620 1624 1623 1621 1612 1607 1595 2006 1662 1678 1680 1677 1671 1664 1662 1663 1661 1663 1655 1642 1632 2007 1730 1736 1741 1750 1750 1742 1734 1736 1730 1721 1719 1703 1695 2008 1730 1726 1725 1723 1732 1729 1724 1735 1731 1734 1734 1733 1732 2009 1751 1777 1768 1764 1757 1749 1742 1751 1747 1749 1744 1735 1729 2010 1813 1808 1807 1804 1794 1783 2011 Liitetaulukko 3 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset Vuosikeskiarvo Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi Vuosi 1 1 1 1 12,9 12,3 11,3 1 1 10,7 9,7 9,3 8,9 1980 12,0 10,0 1 11,3 11,4 11,5 1 12,9 12,7 12,5 13,1 12,8 1 1981 9,3 9,0 7,9 7,6 8,1 9,3 9,8 9,4 9,8 9,6 10,2 1 10,7 1982 8,4 8,6 9,8 9,1 9,4 9,0 8,5 8,9 7,7 8,0 7,5 8,2 8,2 1983 7,1 6,1 6,0 6,9 6,6 6,7 6,4 6,4 7,4 8,0 8,1 8,2 8,3 1984 5,9 5,0 4,9 4,9 5,3 5,8 6,1 6,4 6,4 6,5 6,6 6,4 6,4 1985 3,6 3,4 3,4 3,0 3,8 4,6 4,5 1986 3,9 3,4 3,4 3,9 3,9 1987 5,1 6,5 5,9 5,6 5,6 5,2 5,2 5,3 5,1 4,4 4,1 4,1 4,2 1988 6,6 6,5 6,8 7,1 6,8 6,6 6,7 6,8 6,4 6,9 6,6 6,0 5,8 1989 6,1 4,9 5,6 5,5 5,6 6,2 5,9 5,6 6,2 6,2 6,5 7,4 7,5 1990 4,1 3,9 3,2 3,6 4,0 4,2 4,6 4,6 4,8 5,0 4,9 1991 2,1 2,8 2,7 2,4 2,7 2,4 2,8 2,8 2,9 1992 2,2 1,5 1,3 2,1 2,1 2,1 2,7 2,9 2,9 1993 1,3 0,2 0,2 0,2 1994 1,5 1995 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7 0,6 1996 0,6 0,6 1997 1,4 1,3 1,5 1,5 1998 2,0 1,3 1,4 1999 3,4 4,0 4,1 4,2 3,8 2,9 2,7 3,1 2,7 2,2 2000 2,2 2,4 2,5 3,0 3,4 3,0 2,9 3,1 2001 1,5 1,4 1,3 2,3 2002 0,6 0,7 0,6 0,7 1,4 2003 0,2-0,1-0,1 - - 0,1 0,2 2004 0,2 0,2 2005 2,2 2,1 1,5 1,3 2006 2,5 2,9 2,7 2,3 2,4 2,4 2,2 2,3 2007 4,1 3,6 4,4 4,7 4,7 4,4 4,4 4,2 3,9 3,8 2008 0,0 - - -1,5 - -0,7-0,6-0,1 0,0 2,2 2009 2,9 2,5 2,3 1,4 0,6 0,1-0,2 2010 3,2 3,0 2011 6
Liitetaulukko 4 Kuluttajahintaindeksi 2000=100 Vuosikeskiarvo Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi Vuosi,0,1,1,1 99,6 99,3 98,8 98,0 2000 10 102,8 102,8,3,5 102,8 102,4,2,2 102,5 102,1,5 10 2001,2,5,5,8,5,2,2,3,6,3,9,4,2 2002 105,1 105,1 105,0 105,1 105,2,8,6 105,2 105,3 105,4 105,6 105,3,6 2003 105,3 105,5 105,5 106,0 105,7 105,3 105,0 105,1 105,2 105,1 105,0 105,4,8 2004 106,2 106,6 106,5 106,8 106,9 106,3 106,0 106,3 106,0 106,3 106,0 105,6 105,0 2005 108,1 109,0 108,9 108,8 108,5 108,4 108,0 108,3 108,2 108,0 107,5 107,1 106,3 2006 11 11 112,0 11 111,4 11 110,7 11 110,7 11 11 109,5 108,8 2007 115,3 115,7 116,0 116,6 116,6 116,1 115,6 115,7 115,3 114,7 114,5 11 113,0 2008 115,3 115,1 115,0 114,8 115,5 115,2 114,9 115,6 115,4 115,6 115,6 115,5 115,4 2009 116,7 118,4 117,8 117,5 117,1 116,6 116,1 116,7 116,5 116,6 116,2 115,7 115,2 2010 12 12 12 120,2 119,5 118,8 2011 Liitetaulukko 5 Kuluttajahintaindeksi 2005=100 Vuosikeskiarvo Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi Vuosi 10 10 99,6 99,1 2005 10 102,4 102,3 102,3 102,0,9,5,7 10,5,0 100,7 2006,1 105,1 105,3 105,0,7,2,1,2,0,1,6 102,9 102,2 2007 108,3 108,7 109,1 109,6 109,6 109,1 108,6 108,8 108,4 107,8 107,6 106,7 106,2 2008 108,3 108,1 108,0 107,9 108,5 108,3 108,0 108,7 108,4 108,6 108,6 108,6 108,5 2009 109,7 111,3 110,7 11 110,0 109,6 109,1 109,7 109,4 109,5 109,2 108,7 108,3 2010 113,6 113,2 113,2 113,0 112,4 11 2011 7
Liitekuviot Liitekuvio 1 Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammi 2001 - kesä 2011 Liitekuvio 2 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, kesä 2011 8
Liitekuvio 3 Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammi 2007 - kesä 2011 Liitekuvio 4 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, Euroalue ja EU 9
Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit 1 Tilastotietojen relevanssi 11 Yhteenveto tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Kuluttajahintaindekseihin luu neljä indeksiä eli Kuluttajahintaindeksi, Elinkustannusindeksi, Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja Kiinteäveroinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Indeksit mittaavat kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä Ne kertovat, kuinka paljon tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat muuttuneet vertailuajankohtaan nähden Kuluttajahintaindeksi on yleisin inflaatiomittari Sitä käytetään rahanarvon muutosten mittarina talouspolitiikassa sekä talouden eri aloilla Elinkustannusindeksi-nimitystä on Suomessa käytetty vuoteen 1958 asti nykyisen kuluttajahintaindeksi-nimityksen synonyymina Elinkustannusindeksi 1951:10=100-indeksi on aikasarja, joka kuvaa kuluttajahintojen kehitystä käyttäen kulloinkin laadittavan ajantasaisen kuluttajahintaindeksin tietoja Se kuvaa siis inflaatiota samalla tavalla kuin perusvuodeltaan uusin kuluttajahintaindeksi Elinkustannusindeksi on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti vuokra- ja muissa sopimuksissa kompensoimaan rahanarvon muutoksia Elinkustannusindeksin etuna sopimuskäytössä on se, että lukusarja jat katkeamatta myös silloin, kun kuluttajahintaindeksin sarjoihin tulee katkoksia indeksiuudistusten yhteydessä Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices) Näistä EU:n tilastovirasto laskee painottamalla EU- ja EMU-tasoiset indeksit Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pääasiallinen käyttötarkoitus on EU-maiden välinen inflaatiovertailu Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina Erona kuluttajahintaindeksiin on se, että yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä on kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi jätetty pois omistusasumiseen, korkoihin ja rahapeleihin liittyvät menot Kiinteäveroisessa yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä hyödykeverot pidetään kiinteinä, jolloin indeksi mittaa markkinainflaatiota 12 Tilastojen keskeiset käsitteet, luokitukset ja aineistot Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin keskeinen käsite on inflaation vuosimuutos, jolla tarkoitetaan indeksin kuvaaman kulutuskorin keskimääräistä hinnanmuutosta edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Kuluttajahintaindeksissä julkistetaan myös hinnanmuutokset edellisestä kaudesta Elinkustannusindeksin keskeinen käsite on pisteluku, joka kuvaa kuluttajahintojen muutosta vuoden 1951 lokasta Pistelukuja vertaamalla voidaan laskea inflaatioarvio mille tahansa indeksin kattamalle aikavälille Elinkustannusindeksistä ei julkaista alaindeksejä, ainoastaan kokonaispisteluku Tilastossa käytetään yksityisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaista hyödykeluokitusta (COICOP, Classificiation Of Individual Consumption by Purpose) COICOP on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisista luokituksista Kuluttajahintaindeksissä käytettävä luokittelu on vahvistettu Euroopan unionin Komission asetuksella (EC) No 2214/96 Kansallista käyttöä varten luokitusta on edelleen jonkin verran tarkennettu Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät kuluttajahintaindeksiä varten kausittain noin 50 000 päivittäistavaroiden, kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hintaa 483 hyödykkeestä noin 2700 liikkeestä Nämä hinnat kattavat noin 50 prosenttia kulutuskorin arvosta Lisäksi kerätään hintatietoja keskitetysti Tilastokeskuksessa ja käytetään mm Tilastokeskuksen vuokratilaston, asuntojen hintatilaston, kiinteistöjen hintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin tietoja Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kela ja eräät muut viranomaiset tuottavat tietoja kuluttajahintaindeksiä varten 10
13 Lainsäädännöllinen perusta ja suositukset Kuluttajahintaindeksin ja elinkustannusindeksin laadinta perustuu ILO:n työtilastokonventioon n:o 160, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1987 Indeksien laadinnassa noudatetaan konventioon liittyviä kansainvälisiä suosituksia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU-säädökset Perusasetuksena on Euroopan neuvoston asetus numero 2494/95, jossa säädetään EU-jäsenmaiden vertailukelpoisen kuluttajahintaindeksin laadinnasta Lisäksi on useita Komission asetuksia, joissa on säädetty yhdenmukaistetun indeksin laskentamenettelyistä sekä sen kattavuudesta 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Kulutuskorin muodostamisessa arvioidaan yksityisten kotitalouksien kulutuksen rakenne eli kuinka paljon kuluttajat käyttävät vuoden aikana rahaa erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen Pääasiallisena lähteenä käytetään kansantalouden tilinpidon yksityistä kulutusta koskevia tietoja, jotka perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen tietoihin Niiden lisäksi käytetään mm keskusliikkeiden ja toimialajärjestöjen aineistoja Kulutuskorin rakenne ja siihen liittyvät hyödykeotokset uusitaan 4 5 vuoden välein Kuukausittaisen hintaseurannan peruslähde on kuluttajahintaindeksin oma tiedonkeruu, joka päivittäistavaroiden osalta perustuu liikevaihdolla painotettuun otokseen vähittäiskaupoista Kestokulutusja puolikestävien tavaroiden keruu perustuu harkinnanvaraiseen liikeotokseen suurimmista kaupungeista Muista tilastojärjestelmistä tulevat hintatiedot on kuvattu erikseen näiden tilastojen kuvausten yhteydessä Kerätyistä hintatiedoista muodostetaan hintasuhteita, joissa verrataan tarkalleen saman hyödykkeen hintaa perus- ja vertailuajankohtana samassa liikkeessä Hintasuhteista lasketaan edelleen ns mikroindeksiluokissa (hyödyke x alue) painottamattomat geometriset keskiarvot Näistä mikroindekseistä lasketaan aritmeettiset painotetut hintaindeksit hyödykeluokituksen eri tasoille Indeksissä käytetään mikroindeksien aggregointiin perusajankohdan kulutusrakenteeseen perustuvia painoja Tällaista menettelyä kutsutaan Laspeyres-tyyppiseksi hintaindeksiksi Elinkustannusindeksi lasketaan ketjutuskertoimella aina perusvuodeltaan uusimmasta kuluttajahintaindeksistä Koska yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu kuluttajahintaindeksiin, ovat indeksin laadintamenetelmät pääasiassa samat kuin kuluttajahintaindeksissä Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä kulutusrakenne päivitetään painojen hintapäivityksen avulla vuosittain 3 Tietojen oikeellisuus ja tarks 31 Tilastojen kattavuus Kuluttajahintaindeksin ja elinkustannusindeksin perustana olevat hyödyke- ja liikeotokset kattavat kuvattavan ilmiöalueen varsin yksityiskohtaisesti Yksityistä kulutusta koskeva tietopohja perustuu vakiintuneisiin tilastojärjestelmiin Tilastoalueelta on olemassa lukuisia kansainvälisiä suosituksia Tilastoa koskevan ulkoisen arvion (Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vuonna 2005) mukaan Suomen kuluttajahintaindeksin laadinnassa pyritään noudattamaan näitä suosituksia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksi kattaa kansallisesta indeksistä noin 86 prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskoriin eivät lu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut 11
32 Tilaston tarks Tilasto perustuu moniin aineistoihin ja otantajärjestelmiin Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu paneeliasetelmaan Tämä menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvinkin tarkkoja Otantojen suuren määrän ja toisistaan poikkeavien otanta-asetelmien johdosta indeksille on kuitenkin hyvin vaikeaa arvioida tilastollista keskivirhettä Yleisesti on arvioitu indeksin olevan niin tarkka, että sen tulosten julkaiseminen nykyisellä yhden desimaalin tarkdella on tilastollisesti järkevää Markkinoille tulee myös uusia liikkeitä ja palveluiden tarjoajia Näiden mukaantulo kuluttajahintaindeksiin tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin uusien tuotteiden mukaantulo Uusien liikkeiden aiheuttama harha on todennäköisesti vähäinen, koska vanhat (hintaindeksin otokseen luvat) samalla segmentillä toimivat yritykset reagoivat usein uuden liikkeen markkinoille tuloon hintoja alentamalla (esim eräiden ulkomaisten kauppaketjujen tulo Suomeen) Kolmas, hintaindekseille ominainen harhatyyppi on ns substituutioharha Kuluttajahintaindeksin tapauksessa substituutioharha liittyy siihen, että perusperiodille arvioitu kulutusrakenne ei välttämättä pysy ajan tasalla, koska kuluttajien kulutustottumukset muuttuvat hyödykkeiden suhteellisten hintojen muuttuessa Esimerkiksi, jos lihan hinta nousisi nopeasti, saattaisivat kuluttajat ryhtyä ostamaan enemmän kalaa ja vihanneksia Tällaisessa tilanteessa kuluttajahintaindeksi kuvaa edelleen oikein perusajankohdan mutta ei yhtä hyvin muuttunutta kulutuskoria Talousteorian mukaan kuluttajahintaindeksin vanhan kulutuskorin mukaisella indeksillä on taipumus näyttää suurempaa inflaatiota kuin tuoreemman kulutuskorin mukaisella indeksillä Elinkustannusindeksi 1951:10=100 ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuvat kuluttajahintaindeksiin ja näin ollen indeksin yleiset virhelähteet ovat samat kuin kuluttajahintaindeksissä 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot kerätään tilastokauden 10-20 päivä tai koko kautta koskevana Tilastot laaditaan kausittain ja ne julkaistaan tilastokautta seuraavan n 14 päivänä tai lähimpänä arkipäivänä Tammin indeksit julkaistaan helmin 19 päivänä tai lähimpänä arkipäivänä Kaikki neljä indeksiä ovat ilmestyessään lopullisia 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Kuluttajahintaindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla Sieltä löytyy tilaston pdf-julkaisu, joka on tilattavissa myös maksullisena paperijulkaisuna Lisäksi tilastoista on saatavissa tietoa tietokantapalvelusta Keskeiset, yleiset kuvailutiedot on selvitetty tässä dokumentissa, joka sisältyy kuluttajahintaindeksin tilastosivustoon Tilastokeskuksen verkkokoulussa on oma opintojakso hintaindekseistä Sen yksi osuus käsittelee kulloinkin voimassa olevan kuluttajahintaindeksin (tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2010=100) laadintamenettelyjä tässä esitettyä tarkemmin Kuluttajahintaindeksin www-sivustolla on mm selvitys käytetyistä luokituksista ja käsitteistä ja indeksin yksityiskohtaisempi painorakenne 6 Tilastojen vertailukelpoisuus 61 Vertailtavuus muihin aineistoihin Hintavertailutietoja tuottavat myös muut viranomaiset ja yksityiset yritykset kuten Kuluttajavirasto, Kuluttajatutkimuskeskus ja tiedotusvälineet Erilaisten menetelmien ja suppeampien otosten vuoksi ne saattavat antaa hintakehityksestä hieman poikkeavan kuvan kuin kuluttajahintaindeksi Hintakehitysarviot ovat usein lähellä toisiaan 12
Kuluttajahintaindeksiä arvioidaan usein myös suhteessa tiedonkäyttäjän omiin kokemuksiin hinnanmuutoksista Esimerkiksi euron käyttöönoton yhteydessä usein viitattiin siihen, että oma kokemus sanoo hintojen nousseen selvästi vaikkei kuluttajahintaindeksi näyttäisikään nousua Kokemus yleistä inflaatiota suuremmasta (tai pienemmästä) hinnannoususta on mahdollinen, koska yhdenkään yksittäisen kuluttajan kulutuskori ei ole täysin samanlainen kuin kuluttajahintaindeksin perustana oleva keskimääräinen kulutuskori Esimerkiksi alkoholin hinnanmuutokset näkyvät keskimääräisessä inflaatiossa, koska alkoholiin käytetään huomattava summa rahaa Raittiin henkilön oman kulutuskorin hinta ei tässä tapauksessa kuitenkaan muuttuisi 62 Vertailtavuus historiatietoihin Kun kuluttajahintaindeksin hyödykekoria tai luokituksia muutetaan, tilastosarjat kytketään toisiinsa ketjuttamalla Menettelyn seurauksena on saatavissa pitkiä aikasarjoja yleisestä inflaatiosta Varhaisin virallinen inflaatiosarja alkaa vuodesta 1914 Jälkikäteen on tuotettu sarja, joka alkaa vuodesta 1860 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Kuluttajahintaindeksi on osa vakiintunutta makrotaloudellista tilastotuotantoa Indeksin tietoja käytetään mm kansantalouden tilinpidon yksityisen kulutuksen deflaattorina, joten tilinpidon kulutusaikasarjat ja kuluttajahintaindeksin sarjat ovat teknisistä syistä varsin yhtenäisiä Tärkeimpinä käsitteellisinä poikkeamina suhteessa kansantalouden tilinpitoon on omistusasuminen, jossa tilinpidon käyttämä vuokraekvivalenssimenettely saattaa johtaa erilaiseen tulokseen kuin kuluttajahintaindeksin hankintakustannusten mittaamiseen perustuva menettely Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa noin 86 prosenttia kansallisen indeksin kulutuskorista Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin eivät lu omistusasuminen, korot, rahapelit ja veroluonteiset maksut, jotka ovat mukana kansallisessa kuluttajahintaindeksissä Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices) Näistä EU:n tilastovirasto laskee EU- ja EMU-tasoiset indeksit 13
Hinnat ja kustannukset 2011 Lisätietoja Juhani Pekkarinen (09) 1734 3476 Jaana Hellman (09) 1734 2661 Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar kuluttajahintaindeksi@tilastokeskusfi wwwtilastokeskusfi Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus Asiakaspalaute: wwwtilastokeskusfi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C 00022 TILASTOKESKUS puh (09) 1734 2011 faksi (09) 1734 2500 myynti@tilastokeskusfi wwwtilastokeskusfi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1796-3524 (pdf) ISSN 0784-820X (print) Tuotenumero 3147 (print)