U 63/2011vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2004/39/EY kumoamisesta (uudelleenlaadittu) sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusvälineiden markkinoista sekä OTCjohdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (Euroopan markkinarakenneasetus) muuttamisesta (rahoitusvälineiden markkinat) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään Eduskunnalle komission 20 päivänä lokakuuta 2011 tekemät ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2004/39/EY kumoamisesta (uudelleenlaadittu) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusvälineiden markkinoista sekä OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (Euroopan markkinarakenneasetus) muuttamisesta sekä ehdotuksista laadittu muistio. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies Hallitussihteeri Juho Kivi-Koskinen 295819
2 U 63/2011vp VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2011/1756 8.12.2011 EU/2011/1757 KOMISSION EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI RAHOITUSVÄLINEIDEN MARKKINOISTA JA EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIN 2004/39/EY KUMOAMISESTA (UUDELLEENLAADITTU) SEKÄ KOMISSION EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI RAHOITUSVÄLINEIDEN MARKKINOISTA SEKÄ OTC-JOHDANNAISISTA, KESKUSVASTAPUOLISTA JA KAUPPATIETOREKISTEREISTÄ ANNETUN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN [EUROOPAN MARKKINARAKENNEASETUS] MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Komissio antoi 20 päivänä lokakuuta 2011 ehdotukset (KOM(2011) 656 ja 652 lopullinen): 1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY kumoamisesta (uudelleenlaadittu) (jäljempänä direktiiviehdotus); ja 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusvälineiden markkinoista sekä OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (jäljempänä Euroopan markkinarakenneasetus) muuttamisesta (jäljempänä asetusehdotus). Ehdotettua asetusta, direktiiviä ja niiden täytäntöönpanoa koskevia säädöksiä tultaisiin soveltamaan niiden hyväksymisen jälkeen yhdessä, ja ne tulisivat voimaan samana päivänä. Direktiivi on pantava täytäntöön 18 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta. 2 Ehdotuksen tausta ja tavoite Marraskuussa 2007 voimaan tullut Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta (jäljempänä rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi) on ollut merkittävä säädös EU:n rahoitusmarkkinoiden yhdentymisessä. Tämä niin kutsutun Lamfalussy-menettelyn mukaisesti hyväksytty sääntely koostuu puitedirektiivistä (rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi), täytäntöönpanodirektiivistä (direktiivi 2006/73/EY) ja täytäntöönpanoasetuksesta (asetus 1287/2006; jäljempänä täytäntöönpanoasetus). Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivillä luotiin sääntelykehys pankkien ja sijoituspalveluyritysten rahoitusvälineiden markkinoilla tarjoamille sijoituspalveluille (kuten arvopaperivälitys, neuvonta, kaupankäynti, salkunhoito ja merkintä) sekä markkinoiden ylläpitäjien toiminnalle säännellyillä markkinoilla. Siinä myös vahvistettiin näihin toimintoihin liittyvät kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valtuudet ja velvollisuudet. Tärkeimpänä rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin tavoitteena on ollut edistää EU:n rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä, kilpailukykyä ja tehokkuutta. Käytännössä sillä poistettiin jäsenvaltioiden mahdollisuus vaatia, että kaiken rahoitusvälineillä tapahtuvan kaupankäynnin on tapahduttava erityisissä pörsseissä (eng. concentration rule), ja mahdollistettiin Euroopan laajuinen kilpailu perinteisten pörssien ja vaihtoehtoisten kauppapaikkojen välillä. Lisäksi siinä annettiin luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille aiempaa vapaampi oikeus tarjota sijoituspalveluja kaikkialla EU:ssa, kunhan ne noudattavat toiminnan järjestämistä ja ilmoitusten antamista koskevia harmonisoituja vaatimuksia sekä kattavia sääntöjä sijoittajansuojan varmistamiseksi. Vaikka rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi on vauhdittanut sijoituspalveluihin ja markkinapaikkoihin kohdistuvaa kilpailua,
U 63/2011vp 3 kasvattanut sijoittajien valinnanvaraa ja alentanut sijoittajilta veloitettavia hintoja, eivät lisäntyyneen kilpailun edut ole jakautuneet tasaisesti kaikille markkinaosapuolille eivätkä ne aina ole välittyneet loppusijoittajalle asti. Toiseksi voimassa oleva sääntely on jäänyt jälkeen rahoitusalan teknologisesta kehityksestä. Lisäksi vuonna 2008 alkanut kansainvälinen finanssikriisi on paljastanut muiden rahoitusvälineiden kuin osakkeiden, joilla käyvät kauppaa pitkälti ammattimaiset sijoittajat, kaupankäynnin sääntelyssä heikkouksia. Olettamukset siitä, että edellä mainitun kaupankäynnin läpinäkyvyyttä, valvontaa ja sijoittajansuojaa voitaisiin säännellä kevyemmin, ovat osoittautuneet vääriksi. Lopuksi rahoitusvälineissä nopealla tahdilla tapahtuva innovointi sekä tästä seuraava rahoitusvälineiden monimutkaistuminen korostavat sijoittajansuojan vahvistamisen merkitystä sääntelyä tarkistamalla. Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin tarkistaminen katsotaan sen vuoksi olevan erottamaton osa uudistuksia, joilla pyritään luomaan finanssikriisin jälkeen entistä turvallisempi, vakaampi, avoimempi ja vastuullisempi rahoitusjärjestelmä, joka toimii talouselämän ja koko yhteiskunnan hyväksi, ja joilla varmistetaan, että EU:n rahoitusmarkkinat ovat yhdentyneemmät, tehokkaammat ja kilpailukykyisemmät. Se on myös olennainen väline, jotta G20-maat voivat vuonna 2009 pidetyn Pittsburghin huippukokouksen linjauksen mukaisesti täyttää sitoumuksensa, joka koskee rahoitusjärjestelmän vähemmän säänneltyjen ja vaikeaselkoisempien osien markkinoiden toimintaa parantamalla etenkin OTC-markkinoiden (eng. over-the-counter) valvontaa, läpinäkyvyyttä ja toimintaa sekä eri markkinasegmenttien erityisesti säänneltyjen markkinapaikkojen ulkopuolisen kaupankäynnin kohteena usein olevien rahoitusvälineiden markkinasegmentin toiminnan järjestämisen, avoimuuden ja valvonnan parantamista. Rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviä tarkistamalla pyritään komission esityksen mukaan erityisesti: - vähentämään tarpeen mukaan jäsenmaiden harkintavaltaa unionin rahoituspalveluja koskevan sääntelyn suhteen (eng. single rule book), jotta voidaan auttaa tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa jäsenvaltioille ja markkinaosapuolille; - saattamaan kaikki järjestäytynyt kaupankäynti osakkeilla, joukkovelkakirjoilla ja vakioimattomilla johdannaisilla sekä kaupankäynti vakioiduilla johdannaisilla säännellyille markkinapaikoille ulottamalla sääntely kattamaan myös uudentyyppiset järjestäytyneet kaupankäyntijärjestelmät (eng. organised trading facility); - parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia päästä pääomamarkkinoille; - ottamaan käyttöön uusia suojatoimia algoritmista kaupankäyntitoimintaa varten; - lisäämään avoimuutta rahoitusmarkkinoilla muun muassa saattamalla nimettömänä käytävää kauppaa (eng. dark pools) sääntelyn piirin; - lujittamaan valvontaviranomaisten asemaa ja toimivaltaa; - parantamaan hyödykejohdannaismarkkinoiden valvontaa ja läpinäkyvyyttä; sekä - vahvistamaan sijoittajansuojaa tiukentamalla monimutkaisten sijoitustuotteiden, kuten strukturoitujen yhteissijoitusrahastojen (eng. structured UCITS), tarjoamista koskevia vaatimuksia. Lisäksi ehdotuksella luotaisiin yhdenmukaistettu kehys kolmansiin maihin sijoittautuneiden sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien pääsylle EU:n markkinoille. Tarkoituksena on poistaa nykyinen pirstoutuneisuus, joka johtuu siitä, että kukin maa soveltaa kolmansiin maihin omaa järjestelmäänsä, ja varmistaa, että kaikilla EU:n alueella toimivilla sijoituspalveluyrityksillä olisi tasapuoliset toimintaedellytykset. 3 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö 3.1 Lainsäädäntörakenne Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin tarkistaminen suoritettaisiin kahdella säädöksellä, asetuksella ja direktiivillä, joilla korvattaisiin nykyinen direktiivi. Direktiivillä ehdotetaan tarkistettavan sääntelyä, joka koskee: - sijoituspalvelujen tarjontaa; - voimassa olevan rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin poikkeussääntelyn laajuutta;
4 U 63/2011vp - sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevia ja menettelytapavelvollisuuksia; - markkinapaikkojen toiminnan järjestämiseen liittyviä vaatimuksia; - tietopalvelujen tarjoajien toimilupaa ja jatkuvaluonteisia velvollisuuksia; - toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia; - seuraamuksia; sekä - sellaisten kolmansien maiden sijoituspalveluyritysten toimintaa EU:ssa, joilla on sivuliike EU:ssa. Asetuksella ehdotetaan säädettäväksi: - kaupan avoimuutta koskevien tietojen julkistamisesta ja liiketoimia koskevien tietojen antamisesta toimivaltaisille viranomaisille; - selvityspalvelujen tasapuolisesta saatavuudesta; - vakioitujien johdannaisten pakollisesta kaupankäynnistä järjestäytyneissä kaupankäyntijärjestelmissä; - johdannaispositioihin ja rahoitusvälineisiin kohdistuvista erityisistä valvontatoimista; sekä - sellaisten kolmansien maiden sijoituspalveluyritysten toiminnasta EU:ssa, joilla ei ole sivuliikettä EU:ssa. Komissiolle ehdotetaan lisäksi siirrettävän säädösvaltaa yhteensä 50:ssä ehdotuksien artiklassa. 3.2 Rahoitusvälineiden markkinat - asetusehdotus Sääntelyn kohde, soveltamisala ja määritelmät (I Osasto Artiklat 1 ja 2) Komission asetusehdotuksessa vahvistettaisiin yhtenäiset vaatimukset kauppatietojen julkistamiselle, liiketoimista annettavista ilmoituksista toimivaltaisille viranomaisille, kaupankäynnille johdannaisilla säännellyillä markkinapaikoilla, syrjimättömälle pääsylle selvitykseen ja kaupankäyntiin vertailuarvoilla, toimivaltaisten viranomaisten ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) valtuuksille puuttua markkinoilla oleviin tuotteisiin ESMA:n valtuuksista positioiden hoidon ja positiorajoitusten aloilla sekä sellaisten kolmansien maiden yritysten sijoituspalveluntarjonnalle ja -toiminnalle EU:ssa, joilla ei ole sivuliikettä EU:ssa. Asetusta sovellettaisiin sijoituspalveluyrityksiin, luottolaitoksiin, jotka ovat saaneet toimiluvan direktiiviehdotuksen mukaisesti siltä osin kuin ne tarjoavat yhtä tai useampaa sijoituspalvelua ja/tai harjoittavat sijoitustoimintaa, ja säänneltyihin markkinoihin. Asetuksen V osastoa sovellettaisiin myös kaikkiin 2 artiklan 6 alakohdan määritelmän mukaisiin vastapuoliin ja kaikkiin sellaisiin vastapuoliin, jotka kuuluvat Euroopan markkinarakenneasetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan. Asetuksen VI osastoa ehdotetaan sovellettavan myös keskusvastapuoliin ja henkilöihin, joilla on omistusoikeudet vertailuarvoihin. Asetuksen 2 artiklassa määriteltäisiin säädöksen soveltamisen kannalta keskeiset määritelmät. Eräs keskeisimmistä ehdotuksen uusista määritelmistä olisi järjestäytynyt kaupankäyntijärjestelmä, jolla tarkoitetaan muuta kaupankäyntijärjestelmää kuin säänneltyä markkinaa taikka monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää. Ehdotuksen myötä sääntely kattaisi kolme markkinapaikkaa: säännellyn markkinan, monenkeskisen ja järjestäytyneen kaupankäyntijärjestelmän (säännellyt markkinapaikat). Kaikkiin näihin markkinapaikkoihin sovellettaisiin samoja kauppaa edeltäviä ja sen jälkeisiä avoimuusvaatimuksia. Vastaavasti kaikkiin kolmeen markkinapaikkaan sovellettaisiin lähes identtisiä toiminnan järjestämistä ja markkinavalvontaa koskevia vaatimuksia. Avoimuusvaatimukset pyrittäisiin kuitenkin mitoittamaan eri rahoitusvälinetyyppien (kuten osakkeet, joukkovelkakirjat ja johdannaiset) ja eri kaupankäyntityyppien (kuten tarjouskirjahuutokauppaan ja hintanoteerauksiin perustuvat kaupankäyntijärjestelmät) mukaan. Järjestäytyneen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän ei kuitenkaan olisi toteutettava kauppoja ennalta sovittujen sääntöjen mukaisesti, kuten muiden säänneltyjen markkinapaikkojen, vaan sille jätettäisiin tiettyä harkintavaltaa sen suhteen, miten kauppa toteutetaan. Tämän vuoksi järjestäytyneen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjälle ehdotetaan kieltoa käydä omaa pääomaa vastaan tapahtuvaa kauppaa, jotta vältytään siltä, että nämä voisivat hyötyä asiakkaan kustannuksella.
U 63/2011vp 5 Järjestäytynyttä kauppaa saattaa tapahtua myös kauppojen sisäisessä toteutuksessa (eng. systematic internalising). Kauppojen sisäinen toteuttaja voi toteuttaa asiakkaiden liiketoimia omaa pääomaansa vastaan. Sisäisessä toteutuksessa ei koota yhteen rahoitusvälineitä koskevia useiden kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressejä samalla tavalla kuin säänneltyjen markkinapaikkojen järjestelmissä ja ehdottomien sääntöjen mukaisesti. Tämän vuoksi se ei olisi asetusehdotuksen terminologian mukaisesti markkinapaikka. Sisäistä toteuttamista koskisi omat vaatimuksensa. Kaikkea kaupankäyntiä, jota sijoituspalveluyritykset harjoittavat omaan lukuun asiakkaiden (mm. muiden sijoituspalveluyritysten) kanssa, pidetään näin ollen säänneltyjen markkinapaikkojen ulkopuolisena kaupankäyntinä eli OTCkaupankäyntinä. Jotta OTC-kaupankäyntiä ei katsottaisi kauppojen sisäisen toteuttajan toiminnan määritelmän mukaiseksi, tulisi sen olla epäsystemaattista ja epäsäännöllistä. Kyseistä määritelmää tultaisiin täsmentämään täytäntöönpanosäädöksiin (eng. implementing acts) tehtävien muutosten avulla. Asetuksessa edellytettäisiin, että sijoituspalveluyritykset julkistavat markkinapaikkojen ulkopuolella toteutetut kaupat hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden (eng. approved publication arrangements; APA) välityksellä. Tällä tarkoitettaisiin määritelmän mukaan henkilöä, joka on saanut direktiiviehdotuksen säännösten mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua kauppoja koskevien ilmoitusten julkistamiseksi sijoituspalveluyritysten puolesta asetusehdotuksen 11 ja 12 artiklan mukaisesti. Näitä järjestelyitä säänneltäisiin direktiivillä. Sääntelyn tarkoituksena olisi parantaa tuntuvasti OTC-kaupankäyntiin liittyvien tietojen laatua ja helpottaa sitä kautta tietojen yhdistämistä. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalla (eng. consolidated tape provider; CTP) tarkoitettaisiin henkilöä, joka on saanut direktiiviehdotuksen säännösten mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua asetusehdotuksen 5, 6, 11 ja 12 artiklassa lueteltuja rahoitusvälineillä käytäviä kauppoja koskevien ilmoitusten keräämiseksi säännellyiltä markkinapaikoilta ja hyväksytyltä julkistamisjärjestelmältä sekä ilmoitusten konsolidoimiseksi jatkuvaksi sähköiseksi muuttuvaksi datavirraksi, josta saa kutakin rahoitusvälinettä koskevia reaaliaikaisia hinta- ja määrätietoja. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä (eng. approved reporting mechanism; ARM) tarkoitettaisiin järjestelmää, jonka mukaan henkilö on saanut direktiiviehdotuksen säännösten mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua liiketoimia koskevien ilmoitusten antamiseksi toimivaltaisille viranomaisille tai ESMA:lle sijoituspalveluyritysten puolesta. Lisäksi asetuksen tasolla määriteltäisiin strukturoitu rahoitustuote (eng. structured finance product) sellaiseksi arvopaperiksi, joka on muodostettu arvopaperistamista ja luottoriskin siirtämistä varten ja joka tuottaa arvopaperin haltijalle säännöllisen, arvopaperistetun omaisuuserän kassavirrasta riippuvan tulon. Komissiolle ehdotetaan delegoitavaksi säädösvalta tarkistaa määritelmiä markkinakehityksen vaatimalla tavalla. Markkinapaikkojen avoimuusvaatimukset (II Osasto Artiklat 3 12) Omanpääomanehtoisten rahoitusvälineiden avoimuusvaatimukset (artiklat 3 6). Omanpääomanehtoisia rahoitusvälineitä koskevat, ennen kauppojen toteuttamista koskevat avoimuusvaatimukset sisältyvät rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin. Artikloissa 3 6 ainoastaan täsmennettäisiin jo voimassa olevia vaatimuksia joiltain osin. Muiden kuin omanpääomanehtoisten rahoitusvälineiden avoimuusvaatimukset (artiklat 7 10). Sen sijaan asetusehdotuksen säännökset velvollisuudesta julkistaa muiden kuin omanpääomanehtoisten rahoitusvälineiden osto- ja myyntihinnat sekä tiedot kauppojen mahdollisesta kokonaislaajuudesta ennen kauppojen vahvistamista olisivat kokonaan uusia. Vastaavasti kuin omanpääomanehtoisten rahoitusvälineiden kohdalla, artiklassa 7 säädettäisiin toimijoiden velvollisuudesta julkistaa ennen kauppojen toteuttamista osto- ja myyntihinnat sekä kyseisillä hinnoilla vallitseva kaupankäyntihalukkuus järjestelmissään ilmoitetuille toimeksiannoille tai hintatarjouksille (i) sellaisten joukkovelkakirjojen ja
6 U 63/2011vp strukturoitujen rahoitustuotteiden osalta, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joista on julkaistu esite, (ii) päästöoikeuksien osalta sekä (iii) sellaisten johdannaisten osalta, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi taikka joilla käydään kauppaa monenkeskisessä tai järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä. Tiedot olisi asetettava jatkuvasti yleisön saataville tavanomaisena kaupankäyntiaikana. Toimijoiden olisi annettava edellä mainittuihin tietoihin pääsy myös muille toimijoille järkevillä kaupallisilla ehdoilla ja syrjimättömällä tavalla. Artiklan 8 mukaan toimivaltaisilla viranomaisilla olisi mahdollisuus myöntää toimijoille oikeus olla julkaisematta osto- ja myyntihintoja sekä tietoja kaupankäyntihalukkuudesta, jos kaupat esimerkiksi poikkeavat normaalista kaupankäyntiaktiivisuudesta tai likviditeetistä. Ennen kuin toimivaltainen viranomainen myöntäisi poikkeuksen olla julkistamatta edellä mainittuja tietoja, olisi sen ilmoitettava poikkeuslupahakemuksesta ja sen perusteista ESMA:lle sekä muiden maiden toimivaltaisille viranomaisille. Ilmoitus olisi toimitettava kuusi kuukautta ennen kuin poikkeuslupa aiottaisiin antaa. ESMA valvoisi poikkeusilmoituksien käyttöä ja raportoisi vuosittain komissiolle myönnetyistä luvista. Komissio voisi sille siirrettäväksi ehdotetun säädösvallan nojalla tarkemmin määritellä milloin likviditeetti poikkeaa normaalista. Kuten omanpääomanehtoisten rahoitusvälineiden kohdalla, toimijoiden olisi artiklan 9 mukaan kauppojen toteuttamisen jälkeen julkistettava liiketoimia koskevat yksityiskohtaiset kauppa-, volyymi- ja aikatiedot koskien päästöoikeuksia, monenkeskisessä tai järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevia johdannaisia sekä sellaisia joukkovelkakirjalainoja ja strukturoituja tuotteita, jotka ovat joko kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai joista on julkaistu esite. Tiedot olisi julkistettava niin reaaliaikaisesti kuin teknisesti olisi mahdollista. Toimijoiden olisi annettava edellä mainittuihin tietoihin pääsy myös muille toimijoille järkevillä kaupallisilla ehdoilla ja syrjimättömällä tavalla. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi artiklan 10 mukaan mahdollisuus myöntää toimijoille oikeus lykätä tietojen julkistamista kauppojen toteuttamisen jälkeen, jos kaupat olisivat esimerkiksi suuria verrattuna normaaleihin kauppoihin. Toimijoiden olisi pyydettävä lupaa lykätä tietojen antamista etukäteen ja saadusta luvasta olisi tiedotettava selkeästi markkinoille. ESMA valvoisi tietojen lykkäämistä koskevien lupien käyttöä ja raportoisi vuosittain komissiolle myönnetyistä luvista. Komissio voisi sille siirrettäväksi ehdotetun säädösvallan nojalla tarkemmin määritellä millä ehdoilla poikkeuslupa olla julkistamatta tietoja kauppojen toteuttamisen jälkeen voitaisiin antaa. Velvollisuus kauppatietojen antamiseen erikseen ja kohtuullisin kustannuksin (artiklat 11 ja 12). Artiklassa 11 säädettäisiin säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä ja järjestäytyneitä kaupankäyntijärjestelmiä ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten velvollisuudesta julkistaa yleisölle sekä oman- että vieraanpääomanehtoisia rahoitusvälineitä koskevat hintatiedot siten, että kauppaa edeltävät ja sen jälkeiset avoimuutta koskevat tiedot asetetaan saataville erillään toisistaan. Komissio voisi sille siirrettäväksi ehdotetun säädösvallan nojalla tarkemmin määritellä mitä hintatiedoilla tarkoitetaan. Edellä mainitut tiedot olisi artiklan 12 mukaan pidettävä yleisön saatavilla kaupallisesti järkevällä tavalla. Tietojen olisi oltava saatavilla ilmaiseksi 15 minuutin kuluttua kauppojen julkaisemisesta. Komissio voisi sille siirrettäväksi ehdotetun säädösvallan nojalla tarkemmin määritellä mitä tarkoitetaan kaupallisesti järkevällä tavalla. OTC-kaupankäyntiä harjoittavien sijoituspalveluyritysten ja sisäisten toteuttajien avoimuusvaatimukset (III Osasto Artiklat 13 20) OTC-kaupankäyntiä harjoittavien sijoituspalveluyritysten ja sisäisten toteuttajien avoimuusvaatimukset olisivat uusia. Artiklassa 13 säädettäisiin myös OTCmarkkinoilla toimivien kauppojen sisäisten
U 63/2011vp 7 toteuttajien velvollisuudesta julkistaa tarjoustiedot sellaisista osakkeista, pörssilistatuista rahastoista, osaketalletustodistuksista ja muista rahoitusvälineistä, jotka ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä, jolla on likvidi markkina. Jos likvidiä markkinaa ei ole, olisi kauppojen sisäisellä toteuttajalla velvollisuus julkistaa tarjoustiedot asiakkailleen pyynnöstä. Artiklojen 13 16 soveltaminen kauppojen sisäisiin toteuttajiin olisi kuitenkin riippuvainen käytävien kauppojen koosta suhteessa tavanomaiseen markkinakokoon. Vaikka kauppojen sisäiset toteuttajat voisivatkin itse päättää minkä kokoinen heidän tarjouksensa on, tulee tarjouksen olla vähintään kymmenen prosenttia tavanomaisesta markkinakoosta. Markkinoita määriteltäessä otettaisiin huomioon koko EU:n alue. Tarjousten olisi heijastettava edeltäviä markkinaolosuhteita. Komissio voisi sille siirrettäväksi ehdotetun säädösvallan nojalla tarkemmin määritellä muun muassa, mitä tarkoitetaan tavanomaisella markkinakoolla. Artiklan 14 mukaan kauppojen sisäisten toteuttajien olisi julkaistava tarjoustiedot jatkuvasti kaupankäyntituntien aikana, mutta tarjoustietoja olisi oikeus päivittää milloin tahansa. Pääsy tietoihin olisi annettava myös muille markkinatoimijoille järkevillä kaupallisilla ehdoilla. Asiakkaiden toimeksiannot olisi toteutettava tarjousten mukaisesti sillä hetkellä, kun toimeksianto vastaanotetaan. Toimeksiannot saisi kuitenkin joissain tilanteissa toteuttaa asiakkaan kannalta paremmilla ehdoilla. Ammattimaisten asiakkaiden kohdalla toimeksiannot saisi kuitenkin toteuttaa muilla kuin tarjoustietojen mukaisilla ehdoilla, jos toimeksianto muodostuisi useammasta liiketoimesta. Komissio voisi sille siirrettäväksi ehdotetun säädösvallan nojalla tarkemmin määritellä muun muassa mitä tarkoitetaan järkevillä kaupallisilla ehdoilla. Artiklassa 15 säädettäisiin toimivaltaisten viranomaisen oikeudesta tarkastaa, noudatetaanko tarjoustietojen julkistamisvelvollisuutta sekä asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamista asianmukaisesti. Artiklan 16 mukaan kauppojen sisäiset toteuttajat saisivat päättää kaupallisten intressiensä perusteella kenelle sijoittajista antaisivat pääsyn tarjoustietoihinsa. Pääsy olisi kuitenkin toteutettava syrjimättömällä tavalla. Myös yhdeltä sijoittajalta tulevien liiketoimien määrää olisi oikeus rajoittaa. Turvatakseen rahoitusvälineiden tehokkaan arvostuksen, komissio voisi sille siirrettäväksi ehdotetun säädösvallan nojalla tarkemmin määritellä muun muassa, milloin tarjoustiedot on julkistettu oikealla tavalla. Artiklassa 17 säädettäisiin kauppojen sisäisten toteuttajien velvollisuudesta julkistaa tarjoustietoja sellaisista joukkovelkakirjalainoista ja strukturoiduista tuotteista, jotka ovat joko kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai joista on julkaistu esite, sekä päästöoikeuksista ja johdannaisista, jotka ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä. Asiakkaan olisi kuitenkin pyydettävä tarjoustietoja ja kauppojen sisäisen toteuttajan olisi suostuttava ne antamaan. Tiedot olisi oltava saatavilla syrjimättömällä tavalla. Artiklan 18 mukaan toimivaltaisilla viranomaisilla ja ESMA:lla olisi velvollisuus valvoa tarjoustietojen julkistamista koskevien avoimuusvaatimusten toteutumista. Kahden vuoden kuluttua vaatimusten voimaantulosta ESMA raportoisi havainnoistaan komissiolle. Artiklassa 19 säädettäisiin sijoituspalvelun tarjoajien ja kauppojen sisäisten toteuttajien velvollisuudesta julkistaa sekä asiakkaan että omaan lukuun tehtyjä liiketoimia koskevat yksityiskohtaiset kauppa-, volyymi- ja aikatiedot koskien osakkeita, osaketalletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, sijoitustodistuksia ja muita vastaavia rahoitusvälineitä. Tiedot julkistettaisiin käyttämällä hyväksyttyä ilmoitusjärjestelmää. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi tietyin edellytyksin mahdollisuus myöntää toimijoille oikeus lykätä tietojen julkistamista kauppojen toteuttamisen jälkeen. Komissio voisi sille siirrettäväksi ehdotetun säädösvallan nojalla tarkemmin määritellä julkistettavia tietoja. Artiklassa 20 säädettäisiin sijoituspalvelun tarjoajien ja kauppojen sisäisten toteuttajien velvollisuudesta julkistaa sekä asiakkaan että omaan lukuun tehtyjä liiketoimia koskevat yksityiskohtaiset volyymi- ja hintatiedot sel-
8 U 63/2011vp laisista joukkovelkakirjalainoista ja strukturoiduista tuotteista, jotka ovat joko kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai joista on julkaistu esite, sekä päästöoikeuksista ja johdannaisista, jotka ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla taikka monenkeskisessä tai järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä. Tiedot julkistettaisiin käyttämällä hyväksyttyä julkistamisjärjestelyä. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi mahdollisuus myöntää toimijoille oikeus lykätä tietojen julkistamista kauppojen toteuttamisen jälkeen tietyin edellytyksin. Komissio voisi sille siirrettäväksi ehdotetun säädösvallan nojalla tarkemmin määritellä julkistettavia tietoja. Liiketoimista annettavat tiedot (IV Osasto Artiklat 21 23) Asetusehdotuksen 21 23 artikloissa määriteltäisiin arvopaperikaupan osapuolten velvollisuudesta antaa kauppatietoja valvontaviranomaiselle sekä säilyttää kauppatiedot viiden vuoden ajan mahdollista myöhempää viranomaisen tarvetta varten. Säännökset korvaisivat täytäntöönpanoasetuksen säännökset sekä Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean (CESR) ja kansallisten valvontaviranomaisten ohjeet. Voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna ilmoitusvelvollisuus laajenee koskemaan paitsi kauppoja säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevilla rahoitusvälineillä, myös kauppoja välineillä, joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä. Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jää ainoastaan kauppa sellaisella rahoitusvälineellä, joka ei ole kaupankäynnin kohteena edellä mainitulla markkinapaikalla ja jonka arvo ei riipu sellaisesta rahoitusvälineestä. Asetusehdotuksen 23 artiklassa säädetty ilmoitusvelvollisuus koskee paitsi sijoituspalvelun tarjoajaa, joka itse toteuttaa kaupan, myös tarjoajaa, joka ainoastaan siirtää kaupan toiselle osapuolelle toteutettavaksi. Ilmoitus on toimitettava valvontaviranomaiselle, kuten voimassa olevan sääntelynkin mukaan, viimeistään seuraavan kaupankäyntipäivän päättymiseen mennessä. Ilmoitusvelvollisuuden voi täyttää sijoituspalvelun tarjoaja itse taikka markkinapaikan, hyväksytyn raportointijärjestelmän tai kauppatietorekisterin (eng. trade repository) ylläpitäjä sijoituspalvelun tarjoajan puolesta. Johdannaiset (V Osasto Artiklat 24 27) Artiklassa 24 säädettäisiin yleisestä johdannaisosapuolia koskevasta velvollisuudesta käydä kauppaa johdannaisilla säännellyllä markkinalla, muulla vaihtoehtoisella markkinapaikalla tai kolmannen maan kaupankäyntipaikalla edellyttäen, että se on tunnustettu. Johdannaisilla tehtävät kaupat olisi vietävä johdannaispörsseihin myös niissä tapauksissa, joissa toinen osapuolista on kolmannesta maasta. Artiklassa 25 säädettäisiin markkinoiden ylläpitäjää koskevasta velvollisuudesta varmistua siitä, että johdannaiset, joita koskisi Euroopan markkinarakenneasetuksen mukainen määritysvelvollisuus, määritetään hyväksytyssä keskusvastapuolessa. Artiklassa 26 säädettäisiin menettelystä, jossa määritellään pakolliseen markkinapaikalla tapahtuvaan kaupankäyntiin lukeutuvat johdannaiset Euroopan markkinarakenneasetusta vastaavalla tavalla. ESMA:lle annettaisiin tehtävä valmistella alemman tasoista sääntelyä, jonka komissio antaa sille siirretyn säädösvallan perusteella. ESMA:lla olisi artiklan 27 mukaan velvollisuus pitää ajantasaista julkista luetteloa niistä johdannaisista ja johdannaistyypeistä, jotka lukeutuvat pakolliseen markkinapaikalla tapahtuvaan kaupankäyntiin. Syrjimätön pääsy rahoitusvälineiden selvitysjärjestelmiin (VI Osasto Artiklat 28 30) Artiklassa 28 säädettäisiin keskusvastapuolia koskevasta velvollisuudesta sallia markkinapaikkojen pääsy selvitysjärjestelmiinsä avoimin perustein. Euroopan markkinarakenneasetuksen vastaavan sääntelyn lisäksi artikla koskisi kaikkia rahoitusvälineitä. Artiklassa 29 säädettäisiin edeltävää 28 artiklaa täydentävästi markkinapaikkoja koskevasta vastaavansisältöisestä velvollisuu-
U 63/2011vp 9 desta sallia pääsy kaupankäyntijärjestelmiinsä kuin mitä keskusvastapuolilla on. Artiklassa 30 säädettäisiin syrjimättömästä pääsystä vertailuarvoihin sekä indeksejä koskevien tekijänoikeuksien pakollisesta lisensoimisesta keskusvastapuolten ja markkinapaikkojen toiminnan järjestämistä varten. Lisensoimisesta johtuvien kustannusten tulisi perustua avoimiin liiketaloudellisiin lähtökohtiin. Tuotteita koskeviin interventioihin ja positioihin kohdistettavat valvontatoimenpiteet (VII Osasto Artiklat 31 35) Artiklassa 31 säädettäisiin ESMA:n toimivallasta tilapäisesti kieltää tai rajoittaa tiettyjen artiklassa tarkemmin määriteltyjen rahoitusvälineiden sekä sijoitustoiminnan ja - palvelujen markkinointi, tarjonta tai myynti. Artiklan 2 kohdassa säädettäisiin tarkemmin edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta ESMA saisi käyttää ehdotettua toimivaltaa. ESMA:n tulisi 4 kohdan mukaan ilmoittaa toimistaan toimivaltaiselle viranomaiselle ennen toimiin ryhtymistä. Artiklassa 32 säädettäisiin vastaavasti toimivaltaisen viranomaisen kielto- tai rajoitustoimivallasta. Komissiolle ehdotetaan säädösvaltaa antaa asiassa yksityiskohtaisempaa sääntelyä. Artiklassa 33 säädettäisiin ESMA:n velvollisuudesta koordinoida artiklassa 32 tarkoitettuja toimivaltaisten viranomaisten toimia. Koordinointivelvollisuudella pyrittäisiin varmistumaan toimivaltaisten viranomaisten toimien oikeudenmukaisuudesta ja suhteellisuudesta. Artiklan 34 mukaan ESMA koordinoisi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten direktiiviehdotuksen 71 artiklan 2 kohdan i alakohdan ja 72 artiklan 1 kohdan f ja g alakohtien nojalla asettamia rajoituksia unionin alueella yhdenmukaisen soveltamiskäytännön saavuttamiseksi. Artiklassa 35 ehdotettaisiin ESMA:lle toimivaltaa vaatia tietoja kaupankäyntipositioista markkinaosapuolilta sekä asettaa itsenäisesti rajoituksia hyödykejohdannaisten kaupankäynnille. Toimivallan käyttäminen edellyttäisi kuitenkin kvalifioitujen ehtojen täyttymistä. Kolmansien maiden yritysten ilman sivuliikettä tarjoamat palvelut (VIII Osasto Artiklat 36 39) Ehdotuksella otettaisiin käyttöön järjestelmä, joka perustuu komission laatimaan alustavaan vastaavuuden arviointiin kunkin kolmannen maan oikeudenkäyttöalueista. Sellaisista kolmansista maista tulevat yritykset, joista on tehty vastaavuuspäätös, voisivat pyytää lupaa palveluiden tarjoamiseen EU:ssa. Palveluiden tarjoaminen vähittäisasiakkaille edellyttäisi sivuliikkeen perustamista. Kolmannen maan yritykselle olisi myönnettävä toimilupa siinä jäsenvaltiossa, jossa yrityksen sivuliike sijaitsee, ja sivuliikkeeseen sovellettaisiin joillakin aloilla (toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, liiketoiminnan menettelytapasäännöt, eturistiriidat, avoimuus ym.) EU:n vaatimuksia. Hyväksyttäville vastapuolille tarjotut palvelut eivät edellyttäisi sivuliikkeen perustamista. Kolmansien maiden yritykset voisivat tarjota tällaisia palveluita edellyttäen, että ne on merkitty ESMA:n pitämään rekisteriin. Yritysten valvonta tapahtuisi niiden kotimaassa. Tämä edellyttäisi asianmukaisen yhteistyösopimuksen tekemistä kolmansien maiden valvontaviranomaisten, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja ESMA:n välillä. Säädösvallan siirto ja täytäntöönpanosäädökset (IX Osasto Artiklat 40 42) Artiklan 40 mukaan komissiolle esitetään delegoitua säädösvaltaa antaa tarvittaessa tarkentavaa sääntelyä koskien 2 artiklan 3 kohtaa, 4 artiklan 3 kohtaa, 6 artiklan 2 kohtaa, 8 artiklan 4 kohtaa, 10 artiklan 2 kohtaa, 11 artiklan 2 kohtaa, 12 artiklan 2 kohtaa, 13 artiklan 7 kohtaa, 14 artiklan 5 kohtaa, 14 artiklan 6 kohtaa, 16 artiklan 3 kohtaa, 18 artiklan 2 kohtaa, 18 artiklan 3 kohtaa, 19 artiklan 3 kohtaa, 20 artiklan 3 kohtaa, 28 artiklan 6 kohtaa, 29 artiklan 6 kohtaa, 30 artiklan 3 kohtaa, 31 artiklan 8 kohtaa, 32 artiklan 6 kohtaa, 35 artiklan 10 kohtaa ja 45 artiklan 2 kohtaa. Artiklassa 41 säädettäisiin
10 U 63/2011vp delegoidun säädösvallan käytöstä. Euroopan parlamentilla ja neuvostolla olisi artiklan 3 kohdan mukaan milloin hyvänsä oikeus kumota komission delegoitu säädösvalta. Kumoamisella ei kuitenkaan olisi vaikutusta jo annetun delegoidun säädöksen voimassa oloon. Artiklassa 42 säädettäisiin täytäntöönpanosäädösten antamisesta artikloihin 24, 26 ja 37 liittyen. Säännös olisi uusi. Loppusäännökset (X Osasto Artiklat 43 46) Artiklassa 43 komissiolle asetettaisiin velvollisuus ESMA:a kuultuaan esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle artiklassa tarkemmin määritellyistä seikoista selvityksiä, kuten esimerkiksi artikloissa 3 6 ja 9 12 asetettavien läpinäkyvyysvaatimusten käytännön markkinavaikutuksista. Artiklassa 44 säädettäisiin Euroopan markkinarakenneasetukseen tehtävästä kauppatietorekisterin tiedon toimittamisvelvollisuutta koskevasta lisäyksestä. Artiklassa 45 ja 46 säädettäisiin siirtymäsäännöksistä, voimaantulosta ja soveltamisesta. 3.3 Rahoitusvälineiden markkinat - direktiiviehdotus Sääntelyn kohde, soveltamisala ja määritelmät (I Osasto Artiklat 1 4) Sääntelyn soveltamisalaa laajennettaisiin tietopalvelujen tarjoajiin ja kolmansien maiden yrityksiin, jotka sivuliikkeen välityksin tarjoavat sijoituspalveluja tai harjoittavat sijoitustoimintaa EU:ssa. Myös esimerkiksi luottolaitosten, omaan lukuun käytävän kaupan ja kansainvälisten elinten osalta soveltamisalaan ehdotetaan täsmennyksiä. Lisäksi jäsenvaltioiden harkinnanvaraisia soveltamisalan poikkeuksia ehdotetaan tarkistettavan. Ehdotuksen 4 artiklassa tarkistettaisiin määritelmiä monilta osin. Lisäksi on syytä panna merkille, että direktiivistä ehdotetaan siirrettävän monia määritelmiä, kuten säännellyt markkinapaikat ja markkinoiden ylläpitäjä, asetuksen tasolle. Sijoituspalvelun ja -toiminnan määritelmään ehdotettaisiin muutoksia siten, että säilytystoiminta ja järjestäytyneen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäminen sisältyisivät jatkossa määritelmään. Direktiiviehdotuksessa täsmennettäisiin toimeksiantojen toteuttamista asiakkaiden lukuun siten, että toimeksiantojen toteuttamiseen kuuluisi luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen liikkeeseen laskemien rahoitusvälineiden myymistä koskevien sopimusten tekeminen niiden liikkeeseenlaskun ajankohtana. Ammattimaisen asiakkaan määritelmää ehdotetaan myös tarkistettavan. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat jatkossa vahvistaa erityiset perusteet sellaisten kuntien ja paikallisviranomaisten asiantuntemuksen ja tietämyksen arvioimiseksi, jotka haluavat itseään kohdeltavan ammattimaisina asiakkaina. Pk-yritysten kasvumarkkinalla (eng. SME growth market) tarkoitettaisiin monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, joka on rekisteröity pk-yritysten kasvumarkkinaksi 35 artiklan mukaisesti. Päästöoikeus katsottaisiin ehdotuksen mukaan rahoitusvälineeksi. Toisin kuin johdannaisilla käytävä kauppa, EU:n päästöoikeuksien spot-jälkimarkkinat ovat paljolti sääntelemättömät. Spot-markkinoilla on ilmennyt monia petollisia käytäntöjä, jotka voivat heikentää luottamusta EU:n päästökauppajärjestelmää koskevalla direktiivillä (2003/87/EY) luotuun päästökauppajärjestelmään. Ehdotuksen mukaan kyseisiä toimenpiteitä täydennettäisiin laajentamalla rahoitusmarkkinasääntely koskemaan kokonaisuudessaan myös EU:n päästöoikeusmarkkinoita. Täten yksi valvontaviranomainen vastaisi sekä spot- että johdannaismarkkinoiden valvonnasta. Ehdotuksen mukaan ylimmällä hallintoelimellä tarkoitettaisiin yritystä johtavaa elintä, joka hoitaa valvonta- ja johtotoimintoja ja jolla on lopullinen päätöksentekovalta sekä toimivalta vahvistaa laitoksen strategia, tavoitteet ja yleiset linjaukset. Ylimpään hallintoelimeen tulisi kuulua yrityksen toimintaa tosiasiallisesti johtavat henkilöt. Valvonta-
U 63/2011vp 11 toimintoaan hoitavalla ylimmällä hallintoelimellä tarkoitettaisiin puolestaan ylintä hallintoelintä, joka valvontatoimintoaan hoitamalla valvoo ja seuraa johdon päätöksentekoa. Lisäksi toimivalla johdolla tarkoitettaisiin johtoryhmän jäseniä, jotka vastaavat yrityksen päivittäisestä johtamisesta ja ovat siitä tili- ja vastuuvelvollisia, mukaan lukien niiden käytänteiden toteuttamisesta, jotka koskevat palvelujen ja tuotteiden jakelua asiakkaille yrityksen ja sen henkilöstön toimesta. Ehdotuksessa määritellään algoritminen kaupankäynti, jolla tarkoitettaisiin rahoitusvälineillä tapahtuvaa kaupankäyntiä, jossa tietokonealgoritmi määrittää automaattisesti toimeksiantojen yksittäiset parametrit, kuten toimeksiannon käynnistämisen, ajoituksen, hinnan ja määrän sekä toimeksiantojen hoidon niiden jättämisen jälkeen siten, että ihmisen työpanosta tarvitaan vain vähän tai ei lainkaan. Tämä määritelmä ei kattaisi kuitenkaan järjestelmiä, joita käytetään ainoastaan toimeksiantojen reitittämiseen yhteen tai useampaan markkinapaikkaan tai toimeksiantojen vahvistamiseen. Suoralla sähköisellä välityksellä (eng. direct electronic access) tarkoitettaisiin markkinapaikkaan liittyvää järjestelyä, jossa markkinapaikan jäsen tai osapuoli antaa henkilölle luvan käyttää sen kaupankäyntikoodia, siten että henkilö voi välittää rahoitusvälineeseen liittyviä toimeksiantoja sähköisesti suoraan markkinapaikkaan. Tämä määritelmä kattaisi tällaiset järjestelyt riippumatta siitä, käyttääkö kyseinen henkilö jäsenen tai osapuolen infrastruktuuria tai jäsenen tai osapuolen käyttöön antamaa yhteysjärjestelmää toimeksiantojen välittämiseksi. Ristiinmyyntikäytännöllä (eng. cross selling practise) tarkoitettaisiin sijoituspalvelun tarjoamista yhdessä toisen palvelun tai tuotteen kanssa osana pakettia tai ehtona saman sopimuksen tai paketin osalta. Ehdotetun 4 artiklan 3 kohdassa esitetään siirrettävän komissiolle säädösvalta täsmentämään määritelmien teknistä sisältöä. Määritelmiin liittyen ehdotuksen liitteeseen I lisättäisiin uusi D osa, jossa olisi luettelo tietopalveluista (hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan ja hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän käyttö). Sijoituspalveluyritysten toimilupa- ja toimintaedellytykset (II Osasto Artiklat 5 46) Direktiiviehdotuksen II osaston 1 luvussa säädettäisiin sijoituspalveluyritysten toimilupaedellytyksistä. Luvun nykyiset säännökset säilyisivät pääosin ennallaan. Lukuun lisättäisiin algoritmista kaupankäyntiä ja uusia järjestäytyneitä kaupankäyntijärjestelmiä koskevat säännökset sekä täsmennettäisiin monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä sekä sijoituspalveluyritysten hallintoelimiä ja niissä toimivia henkilöitä koskevia vaatimuksia. Sijoituspalveluyritysten johtoa koskevat vaatimukset (9 artikla). Direktiiviehdotuksen 9 artiklassa lisättäisiin merkittävästi sijoituspalveluyritysten johtoa koskevia vaatimuksia. Sijoituspalveluelimen hallintoelinten jäseniltä edellytettäisiin riittävää yrityksen toimialan ja sen riskien tuntemusta sekä kykyä toimia itsenäisesti ja haastaa yritysten toimivan johdon ratkaisuja. Sijoituspalveluyrityksiltä edellytettäisiin riittäviä perehdytys- ja koulutusohjelmia hallintoelinten jäsenille. Artiklassa edellytettäisiin myös sijoituspalveluyritysten hallintoelinten jäsenten yhtenä valintakriteerinä monimuotoisuutta. Sijoituspalveluyritysten tulisi ottaa käyttöön toimintaohjelmat moninaisuuden edistämiseksi hallintoelinten jäsenten sukupuolten, iän, ammatillisen, alueellisen ja koulutuksen moninaisuuden suhteen. Hallintoelimen jäseniltä edellytettäisiin riittävää ajallista paneutumista toimintaan hallintoelimessä. Direktiiviehdotuksen 9 artiklassa asetettaisiin rajoitukset sille, kuinka monen sijoituspalveluyrityksen hallintotehtävässä sama henkilö voisi toimia. Yhden sijoituspalveluyrityksen operatiiviseen johtoon kuuluva henkilö saisi toimia korkeintaan kahden muun sijoituspalveluyrityksen eioperatiivisessa hallintoelimessä. Sama henkilö saisi toimia korkeintaan neljässä eioperatiivisessa hallintoelimessä. Euroopan komissiolle annettaisiin valtuudet antaa ESMA:n laatimien luonnosten perusteella antaa 9 artiklassa tarkoitettuja hallintoelinten jäsenten ajankäyttöä, osaamista, hyvämaineisuutta, koulutus- ja perehdytysohjelmia ja monimuotoisuutta koskevia vaatimuksia täsmentäviä teknisiä sääntelystandardeja.
12 U 63/2011vp Sijoituspalveluyritysten hallintoelinten tehtäviä ja huolellisuusvelvoitteita täsmennettäisiin 9 artiklassa. Hallintoelimillä olisi vastuu yritysten strategisten tavoitteiden, organisaation ja henkilöstön osaamisen ja resurssien asianmukaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta yritysten tarjoamien palveluiden laajuuteen. Hallintoelinten tulisi myös säännöllisesti arvioida yrityksen organisaation toimintaa ja asiakkaille tarjottavien palveluiden asianmukaisuutta. Sijoituspalveluyrityksille asetettaisiin 9 artiklassa velvollisuus antaa valvontaviranomaisille ilmoitus hallintoelintensä kokoonpanosta ja niissä tapahtuvista muutoksista. Valvontaviranomaisten valtuuksia evätä sijoituspalveluyrityksen toimilupa laajennettaisiin koskemaan tilannetta, jossa yrityksen hallintoelimellä ei ole riittävän uskottavaa kykyä ja osaamista ottaa huomioon asiakkaiden etu ja markkinoiden eheys. Algoritminen kaupankäynti (artikla 17). Direktiiviin otettaisiin algoritmista kaupankäyntiä koskevat säännökset. Algoritminen kaupankäynti määriteltäisiin direktiiviehdotuksen 4 artiklassa. Lisäksi artikla 51 sisältäisi kyseiseen kaupankäyntiin liittyen merkittävää sääntelyä. Direktiiviehdotuksen 17 artiklan 1 kohdassa edellytettäisiin, että algoritmiseen kaupankäyntiin osallistuvilla sijoituspalveluyrityksillä tulisi olla käytössä tehokkaat menetelmät, joilla varmistettaisiin algoritmisen kaupankäynnin vakaus ja estettäisiin se, etteivät algoritmiset kaupankäyntijärjestelmät mahdollisessa häiriötilanteessa vaikuta haitallisesti rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Sijoituspalveluyritykselle asetettaisiin 17 artiklan 2 kohdassa velvollisuus antaa kotivaltionsa valvontaviranomaiselle vuosittain kuvaus algoritmisten kaupankäyntistrategioidensa luonteesta, yksityiskohtaiset tiedot järjestelmään sovellettavista kaupankäyntiparametreista tai -rajoista, keskeisistä vaatimustenmukaisuuden ja riskinhallinnan varmistavista menetelmistä, joita se käyttää varmistaakseen 1 kohdan mukaisten ehtojen täyttymisen, sekä järjestelmiensä testausta koskevat tiedot, joiden avulla voidaan varmistaa direktiivissä asetettujen velvollisuuksien noudattaminen. Valvontaviranomaiselle myönnettäisiin oikeus koska tahansa vaatia sijoituspalveluyritykseltä tarkempia tietoja sen käyttämästä algoritmisesta kaupankäynnistä ja siihen käytettävistä järjestelmistä. Algoritmisen kaupankäyntistrategian tulisi 17 artiklan 3 kohdan mukaan olla toiminnassa jatkuvasti sen markkinapaikan kaupankäyntiaikana, johon se lähettää toimeksiantoja tai jonka järjestelmien kautta se toteuttaa liiketoimia. Algoritmisen kaupankäyntistrategian kaupankäyntiparametrien tai -rajojen tulisi kohdan mukaan varmistaa, että strategia tekee sitovia hintatarjouksia kilpailukykyisin hinnoin, minkä vuoksi näillä markkinapaikoilla on säännölliseltä ja jatkuvalta pohjalta likviditeettiä kaiken aikaa ja vallitsevista markkinaolosuhteista riippumatta. Sijoituspalveluyrityksille, jotka tarjoavat suoraa sähköistä välitystä markkinapaikkaan, asetettaisiin 17 artiklan 4 kohdassa velvollisuus huolehtia siitä, että yhteyttä käyttäviä henkilöitä seurataan riittävän huolellisesti ja yhteyttä käyttävillä tahoilla on riittävät riskienhallintajärjestelmät käytössä. Yleisenä selvitysosapuolena toimivalta sijoituspalveluyritykseltä edellytettäisiin artiklan 5 kohdassa, että se tarjoaisi selvityspalveluja vain soveltuville henkilöille ja sillä olisi riittävät riskienhallintajärjestelmät käytössä palveluita käyttävien henkilöiden yritykselle ja markkinoille aiheuttamien riskien rajaamiseksi. Komissio voisi sille artiklan 6 kohdassa siirrettäväksi ehdotetun säädösvallan nojalla tarkemmin määritellä mainittujen vaatimusten soveltamisesta. Monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä ja järjestäytyneitä kaupankäyntijärjestelmiä koskevat vaatimukset (artiklat 18 20). Direktiiviehdotuksen 18 artiklassa laajennettaisiin monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä koskevat säännökset kattamaan myös direktiivillä määriteltävät uudet järjestäytyneet kaupankäyntijärjestelmät. Kumpiakin kaupankäyntijärjestelmiä koskisi velvollisuus antaa valvontaviranomaiselle tarkka kuvaus niiden toiminnasta. Kansallisten valvontaviranomaisten tulisi antaa nämä selvitykset tiedoksi ESMA:lle, jonka tulisi julkaista luettelo kaikista EU:ssa toimivista kaupankäyntijärjestelmistä. ESMA velvoitettaisiin laatimaan teknisiä täytäntöönpanostandardeja kuvauksen ja ilmoituksen sisällön ja muodon määrittämiseksi.
U 63/2011vp 13 Monenkeskisille kaupankäyntijärjestelmille asetettaisiin 19 artiklassa erityisvaatimukset luoda menettelytavat mahdollisten negatiivisten vaikutusten ja kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän, omistajan ja sen käyttäjien välisten eturistiriitojen estämiseksi ja kaupankäyntijärjestelmien vakaan toiminnan ylläpitämiseksi. Monenkeskisiltä kaupankäyntijärjestelmiltä edellytettäisiin myös, että niillä on käytössään tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt 51 artiklan (järjestelmien häiriönsietokyky, kauppojen hintavaihtelurajat ja sähköinen kaupankäynti) mukaisten edellytysten noudattamiseksi. Järjestäytyneiden kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjille asetettaisiin direktiiviehdotuksen 20 artiklassa erityisvaatimukset järjestää kaupankäyntijärjestelmän toiminta siten, että estetään asiakastoimeksiantojen toteuttaminen järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä sitä ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän pääomaa vastaan. Sijoituspalveluyritys ei saisi toimia kauppojen sisäisenä toteuttajana itse ylläpitämässään järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä. Järjestäytyneiden kaupankäyntijärjestelmien yhdistäminen toisiinsa olisi kiellettyä. Järjestäytyneitä kaupankäyntijärjestelmiä koskevassa toimilupahakemuksessa edellytettäisiin tarkkaa selvitystä siitä, miksi kaupankäyntijärjestelmää ei voitaisi pitää monenkeskisenä kaupankäyntijärjestelmänä tai säänneltynä markkinana. Jos jäsenvaltio sallisi algoritmisen kaupankäynnin järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä, edellytettäisiin, että niillä on käytössään tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt 51 artiklan (järjestelmien häiriönsietokyky, kauppojen hintavaihtelurajat ja sähköinen kaupankäynti) mukaisten edellytysten noudattamiseksi. Direktiiviehdotuksen 23 artiklassa sanamuotoa muuttamalla luotaisiin sijoituspalveluyritykselle aiempaa korotetumpi velvollisuus havaita artiklassa tarkoitetut eturistiriitatilanteet. Säännökset, joilla varmistetaan sijoittajansuoja (artiklat 24 30). Sijoittajansuojaa koskevat ehdotukset sisältävät yleiset periaatteet sijoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista sekä asiakkaille annettavan informaation sisällöstä (24 artikla). Ensinnäkin ehdotuksessa esitellään Suomen toimintakenttään uusi riippumattoman sijoitusneuvonnan muoto. Sijoitusneuvontaa annettaessa olisi 24 artiklan 3 kohdan mukaan ilmoitettava, (i) annetaanko neuvonta riippumattomasti ja (ii) perustuuko neuvonta laajaan vai rajoitetumpaan analyysiin markkinoista ja (iii) tarjoaako sijoituspalveluyritys asiakkaalle jatkuvaa arviointia asiakkaalle suositeltujen rahoitusvälineiden sopivuudesta. Mikäli sijoitusneuvontaa annetaan riippumattomasti, sijoituspalveluyrityksen olisi arvioitava riittävä määrä rahoitusvälineitä, eivätkä ne saisi rajoittua sellaisten yhteisöjen liikkeeseen laskemiin tai tarjoamiin rahoitusvälineisiin, joilla on läheiset yhteydet sijoituspalveluyritykseen. Lisäksi artiklan 3 kohdan mukaan riippumatonta sijoitusneuvontaa (24(5) artikla) taikka omaisuudenhoitopalvelua tarjoava (24(6) artikla) sijoituspalveluyritys ei jatkossa saisi hyväksyä tai ottaa vastaan kolmannelta osapuolelta rahallisia etuja (kannustimia). Uutta olisi myös se, että jos sijoituspalvelu tarjotaan yhdessä toisen palvelun tai tuotteen kanssa osana pakettia (eng. cross-selling), sijoituspalveluyrityksen olisi ilmoitettava, voidaanko paketin eri komponentit ostaa myös erikseen ja selvitettävä kunkin komponentin kulut erikseen (24(7) artikla). Ehdotuksen 25 artiklassa säädettäisiin sijoituspalvelun soveltuvuuden ja asianmukaisuuden arvioinnista sekä eräiden tietojen antamisesta asiakkaalle. Säännöksessä sijoituspalveluyritys velvoitettaisiin pyytämään asiakkaalta tiettyjä tietoja tarjoamansa palvelun asianmukaisuuden arvioimiseksi. Sijoituspalveluyrityksen tarjotessa sijoituspalvelua, joka koostuu pelkästään asiakkaan toimeksiantojen toteuttamisesta tai niiden vastaanottamisesta ja välittämisestä (ns. execution only -palvelu), edellä tarkoitetut velvollisuudet eivät kuitenkaan soveltuisi. Kyseisen palvelun tarjoamiselle ehdotetaan kuitenkin asettavaksi tiettyjä rajoituksia, joista osa olisi uusia. Ehdotuksen mukaan kyseistä palvelua ei saisi tarjota silloin, kun sijoituspalveluyritys samanaikaisesti tarjoaisi asiakkaalle sijoitusluottoa kyseisten liiketoimien toteuttamiseksi (25(3) artikla). Lisäksi 25 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ehdotetaan rajattavan ns. execution only -palvelun