POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Yleistä... 4 3. Kysely... 4 4. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu... 8 4.1 Päijänteen kalasaalis... 9 4.2 Päijänteen verkkokalastussaalis... 10 4.3 Päijänteen pyyntiponnistus... 15 4.4 Kalastuksen valvonta... 17 4.4 Kalakantojen muutokset... 18 4.6 Kalojen keskikoon muutokset... 23 4.7 Saaliskalan keskikoko ja haluttu saalis... 27 4.8 Kalastuksen säätely... 29 4.8.1 Verkkokalastusrajoitukset... 30 4.8.2 Alamitat... 31 4.9 Saalisvarmuus... 32 4.10 Taimen... 33 4.11 Ravustus... 34 4.12 Säännöstely... 36 4.13 Kalastusta haittaavia tekijöitä Päijänteellä.... 36 4.14 Kalastuksen arvottaminen... 37 4.15 Avoimet vastaukset ja vapaa sana... 38 5. Päijänteen siika- ja haukikannat... 39 5.1 Siika... 39 5.2 Hauki... 42 6. Yhteenveto... 47 LIITTEET... 49 1-7: Päijänteen pyydysyksiköitä lunastaneiden kokonaissaalis alueittain. 8-14: Päijänteen avovesi- ja talvipyynnin verkkokalastussaalis alueittain. 2
1. Johdanto Tiedustelun pääasiallisena tavoitteena oli selvittää Päijänteen vapaa-ajankalastuksen verkkokalastuksen määrää ja saalista. Lisäksi tiedustelussa keskityttiin säännöstelyn vaikutuksiin erityisesti siian ja hauen osalta. Päijännettä säännöstellään ja siitä tutkimusten mukaan aiheutuu haittaa erityisesti siian ja hauen lisääntymiselle (Valkeajärvi ym. 2001). Säännöstelyn haittojen kompensoimiseksi säännöstelijä joutuu maksamaan kalatalousmaksua, jota on käytetty siika- ja hauki-istutuksiin sekä niiden tuloksellisuuden seurantaan. Tässä tiedustelussa pyritään selvittämään siika- ja hauki-istutusten tuloksellisuutta. Päijänteelle kohdistunut kalatalousmaksu on ollut viime vuosina 37 000, mutta Päijänteen säännöstelyn aiheuttamista haitoista on edelleen oikeusprosessi kesken. Päijänteellä on paljon toimijoita ja kalataloudellisen toiminnan rakenteita on pyritty yksinkertaistamaan esim. yhdistämällä kalastusalueita ja perustamalla Päijänteen kalastusalueiden neuvottelukunta ja yhdistämällä lupamyyntiä. Myös pyyntirajoituksia ja kalastuskieltoja on pyritty luomaan kokonaisuuksien mukaan. Etelä- ja Keski-Päijänteen ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueet ovat viime vuosina lisänneet tuntuvasti Päijänteelle tehtyjen hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaa. Tämä tiedustelu on osa tätä isompaa kokonaisuutta, joka pitää sisällään tiedustelun lisäksi mm. kirjanpitokalastusta (verkko, trooli ja uistelu) sekä saalisnäytteitä (siika, muikku ja kuha). Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma päivitetään vuoden 2013 aikana. Kalastustiedustelulla hankitaan pohjatietoa suunnitelmaa varten. Tiedustelu on toteutettu yhteistyössä Etelä- ja Keski-Päijänteen- ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueiden kesken. Rahoitusta tiedustelun tekemiseen on kalastusalueiden lisäksi saatu Keski-Suomen ELY-keskuksesta Päijänteen säännöstelyn kalatalousmaksusta. Pohjois- Päijänteen osalta haluamme kiittää Markku Tammikarin työpanosta vastausten käsittelyssä ja tietysti kaikkia kyselyyn vastanneita kalastajia. 3
2. Yleistä Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi (1116 km²), jonka merkitys kalataloudellisesti, mutta myös muun virkistyskäytön kannalta on huomattava. Päijänteen erikoisuutena on myös Judinsalon- ja Tehinselän alueilla sijaitsevat yleisvesialueet. Yleisvesialueiden merkitys etenkin ammattikalastuksen suhteen on todella suuri. Yleisvesien kalastusta hallinnoi Etelä- ja Keski- Päijänteen kalastusalue. Päijänteen vedenlaatu on parantunut viimeisten kymmenien vuosien jälkeen merkittävästi ja on vakiintunut hyväksi tai erinomaiseksi muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Koko Päijännettä koskeva kalastusta on selvitetty viimeksi 1990-luvun puolessa välissä. Tällöin tiedustelu koski vuoden 1996 kalastusta (Valkeajärvi & Salo 2000). Tiedustelu tehtiin väestörekisteripohjaisella otannalla ja sen avulla selvitettiin kaikkea kalastusta Päijänteellä. Pohjois-Päijänteen kalastusta koskeva tiedustelu on tehty 1997 (Teppo, 1997) koskien vuoden 1996 kalastusta. Siinä tiedustelu oli osoitettu myös lupia lunastaneille kalastajille. Vuoden 2011 tiedustelu tehtiin osakaskuntien luvan lunastaneille kalastajille. Otannasta johtuen tiedustelu antaa tarkkaa tietoa lähinnä verkkokalastuksesta, koska muilla kuin osakaskuntien luvilla kalastaneet eivät otantaan kuuluneet. Tällöin esim. yleiskalastusoikeuksilla kalastaneiden tiedot eivät näy tässä selvityksessä. Verkkokalastuksen lisäksi ainoastaan katiskapyynnistä voi saada suuntaa antavia tuloksia. Niidenkin luotettavuutta heikentää se, että osa osakaskunnista on vapauttanut katiskapyynnin lupamaksuista. Vuoden 1996 tiedustelussa oli mukana myös ammattikalastajat, jotka ovat nyt tämän tiedustelun ulkopuolella. 3. Kysely Tiedustelu lähetettiin vesialueiden omistajien (osakas- ja kalastuskunnat) pyydysyksikkölupia lunastaneille kalastajille, josta muodostuu tämän tiedustelun otos. Osoitetiedot kerättiin luvanmyyntivihkoista ja puuttuvia osoitetietoja haettiin numerotiedustelusta. Lisäksi osakaskuntien puheenjohtajat auttoivat niiden hankkimisessa. Tiedustelua varten osakas- ja kalastuskuntia pyydettiin toimittamaan lupatiedot kalastusalueelle. Lupatiedot saatiin yhteensä 19:ltä Etelä- ja Keski-Päijänteen ja 21:ltä Pohjois-Päijänteen vesialueiden omistajalta. Loput eivät toimittaneet tietoja tai luvan ostaneiden yhteystietoja ei ollut kerätty. Jos lupia lunastaneita oli osakaskunnassa yhteensä alle 100 lähetettiin tiedustelu kaikille lupia lunastaneille. Jos luvan lunastaneita oli 101-150 tiedustelu lähetettiin 66 % kalastajista, jos 151-200 50 % kalastajista ja yli 200 luvan lunastaneelle 30 % kalastajista tai niin monelle, kun yhteystietoja voitiin varmentaa. Ensimmäinen kyselykierros oli lähetetty 19.3.2012 mennessä ja toinen kierros 16.5.2012. Noin 1600 lupia lunastaneesta Pohjois-Päijänteen kalastajasta 1151 sai postissa tiedustelun. Vastauksia kertyi 625 kappaletta, jolloin vastausprosentti oli 54,3. Etelä- ja Keski-Päijänteellä lupatiedot saatiin yhteensä 1731 kalastajalta, joista 934 lähetettiin tiedustelulomake. Vastauksia kertyi yhteensä 513. Vastausprosentiksi tuli 56,9 %. Pohjois-Päijänteellä arvioitiin 395 vastauksen perusteella 1332 kalastajan kalastusta. Samassa yhteydessä postitettiin myös tiedustelu uistelulupia lunastaneille kalastajille. 4
Tiedustelua varten Päijänne jaettiin 7 eri alueeseen (Kuvat 1 ja 2). Osa tuloksista on esitetty koko Päijännettä koskevana, osa kalastusalueittain ja sitä pienempinä alueina (7 kpl). Tiedustelun tulokset on käsitelty myös osakaskuntakohtaisesti, vaikka niitä ei tässä tiedustelussa ole esitetty. Tuloksia voidaan hyödyntää myöhemmin. Osakaskunta/kalastuskunta rajojen takia aluejakoa ei voitu tehdä tarkalleen esim. selittäin, koska osalla osakaskunnista on vettä useammalla selällä. Vastauksista ei voitu todeta tarkkaa kalastuspaikkaa. Kyselyyn vastanneiden tulokset yleistettiin koskemaan kaikkia osakaskuntien luvan lunastaneita henkilöitä. Tämä saattaa yliarvioida tuloksia, koska todennäköisesti kyselyyn ovat vastanneet yleisemmin ne joiden kalastus on aktiivisinta. Tiedustelussa oli myös mukana sellaisia kalastajia, jotka eivät olleet kalastaneet Päijänteellä, vaan osakaskuntien muilla järvillä. Nämä kalastajat vähennettiin lupia lunastaneiden ryhmästä, jolloin saatiin joukko Päijänteellä kalastaneita. Heidän oletettiin kalastaneen samalla tavalla kyselyyn vastanneiden mukaisesti. Niiden osakaskuntien kalastus, joille luvanmyyntitietoa ei ollut saatavilla, arvioitiin vesihehtaarien perusteella aluekohtaisesti (7 kpl) yhtä suureksi kuin tiedusteluissa mukana olleiden alueiden kalastus. Järjestäytymättömien tai yksityisten vesialueiden kalastus puolestaan arvioitiin puoleen saman alueen järjestäytyneiden vesialueiden kalastuksesta, koska niiden kalastus on oletettavasti huomattavasti pienempää kuin järjestäytyneiden vesialueiden, joissa on järjestetty luvanmyynti (Taulukko 1). Päijänteessä lisäksi suurin osa osakaskunnista myy lupia myös osakaskuntien ulkopuolisille kalastajille. Tiedustelussa ei ole mukana Pohjois-Päijänteen uistelulupakalastajia, Päijänteen yhteisluvan uistelukalastajia eikä läänikohtaisella viehekortilla kalastaneita kalastajia (jos eivät kuuluneet osakaskuntien lupia lunastaneiden perusjoukkoon). Tiedustelusta puuttuu siis yleisoikeudellisen kalastuksen, läänikohtaisen vieheluvan, uistelukalastuksen ja ammattikalastuksen paine. Ammattikalastajien osalta ei saatu kattavasti vastauksia ja tiedustelu arvioi siten käytännössä vapaa-ajan kalastusta. Osakaskuntien pinta-alat eivät ole täsmällisiä, koska osa aloista on arvioitu kartoista. Osakaskunnilla on usein vesialueita myös Päijänteen ulkopuolella, mitkä arvioitu pois osakaskuntien kokonaispinta-alasta. Sama tilanne on järjestäytymättömien ja yksityisten vesialueiden osalta. Taulukko 1. Päijänteen eri osa-alueiden järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien osakaskuntien vesialueiden pinta-alat (ha) Päijänteen vesialueet ha alue 1 alue 2 alue 3 alue 4 alue 5 alue 6 alue 7 Yht. Järjestäytyneet (lupatiedot) 9588 11355 11045 6423 23054 12312 8377 82154 Järjestäytyneet (ei lupa tietoja) 0 0 0 4102 50 5932 432 10516 Järjestäytymättömät (ei tietoja) 1090 0 8450 4667 1700 1857 0 17764 Yhteensä 10678 11355 19495 15192 24804 20100 8809 110434 5
Kuva 1. Pohjois-Päijänteen osa-aluejako. 1= Vaajavirta-Ristinselkä, 2=Rutasalmi-Mustanselkä ja 3=Juokslahti-Vanhaselkä-Tiirinselkä. 6
Kuva 2. Etelä- ja Keski-Päijänteen osa-aluejako. 4=Judinsalonselkä, 5=Tehinselkä, 6= Rapalaniemi- Pulkkilanharju ja 7= Asikkalanselkä. 7
4. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu Tiedustelussa selvitettiin kalastajien ikärakennetta. Pyydyskalastusharrastuksen tiedetään vähentyneen koko maassa ja myös Päijänteellä (Moilanen 2011). Muissa tiedusteluissa ikärakennetta ei ole juurikaan selvitetty. Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien keski-ikä Päijänteellä vuonna 2011 oli 63 v. Kalastajista yli 60 % oli yli 60-vuotiaita (Kuva 3). Ikärakenne vaikuttaa kalastustapoihin ja tottumuksiin. 40 35 30 25 % 20 15 10 5 0 15-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 90-99 Ikä v. Kuva 3. Päijänteen kalastustiedusteluun vastanneiden ikäjakauma. Päijänteelle pyydysyksiköitä lunastaneista kalastajista lähes 60 % myös pilkkivät tai onkivat Päijänteellä. Läänikohtainen viehekortti ei ole kovinkaan suosittu tiedustelun otantaryhmässä eikä ikään perustuvaa viehekalastusoikeuttakaan käyttänyt kuin reilu kolmannes vastaajista. Kalaveden omistajien lupa tulisi tiedustelun otantatavasta riippuen olla 100 %, joka toisaalta selittää kalastajien epävarmuutta suhteellisen sekavassa lupapolitiikassa. Kalastus on yleinen harrastus ja sitä harjoitetaan monin eri tavoin Yleisoikeudellinen kalastus (onkiminen ja pilkkiminen) 59 % Viehelupa (ns. läänikortti) 15 % Ikään perustuva kalastusoikeus (alle 18 v. tai yli 65 v.) 36 % Kalaveden omistajan lupa (osakaskunnan pyydysmerkit) 87 % Koko Päijänteen viehekalastusluvalla 5 % Pohjois-Päijänteen viehekalastusluvalla 7 % Etelä-Päijänteen kalastusyhdistyksen luvalla 6 % 8
Yli 50 % vastanneista piti itseään vapaa-ajan kalastajana, joka kyselyssä annettujen vaihtoehtojen mukaan tarkoitti ympärivuotista kalastusta. Lähes yhtä suuri joukko (46 %) piti itseään mökkikalastajana, mikä tarkoittaa sitä, että heidän kalastuksensa painottuu vain avovesikauteen. Kyselyyn vastanneista kolme piti itseään ammattikalastajana ja 2 kalastajaa sai kyselyn perusteella lisäansioita kalastuksesta. Varsinaisesti kysely ei koskenut ammattikalastajia. 4.1 Päijänteen kalasaalis Päijänteen vapaa-ajankalastuksen (osakaskuntien lupia lunastaneista arvioitu) kalansaalis vuonna 2011 oli yhteensä noin 241 tonnia (2,18 kg/ha) (Taulukko 2). Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien kokonaissaaliista 20,7 % oli ahventa, 18,6 % haukea, 16 % muikkua, 15,2 % kuhaa ja 9,1 % lahnaa. Eniten saalista (20 %) saatiin 55 mm verkoilla (48 397 kg), toiseksi eniten 17 % saaliista (40 654 kg) saatiin muikkuverkoilla. Niiden saalis oli käytännössä muikkua, jota saatiin erityisesti Etelä- ja Keski-Päijänteellä. Kolmanneksi pyytävin 15 % osuudella oli katiska, jonka kokonaissaalis oli 36 543 kg. Tiedustelu kohdistui verkkokalastajien saaliiseen ja verkkojen osuudeksi kokonaissaaliista tuli 65 % (157 495 kg) (Taulukko 2). Siikaa Päijänteestä saatiin v. 2011 10 918 kg ilman ammattikalastajien saalista. Vuoden 1996 siikasaaliiksi ilman troolipyyntiä oli arvioitu 63 118 kg. Luvussa on mukana ammattikalastajien muilla kuin troolilla saama siikasaalis. Päijänteessä oli 1980-luvun alkupuolelta lähtien ollut muikkukato. Kanta alkoi vahvistua vuonna 1996. Heikko muikkukanta näkyi vahvempana siikakantana ja sen lisäksi runsaat siikaistutukset vaikuttivat saaliisiin edellisen tiedustelun aikana. Siikaistutukset Pohjois-Päijänteellä ovat vähentyneet, mutta myös kalastusalueella 2007 alkaneet verkkojen solmuvälirajoitukset aiheuttavat haasteita juuri isomman siian pyyntiin. Taimensaalis oli ilman troolipyyntiä 1996 n. 18 500 kg. 2011 taimenta saatiin Päijänteestä 5 257 kg ilman ammattikalastuksen, uistelun ja troolin pyyntipainetta. Taimenten istutukset olivat 1990-luvun alussa suurimmillaan, mikä näkyi myös vuoden 1996 saaliissa. Toisaalta pyyntipaine oli 1990- luvulla huomattavasti vuotta 2011 suurempi, mikä osittain vaikutti suurempaan taimensaaliiseen v. 1996. Kuhaa saatiin 1996 ilman troolipyyntiä n. 17 700 kg. Vuonna 2011 kuhasaaliit olivat ilman ammattikalastuksen, uistelun ja troolin pyyntipainetta 36 562 kg. Kuhakanta onkin kasvanut Päijänteessä ja virkistyskalastuksen saalis on yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 1996 kokonaissaaliiseen (n. 17700 kg). Suurimmat kuhan hehtaarisaaliit saadaan Päijänteen pohjoisosista. Kuhasaaliit pienentyvät etelää kohti, vaikka kanta onkin vahvistunut vuoteen 1996 verrattuna. Kuhakannan kasvuun ovat vaikuttaneet mm. lisääntyneet istutukset ja lämpimät kesät. Tiedustelussa ei ollut mukana Päijänteen ammattikalastajia. Päijänteen yleisvesillä kalastavat troolarit ovat kirjanpitovelvollisia saaliistaan. Heidän vuoden 2011 kokonaissaaliinsa oli 173 000 kg, josta 81 % oli muikkua. Saalis jakautuu Judinsalonselältä Pulkkilanharjulle saakka. Kokonaissaaliissa ei ole mukana kahta lähinnä Asikkalanselällä kalastavaa troolia. Pohjois- Päijänteelle on myönnetty 3:lle eri troolikunnalle kalastuslupa, joiden kalastuksesta ei kuitenkaan saada tilastoja. 9
4.2 Päijänteen verkkokalastussaalis Koko Päijänteen verkkokalastuksen saalis vuonna 2011 oli 157 495 kg. Eniten saatiin muikkua (24 %) ja toiseksi eniten kuhaa (20 %) ja kolmanneksi haukea (19 %) (Taulukko 3). Saaliista n. 33 % pyydettiin talviaikaan. Talvipyynnin aikana eniten Päijänteestä saadaan saalista 55 mm verkoilla (48 397 kg). Solmuväliltään 55 mm:n ja sitä isommilla verkoilla saalis oli n. 45 % kuhaa. Kuhan osuus saaliissa on erityisen korkea Pohjois-Päijänteellä, jossa muutamana talvikuukautena pyydetään enemmän kuhaa kuin koko avovesipyynnin aikana yhteensä. Etelä- ja Keski-Päijänteellä kuhan merkitys vähenee ja hauen ja lahnan suhteellinen osuus lisääntyy harvoilla verkoilla pyydettäessä (Kuva 5). (Kts. LIITTEET 8-14). 34-40 mm verkkojen talvipyynnin saaliista 48 % eli 651 kg on madetta. Taulukossa 4 on esitetty koko Päijänteen vapaa-ajan verkkokalastuksen yksikkösaaliit g/verkkovrk. Muikkusaalis kertyy Etelä-Päijänteen hyvistä muikkusaaliista. Hauen suurimmat yksikkösaaliit saadaan 41-50 mm verkoilla läpi vuoden. Kuhan suurimmat yksikkösaaliit saadaan harvoilla yli 55 mm verkoilla niin avovesipyynnin kuin talvipyynnin yhteydessä. Siian yksikkösaaliit ovat korkeimmillaan tiheillä 27-33 mm verkoilla pyydettäessä (taulukko 4). Avovesiaikaan saadaan 67 % koko vuoden saaliista. Avovesipyynnin saaliista n. 32 % on muikkua, n. 14 % kuhaa ja haukea. Muikkusaalis painottuu Etelä- ja Keski-Päijänteelle (mm. Liitteet 6 ja 7). Pienen solmuvälin verkoilla (27-40 mm) tavoitellaan siikaa ja ahventa. Näiden verkkojen avovesipyynnin saaliista n. 27 % oli ahventa, 24 % siikaa ja haukea n. 12,9 %. Taimensaaliista saadaan n. 80 % avovesipyynnin yhteydessä (Taulukko 6). Taulukossa 7 on esitetty lajikohtaiset hehtaarisaaliit alueittain. Tarkasteltaessa Päijänteen pohjoisinta osaa, niin vuoden 1996 (Teppo 1996) tutkimuksessa hauki ja siika olivat lahnan ja mateen kanssa yleisimmät verkkosaaliit Vaajavirta-Ristinselän alueella. Nykyisin kuha on siellä verkkosaalissa ylivoimaisesti saaduin kala lähes 11 000 kg:n kokonaissaaliilla. Seuraavaksi suurimmat ovat lahna lähes 7 000 kg:n ja hauki lähes 5000 kg:n saaliilla. Seuraavina ahven 1 660 kg, made 1188 kg ja muikku 1 057 kg. Siikaa saatiin enää alle 1000 kg vuonna 2011, kun saalis vuonna 1996 oli ollut 4 290 kg (Teppo 1997) (LIITE 1). Vuodesta 1987 vuoteen 1996 kuhan verkkosaalis oli noussut Pohjois-Päijänteellä 2-3 kertaiseksi (Teppo 1997). Vuodesta 1996-2011 saalis on Vaajavirta Ristinselän alueella noussut 2,5-9 kertaisiksi verrattuna Tepon (1997) ja Valkeajärven & Salon (2000) tutkimuksiin. 10
Taulukko 2. Päijänteen pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen kokonaissaalis (kg) 2011. Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muu Yht. % Muikkuverkot 255 38412 188 57 8 0 58 641 894 85 7 24 51 40683 17 Verkko 27-33 mm 342 0 1781 157 64 9 206 1270 2361 46 4 44 13 6321 3 Verkko 34-40 mm 3061 0 4674 2961 436 303 981 1431 4720 40 39 818 458 19922 8 Verkko 41-50 mm 7841 0 1993 3375 777 279 1433 506 3261 108 101 1391 447 21518 9 Verkko 55 mm 13606 0 1337 17245 2335 376 8857 220 1805 31 137 1912 536 48397 20 Verkko 60 mm 4547 0 87 7768 722 271 6401 84 78 0 18 514 194 20684 9 Katiska 4082 0 9 152 0 0 1850 7543 15656 0 0 5469 1781 36543 15 Rysä 318 0 63 9 9 0 706 114 180 0 0 140 120 1659 1 Loukkurysä 125 0 528 106 0 0 248 17 106 0 0 0 0 1130 0 Onki/Pilkki 282 4 149 40 9 0 334 1829 12815 42 0 165 256 15925 7 Uistin,virveli 3317 0 0 915 160 9 12 1 1423 0 0 0 0 5836 2 Uistelu 4093 0 7 3049 596 187 0 0 935 0 28 0 6 8901 4 Pitkäsiima 48 0 0 14 22 0 150 4 14 0 0 36 9 297 0 Syöttikoukku 375 0 0 0 0 0 44 1 9 0 0 42 0 472 0 Nuotta 17 266 37 0 0 0 110 43 42 83 3 0 0 601 0 Muu pyydys 2501 11 64 714 120 8 463 1597 5648 209 3 778 296 12412 5 Yhteensä 44810 38693 10918 36562 5257 1441 21856 15302 49948 644 341 11333 4166 241271 100 % 18,6 16,0 4,5 15,2 2,2 0,6 9,1 6,3 20,7 0,3 0,1 4,7 1,7 100,0 60000 50000 40000 kg 30000 20000 44810 38693 36562 49948 10000 0 21856 15302 10918 11333 5257 4166 1441 644 341 Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muu Kuva 4. Päijänteen pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen kokonaissaalis (kg) 2011 lajeittain. 11
Verkkovrk/ha Verkko vrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Järvilohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Yht. Verkkovrk/ha Verkko vrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Yht. Taulukko 3. Päijänteen vapaa-ajan verkkokalastuksen kokonaissaalis (kg) lajeittain 2011 AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 0,45 50180 255 38412 188 57 8 0 58 641 894 85 7 24 51 40680 Verkko 27-33 mm 0,17 18754 279 0 1781 157 55 0 206 1270 2295 46 0 31 13 6133 Verkko 34-40 mm 0,89 97818 2836 0 4598 2826 408 293 934 1430 4672 40 39 166 326 18568 Verkko 41-50 mm 0,50 55306 5039 0 1731 3023 675 264 1244 491 3069 7 101 165 144 15958 Verkko 55 mm 1,16 128353 6285 0 1117 8540 1749 266 6553 208 1411 31 105 736 153 27154 Verkko 60 mm 0,30 33008 1729 0 78 2082 569 202 5334 84 70 0 6 131 45 10330 TALVIPYYNTI Verkko 27-33 mm 0,01 1288 63 0 0 0 9 9 0 0 66 0 4 13 0 164 Verkko 34-40 mm 0,09 9674 224 0 76 135 28 9 47 1 49 0 0 651 133 1353 Verkko 41-50 mm 0,27 30278 2802 0 262 353 102 15 189 15 192 102 0 1226 303 5561 Verkko 55 mm 1,34 147707 7321 0 220 8705 586 110 2305 12 394 0 33 1175 383 21244 Verkko 60 mm 0,65 71270 2818 0 10 5686 153 69 1067 0 8 0 13 382 149 10355 Pyynti yhteensä 5,83 643637 29651 38412 10061 31564 4342 1237 17937 4152 13120 311 308 4700 1700 157495 Kg/ha 0,270 0,349 0,091 0,287 0,039 0,011 0,163 0,038 0,119 0,003 0,003 0,043 0,015 1,432 Taulukko 4. Päijänteen vapaa-ajan verkkokalastuksen yksikkösaalis (g/verkkovrk) 2011 eri solmuväleillä sekä kokonaisyksikkösaaliit kalalajeittain. AVOVESIPYYNTI 2011 Muikkuverkot 0,45 50180 5,08 765,36 3,75 1,14 0,16 0,00 1,16 12,77 17,82 1,69 0,14 0,48 1,02 810,56 Verkko 27-33 mm 0,17 18754 14,88 0,00 94,97 8,37 2,93 0,00 10,98 67,72 122,37 2,45 0,00 1,65 0,69 327,02 Verkko 34-40 mm 0,89 97818 28,99 0,00 47,01 28,89 4,17 3,00 9,55 14,62 47,76 0,41 0,40 1,70 3,33 189,82 Verkko 41-50 mm 0,5 55306 91,11 0,00 31,30 54,66 12,20 4,77 22,49 8,88 55,49 0,13 1,83 2,98 2,60 288,45 Verkko 55 mm 1,16 128353 48,97 0,00 8,70 66,54 13,63 2,07 51,05 1,62 10,99 0,24 0,82 5,73 1,19 211,56 Verkko 60 mm 0,3 33008 52,38 0,00 2,36 63,08 17,24 6,12 161,60 2,54 2,12 0,00 0,18 3,97 1,36 312,95 TALVIPYYNTI 2011 Verkko 27-33 mm 0,01 1288 48,91 0,00 0,00 0,00 6,99 6,99 0,00 0,00 51,24 0,00 3,11 10,09 0,00 127,33 Verkko 34-40 mm 0,09 9674 23,15 0,00 7,86 13,95 2,89 0,93 4,86 0,10 5,07 0,00 0,00 67,29 13,75 139,86 Verkko 41-50 mm 0,27 30278 92,54 0,00 8,65 11,66 3,37 0,50 6,24 0,50 6,34 3,37 0,00 40,49 10,01 183,66 Verkko 55 mm 1,34 147707 49,56 0,00 1,49 58,93 3,97 0,74 15,61 0,08 2,67 0,00 0,22 7,95 2,59 143,83 Verkko 60 mm 0,65 71270 39,54 0,00 0,14 79,78 2,15 0,97 14,97 0,00 0,11 0,00 0,18 5,36 2,09 145,29 Yhteensä 5,83 643636 46,07 59,67 15,63 49,04 6,75 1,92 27,87 6,45 20,38 0,48 0,48 7,30 2,64 244,69 12
Verkkovrk/a Verkko vrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Järvilohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Verkkovrk/ha Verkko vrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Yht. Taulukko 5. Päijänteen verkkosaaliin lajiosuudet (%) verkkoluokittain 2011 ja kokonaissaaliin suhteellinen osuus verkkosaaliista. AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 0,45 50180 1 94 0 0 0 0 0 2 2 0 0 0 0 100 Verkko 27-33 mm 0,17 18754 5 0 29 3 1 0 3 21 37 1 0 1 0 100 Verkko 34-40 mm 0,89 97818 15 0 25 15 2 2 5 8 25 0 0 1 2 100 Verkko 41-50 mm 0,5 55306 32 0 11 19 4 2 8 3 19 0 1 1 1 100 Verkko 55 mm 1,16 128353 23 0 4 31 6 1 24 1 5 0 0 3 1 100 Verkko 60 mm 0,3 33008 17 0 1 20 6 2 52 1 1 0 0 1 0 100 TALVIPYYNTI Verkko 27-33 mm 0,01 1288 38 0 0 0 5 5 0 0 40 0 2 8 0 100 Verkko 34-40 mm 0,09 9674 17 0 6 10 2 1 3 0 4 0 0 48 10 100 Verkko 41-50 mm 0,27 30278 50 0 5 6 2 0 3 0 3 2 0 22 5 100 Verkko 55 mm 1,34 147707 34 0 1 41 3 1 11 0 2 0 0 6 2 100 Verkko 60 mm 0,65 71270 27 0 0 55 1 1 10 0 0 0 0 4 1 100 Pyynti yhteensä 5,83 643637 19 24 6 20 3 1 11 3 8 0 0 3 1 100 Taulukko 6. Päijänteen verkkokalastuksen vuoden 2011 kokonaissaaliin jakautuminen lajeittain eri solmuväleille %. AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 0,45 30483 1 100 2 0 0 0 0 15 7 28 2 1 3 Verkko 27-33 mm 0,17 10256 1 0 18 0 1 0 1 31 17 15 0 1 1 Verkko 34-40 mm 0,89 68317 10 0 46 9 9 24 5 34 36 13 13 4 19 Verkko 41-50 mm 0,5 35022 17 0 17 10 16 21 7 12 23 2 33 4 8 Verkko 55 mm 1,6 121307 21 0 11 27 40 22 37 5 11 10 34 16 9 Verkko 60 mm 0,3 29124 6 0 1 7 13 16 30 2 1 0 2 3 3 TALVIPYYNTI Verkko 27-33 mm 0,01 1288 0 0 0 0 0 1 0 0 1 0 1 0 0 Verkko 34-40 mm 0,09 9332 1 0 1 0 1 1 0 0 0 0 0 14 8 Verkko 41-50 mm 0,27 16833 9 0 3 1 2 1 1 0 1 33 0 26 18 Verkko 55 mm 1,34 126546 25 0 2 28 13 9 13 0 3 0 11 25 23 Verkko 60 mm 0,65 58994 10 0 0 18 4 6 6 0 0 0 4 8 9 Pyynti yhteensä 5,83 507501 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 13
Pinta-ala(ha) Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Järvilohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Yht. Taulukko 7. Verkkokalastuksen saalis kg/ha alueittain Päijänteellä 2011. Alue 1 10678 0,438 0,099 0,091 1,013 0,188 0,042 0,648 0,062 0,155 0,002 0,014 0,111 0,048 2,912 Alue 2 11355 0,524 0,138 0,103 0,509 0,029 0,007 0,180 0,024 0,215 0,001 0,003 0,053 0,011 1,796 Alue 3 19495 0,287 0,294 0,152 0,765 0,026 0,023 0,218 0,043 0,134 0,015 0,001 0,079 0,030 2,068 Alue 4 15192 0,156 0,084 0,033 0,142 0,009 0,002 0,079 0,049 0,098 0,0002 0,001 0,001 0,001 0,655 Alue 5 24804 0,218 0,058 0,057 0,104 0,022 0,008 0,097 0,015 0,074 0,000 0,004 0,018 0,022 0,696 Alue 6 20100 0,199 1,131 0,166 0,095 0,036 0,010 0,093 0,052 0,146 0,004 0,0 0,067 0,007 2,007 Alue 7 8809 0,187 0,818 0,119 0,016 0,038 0,004 0,131 0,068 0,152 0,004 0,0 0,030 0,006 1,572 Yhteensä 110433 Ka. 0,268 0,348 0,091 0,286 0,039 0,011 0,162 0,038 0,119 0,003 0,003 0,043 0,015 1,426 3,0 kg/ha 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Muut Made Nieriä Kuore Ahven Särki Lahna Järvilohi Taimen Kuha Siika Muikku Hauki Kuva 5. Päijänteen verkkokalastussaalis (kg/ha) alueittain 2011. 14
4.3 Päijänteen pyyntiponnistus Verkkokalastus (verkkovuorokausien määrä) on kyselyn perusteella selkeästi painottunut Pohjois- Päijänteelle (Taulukko 8). Runsainta verkkokalastus on Vaajavirta-Ristinselän alueella (n. 18 verkkovrk/ha)(kuva 6). Etelää kohti verkkokalastuksen määrä vähenee huomattavasti jo Rutasalmi-Mustanselän (alue 2) ja Juokslahti-Vanhanselkä-Tiirinselän alueilla (alue 3). Varsinainen tippuminen verkkokalastuksessa (verkkovuorokaudet) tapahtuu kuitenkin tultaessa Judinsalon alueelle (alue 4), jossa verkkovuorokausien määrä hehtaaria kohti on vain n. 1,5. Siitä etelään mentäessä verkkokalastuksen määrä nousee jälleen, mutta jää Asikkalanselän alueellakin n 5:een verkkovrk/ha. Aiemmassa tutkimuksessa (Valkeajärvi & Salo 2000) Vanhanselältä pohjoiseen verkkovuorokausia oli vähintään 20 ja Poronselällä, Vaajavirran alapuolella 30 verkkovrk/ha. Pohjois-Päijänteellä verkkokalastuksen määrää nostaa selkeästi kohtalaisen vahva kuhakanta, jota pyydetään runsaasti harvoilla verkoilla (55 mm ylöspäin). Etelä- ja Keski-Päijänteellä kuhasaaliit heikkenevät etelään päin mentäessä, mikä vähentää harvojen verkkojen käyttöä. Etelä- ja Keski- Päijänteellä muikkukanta on vahvistunut viime vuosina, mikä näkyy muikkuverkkojen verkkovuorokausien nousuna etelään mentäessä. Verrattuna vuoden 1996 tilanteeseen muikkuverkojen käyttö on paljon suurempaa, sen sijaan muu verkkokalastus on vähentynyt. Muikkukannan vahvistuminen näkyy myös ammattikalastajien yksikkösaaliiden nousuna Päijänteen Yleisvesillä (Ranta Julkaisematon). Kohtalaisen vahva muikkukanta heikentää siikakantaa, mikä huomataan myös ammattikalastajien siian yksikkösaaliiden laskuna. Vaikka siikakanta on eteläisellä Päijänteellä heikentynyt, niin siitä huolimatta tiheiden siikaverkkojen käyttö on yleisin pyyntitapa. Niiden suhteellinen osuus verkkokalastuksesta lisääntyy etelään päin mentäessä ja samalla harvojen verkkojen käyttö vähenee. Kokonaisuudessa Päijänteen verkkokalastus on vähentynyt huomattavasti verrattuna vuoden 1996 tilanteeseen (Valkeajärvi & Salo 2000). Vuoden 1996 tiedustelussa oli mukana myös ammattikalastajat, mikä osaltaan selittää 1996 suurempia verkkomääriä hehtaaria kohti. Ammattikalastus verkoilla on myös vähentynyt todella rajusti Etelä- ja Keski-Päijänteellä, joka näkyy mm. Päijänteen Yleisvesien kalastuksessa ja lupamyynnissä. Siellä verkoilla kalasti vuonna 2011 ainoastaan kaksi ammattikalastajaa, kun niitä vuonna 1996 oli 9 kalastajaa. Vuonna 1996 ammattikalastajien verkkovuorokausien määrä yleisvesillä oli 47 086, kun se vuonna 2011 oli enää 8837 (julkaisematon Ranta). Taulukossa 8 on esitetty myös muiden pyydysten pyyntiponnistus. Ne kuvaavat osakaskuntien luvalla kalastaneiden kalastusta. Luvuissa ei ole mukana Päijänteellä pelkästään yleiskalastusoikeuksilla tai yhteisluvilla kalastaneiden kalastusta, koska tiedustelu oli suunnattu ainoastaan osakaskuntien lupia lunastaneille. 15
Verkkovrk/ha Taulukko 8. Päijänteellä osakaskuntien lupia lunastaneiden kalastajien pyyntiponnistus alueittain v. 2011. (seisovilla pyydyksillä pyyntivuorokaudet ja vapa-kalastusvälineillä kalastuspäivät) alue 1 alue 2 alue 3 alue 4 alue 5 alue 6 alue 7 Muikkuverkot 5553 6161 9704 1910 3387 15456 8008 27-33 mm 1925 2896 1467 151 1650 9110 2842 34-40 mm 10270 13311 38274 3903 10846 11145 19745 41-50 mm 3265 22115 7197 7191 24977 14520 6318 55 mm 155975 29793 44923 7746 23626 7896 6102 60 mm 16809 28757 34007 2748 16003 4256 1699 Katiska 25411 14777 14998 10609 11041 12248 4235 Rysä 133 584 0 373 350 0 0 Loukkurysä 0 20 0 0 0 0 0 Onki/Pilkki 6305 2623 3635 623 1628 1987 882 Uistin,virveli 2575 918 1577 785 540 1103 821 Uistelu 6053 7143 14370 2787 4115 6072 1094 Pitkäsiima 157 5 0 0 8 4 0 Syöttikoukku 133 268 236 2944 4430 1289 0 Nuotta 0 3 0 0 0 0 20 Muut pyydykset 18 0 0 736 0 8 221 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 60 mm 55 mm 41-50 mm 34-40 mm 27-33 mm Muikkuverkot 4,00 2,00 0,00 Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Kuva 6. Alueellinen verkkokalastuksen pyyntiponnistus Päijänteellä 2011 (verkkovrk/ha) 16
4.4 Kalastuksen valvonta Päijänteen kalastuksenvalvonnan tehokkuutta selvitettiin tiedustelemalla kalastajien omakohtaisia havaintoja. Yli puolet kalastajista ei ole ollut tekemisissä valvonnan kanssa ollenkaan vuosien 2009-2011 aikana (Taulukko 9). Etelä- ja Keski-Päijänteellä kalastajien kalastusta oli valvottu suoraan vähintään kerran 3 vuoden aikana 36 % osalta Pohjois-Päijänteellä 32 % osalta. Epäsuorasti valvonnan kanssa oltiin tekemisissä vastaavasti 39 % ja 47 % osuudella vastaajista. Suhtautumista valvontaan selvitettiin kysymällä pitäisikö valvontaa lisätä. Pohjois-Päijänteellä 51 % vastanneista toivoi valvonnan lisäämistä ja 49 % ei katsonut sitä tarpeelliseksi. Etelä- ja Keski- Päijänteellä valvontaan suhtauduttiin hyvin samalla tavalla, jossa 54 % kalastajista halusi lisää valvontaa (Taulukko 9). Avoimissa vastauksissa valvontaa kuitenkin toivottiin useammin lisättävän niin uistelijoiden kohdalla kuin verkkorajoitusten noudattamiseksi sekä pyydysten oikein merkitsemiseksi. Taulukko 9. Valvonnan näkyvyys Päijänteellä 2007-2011 kalastusalueittain. Pohjois-Päijänne Valvojia Ei tekemisissä valvonnan kanssa Pyydykset tarkastettu Kysytty luvat Nähneet valvonta veneen tms. Kuulleet suoritettavasta valvonnasta 15 251 40 31 84 95 4 % 64 % 18 % 16 % 23 % 24 % n=395 Etelä- ja Keski-Päijänne Valvojia Ei tekemisissä valvonnan kanssa Pyydykset tarkastettu Lupaa kysytty Nähneet valvonta venee tms. Kuulleet suoritettavasta valvonnasta 20 235 112 31 64 91 4 % 58 % 28 % 8 % 16 % 23 % n=400 17
4.4 Kalakantojen muutokset Kysymyksellä tavoiteltiin kalastajien näkemystä saaliskalaston yleiseen kehitykseen ja mm. hoitotoimenpiteiden toimivuuteen. Vastaukset kuvaavat kalakantojen kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana. Pohjois-Päijänteellä on ollut mm. verkon solmuvälirajoituksia (2007-2011 36-54 mm verkot ja 2012-2017 41-54 mm verkot pääsääntöisesti kielletty) ja alueellisia kalastusrajoituksia ja kieltoja. Vaajavirta-Ristinselän alueella taimen, siika, muikku ja hauki ovat saaliissa vähentyneet. Vastanneista 60 % oli havainnut siikakantojen ja 53 % taimenkantojen pienentyneen. Muikkukannan kehityksessä on huomioitava, että 35 % kalastajista arvioivat kannan pienentyneen merkittävästi. Runsastuneita ovat särki 39 %, nieriä 57 % ja kuha 46 %. Myös lahnakantojen arvioitiin ennemmin runsastuneen kuin pienentyneen (Kuva 7). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Vaajavirta-Ristinselkä (alue1) viimeisen 10 vuoden ajalta. Taimen ja siika ovat vähentyneet Rutasalmi-Mustanselän kalasaaliissa merkittävästi. 54 % vastanneista ilmoitti kannan heikentyneen. Siian osalta kannan pienentymisestä ilmoitti 63 % kalastajista. Myös mateen ja kuoreen on havaittu vähentyneen saaliissa. Kuha, nieriä ja särki ovat runsastuneet saaliissa. Kuhakannan runsastumisesta ilmoitti 71 % kalastajista (Kuva 8). 18
Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Rutasalmi-Mustanselkä (alue 2) viimeisen 10 vuoden ajalta. Juokslahden, Vanha- ja Tiirinselän alueella viimeisen 10 vuoden aikana vapaa-ajan kalastajien saaliissa kuhan osuus on kasvanut selvästi, 61 % vastanneista ilmoittaessa kuhakantojen runsastuneen. Lahna- ja särkikannat ovat hieman runsastuneet. Vastaajista 57 % ilmoitti siikakantojen joko pienentyneen tai pienentyneen merkittävästi. Myös taimen ja muikku ovat vähentyneet saaliissa verrattuna 10 vuoden takaiseen aikaan (pienentynyt tai pienentynyt merkittävästi taimen 66 %, muikku 54 %) (Kuva 9). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Juokslahti-Vanhaselkä-Tiirinselkä (alue3 )viimeisen 10 viimeisen 10 vuoden ajalta. 19
Judinsalonselällä lähes 80 % vastaajista ilmoitti kalastettavan taimenkannan pienentyneen (55 %) tai pienentyneen merkittävästi (23 %). Myös siikakannat ovat ennemmin pienentyneet kuin kasvaneet vaikka osa vastaajista ilmoitti kannan runsastuneenkin. Muikku- ja madekannat ovat myös pienentyneet. Muikulla 60 % vastaajista ilmoitti kannan pienentyneen. Tuloksiin saattaa vaikuttaa se, että kyselyyn vastanneet kalastajat kalastivat pääsääntöisesti alueen pohjoisosissa ja lahtivesillä. Madekanta oli vastausten mukaan myös pienentynyt, jonka on esim. Konnevedellä havaittu korreloivan positiivisesti muikkukantojen kanssa. Selvää kantojen kasvua on havaittu kuhalla ja särjelläkin. Kuhan kasvaneesta kannasta ilmoitti 58 % vastaajista ja särjen osalta 30 %. Toisaalta kuha- ja särkikantojen myös ilmoitettiin pienentyneen viimeisen 10 vuoden aikana (Kuva 10). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Judinsalonselällä (alue 4) viimeisen 10 vuoden ajalta. Tehinselällä havaittiin käytännössä samat trendit kuin pohjoisemmalla Judinsalonselällä. Siikakannat ovat kalastajien mukaan heikentyneet vielä enemmän (75 % vastaajista). Myös kuore on vastaajien mukaan vähentynyt. Kuhakanta on myös runsastunut samalla tavalla kuin Judinsalon alueella. Lahna- ja särkikannat ovat myös runsastuneet (Kuva 11). 20
Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Tehinselällä (alue 5) viimeisen 10 vuoden ajalta. Rapalanniemi-Pulkkilanharjun alueella taimen- ja siikakannat ovat selkeimmin pienentyneet. Vastaajista 60 % ilmoitti taimenkantojen pienentyneen. Kalastajista 72 % oli sitä mieltä, että myös siikakannat ovat pienentynyt. Myös hauki-, kuore- ja madekantojen voidaan vastausten perusteella olettaa heikentyneen. Kuha- ja särkikannat ovat vastausten mukaan kasvaneet myös Rapalanniemi-Pulkkilanharju alueella (Kuva 12). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 12. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Rapalanniemi-Pulkkilanharju (alue 6) viimeisen 10 vuoden ajalta. 21
Asikkalanselällä kuha-, made-, nieriä- ja siikakannat ovat pienentyneet. Merkille pantavaa on siian selkeä vähentyminen saaliissa, jossa 75 % vastaajista ilmoitti sen vähentyneen. Muikkukanta on ennemmin runsastunut kuin pienentynyt, jolla voi olla vaikutusta siikakantaan. Eteläiselle Päijänteelle on istutettu Nieriää 2000-luvun alkupuolella, Pohjois-Päijänteelle vasta 2008. Nieriä saaliin voidaan olettaa pienenevän istutusten loputtua. Kuhan kohdalla osa kalastajista on ilmoittanut kannan myös runsastuneen merkittävästi (4 %), mutta merkittävästi pienentyneeksi 22 % (Kuva 13). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 13. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Asikkalanselällä (alue 7) viimeisen 10 vuoden aikana. Kalastajien vastausten mukaan Päijänteen taimen- ja siikasaaliit ovat pienentyneet. Taimen- ja siikaistutukset ovat Pohjois-Päijänteellä vähentyneet vuosien saatossa, mikä näkyy myös saaliissa. Siian runsautta voi säädellä myös muikkukannan runsastuminen. Etelässä Tehin alueella muikkukanta laski rajusti vuoden 2001 jälkeen ja oli alhaisimmillaan vuonna 2005. Sen jälkeen kanta elpyi ja on noussut vuonna 2011 troolikalastuksen yksikkösaaliin perusteella 2000-luvun alun tasolle. 10-vuoden aikajakso on kuitenkin muikun kannalta pitkä. Päijänteelle on sille ajanjaksolle osunut niin muikkukato kuin myös keskimääräistä parempia muikkuvuosia. Tämä saattaa vaikeuttaa tulosten tulkitsemista. Lisäksi ainakin Judinsalonselällä kyselyn vastaukset painottuivat alueille, jotka eivät varsinaisesti ole parasta muikunpyyntialuetta. Nieriän runsastuminen saaliissa osoittaa istutusten onnistuneen. Nieriää on istutettu Pohjois-Päijänteelle vuodesta 2008 alkaen. Etelässä istutukset keskittyivät 2000-luvun alkupuolelle. Nieriöistä osa on kasvanut hyvin, mutta saaliissa tavataan myös huonokuntoisia laihoja yksilöitä. Nieriöitä ei enää istutettu Pohjois- Päijänteelle vuonna 2012. 22
4.6 Kalojen keskikoon muutokset Vaajavirta-Ristinselän alueella kalastajien mukaan eniten on kasvanut nieriän keskikoko. Kuhan keskikoko on puolestaan yhtä suuren joukon mielestä pienentynyt ja toisen mukaan kasvanut. Taimenen, siian, ahvenen ja erityisesti lahnan keskikoon on koettu pienentyneen (Kuva 14). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 14. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Vaajavirta-Ristinselän (alue 1) alueella viimeisen 5 vuoden aikana. Rutasalmi-Mustanselällä kalastajien mukaan kuhan keskikoko on yli 40 % mukaan kasvanut. Samanlaisia havaintoja on nieriän, muikun ja ahvenen kohdalla. Sen sijaan lähes 40 % vastanneista arvioi taimenen ja mateen keskikoon tippuneen. Iso osa kalastajista ei kuitenkaan ole havainnut kalojen keskikoossa muutoksia (Kuva 15). 23
Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 15. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Rutasalmi.Mustanselän (alue 2) alueella viimeisen 5 vuoden aikana. Juokslahti-Vanhaselkä-Tiirinselän alueella kuhan ja nieriän keskikoko näyttää kasvaneen viimeisten 5 vuoden aikana. Sen sijaan siian keskikoko on 40 % mukaan pienentynyt. Sama tilanne vastaajien mielestä on taimenella, mateella, lahnalla ja ahvenella (Kuva 16). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 16. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Juokslahti-Vanhaselkä-Tiirinselkä (alue 3) alueella viimeisen 5 vuoden ajalta. 24
Judinsalon alueella kalastajien mukaan kuhan, muikun, nieriän ja ahvenen keskikoko on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Taimenen keskikoko on puolestaan pienentynyt 40 % mukaan, mutta toisaalta vastanneista lähes 20 % ilmoitti sen kasvaneen. Siian keskikoko on myös yli 20 % mukaan pienentynyt (Kuva 17). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 17. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Judinsalonselän (Haukkasalo-Tehi) (alue 4) alueella viimeisen 5 vuoden ajalta. Tehinselän alueella siian keskikoon pienentyminen on suurin havaittu muutos viimeisen viiden vuoden aikana. Samanlainen tilanne on taimenella ja mateella. Kuhan keskikoko on puolestaan 30 % mukaan kasvanut (Kuva 18). 25
Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 18. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Tehinselän (alue 5) alueella viimeisen 5 vuoden ajalta. Rapala-Pulkkilanharju välisellä alueella suurin muutos keskikoossa on tapahtunut siialla. 52 % vastanneista katsoi siian keskikoon pienentyneen viimeisten viiden vuoden aikana. Myös taimenen ja lahnan keskikoko on pienentynyt. Sen sijaan muikun ja kuhan keskikoko on kasvanut. Kalastajista yli 40 % arvioi kuhan keskikoon kasvaneen ja muikulla vastaava luku oli 30 % (Kuva 19). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 19. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Rapalanniemen-Pulkkilanharjun (alue 6) alueella viimeisen 5 vuoden ajalta 26
Asikkalanselällä 40 % kalastajista arvioi siian keskikoon pienentyneen. Kuhan kohdalla keskikoko on noussut 45 % mukaan. Hauen keskikoko on 26 % mielestä pienentynyt. Muiden lajien kohdalla ei selvää muutosta keskikoossa ole huomattu (Kuva 20). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 20. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Asikkalanselän (alue 7) alueella viimeisen 5 vuoden ajalta. Koko Päijänteen alueella kuhan keskikoko on noussut viimeisten 5 vuoden aikana. Pohjois- Päijänteellä on ollut vuodesta 2007 verkkojen solmuvälirajoituksia ja korotettu alamitta (40 cm), joiden tavoitteena on ollut luoda vahvempi kutukanta, mutta myös kuhasaaliiden ja kuhan keskikoon kasvattaminen. Etelä- ja Keski-Päijänteellä ei rajoituksia ole ollut, mutta siitä huolimatta myös siellä kalastajien mukaan kuhan keskikoko on noussut. Siian osalta tilanne on kokolailla päinvastainen. Lähes koko Päijänteellä siian keskikoko on pienentynyt. Yhtenä syynä tähän ainakin Etelä- ja Keski-Päijänteellä todennäköisesti on muikkukannan vahvistuminen vuodesta 2006 alkaen. Vahva muikkukanta vaikuttaa siian kasvuun ja kuntoon negatiivisesti (Valkeajärvi ym. 2012). Sen mukaan vahvoina muikkuvuosina samanpituinen siika voi painaa puolet vähemmän, kuin heikkoina muikkuvuosina. 4.7 Saaliskalan keskikoko ja haluttu saalis Kyselyyn vastanneiden mielipiteet saaliskalojen koosta, mihin he olisivat tyytyväisiä, olivat lähes samansuuruisia molemmilla kalastusalueella. Siian kohdalla kalastusalueiden välillä oli pieni ero. Etelä- ja Keski-Päijänteellä oltaisiin tiedustelun mukaan tyytyväisiä pienempikokoisiin siikoihin kuin Pohjois-Päijänteellä (Taulukko 10). 27
Taulukko 10. Päijänteen toivotun saaliin koko kalastusalueittain. Ahven Hauki Kuha Lahna Made Nieriä Siika Taimen Pohjois-Päijänne 305 2009 1674 1670 1214 1638 839 2062 g Etelä- ja Keski-Päijänne 326 2028 1589 1636 1253 1515 677 1997 g Valkeajärven & Salon (2000) mukaan taimenen toivekoko Päijänteellä 1996 oli noin 1300 g. Tuolloin vain 30 % vastanneista oli sitä mieltä, että vallitsevaa 800 g:n kokoa tulisi muuttaa isommaksi. Kuhan tavoitekoko on ainakin verkkokalastajan saaliissa lähellä nykyisen saaliin keskipainoa. Siikaa haluttaisiin paljon suurempana kuin siihen yleisesti käytetyt solmuvälit Päijänteellä ovat. Suurin osa siikasaaliista saadaan 34-40 mm verkoilla. Pohjois-Päijänteellä kalastuksen säätely haluttaisiin tehdä ensisijaisesti kuhan ja taimenen ehdoilla. Kuhan asetti tärkeimmäksi ja toiseksi tärkeimmäksi yhteensä 63 % vastanneista. Taimenella vastaava luku oli n. 48 %. Kolmanneksi tärkeimmäksi lajiksi katsottiin Pohjois- Päijänteellä siika (Kuva 21). Myös Etelä- ja Keski-Päijänteellä kuha ja taimen katsottiin tärkeiksi lajeiksi kalastuksen säätelyä tehtäessä. Verrattuna Pohjois-Päijänteelle niiden merkitys oli kuitenkin vähäisempää. Kuhan ja taimenen lisäksi kalastusta tulisi vastanneiden mielestä säädellä siian kalastuksen ehdoilla. Kuhan vastanneista asetti tärkeimmäksi ja toiseksi tärkeimmäksi n. 52 % taimenen ja siian puolestaan n. 47 % (Kuva 22). Siika Nieriä Muikku Taimen Kuha Hauki 1 2 3 4 5 6 7 Ahven 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 21. Vastaajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Pohjois-Päijänteellä. (1=tärkein, 2= toiseksi tärkein jne). 28
Siika Nieriä Muikku Taimen Kuha Hauki 1 2 3 4 5 6 7 Ahven 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 22. Vastaajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Etelä- ja Keski-Päijäneen alueella. (1=tärkein, 2= toiseksi tärkein jne) 4.8 Kalastuksen säätely Mikäli kalastusta halutaan säädellä tietyn kalalajin ehdoilla, vaikeuttaa se toisen lajin pyyntiä. Esimerkiksi, jos kalastusta säädellään kuhan ja taimenen luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi, niin hitaasti kasvavat siikakannat jäävät osaksi pyynnin ulkopuolelle. Toisaalta, jos kalastus toteutetaan siian ehdoilla, niin taimenia ja kuhia saadaan saaliiksi ennen kuin ne ovat sukukypsiä. Verkkokalastukselle säädetään solmuvälirajoituksia eri kalakantojen suojelemiseksi. Pohjois- Päijänteen kalastusalue on myös kieltänyt kokonaan solmuväliltään 41-54 mm:n verkkojen käytön tiettyjä lahtivesiä lukuun ottamatta vuodesta 2012-2017. 2007-2011 Pohjois-Päijänteellä oli 36-54 mm verkkojen käyttö Vaajakoskelta Rutasalmeen asti kielletty ja tästä etelään 41-54 mm verkkojen käyttökielto tiettyjä lahtivesiä lukuun ottamatta. Lisäksi verkkokalastukselle on määritelty alueellisia kalastuskieltoja (Meronen & Salo 2007). Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueelle tulee voimaan 1.1.2013 solmuvälirajoitukset, jolloin solmuväliltään 36-49 mm verkot ovat kiellettyjä. Kalastusalue voi nostaa kalojen lakisääteisiä alamittoja kalakantojen turvaamiseksi. Kuhan nykyinen lakisääteinen alamitta on 37 cm ja taimenen sekä järvilohen 40 cm. Pohjois-Päijänteen kalastusalueella alamitat ovat olleet vuodesta 2007 alkaen kuhalle 40 cm ja taimenelle sekä järvilohelle 50 cm. Samansuuruiset alamitat tulevat voimaan myös Etelä- ja Keski-Päijänteellä vuoden 2013 alusta alkaen. 29
4.8.1 Verkkokalastusrajoitukset Pohjois-Päijänteellä ilman solmuvälirajoituksia verkkokalastusta haluaisi harrastaa 11 % kalastajista (Kuva 23). Reilu kolmannes ei halua enää lisää rajoituksia. Suuri osa kalastajista on ilmeisen tyytyväinen nykyisiin kalastusrajoituksiin, koska nykyisiä tiukempiakin solmuvälirajoituksia ollaan valmiita hyväksymään. Jos rajoituksia kuitenkin tulisi niin 17 % pitäisi sopivana jopa 20-54 mm verkkojen käyttörajoituksia. 15 % vastaajista piti sopivana 20-49 mm verkkojen käyttörajoituksia. Vastauksissa erottuu todennäköisesti 20-27 mm solmuvälillä muikkua ja pikkusiikaa pyytävät kalastajat ja kuhan ym. suurille petokaloille pyytönsä virittävät kalastajat. 35 30 25 20 % 15 10 5 0 Ei Ei lisää 20-49 mm 20-54 mm 36-49 mm 31-54 mm 41-54 mm Kuva 23. Kyselyyn vastanneiden kalastajien mielipiteet eri solmuvälirajoituksista Pohjois -Päijänteen kalastusalueella. Kyselyn perusteella Etelä- ja Keski-Päijänteellä suuri osa vastanneista hyväksyy voimaan tulevat solmuvälirajoitukset. Osa vastanneista kannattaa jopa tiukempia rajoituksia kuin 36-49 mm verkkojen käytön kieltämisen (Kuva 24). Ainoastaan n. 8 % vastanneista ei halua minkäänlaisia rajoituksia. Vastanneista n. 33 % ei halunnut lisää rajoituksia, kuin vuoden 2013 alussa voimaan tulevat rajoitukset. 30
35 30 25 % 20 15 10 5 0 Ei Ei lisää 20-49 mm 20-54 mm 36-49 mm 31-54 mm 41-54 mm Kuva 24. Kyselyyn vastanneiden kalastajien mielipiteet eri solmuvälirajoituksista Etelä- ja Keski- Päijänteen kalastusalueella. 4.8.2 Alamitat Pohjois-Päijänteellä noin puolet kalastajista ovat vastausten perusteella tyytyväisiä nykyisiin alamittoihin. Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella ei ole ollut rajoituksia koskien vuotta 2011, mutta alamittojen nostot hyväksytään kalastajien joukossa laajalti. Kuhan kohdalla Päijänteen kalastajat haluavat keskikooltaan paljon suurempaa kalaa kuin alamitan täyttävä kala on (Taulukko 11). Taulukko 11. Suhtautuminen alamittasäännöstelyyn Päijänteellä kalastusalueittain. Kuha Pohjois-Päijänne Etelä- ja Keski- Päijänne En halua kuhan alamitan nostoa 30 % 20 % Hyväksyn kuhan alamitan noston 40 cm:n 48 % 61 % Hyväksyn kuhan alamitan noston 45 cm:n 22 % 16 % Taimen ja järvilohi En halua taimenen ja järvilohen alamitan nostoa 31 % 22 % Hyväksyn alamitan noston 50 cm:n 52 % 66 % Hyväksyn alamitan noston 60 cm:n 17 % 12 % 31
4.9 Saalisvarmuus Pohjois-Päijänteen kalastusalueella suurimman osan mielestä he saivat pyyntiinsä nähden vähän taimenta, nieriää, siikaa, muikkua ja järvilohta. Sen sijaan kuhaa vastaajista saivat sopivasti tai ylin oman tarpeen yhteensä 60 % vastanneista. Haukea ja ahventa saadaan Pohjois-Päijänteellä sopivasti. Pohjois-Päijänteen kalastusalueen tavoin Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella taimenta, nieriää, siikaa ja järvilohta tuli vastaajien mielestä vähän. Kuhan osalta kalastusalueiden välillä oli suurin ero. Etelä- ja Keski-Päijänteellä n. 60 % vastanneista sai kuhaa vähän pyyntiinsä nähden kun taas vastaava luku oli Pohjois-Päijänteellä 40 %. Muikkua vastaajien mielestä tuli puolestaan Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueelta paremmin kuin Pohjois-Päijänteellä (Kuvat 25 ja 26). Taimen Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuha Jlohi Hauki Ahven Vähän sopiva Yli 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 25. Vastaajien mielipiteet saalismääräänsä pyyntiinsä nähden lajeittain Pohjois-Päijänteen kalastusalueella. Taimen Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuha Jlohi Hauki Ahven Vähän sopiva Yli 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 26. Vastaajien mielipiteet saaliismääristä pyyntiinsä nähden lajeittain Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella. 32
4.10 Taimen Tiedustelussa pyrittiin selvittämään taimensaalista ja istutettujen sekä luonnontilaisten taimenten suhdetta saaliissa ja T ankkuri- tai Carlin-merkittyjen kalojen määrää saaliissa. Taimen on saaliina harvinainen, joka toistui myös kirjoitetuissa kommenteissa. Suurin osa kalastajista ei saa taimenta vuosittain. Myös taimenien eväleikkausmerkintää ei ole kaikille kalastajille tuttua eikä kalan merkintää osata välttämättä edes arvioida. Pohjois-Päijänteellä 71 % (n=245) vastaajista ei saanut taimenta, Etelä- ja Keski-Päijänteellä 66 % (n=238) jäi ilman taimensaalista. Pohjois- Päijänteellä taimenia saaneista kalastajista 53 % (n=52) ja Etelä- ja Keski-Päijänteellä 59 % (n=61) taimensaalista saaneista kalastajista ei tarkistanut rasvaevää. Pohjois-Päijänteellä 46 kalastajaa ilmoitti saaneensa eväleikkaamattomia taimenia yhteensä 167 kpl, Etelä- ja Keski-Päijänteellä 42 kalastajaa sai yhteensä 86 ehjäeväistä taimenta, joten tietyt kalastajat saavat saaliista useita kappaleita ja on todennäköistä, että yhden satunnaisen kalan rasvaevää ei tarkisteta. Saalismäärä kertoo kyselyyn vastanneiden saaliin, eikä niitä ole yleistetty koskemaan kaikkia kalastajia. Keski-Suomessa luontaisesti lisääntyvän järvitaimenen osuutta taimensaaliissa on pidetty keskimäärin alle 10 %:ssa. Kysyttäessä pitäisikö luonnossa lisääntyneitä saaliskaloja vapauttaa, oli tulos lähes tasan puolesta ja vastaan. Perusteluiksi oli laitettu saaliin vähäisyys, jolloin vapauttamista ei koeta mielekkääksi (Taulukko 12). Taulukko 12. Luontaisen taimenen vapauttaminen Päijänteellä 2011 kalastusalueittain. Pohjois-Päijänne % Vapauttaa aina koosta riippumatta 58 En kannata vapauttamista 42 n=257 Keski- ja Etelä-Päijänne Vapauttaa aina koosta riippumatta 61 En kannata vapauttamista 49 n=238 Päijänteessä taimen- ja järvilohi-istukkaita merkitään T-ankkuri ja Carlin-merkeillä. Laajamittaisesti merkinnät alkoivat vuonna 2011. Tiedustelun yhteydessä pyrittiin selvittämään pyydettyjen taimenten määrää ja arvioimaan sen perusteella, kuinka paljon merkkejä palautetaan. Kyselyyn vastanneet saivat vuonna 2011 116 kpl merkittyjä taimenia. Kun uistelijoille lähetetyn tiedustelun tulokset valmistuvat, saadaan selville tarkempi arvio merkattujen taimenten saaliista vuonna 2011. Pohjois-Päijänteen kalastajista 82 % ja Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastajista 96 % ilmoitti, etteivät saaneet saaliiksi merkittyjä taimenia. Pohjois-Päijänteellä 34 kalastajaa oli saanut yhteensä 74 merkittyä taimenta ja Etelä- ja Keski-Päijänteellä 12 kalastajaa olivat saaneet yhteensä 42 merkittyä taimenta. Päijänteessä ui myös Rutajoella ja Arvajan reitillä merkittyjä luonnossa syntyneitä taimenia. Päijänteeltä ei ilmoitettu saaduksi yhtään rasvaevällistä jokipoikasmerkattua kalaa vuonna 2011. 33