Rovaniemen kaupunki ROVANIEMEN KAUPUNGIN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.6.2017 ALKAEN Lastensuojelu ja vammaispalvelut 1
Sisällys 1. PERHEHOITO...4 1.1. Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö...4 1.2. Perhehoidon tarkoitus ja tavoite...4 1.3. Lasten ja nuorten perhehoito...5 1.4. Vammaisten henkilöiden perhehoito...5 1.5. Perhehoidon vastuuhenkilöt...6 1.6. Edellytykset perhehoitajaksi alkamiselle...6 2. PERHEHOITOA KOSKEVAT SOPIM UKSET...7 2.1. Toimeksiantosopimus...7 2.2. Toimeksiantosopimuksen sisältö...7 2.3. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen...7 3. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET...8 3.1. Hoitopalkkio...8 3.2. Kulukorvaus...8 3.2.1. Erikseen korvattavat kulut...9 3.3. Käynnistämiskorvaus...10 3.4. Kelan etuudet...10 4. Sijoitetun lapsen asema ja oikeudet...11 4.1. Oikeus tavata läheisiä...11 4.2. Oikeus tavata sosiaalityöntekijää...12 4.3. Oikeus tukeen ja palveluihin...12 4.4. Käyttövarat...12 4.5. Asiakassuunnitelma...13 4.6 Jälkihuolto...13 4.7. Edunvalvonta...14 5. PERHEHOITAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET...14 5.1. Rekrytointi ja valmennus...14 5.2. Ohjaus ja tuki...15 5.3. Täydennyskoulutus ja työnohjaus...15 2
5.4. Oikeus vapaaseen ja sijaisjärjestelyt...15 5.5. Perhehoitajan sairastuminen...15 5.6. Ilmoitusvelvollisuus...16 5.7. Perhehoitajan vakuutukset ja eläketurva...16 5.8. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset...16 5.9. Valvonta...16 5.10. Kuuleminen asiaan osallisena...17 5.11. Lasta koskeva tieto...17 5.12. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus...17 5.13. Oikeus päättää sijoitettua lasta koskevista asioista...18 5.14. Akuutit kriisitilanteet perhehoidossa...18 3
1. PERHEHOITO Rovaniemen kaupungin perhehoitoa koskeva toimintaohje on hallinnollinen ohjeistus siitä, miten Rovaniemen kaupunki toteuttaa lastensuojelun ja vammaispalvelun toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Toimintaohjeen tavoitteena on luoda Rovaniemen kaupunkiin yhtenäinen perhehoidon toimintatapa, jonka avulla pyritään lisäämään ja kehittämään perhehoitoa ja sen laatua. Toimintaohjeen tarkoituksena on palvella kaikkia perhehoidon sopijaosapuolia: perhehoitoon sijoitettavaa henkilöä, perhehoitajaa ja sijoittajaa. 1.1. Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö Perhehoitoon liittyviä ja sitä määrittäviä lakeja ja asetuksia ovat: Perhehoitolaki Lastensuojelulaki Laki ja asetus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta Vammaispalvelulaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki omaishoidon tuesta Sosiaalihuoltolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Tapaturmavakuutuslaki Hallintolaki Hallintolainkäyttölaki 1.2. Perhehoidon tarkoitus ja tavoite Perhehoitajalla tarkoitetaan Perhehoitolain (263/2015) mukaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa joko omassa kodissaan tai hoidettavan kotona Sosiaalihuoltolain (2014/1301) 3 :ssä tarkoitettua perhehoitoa henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksikäyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Perhehoito on 4
henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan omassa kodissa tai hoidettavan kodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Hänellä tulee olla tasavertainen asema perhehoitokodin muihin jäseniin. Perhehoidolla pyritään edistämään perhehoidossa olevan hyvinvointia sekä tukemaan hänen kasvuaan ja kehitystään. Perhehoidon järjestämisen lähtökohtana ovat perhehoitoa tarvitsevan lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeet. Perhehoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Lastensuojelun sijoittamana perhehoidossa voi olla lapsi tai nuori, vammaisten henkilöiden perhehoidossa myös aikuinen. Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee (LsL 2011/316 50 ) kiinnittää erityistä huomiota sijoituksen perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa on huomioon otettava myös lapsen etu. Lapsen tarpeista on huomioitava fyysiset, psyykkiset, emotionaaliset ja sosiaaliset tuen tarpeet. 1.3. Lasten ja nuorten perhehoito Lapsen / nuoren perhehoito voi olla lyhytaikaista perhehoitoa avohuollon tukitoimenpiteenä tai kiireellisenä sijoituksena tai huostaanotetun lapsen osalta toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa. Lyhytaikaisen perhehoidon osalta on tarkistettava kolmen kuukauden välein, ovatko huostaanoton kriteerit olemassa (Lastensuojelulaki 37a ). Perhehoitoa voidaan järjestää myös jälkihuollossa olevalle nuorelle, joka jatkaa asumistaan 18 vuotta täytettyään sijaisperheessä. Jälkihuoltoon kuuluu mm. sijaisperheessä asumiseen, toimeentuloon, työhön ja opiskeluun liittyvä tukitoiminta. 1.4. Vammaisten henkilöiden perhehoito Vammainen aikuinen henkilö voi sijoittua perhehoitoon erityishuollon palveluna (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977) tai vammaispalvelulain palveluna (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987). Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon lisäksi myös lastensuojelullisista syistä (Lastensuojelulaki 2007). Perhehoitoa voidaan järjestää lapsille ja aikuisille myös omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämiseksi (Laki omaishoidon tuesta 2005). Jatkuva perhehoito on ensisijainen vaihtoehto lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Aikuisten pitkäaikainen perhehoito voi olla joko itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvän asumisen ja elämisen järjestely. Tällöin perhehoito tarjoaa mahdollisuuden pysyviin ja kiinteisiin ihmissuhteisiin niille, joilla ei ole edellytyksiä itsenäisempään asumiseen. Tilapäinen perhehoito on tarkoitettu erityisesti vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten kotona asumisen tukemiseen. Tällä perhehoitomuodolla tuetaan vanhempien jaksamista ja mahdollistetaan 5
esimerkiksi omaishoitajan vapaiden pitäminen. Tämä perhehoitomuoto voi mahdollistaa vammaisten henkilöiden vakituisen perhehoitajan vapaapäivien pitämisen ja tukea heidän arjessa jaksamistaan. Perhehoito on lyhytaikaista, mikäli se on kestoltaan alle kolme (3) kuukautta yhtäjaksoisesti. Perhehoito voi olla myös osavuorokautista, mikäli se kestää enimmillään kahdeksan (8) tuntia. 1.5. Perhehoidon vastuuhenkilöt Perhehoitajien rekrytoinnista, koulutuksesta/valmennuksesta, tuesta ja ohjauksesta vastaa perhehoidon koordinaattori ja sijaisperhehoidon ohjaajat. Lisäksi heidän tehtäviinsä kuuluu perheja tukiperhehoitajan soveltuvuuden arviointi ja hyväksyminen sekä perhehoitokodin fyysisten puitteiden arviointi. Perhehoidon toimeksiantosopimukset laaditaan pääsääntöisesti perhehoidon koordinaattorin tai sijaisperhehoidon ohjaajien toimesta. Perhehoidon koordinaattori vastaa toimeksiantosopimusten hyväksymisestä. Perhehoidon koordinaattori toimii lastensuojelussa perhehoidon vastuutahona. Lastensuojelussa sijoitetun lapsen asioista vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Hänen vastuullaan on asiakassuunnitelman laadinta ja sen arviointi sekä tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen lapselle sijoituksen aikana. Vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten asioista vastaa hänen vammaispalvelun sosiaalityöntekijänsä. Hänen vastuullaan on palvelusuunnitelman laadinta. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä tekee myös päätöksen siitä mihin maksuluokkaan hoidettava kuuluu sekä erityislisistä. 1.6. Edellytykset perhehoitajaksi alkamiselle 1. Perhehoitaja on vastuullinen aikuinen, joka voi tarjota perhehoidettavalle kodin ja sitoutuu tehtäväänsä pitkäksi aikaa. Kaikki perheenjäsenet hyväksyvät perhehoitajaksi alkamisen. 2. Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksin asuva. 3. Alle 18 -vuotiaita perhehoidossa hoitavalta vaaditaan rikosrekisteriote. 4. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä valmennus voidaan suorittaa vuoden sisällä sijoituksen alkamisesta. 5. Perhehoitajaksi ryhtyvän ihmissuhteet ovat kunnossa ja talous vakaa. 6. Pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään tarvittaessa lääkärinlausunto T-todistus terveydentilasta. 7. Perhe kykenee yhteistyöhön sekä perhehoidettavan lähiomaisten että viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 8. Perhehoitaja pystyy tukemaan lapsen kehitystä ottaen huomioon lapsen mahdolliset erityistarpeet sekä turvaamaan lapsen läheisten ihmissuhteiden jatkumisen 6
2. PERHEHOITOA KOSKEVAT SOPIM UKSET 2.1. Toimeks iantosopimus Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoitosijoitusta jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle erikseen. Sopimukseen liittyvistä asioista keskustellaan sijoittajan ja perhehoitajan kesken. Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja Rovaniemen kaupunki (sijoittaja) sopivat hoitosuhteeseen liittyvät velvollisuudet ja oikeudet (Perhehoitolaki 2015 10). Toistaiseksi perhehoidossa olevalle henkilölle toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana, lyhytaikaisessa perhehoidossa olevalle sopimus tehdään aina määräaikaiseksi. Määräaikainen toimeksiantosopimus tehdään myös silloin kun lapsi tarvitsee erittäin vaativaan perhehoitoa tai perhehoitaja saa lapsen vammaistuen perustella erityishoitopalkkiolisää. Sopimus tarkistetaan aina tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. 2.2. Toimeks iantosopimuksen sisältö Toimeksiantosopimukseen kirjataan sopijapuolet, perhehoidossa oleva henkilö sekä hoitopalkkion saaja. Sopimukseen kirjataan perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion, kulukorvauksen määrä sekä niiden maksaminen vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä. Toimeksiantosopimukseen kirjataan käynnistämiskorvaus ja sen mahdollinen takaisinperintä sekä perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuva erityisten kustannusten korvaaminen ja perhehoitajan oikeus vapaaseen sekä tarvittaessa sen toteuttaminen. Toimeksiantosopimukseen kirjataan myös perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus, täydennyskoulutus ja vertaisryhmätoiminta sekä niiden toteuttaminen. Toimeksiantosopimukseen merkitään perhehoidossa olevan henkilön kuukausittaiset käyttövarat. Palkkio maksetaan perhehoitajalle. Sopimuksen allekirjoittavat sijaisperheen molemmat vanhemmat, kun on tarkoitus, että he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna tai vain toiselle puolisoista. Toimeksiantosopimukseen liitetään tarvittavat asiakassuunnitelmat. (ks. sivu 13 ) Toimeksiantosopimus tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi tai muutoin tarvittaessa. Lastensuojelun perhehoidossa jälkihuollon alkaessa toimeksiantosopimusta tarkistetaan ja tarvittaessa laaditaan uusi sopimus. 2.3. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen Lain mukaan, jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan sopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Rovaniemellä irtisanomisajaksi sovitaan molemmin puolin kaksi kuukautta. Mikäli lapsi asuu irtisanomisajan perheessä, 7
perhehoitajalle maksetaan sekä palkkio että kulukorvaus. Ellei lapsi asu perheessä, maksetaan irtisanomisajalta vain palkkio. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanominen voidaan toimittaa todisteellisesti tai tavallisella kirjeellä. Kirjeitse suoritettu irtisanominen katsotaan tulleen osapuolten tietoon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Sen lisäksi, mitä Perhehoitolain 12 :ssä on säädetty toimeksiantosopimuksen purkamisesta, sopimus voidaan purkaa välittömästi, mikäli sopimusosapuoli törkeästi rikkoo sopimusehtoja tai lapsen, nuoren tai aikuisen oikeuksia vastaan. Sopimus katsotaan purkautuneeksi siitä päivästä, kun lapsi tosiasiallisesti muuttaa sijaisperheestä. Tällöin ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta. 3. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 3.1. Hoitopalkkio Perhehoitajalle maksetaan vähintään Perhehoitolain (2015/263) 16 :n mukainen hoitopalkkion vähimmäismäärä kalenterikuukaudessa. Kunta voi maksaa myös vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoitopalkkio voidaan myös erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/06) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos hoitopalkkio on sovittu toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suuremmaksi tai pienemmäksi, korotetaan hoitopalkkiota ko. indeksitarkastuksen johdosta. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio sovitaan toimeksiantosopimuksessa kutakin perhehoitoon sijoitettua henkilöä kohden erikseen. Palkkion määrä perustuu hoitoon käytettyyn aikaan, hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Lisäksi huomioidaan, edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemuksia, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta. Palkkion määrää tarkistetaan, mikäli lapsen hoidettavuus sijaishuollon aikana muuttuu. Hoitopalkkiota ei makseta henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota, eikä henkilölle, joka hoitaa omaa alle 18-vuotiasta lastaan. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa ja se kartuttaa eläkettä. 3.2. Kulukorvaus Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista todellisista kustannuksista maksaa kunta perhehoitajalle kulukorvausta. Perhehoitolaki 2015/263 17 oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn kulukorvauksen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittää kulukorvauksen vähimmäismäärän perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Kulukorvauksen määrää ja muita korvauksia tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvaus on perhehoitajalle verotettavaa tuloa. Hän voi verotuksessa ilmoittaa saamansa kulukorvaukset verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna. Perhehoitajan kulukorvaus kannattaa huomioida perhehoitajan verokortissa ja hakea pidätysprosentti etukäteen vuoden vaihtuessa. Kulukorvauksella katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, tavanomaiset terveydenhuollon ja koulupalveluiden kustannukset, joita ei korvata muun lainsäädännön nojalla, sijoitetun lapsen harrastuksiin 8
kuljetukset, lapselle maksettavat käyttövarat, asunnon käytöstä aiheutuvat menot, vaatemenot ja tavanomaiset virkistysmenot. Mikäli lapselle tulee erityisen paljon terveydenhuollon ja koulupalveluiden palavereita voidaan matkakustannuksia korvata erikseen. 3.2.1. Erikseen korvattavat kulut Harrastuksiin myönnetään 500 (harrastuksiin liittyvät kuljetuskulut katetaan kulukorvauksella) vuosittain selvitysten perusteella kouluikäiselle lapselle. Hankinnoista on sovittava aina etukäteen ja kuitit em. menoista on esitettävä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Polkupyörään ja kypärään myönnetään enintään 300 (enintään kolme kertaa perhehoidon aikana). Koululiikunnassa tarvittaviin urheiluvälineisiin myönnetään tukea 200. Harrastuskustannuksiin, koululiikunnan edellyttämien urheiluvälineiden ja polkupyörän hankinnasta on aina sovittava etukäteen lasten asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Hankintoihin pyydetään sosiaalityöntekijältä ensisijaisesti maksusitoumus tai sovitaan etukäteen hankinnoista kuitteja vastaan. Opiskelun kannalta välttämättömiin hankintoihin kuten esim. kirjat, erityisvaatetus ja tarvikkeet sekä ATK -laitteisiin voidaan myöntää tukea sosiaalityöntekijän tekemän selvityksen perusteella. ATK -laitteista korvataan korkeintaan 500 peruskoulun jälkeisissä opinnoissa. Bussikortti voidaan myöntää toiseen asteen opiskelijoille ja peruskouluikäiselle lapselle erityisen harkinnan mukaan. Silmälasien ja piilolinssien hankinnasta aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa erikseen huomioon alle 21-vuotiaan lapsen/nuoren osalta, mikäli lapsi ei saa maksusitoumusta Lapin sairaanhoitopiirin kautta. Rovaseudulle sijoitettujen lasten osalta silmälasihankinnat tulee tehdä Rovaniemen kaupungin sopimusliikkeistä (hinta halvempi). Sosiaalityöntekijältä pyydetään etukäteen silmälasilähete. Perhehoidossa olevan lapsen/nuoren yksilöllisistä tarpeista johtuvan terapian ja terveydenhuollon kustannuksia voidaan korvata voimassa olevan kuntoutussuunnitelman tai muun laaditun suunnitelman mukaan, mikäli Kela ei niitä korvaa (esim. ADHD lääkkeet). Terapiasta on aina sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen passin hankinnasta aiheutuneet kulut korvataan erikseen. Lapsen ulkomaanmatkaa varten tulee hakea lupa sosiaalitoimesta sekä lapsen huoltajalta/huoltajilta. Kun lapsi on huostaanotettu riittää sosiaalitoimen lupa tai lausunto. Lapsen matkakulut vanhempien tai muiden lapselle läheisten henkilöiden luo korvataan asiakassuunnitelman mukaisesti. Matkakorvauksena perhehoitajille voidaan maksaa oman auton käytöstä kulloinkin voimassa oleva Kelan taksan mukainen korvaus. Perhehoitajan tulee laskuttaa kilometrikorvaukset kuukausittain seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä. Laskutuksen voi tehdä myös sähköisesti osoitteessa: www.virtu/rovaniemi.fi. 9
Lomanvietosta aiheutuviin kuluihin voidaan erikseen myöntää korkeintaan 300 /vuosi. Asiakassuunnitelmassa sovituista edellä mainituista erillishankinnoista sekä matkakuluista tulee esittää kuitti tai lasku mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden sisällä hankinnasta. Nuoren valmistumista lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta voidaan muistaa 50 :n rahalahjalla. Lisäksi voidaan huomioida kohtuullisissa määrin (max. 300 ) esim. valmistujaisjuhlien järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia (kahvitilaisuus, vaatteet). Mopo- tai ajokorttia ei korvata lapselle erikseen. 3.3. Käynnistämiskorvaus Perhehoitolain ja asetuksen mukaisesti korvataan hoidon alkaessa sijoitettavalle lapselle tarpeelliset ja välttämättömät hankinnat käynnistämiskorvauksena, maksimissaan kulloinkin voimassa olevan lain mukaan. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä määritellään perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetussa asetuksessa. Käynnistämiskorvausta tarkistetaan vuosittain indeksikorotuksen mukaisesti. Lapselle tarpeellisista ja välttämättömistä hankinnoista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai perhehoidon yksikön työntekijän kanssa. Hankintoihin voidaan antaa ensisijaisesti maksusitoumus tai kustannukset korvataan kuittia vastaan. Käynnistämiskorvauksella voidaan hankkia sijoituksen alkuvaiheessa (ensimmäisen vuoden aikana) lapselle esim. sänky, turvaistuin, vaatteet sekä muut lapselle välttämättömät hankinnat. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää myös, mikäli perhehoitajan asuntoon joudutaan tekemään lapsen kannalta välttämättömiä muutostöitä (esim. turvakaide) ellei niitä muun lainsäädännön nojalla korvata (vrt. Vammaispalvelulaki). Käynnistämiskorvauksella hankittu irtaimisto on ensisijaisesti lapsen omaisuutta. Perhehoidon aikana käynnistämiskorvauksella ei voi hankkia kodin kalustusta tai kodinkoneita eikä näiden kulumisesta aiheutuvia kustannuksia korvata erikseen. Mikäli perhehoitosopimus päättyy vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta, lapselle käynnistämiskorvauksella hankitut tavarat annetaan lapsen mukaan tai perhehoitajan tulee palauttaa 50 % maksetusta käynnistämiskorvauksesta sosiaalitoimelle. 3.4. Kelan etuudet Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle pitkäaikaisissa sijoituksissa. Perhehoitajat laittavat hakemuksen lapsilisästä Kelaan. Sosiaalityöntekijä laittaa Kelaan puoltolausunnon lapsilisän maksamisesta perhehoitajalle. Muut lapsen Kelan etuudet peritään kaupungille hoidon korvaukseksi, jolloin ne kerryttävät sijoitetun lapsen itsenäistymisvaroja. Perhehoidon palkkiota korotetaan vammaistuen perusteella korvaamaan lapsen hoidon vaativuutta ja rasittavuutta. Vammaistuen myöntämisen perusteella olevan sairauden aiheuttamat kulut korvataan erikseen, mikäli niitä ei korvata muun lainsäädännön nojalla. 10
Terveydenhoitoon liittyen matkojen osalta perhehoitaja hakee Kelan matkakorvauksen. Taksimatkoista Kelan korvauksen saa suoraan, joten perhehoitaja laskuttaa taksimatkoista kunnalta suoraan vain omavastuuosuuden. 4. Sijoitetun lapsen asema ja oikeudet Perhehoidossa lapselle tulee turvata lapsen yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiden tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi, läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, mahdollisuus saada ymmärtämystä, hellyyttä, valvontaa ja huolenpitoa, turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö, tasavertainen perheenjäsenyys, ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus, mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissa, itsenäistyminen ja kasvaminen vastuullisuuteen sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen, lapsen ja nuoren taipumuksia ja toiveita vastaava koulutus sekä taloudellinen tuki harrastuksiin. Sijaishuollon aikana lapsella on myös erityisiä oikeuksia: oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä sekä oikeus saada käyttövaroja. Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat sijoittajakunnan sosiaaliviranomaiset, sijaisvanhemmat ja lapsen vanhemmat. 4.1. Oikeus tavata läheisiä Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaiskodin ulkopuolella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä. Lapsen sisarussuhteiden vaalimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhteydenpidosta tulee sopia lapsen asiakassuunnitelmassa. Sosiaalitoimen ja sijaisvanhempien on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Joissakin erityistapauksissa saattaa olla perusteltua sijoittaa lapsi sellaiseen sijaishuoltopaikkaan, joka katkaisee hänen kehityksensä kannalta vahingolliset ihmissuhteet. Tällöinkin on huolehdittava siitä, että lapsi voi ylläpitää muita hänelle tärkeitä ja läheisiä ihmissuhteita. Jos lapsen ja läheisten yhteydenpidosta ei päästä sopimukseen, on sosiaalityöntekijän tehtävä valituskelpoinen päätös yhteydenpidon rajoittamisesta. Yhteydenpidon rajoittamista voidaan tehdä: Jos yhteydenpidosta ei ole voitu asiakassuunnitelmassa sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa, Jos yhteydenpito vaarantaa sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä Jos yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle Jos rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten turvallisuuden vuoksi 11
Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. 4.2. Oikeus tavata sosiaalityöntekijää Lastensuojelun asiakkaana olevalla lapsella tulee olla nimettynä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Lapselle on tarjottava mahdollisuus tavata kahden kesken omaa sosiaalityöntekijäänsä tai muuta lastensuojelun työntekijää riittävän usein. Näin lapselle annetaan mahdollisuus keskustella itseään ja sijaishuoltoaan koskevista asioista luottamuksellisesti. Sijoittava työntekijä saa tapaamisissa tietoa lapsen sijaishuollon toteutumisesta ja voi valvoa lapsen edun toteutumista. Lapsen on voitava luottaa siihen, että hänen luottamuksellisesti kertomansa asiat eivät välity sosiaalityöntekijältä eteenpäin ilman perusteltua syytä. Joissakin tapauksissa on välttämätöntä luovuttaa tai välittää lapsen antamaa tietoa eteenpäin. Jos lapsen kertomat asiat kirjataan asiakirjoihin ja niiden perusteella tehdään asiassa lasta koskevia päätöksiä, asianosaisilla on oikeus tähän tietoon. Sosiaalityöntekijän tulee kertoa lapselle, millä edellytyksillä lapsen kertomat asiat on luovutettava vanhemmille tai sijaisvanhemmille. 4.3. Oikeus tukeen ja palveluihin Sijaishuollossa oleva lapsi on oikeutettu saamaan sijoituskunnasta hänen hoitonsa ja huoltonsa kannalta tarvittavat palvelut ja tukitoimet (esim. terveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, päivähoito- ja koulupalvelut). Palveluiden ja etuuksien hakemisesta tulee aina neuvotella sopien tehtäväjaosta sijaisvanhemman ja sijoittajakunnan kesken. Vastuu erityisen tuen ja palveluiden organisoimisesta ja maksusitoumuksista on sijoittajalla, joka järjestää palveluja yhteistyössä sijoituskunnan kanssa. 4.4. Käyttövarat Kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi on oikeutettu saamaan käyttövaroja. Sijoittajakunnan tulee huolehtia, että lapselle annetaan sijaisperheessä hänen käyttöönsä kuukausittain käyttövaroja henkilökohtaisten tarpeiden hoitamista varten seuraavasti: alle 15-vuotiaalle määrä, joka vastaa hänen yksilöllisiä tarpeitaan 15 vuotta täyttäneelle vähintään määrä, joka vastaa kolmasosaa (51,80 /kk) kulloinkin voimassa olevasta elatustuen (155,50 /kk, v.2017) määrästä. Lapselle maksettavia käyttövaroja ei ole tarkoitettu kattamaan lapsen koulunkäyntiä, harrastuksia tai puhelinkuluja vaan kyse on taskurahan luonteisista varoista. Käyttövaroja ei ole myöskään tarkoitettu käytettäväksi sellaisten hygieniatuotteiden hankkimiseen, joiden on katsottava kuuluvan osaksi perhehoitoa. Lapsella on oikeus itse päättää henkilökohtaiseen käyttöön saamistaan käyttövaroista ja opetella itsenäistä rahan käyttöä. Lapsen edunvalvoja (yleensä huoltaja) ei ole siten oikeutettu määräämään 12
varojen käytöstä. Käyttövarojen määrään ja maksamiseen ei saa vaikuttaa lapsen tai nuoren käyttäytyminen sijaishuoltopaikassa. Käyttövarojen määrää ei voida vähentää esimerkiksi lapsen karkumatkojen tai muun käyttäytymisen perusteella. Sijaisvanhemman tulee pitää kirjaa ja raportoida vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja siten huolehtia lapsen oikeusturvan toteutumisesta. Tarvittaessa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi arvioida, miten käyttövaroja on lapselle maksettu ja mihin niitä on käytetty. Lapsen edunvalvojalla (huoltaja tai määrätty edunvalvoja) on myös oikeus saada selvitys käyttövarojen maksamisesta sijaishuollon aikana. Lapselle voi avata tilin huoltajan suostumuksella, mutta tällöin huoltajalla on oikeus tilin käyttöön. Suositeltavaa on avata lapselle sijaisvanhemman nimiin käyttötili, jolle maksetaan lapsen käyttövaroja. 4.5. Asiakassuunnitelma Lastensuojelulain 30 :n mukaan lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, yhteistyössä lapsen, huoltajan tai muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Huostaanotetun lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleen yhdistämisestä. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Vammaiselle henkilölle laaditaan vammaispalvelusuunnitelma tarvittaessa yhdessä laillisen edustajan tai omaisen tai läheisen kanssa yhdessä. Vammaispalvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Vammaispalvelusuunnitelmasta selviää kaikki ne asiakkaan yksilölliseen toimintakyyn, elämäntilanteeseen ja palvelutarpeeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Kehitysvammaisille henkilöille tehdään lisäksi erityishuolto-ohjelma, johon on kirjattu kaikki ne palvelut, joita henkilölle myönnetään kehitysvammalain nojalla. 4.6 Jälkihuolto Lastensuojelulain 75 :n mukaisesti lapselle syntyy jälkihuolto-oikeus kun hänet on huostaanotettu tai hän on ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimena vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisesti. Sosiaalityöntekijä on koko jälkihuollon ajan päävastuullinen työntekijä. Sosiaalityöntekijän vastuulla on laatia asiakassuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin jälkihuollon sisältö ja 13
tarvittaessa tehtävän jako jälkihuollon ohjaajan ja sijaisperheen välillä. Asiakassuunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ainakin sosiaalityöntekijän, ohjaajan ja asiakkaan kesken. 18 vuotta täyttänyt nuori voi itse päättää ketä muita suunnitelman laadintaan osallistuu. Ohjaajan vastuulla on itsenäistymisvarojen myöntäminen. Sijoituksen päättyessä itsenäistymisvaroilla tuetaan itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Nuorelle jälkihuolto on vapaaehtoista. Jos hän kieltäytyy tarjotusta jälkihuollosta, hän voi milloin tahansa pyytää sitä ennen 21 ikävuottaan. 4.7. Edunvalvonta Lapselle voidaan hakea edunvalvoja lastensuojelulain 22 :n mukaisesti. Edunvalvoja voi käyttää rinnakkaista puhevaltaa lapsen asioissa huoltajan ohella käräjäoikeuden määrittelemissä asioissa. Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneista kustannuksista sekä edunvalvojan palkkiosta ja kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastuussa lastensuojelun järjestämisestä. 5. PERHEHOITAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitolaissa ja niistä sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Sijoitetulle lapselle annettavasta tuesta ja palvelusta vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa kohti vastuutyöntekijä, joka on yleensä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Rovaniemen kaupungin sijaisperhehoidon yksikkö antaa ja/tai järjestää perhehoitajalle tarvittavan tuen. 5.1. Rekrytointi ja valmennus Rovaniemen kaupungin lastensuojelun sijaisperhehoidon yksikkö valmentaa ja kouluttaa lasten, nuorten, ja vammaisten henkilöiden perhehoitajat. Uusia perhehoitajia rekrytoidaan ja valmennetaan vuosittain ja yksilöllisiä sukulaissijaisvanhemmuus koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan. Perhehoitajiksi haluavilla perheillä on mahdollisuus hakea suunniteltuihin valmennusryhmiin. Valmennus auttaa tekemään tietoisen ja sitoutuneen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä. Valmennukseen voi hakeutua ottamalla suoraan yhteyttä perhehoidon yksikköön. Valmennetut perhehoitajat kootaan perhehoitajarekisteriin. Lastensuojelun sijaisperhehoidon yksikkö vastaa rekisterin ylläpidosta. Rovaniemen kaupungin kouluttamat perheet sitoutuvat sopimuksella olemaan kahden (2) vuoden ajan Rovaniemen kaupungin käytettävissä lasten, nuorten ja vammaisten henkilöiden perhehoitoasiakkaiden sijoitusasioissa. Mikäli ko. perheeseen sijoittuu lapsi, nuori tai vammainen perhehoidettava muuta kautta karenssin aikana, tulee sijoittavan kunnan maksaa Rovaniemen kaupungille perheen valmennuksesta korvauksen. 14
5.2. Ohjaus ja tuki Perhehoitaja saa ohjausta tehtäväänsä sijaisperhehoidon yksiköstä. Se voi olla tapaamisia, keskusteluja tai käytännön opastusta perhehoitajana toimimiseen. Perhehoitajille järjestetään yhteisiä vertaistapaamisia vähintään 1-3 kertaa vuodessa. Koollekutsujana on sijaisperhehoidon yksikkö. Yhteisissä tapaamisissa käsitellään perhehoidon ajankohtaisia asioita, mukana voi olla esim. eri alan asiantuntijoita perhehoitajien esittämien toiveiden mukaisesti. 5.3. Täydennyskoulutus ja työnohjaus Perhehoitajia suositellaan hakeutumaan erilaisiin täydennyskoulutuksiin ainakin kerran vuodessa. Koulutuksia järjestää mm. Rovaniemen kaupunki, Perhehoitoliitto, LSHP ja avoin yliopisto. Koulutuskustannuksista tulee sopia etukäteen perhehoidon yksikön kanssa. Perhehoitajilla on mahdollisuus hakeutua työnohjaukseen, joka toteutetaan pääsääntöisesti ryhmätyönohjauksena. Työnohjaajan valinnassa noudatetaan hankintalain mukaisia periaatteita. Työohjaajan ja kaupungin välillä tehdään sopimus annettavasta työnohjauksesta. Työnohjauksen saa aloittaa vasta sen jälkeen, kun sopimus kaupungin ja työnohjaajan välillä on hyväksytty. Mikäli perhehoitaja asuu kauempana Rovaseudulta, työnohjaus voidaan järjestää asuinpaikkakunnalle. 5.4. Oikeus vapaaseen ja sijaisjärjestelyt Perhehoitajalla on oikeus kahteen vapaapäivään kuukautta kohden (1.7.2016 alkaen), jona aikana hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vrk. Vapaapäivä lasketaan ajanjaksona vuoden ajalta (1.5. 30.4.). Kesäkuussa perhehoitajille maksetaan lomarahat sen mukaan kuinka monta lomapäivää heillä on pitämättä. Lyhytaikaisessa sijaisperhetoiminnassa oikeus vapaaseen korvataan rahana kertyneistä pitämättömistä vapaapäivistä sijoituksen päätyttyä. Perhehoidon yksikkö avustaa sijoitetun lapsen hoidon järjestämisessä sijaisvanhemman vapaan ajaksi. Kunta järjestää sijoitetulle lapselle sijaishoidon perhehoitajan vapaan ajalle tekemällä toimeksiantosopimuksen perhehoitajan sijaiselle. Perhehoitajan sijainen voi olla joko sijaisperheen tai lapsen omasta verkostosta (sukulainen, joka koulutetaan) tai toinen sijaisperhe. Perhehoitajan sijainen laskuttaa hoitopäivät ja tarvittaessa kulukorvaukset virtun kautta toteutuneiden päivin mukaan. Lomitustarpeesta tulee tehdä pyyntö perhehoidon yksikölle. Perhehoitajan lomaksi ei lasketa sitä aikaa, jolloin lapsi on tapaamassa biologisia vanhempiaan tai muita läheisiään. 5.5. Perhehoitajan sairastuminen Perhehoitajan sairastuessa on hänen otettava yhteys sijaisperhehoidon yksikköön, jonka vastuulla on tarvittaessa järjestää lapsen hoito perhehoitajan työkyvyttömyyden ajaksi. Pyydettäessä perhehoitajan on esitettävä lääkärintodistus. Mikäli perhehoitaja on pitempiaikaisesti estynyt sairautensa vuoksi huolehtimaan hänelle sijoitetusta lapsesta, voidaan hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksu keskeyttää. Mikäli perheen toinen aikuinen (perhehoitaja) voi ottaa enemmän vastuuta lasten hoidosta, eikä lasten hoitoa tarvitse näin järjestää muutoin, perhehoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen voi jatkua normaalisti. 15
5.6. Ilmoitusvelvollisuus Sijaisvanhempi on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuusosiaalityöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut lapsen sekä sijaisperhehoidon yksikköön (Perhehoitolaki, 21 ). Perhehoitajan on ilmoitettava esimerkiksi perheeseen sijoitettavista uusista lapsista, sijaisperheen elämässä tapahtuvista elämänmuutoksista (esim sairastuminen, parisuhteen muutokset, muutto), suunnitelluista vapaista ja niiden järjestämisestä. Mikäli perhehoitaja suunnittelee pidempää oleskelua esim. ulkomailla, on asiasta keskusteltava aina ensin lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Tapaturmista, väkivallanteoista tai muista vahingoista tulee aina ilmoittaa kirjallisesti. Perhehoitajalle maksetaan erityishoitopalkkiolisää lapsesta joka on oikeutettu vammaistukeen. Perhehoitajan tulee ilmoittaa vammaistuen hakemisesta, myöntämisestä ja päättymisestä perhehoidon yksikköön. Mikäli vammaistukea myönnetään takautuvasti, voidaan tarvittaessa myös erityishoitopalkkiolisää maksaa takautuvasti. Vammaistuen päättyessä voidaan liikaa maksettu erityishoitopalkkiolisä periä kunnalle takaisin. 5.7. Perhehoitajan vakuutukset ja eläketurva Perhehoitajat kuuluvat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Rovaniemen kaupungilla on sijoitetuille lapsille täysajan tapaturmavakuutus. Muita vakuutuksia kaupunki ei järjestä. Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). 5.8. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset Rovaniemen kunta järjestää päätoimisille perhehoitajille mahdollisuuden hyvinvointi ja terveystarkastuksiin joka toinen vuosi. Päätoimisia perhehoitajia ovat ne, jotka eivät käy ansiotöissä tai ole yrittäjiä eivätkä näin kuulu minkään työterveyshuollon piiriin. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset järjestetään terveyskeskusten kautta. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettua hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset tekee terveydenhoitaja. Ne ovat perhehoitajalle vapaaehtoisia. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 :n 1 kohdan perusteella. Hyvinvointi- ja terveystarkastusten käytännön toteutuksesta tehdään erillinen tarkempi ohjeistus myöhemmin. 5.9. Valvonta Lastensuojelulain 79 :n mukaan lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perheeseen tai laitoshuoltoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana 16
ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan on LSL:n 16 b mukaisesti järjestettävä. Valvonta sisältää säännöllisiä tapaamisia, kotikäyntejä ja muuta yhteydenpitoa sijaisperheen kanssa. Perhehoidon yksikkö tekee kotikäynnin vähintään kerran vuodessa valvonnan tiimoilta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti ilman sijaisvanhempia tai biologisia vanhempia säännöllisesti. Vammaispalvelun sijoittamien asiakkaiden osalta valvontaan osallistuu vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Jos lapsen sijoittanut kunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapitovelvoitteiden estämättä ilmoittaa asiasta viipymättä 2. momentissa tarkoitetulle sijoituskunnalle ja aluehallintovirastolle sekä tiedossaan oleville muita lapsia sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille kunnille. 5.10. Kuuleminen asiaan osallisena Lastensuojelulain mukaan henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostaanoton lakkaamisesta. Sijaisvanhempi on asianosainen sijaishuoltopaikan muutosta koskevassa asiassa (pois lukien kiireellisen sijoituksen aikana tapahtuva) ja huostassapidon lopettamista koskevassa asiassa. Kiireellisen sijoituksen aikana sijaisperhe ei ole asianosainen huostaanottoa koskevassa asiassa, koska suhde on viranomaisen luoma ja koska asianosaisuus luo oikeuden kaikkeen lasta koskevaan tietoon. Vain, jos sijaishuollon muutos johtuu sijaisperheen toiminnasta kiireellisen sijoituksen aikana, voi asianosaisuus syntyä sijaisperheen oikeusturvavaateen johdosta. 5.11. Lasta koskeva tieto Sijaisvanhemmilla ei ole suoraa oikeutta lasta koskeviin tietoihin, vaan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä luovuttaa sijaisperheelle lasta ja hänen perhettään koskevan tiedon, jonka arvioi tarpeelliseksi tehtävän hoitamista varten. (Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 26 3 mom.). 5.12. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus Sijaisvanhempia sitoo vaitiolovelvollisuus ja asiakirjasalaisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 14 ja 15 ). Sijoituksen alkaessa perhehoitaja allekirjoittaa vaitiolositoumuksen. Sijaisvanhemmat eivät voi antaa sijoitetusta lapsesta tietoja sivullisille sijoituksen aikana tai sen päätyttyä. Sijaisvanhempi ei myöskään saa käyttää saamiaan tietoja omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi. Sijaisvanhemmalla on oikeus saada sijoitetusta lapsesta kaikki perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellinen tieto. 5.13. Oikeus päättää sijoitettua lasta koskevista asioista 17
Toimeksiantosopimuksella sijaisperheelle siirretään lapsen arkipäivän hoitoa ja oikeus päättää lapsen tavanomaiseen arkeen liittyvistä asioista. Toimeksiantosopimuksella ei siirrettä sijaisperheelle lapsen huoltoa, eikä siihen liittyvää oikeutta käyttää puhevaltaa lapsen asiassa. Huostassapidon aikana biologiset vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle. Sopimus on vahvistettava siten kuin laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säädetään. Yleinen tuomioistuin voi päättää siitä, kenelle lapsen huolto tai edunvalvonta on uskottava, siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa tai holhoustoimesta annetussa laissa säädetään. (Lastensuojelulaki, 45 ). Sijaishuollossa olevan lapsen henkilöön liittyvistä merkittävistä asioista, joilla on pitkäaikaisia ja merkittäviä vaikutuksia lapsen terveyteen tai elämään tulevaisuudessa, päättää lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijä, jonka on tarvittaessa selvitettävä huoltajan mielipide. Asiakassuunnitelmaneuvottelussa voidaan sopia, että sijaisperhe toteuttaa käytännössä esim. lapsen sairauden hoitoon tai terapiaan liittyvät vastaanottokäynnit. 5.14. Akuutit kriisitilanteet perhehoidossa Mikäli sijaisperhehoitoon sijoitetun lapsen tai sijaisperheen tilanne kriisiytyy, on perhehoitajalla velvollisuus ottaa virka-aikana yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään, ja ellei häntä tavoiteta, perhehoidon yksikköön. Virka-ajan ulkopuolella yhteyttä voi ottaa sosiaalipäivystyksen etupäivystykseen Lapin ensi- ja turvakodille puh. 040 584 0021, josta tarvittaessa otetaan yhteyttä takapäivystäjänä toimivaan sosiaalityöntekijään. 18