Loppuraportti Helsingin Perhokalastajat, Meltausjoen koekalastustapahtuma 22.- 25. 7. 2013 Kevään 2013 GoExpo messujen yhteydessä Helsingin Perhokalastajille tarjoutui hieno tilaisuus koekalastaa kuusi vuotta rauhoitettuna ollut yksityinen virtavesikohde Meltausjoella Lapissa. Meltausjoki on Ounasjoen suurin sivujoki ja saa alkunsa Unarinjärvestä yhtyen Ounasjokeen Meltauksen kylän kohdalla. Meltausjoen pituus on 46 kilometriä ja joen valuma-alueen koko 1787 km², josta järvien osuus eli järvisyys on noin 4 %. Valjastamaton, profiililtaan melko jyrkkä ja maisemaltaan erämainen joki on suosittu kalastuspaikka ja kanoottiretkeilykohde. Koekalastukseen tarjottu 3km mittainen vesialue sijaitsee Meltausjoen yläjuoksulla, välittömästi joen tunnetuimman nähtävyyden Unarinkönkään alapuolella. Alueesta ensimmäiset 700m on yhtenäistä koskea ja loput 2,3km nivaa. Koekalastus kohdistettiin tälle koskiosuudelle, tarkoitus oli kartoittaa kosken jalokalakanta harjus ensisijaisena kohteena. Pooli 1, panoraama
KOEKALASTUS Poolijako ja koekalastusjärjestely Koekalastusryhmän koko oli kahdeksan kalastajaa. Koekalastus järjestettiin siten että koskialue jaettiin karttakuvien perusteella neljään alueeseen pooliin. Pooleja kalastettiin pareittain kiertosysteemin mukaan siten että jokainen pari kalasti yhden vuorokauden aikana kahta eri poolia. Kaikkia pooleja kalastettiin tasaisesti. Poolin vaihto tapahtui aamuisin ja iltapäivisin. Koekalastus käynnistettiin maanantaina puoliltapäivin ja toimintaa pyöritettiin tiistain ja keskiviikon ajan. Täysiä kalastusvuorokausia kertyi näin kolme kappaletta, muutama henkilö piipahti koskella vielä lähtöpäivänä torstaina. Läpi yön kalastusta ei harjoitettu vaan viimeisetkin koekalastajat palasivat tukikohtaan aina aamuyön ensituntien jälkeen. Pyydystetyt kalat merkittiin saalispöytäkirjaan joista ilmenee kalalaji, kalan koko, ajankohta, kalastettava pooli sekä kalastaja. Myös jokaisen kalan tärppipaikka merkittiin poolikarttaan. Pooli 2, alaosa auringonlaskun jälkeen Nokia Internal Use Only
Klinkhamer Superpupa Goddard Caddis Larva Adams Parachute Kuulapääpupa Elk Hair Caddis Hares Ear muunnos March Brown KOEKALASTUS Statistiikka / kalat / perhot Koekalastusjakson säätyyppi oli aurinkoinen tai pilvipoutainen. Koko alkuviikon pohjoisessa pysytellyt tuuli piti kuitenkin ilman lämpötila päivisin sitkeästi + 12-14 C asteen tietämissä, aina torstain lähtöpäivää lukuunottamatta, jolloin päivälämpötila pomppasi hellelukemiin. Iltaisin ja öisin ilman lämpötila putosi jopa vain + 6-7 C asteeseen. Koskiveden lämpötila pysytteli + 13-14 C astessa koko koekalastusrupeaman ajan. Harjuksen suhteen koekalastuksen tulos ylitti ennakko-odotukset. Kaloja saatiin myös melko tasaisesti koko koekalastusrupeaman ajan, poikkeuksena tähän tiistai-illan lähes täydellinen pysähdys jolle ei olosuhteita tarkastelemalla syytä keksitty. Kaikkiaan kolmen vuorokauden kalastusrupeaman saldoksi kirjattiin 94 harjusta, 1 taimen, 1 hauki ja 3 särkeä. Harjusten joukossa oli melko suurikokoisiakin kaloja, suurimmat yksilöt lähes 50cm pituisia. 40cm pituisia tai suurempia kaloja haavittiin pitkälle toistakymmentä kappaletta ja kalojen keskikoko asettui selkeästi mittakalaluokkaan. Lukumääräisesti selvästi eniten harjuksia saatiin koskialueen alapään pooleilta 3 ja 4. Pyydystetyt kalat olivat silmämääräisesti hyväkuntosia, ehjäeväisiä ja kirkkaita. Suurin osa luonnollisesti vapautettiin takaisin koskeen, kohtuullinen määrä harjuksia kuitenkin loimutettiin tai savustettiin aina illan päätteeksi, tulilla nautitut maistuivat erinomaiselle. Harjuksia saatiin kaikilla perinteisillä perhotyypeillä; pintaperholla, pupalla, larvalla, klassisella uppoperholla ja pienellä streamerilla - ensinmainittuja korostaen. Ainoa koekalastusalueella perhoon haksahtanut taimen koukutettiin superpupalla poolilta 3.
Pooli 3, yläosa länsirannalla
KOEKALASTUS Statistiikkaa: harjuksen kokojakaumataulukko Nokia Internal Use Only
Meltausjoen valioyksilö Nokia Internal Use Only
KOEKALASTUS Statistiikkaa: saalis aikajanalla Pooli 4, panoraama itärannan tulistelupaikalta
Pooli 4, länsirannan saarekkeita
KOEKALASTUS Statistiikkaa: poolikartta ja tärppipaikat Nokia Internal Use Only
KOEKALASTUSALUE Havaintoja Koekalastusaluetta ympäröivä maastotyyppi on harjujen halkomaa jäkäläpeitteistä kangasmetsää, alavammilla paikoilla esiintyy siellä täällä suolampareita. Koekalastusalue on yhtenäinen ja alaspäin levenevä koskialue, pudotuskorkeus koko kosken matkalla on noin 10m luokkaa. Yläosassa yhtenäinen päävirta leviää ja haarautuu kosken alaosassa useaan pienempään sivu-uomaan joiden väliin jää ruokoa ja pajua kasvavia pieniä saarekkeita. Tässä kohdin myös Niesijärvestä laskeva Niesijoki yhtyy Meltausjokeen. Koko koekalastusalue on erinomaisesti kahlattavaa ja perhokalastettavaa koskea. Silmämääräisesti tarkasteltuna koskialueen luonto on erinomaisessa kunnossa. Rantakasvillisuus luonnontilaista ja vehreää, niittyalueet monimuotoista niittytyyppiä joka suosii runsasta hyönteisekosysteemiä, koskialueen sorakot kirkkaan puhtaita ja vedenalainen kasvillisuus terveen vihreää. Ainoa silmin havaittava poikkeama alueen luonnontilassa oli Heinäjängänojan suulla esiintynyt tiilenpunainen hienojakoinen maa-aines, jota oja hiljalleen valutti koskeen. Tämä ilmeni koskiveden ja vesikasvillisuuden värjäytymisenä ojan suun alapuolella kosken itärannan penkan tuntumassa aina lähes Niesijoen suulle saakka. Kyseessä voi olla luonnollinen ilmiö, luultavammin valuman aiheuttaja on kuitenkin soiden ojitus. Kosken hyönteispopulaatiot vaikuttavat hyväkuntoisilta. Vedenalaisista ruohotupoista löytyi yllättävän suurikokoisia harmaan vihreitä larvoja sekä muuta pienempää pohjaeliötä. Kylmähköstä alkuviikon ilmanalasta huolimatta myös lentäviä koskihyönteisiä havaittiin kaikkina kalastuspäivinä ja -iltoina. Sekä päivänkorentoja että vesiperhosia useina eri alalajikkeina. Helteeksi kääntyneenä lähtöpäivänä torstaina lentävä hyönteiselämä suorastaan räjähti käsiin. Runsas hyönteisesiintyminen aktivoi aina näitä ravintona käyttävät kalat, oletettavasti koekalastuksen tulokset olisivat olleet lämpimällä sääjaksolla vieläkin paremmat. Koekalastuksen ja sen yhteydessä tehtyjen näköhavaintojen perusteella koskialueen kalasto on monipuolinen ja tasapainoinen. Varsinaisella koskialueella valtalajina on harjus, jota esiintyy kaiken kokoisena (useita ikäluokkia) ja koko kosken alueella. Matalissa ja hidasvirtaisissa koskenosissa sekä rannan tuntumassa esiintyy runsaasti parveilevaa pienikokoista harjusta, salakkaa ja muuta särkikalaa. Suurempikokoiset harjukset hallitsevat vuolaampia ja syvempiä koskenosia. Niva-alueella esiintyy runsaasti kaikenlaista kalaa. Haukea ei ennätetty kalastaa edes kokeilumielessä. Koskialueella tehtiin näköhavaintoja rannan tuntumasta pakenevista yksilöistä, kanta ei kuitenkaan vaikuttanut poikkeukselliselta. Sopiva haukikanta on usein muuta kalastoa tasapainoittava tekijä joka myös estää kantojen kääpiöitymistä. Taimenen vähälukuisempi esiintymeinen lienee seudulle ja vesistölle tyypillistä. Koekalastusalueeseen kuulumaton Unarin könkään yläpuolinen koskialue vaikuttaa myös tässä suhteessa otollisemmalta, taimenen mielessä kannattaa suunnata sinne.
Pooli 4, länsirantaa Niesijoensuun kohdalla Nokia Internal Use Only
KOEKALASTUSALUE Suosituksia Kalastuksen näkökulmasta suosittelemme koskialueen säilyttämista mahdollisimman luonnontilaisena. Alue on helppokulkuista ja erinomaisesti kalastettavaa, joten esimerkiksi rantapajukoiden mittavaan vesomiseen ei tästä näkökulmasta ole tarvetta. Jokirannan niittyalueita (Vanhan-Aution tilan pihapiirissä sekä varsinaisella koskialueella Heinäjängänojasuun ylä- ja alapuolella kosken itärannalla) sensijaan kannataa vaalia. Lajistoltaan monimuotoinen niitty- ja ketotyyppi suosii runsasta hyönteisekosysteemiä joka taas on kalastolle elintärkeää. Tällä on merkitystä erityisesti koskialueen alapäässä pooleilla 3 ja 4, jotka ovat optimaalista harjuksen lisääntymisaluetta sekä nuorten ikäluokkien vankkaa esiintymisaluetta. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=119617&lan=fi Harjusta pidetään puhtaan veden mittarina. Se viihtyy parhaiten kirkkaassa, viileässä ja runsashappisessa vedessä. Etenkin jokien patoamisella ja perkaamisella sekä soiden ojituksesta aiheutuneilla happamilla valumisvesillä on tuhottu tai heikennetty harjuskantoja monin paikoin. Koekalastetun koskialueen tila ja vedenlaatu lienee tässä tarkastelussa erinomainen, suosittelemme kuitenkin Heinäjängänojan aiheuttaman maa-ainevaluman tarkastamista asiantuntijatahon (Ely keskus) kanssa. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2004/05/tiedote-2009-10-01-20-42-28-718972 http://www.lapinkalatalouskeskus.fi/hauska-tietaeae/harjus/ http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/harjus/ http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/harjus
Vanha-Aution pihapiirin luonnonniittyä Nokia Internal Use Only
KALASTUS Suosituksia Puhtaasti kalakantojen näkökulmasta rauhoitus on aina paras vaihtoehto. Yksityisen vesisalueen suuri koko, Unarinjärven läheisyys ja Meltausjoen esteettömyys (valjastamattomuus) huomioiden koskialueen ekosysteemi kestää myös kalastusta. Laadukas kalastuskohde aikaansaadaan kontrolloidulla ja vastuullisella kalastustoiminnalla, jossa kalastuspaine on tasapainossa alueen ekosysteemin kanssa. Jatkuva ja yksipuolinen (yhteen lajiin kohdistuva) kalastus taas muokkaa kalastoa. Vapaa rajoittamaton luvanmyynti on kenties kotrolloimattomin kalastuskäytäntö, aikarajattu koko alueen vuokrauskäytäntö kenties kontrolloiduin. Suosittelemme koekalastetulle koskialueelle kontrolloitua kalastuskäytäntöä, jossa kalastusjaksojen välissä on riittävä palautumisaika. Kokonaisuus, koskialue ja Vanha-Autio yhdessä, muodostavat myös varsin laadukkaan kalastuskohteen, jota on helppo markkinoida kauempaakin saapuville kalastajaryhmille. Sopiva yhtäaikainen kalastajmäärä alueella on 6-8 vapaa. Paikallinen kalastussääntö voi myös edellyttää väkäsettömän yksihaaraisen koukun käytöä, sekä kalastuslain asetusta suurempaa lajialamittaa. Väkäsetöntä koukkua käytettäessä kalan vapautus takaisin virtaan on nopeaa ja mahdollisimman vähän vaurioita aiheuttavaa, kalastusohje voi myös opastaa/edellyttää vapautettavan kalan pitämistä vedessä vapautusoperaation ajan. Suoritetun koekalastuksen perusteella suosittelemme 40cm alamittaa harjukselle ja vähäisen esiintymisen vuoksi täyttä rauhoitusta (vapautettava aina) taimenelle. Koekalastusalueen harjuskanta on vankka ja kestää sopivaa kalastuskuormitusta. 6-8 asiansa osaavan kalastajan päiväsaalis nousee usein kuitenkin sellaisiin lukemiin, että lajialamitan lisäksi saaliin päiväkohtaisia ottorajoitteita kannattaa myös asettaa. Suosittelemme lisäksi sekä harjuksen että taimenen kutua suojaavia vuotuisia ja kiinteitä rauhoitusjaksoja. Harjuksen kutu tapahtuu muista lohikaloista poiketen keväällä. Kalastuslain asetuksen mukaan harjusta saa kalastaa vavalla ja vieheellä myös kuturauhoituksen aikana. Ilmeisen lisääntymisalueluonteen vuoksi suosittelemme kuitenkin koekalastetun koskialueen täydellistä rauhoitamista kaikelta kalastukselta ja kahlaamiselta harjuksen kutuaikana huhti- toukokuussa, sekä taimenen kuturauhoituksen aikana syyskuun 11. päivän alusta marraskuun 15. päivän loppuun saakka. Purje-evä, 48cm
KALASTUS Valvonta Koekalastusryhmä yhdytti koekalastuksen aikana yksityisellä vesialueella useita kalastajia. Valvonnan tehostaminen liene ainoa keino puuttua luvattomaan kalastukseen. Alueelta yhdytettyjen kalastajien joukossa oli epäilemättä myös henkilöitä, jotka eivät hahmottaneet olevansa yksityisellä vesialueella. Yksityisestä vesialueesta kertovia keltaisia kylttejä esiintyy muutaman sadan metrin välein koskialueen länsirannalla. Kylttejä olisi hyvä olla myös koskialueen itärannalla. Kylteistä ei ilmene yksityisen vesialueen ulottuvuudet. Yhdytimme ensimmäisenä iltana kaksi nuorta kalamiestä jotka olettivat olevansa Metsähallituksen lupavesillä kalastaessaan kahden keltaisen kyltin väliin jäävan alueen ulkopuolella. Yksityinen vesialue on merkitty ja erotettu yksiselitteisen selkeästi yleisestä lupa-alueesta Metsähallituksen infotaulun karttakuvassa Unarin könkään parkkipaikalla. Vastaavanlaisen karttakuvan sijoittaminen koskialueen tauluihin selventäisi yksityisen vesialueen hahmottamista maastossa eikä jätä tulkinnalle sijaa. Helsingissä 29. 8. 2013, Helsingin Perhokalastajat, Meltausjoen koekalastusryhmä
Vanha-Aution pihapiiriä, kynnyskivet
Tulilla
Autiosuvanto yöllä
Helsingin Perhokalastajat, Meltausjoen koekalastusryhmä kiittää! Vanha-Aution Uittoyhdistys perustamiskokouksessaan