KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2010 15.10.2010

ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2010 15.10.2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu 10 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00500 Helsinki Telefax 09 6221 911 Internet www.energiamarkkinavirasto.fi

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 2

ENERGIAMARKKINAVIRASTO i Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 MAAKAASU SUOMESSA,,... 5 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2009 2010... 7 3.2 Maakaasun kulutus talvella 2010 2011... 7 4 MAAKAASUN SIIRTOPUTKISTO,... 9 4.1 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen... 11 5 TOIMITUSHÄIRIÖT... 13 5.1 Menettely toimitushäiriöissä... 14 5.1.1 Ilmapropaani- ja LNG-laitokset... 14 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU... 16

ENERGIAMARKKINAVIRASTO ii Kansikuva: runkoputkityömaa Kouvolassa 2009 valokuva Gasum Oy

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu maakaasun kulutusta, siirto- ja jakelujärjestelmiä sekä toimia häiriötilanteissa. Lisäksi mukana on yhteenveto maakaasun jakelu- ja siirtoverkkoyhtiöiden toimitusvarmuuteen liittyvistä teknisistä tunnusluvuista. Energiamarkkinavirasto seuraa maakaasun tarjonnan ja kysynnän tasapainoa, maakaasuverkkojen laatua ja niiden ylläpidon tasoa sekä toimenpiteitä kysyntähuippujen kattamiseksi ja maakaasun toimitusvajauksen hoitamiseksi. Energiamarkkinavirasto julkaisee vuosittain maakaasun toimitusvarmuutta koskevan kertomuksen, jossa esitellään toimitusvarmuuden seurannasta saatuja tuloksia sekä mahdollisia toimenpiteitä, joita on toteutettu tai joita suunnitellaan ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi Energiamarkkinavirasto vastaa valvontaan liittyvistä kansainvälisistä velvoitteista. Energiamarkkinavirasto julkaisi ensimmäisen raportin maakaasun toimitusvarmuudesta vuonna 2005. Tämä raportti on järjestyksessään kuudes Energiamarkkinaviraston julkaisema raportti maakaasun toimitusvarmuudesta.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 4 2 TIIVISTELMÄ Gasum Oy:n (jäljessä Gasum) maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimuksen, joka on voimassa vuoteen 2025. Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Vuonna 2009 maakaasua kulutettiin Suomessa 40,6 TWh. Maakaasun kulutuksen arvioidaan nousevan vuonna 2010 noin 43 TWh:iin positiivisen talouskehityksen seurauksena. Maakaasun tilaustehon arvioidaan olevan talvella 2010-2011 noin 6 000 MW. Maakaasun tarjonnan odotetaan kattavan arvioitu maakaasun kysyntä. Myös siirtokapasiteetin odotetaan kattavan arvioitu maakaasun kulutus talvella 2010-2011. Huippukulutustilanteissa voidaan tarvittaessa hyödyntää verkostossa olevaa kaasua tai ottaa käyttöön toimittajan kanssa sovittuja joustomekanismeja. Edellisen raportointijakson jälkeen maakaasun siirtoputkistoa on rakennettu lisää noin 48 km ja jakeluputkistoa noin 45 km. Hämeenlinnan ja Lempäälän välillä on rakenteilla uusi rinnakkaisputkihanke. Myös Mäntsälästä Siuntioon tullaan rakentamaan uusi 90 km pituinen maakaasuputki. Vuonna 2009 siirtoverkon kautta jäi toimittamatta energiaa suhteessa koko toimitusmäärään noin 0,002 %. Maakaasun jakeluverkossa ei tapahtunut merkittäviä keskeytyksiä vuonna 2009.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 3 MAAKAASU SUOMESSA 1,2,3 Kaikki Suomessa kulutettu maakaasu tuodaan Venäjältä, koska Suomessa ei ole maakaasuvarantoja eikä myöskään maakaasun tuotantoa. Maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä Suomessa vastaa Gasum. Tukkuasiakkaita ovat suuret ja keskisuuret teollisuusyritykset, kaukolämpöä ja sähköä tuottavat energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, maakaasun paikallisjakeluyhtiöt ja voimayhtiöt. Maakaasua myydään paikallisen jakeluverkon kautta myös pienempiin käyttökohteisiin. Maakaasun vähittäismyynnistä ja paikallisjakelusta huolehtii useimmiten alueella toimiva energiayhtiö tai erillinen maakaasun paikallisjakeluyhtiö. Koko maakaasun myyntivolyymista maakaasun vähittäismyyjien osuus on noin viisi prosenttia; valtaosa kaasusta menee suoraan suurkäyttäjille. Maakaasua on saatavilla noin 40 paikkakunnalla Suomessa. Vuonna 2009 maakaasua kulutettiin Suomessa 40,6 TWh (45 TWh vuonna 2008). Erityisesti teollisuuden maakaasun käyttö väheni. Myös yhdyskuntien voimalaitoksissa käytettiin edellisvuotta vähemmän maakaasua. Vuoden lopulla otettiin käyttöön Fortumin Suomenojan uusi voimalaitos, jonka vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vuoden 2010 myyntimäärissä. Suomessa vuonna 2009 kulutetusta maakaasusta käytettiin yhdistetyssä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa noin 42 % ja teollisuuden yhteistuotannossa 22 %. Teollisuuden muun käytön osuus oli vajaat 25 %. Lauhdesähkön tuotannossa maakaasusta kulutettiin noin yksi prosentti. Suomessa vuonna 2009 tuotetusta sähköenergiasta noin 13,4 % tuotettiin maakaasulla. Gasumin arvion mukaan vuoden 2010 maakaasun kokonaiskulutus on noin 43 TWh, eli kulutus kasvaisi vajaat kuusi prosenttia edellisvuodesta. Kulutus kasvaisi talouden elpymisen ja kasvavien käyttöasteiden johdosta. Nämä vaikuttaisivat erityisesti teollisuuden maakaasun kulutukseen. Gasum arvioi maakaasun vuosikulutuksen vuonna 2020 olevan yli 50 TWh. Syksyllä 2010 esitetty maakaasun veronkorotus voi vaikuttaa maakaasun kulutukseen jatkossa etenkin yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa. Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa kaasun kulutus vuonna 2011 on arvioitu olevan noin 40 TWh ja vuonna 2020 noin 35 TWh. Gasumin maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimukseen, joka on voimassa vuoteen 2025. Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Kuvassa 1 on esitetty maakaasun kulutusmäärät vuodesta 1974 lähtien ja kulutusennuste vuoteen 2030. Gasum, Gazprom, Eesti Gaas ja Latvijas Gaz jatkavat Balticconnectorselvityshanketta, jonka tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia yhdistää Suomen, Viron ja Latvian maakaasuverkostot rakentamalla maakaasuputki Virosta Suomenlahden kautta Suomeen. Lisäksi selvityshankkeessa tutkitaan Latvian Inchukalnsissa sijaitsevien maakaasuvarastojen kehittämismahdollisuuksia myös 1 Maakaasuyhdistys ry. Internetsivut 2 Gasum 3 Tilastokeskus. Internetsivut

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 6 Suomen maakaasun toimitusvarmuuden osalta. Arvioiden mukaan maakaasun toimitukset Viron kautta Suomeen voisivat nousta noin 20 TWh:iin vuodessa. Kuvassa 2 on esitetty maakaasun hinnan kehitys eri tyyppikäyttäjillä. Voimalaitosasiakkaan hinta syyskuussa 2010 oli noin 30 /MWh. Kuva 1. Maakaasun kulutus Suomessa (lähde: Suomen Kaasuyhdistys ja Gasum). 40 35 30 25 /MWh 20 15 10 5 0 T1: 12,5 MW/50 GWh/4000 h T2: 8,3 MW/50 GWh/6000 h T3: 37,5 MW/150 GWh/4000 h T4: 25 MW/150 GWh/6000 h T5: 125 MW/500 GWh/4000 h T6: 83,3 MW/500 GWh/6000 h T7: 250 MW/1000 GWh/4000 h T8: 166,7 MW/1000 GWh/6000 h 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Kuva 2. Maakaasun veroton kokonaishinta teollisuus-, voima- ja lämpölaitosasiakkaita kuvaaville tyyppikäyttäjille Suomessa.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2009 2010 4 Talvikausi 2009 2010 oli suhteellisen kylmä mikä lisäsi maakaasun kulutusta. Talvikaudella 2009 2010 maakaasun tuntikulutuksessa tehtiin uusi ennätys 9 083 MW, joka saavutettiin 8.1. klo 10 11. Määrä oli vajaat kuusi prosentti pienempi kuin laskennallinen siirtojärjestelmän maksimi siirtokapasiteetti viime talvikaudella (9 500 MW). Asiakkaiden tilausteho oli jaksolla noin 6 000 MW, joten tilausteho ylittyi noin 51 % huipputunnin aikana. Kaasun käyttöä jouduttiin ohjaamaan viisi kertaa lisäkaasun hinnalla kuvassa 3 merkittyinä päivinä. Tammikuussa 2010 maakaasun kulutus oli 5 515,7 GWh. Vuorokausitasolla tuli kaasun kulutuksessa uusi ennätys eli 204,5 GWh. Kaasun toimituksissa ei ollut ongelmia. Kaikki asiakkaiden tekemät tilaukset toimitettiin ilman ongelmia ja reilusti sen päällekin. Siirtojärjestelmässä ei ilmennyt mitään teknisiä häiriöitä. Kuva 3. Maakaasun kulutus vuorokaudessa talvella 2009 2010 Suomessa (lähde: Gasum). 3.2 Maakaasun kulutus talvella 2010 2011 5 Talvikaudella 2010 2011 maakaasun tilaustehon arvioidaan olevan noin 6 000 MW. Edellistalvena suurin kulutuksen tuntikeskiteho oli 9 083 MW. Huippukulutuksen määrään vaikuttaa voimakkaasti ulkoilman lämpötila ja sähkön markkinahinta. Maakaasun maksimi tuontikapasiteetti Suomeen kasvoi vuoden 2008 loppupuolella tasolle 9 500 MW, kun Imatran vastaanottoaseman modernisointi valmistui. Tilaustehon määrän ollessa reilusti pienempi kuin maksimi siirtokapasiteetti on maakaasun siirtokapasiteetti riittävä ensi talvikauden aikana, ellei siirtoputkistossa 4 Gasum 5 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 8 tapahdu merkittäviä vaurioita. Energiamarkkinaviraston arvion mukaan on kuitenkin mahdollista, että maakaasun kulutushuippujen aikana ensi talvena maakaasun kulutus ylittää arvioidun tilaustehon. Tilaustehon ylittävän maakaasun toimitukset riippuvat maakaasun saatavuudesta Venäjältä. Käytettävien ohjauskeinojen avulla Gasum turvaa maakaasun siirtojärjestelmän toimivuuden. Huippukulutustilanteissa voidaan hyödyntää verkostossa olevaa (linepack) kaasua ja kaasun toimittajan kanssa sovittuja joustomekanismeja. Tarvittaessa kaasun kulutusta ohjataan käytettävissä olevilla ohjauskeinoilla. Ohjauskeinoja on tarkoitus käyttää vasta tilaustehon ylittävän kulutuksen ohjaukseen.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 4 MAAKAASUN SIIRTOPUTKISTO 6,7 Gasum omistaa maakaasun siirtoputkiston Suomessa. Yhtiö vastaa myös putkiston käytöstä. Siirtoputkiston pituus on noin 1 187 km. Taulukossa 1 on esitetty siirtoputkistossa käytetyt putkikoot ja niiden yhteenlasketut pituudet. Samassa taulukossa on esitetty myös jakeluputkiston pituudet eri putkimateriaaleilla. Imatralla on maakaasun vastaanottoasema, jossa maahan tuodun maakaasun määrä mitataan ja sen koostumus analysoidaan. Imatralla on myös kompressoriasema putkiston paineen nostamiseksi. Muut kompressoriasemat sijaitsevat Valkealassa ja Mäntsälässä. Suomessa siirtoputkiston enimmäiskäyttöpaine on 54 bar. Gasumin keskusvalvomo sijaitsee lähellä Kouvolaa Valkealan maakaasukeskuksessa. Maakaasun siirtoputkiston maksimi siirtokapasiteetti (tuontikapasiteetti) on vuoden 2010 lopussa 9 500 MW, mikä vastaa päiväsiirtona noin 22,8 miljoonaa nm 3 /d. Hämeenlinnan ja Lempäälän välille on rakenteilla maakaasun rinnakkaisputki. Rinnakkaisputken rakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Reitin kokonaispituus on 43 km (halkaisija 500 mm), josta vesistöjen alitusta on neljä kilometriä. Rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 2008. Putkiosuus Iittalasta Lempäälään valmistui syksyllä 2009. Gasum rakentaa uuden maakaasuputken Mäntsälästä Hirvihaaran venttiiliasemalta Siuntioon Pölansin venttiiliasemalle. Uusi putki varmistaa Espooseen rakennettavan uuden voimalaitoksen tarvitseman kaasun siirron ja tarjoaa samalla uuden vaihtoehtoisen siirtoväylän pääkaupunkiseudun kaasun toimituksille. Lisäksi putken rakentaminen mahdollistaa maakaasun toimittamisen läntisen Uudenmaan kuntiin, jotka eivät tällä hetkellä ole kaasuverkon piirissä. Uusi putki on halkaisijaltaan 500 mm ja sen kokonaispituus on 90 km. Putki on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2011. Orimattilan ja Mäntsälän välille suunnitellaan rinnakkaisputken rakentamista. Putki olisi halkaisijaltaan 700 mm. Osuuden perussuunnittelu aloitettiin keväällä 2005. Hankkeen arvioidaan toteutuvan vuosina 2013-2015. Gasum suunnittelee uuden maakaasuputken rakentamista Lempäälästä Kangasalan Huutijärven kautta Sahalahteen. Putkilinjan pituus on noin 34 kilometriä. Putken halkaisija on Huutijärvelle saakka 315 mm ja Huutijärvi Sahalahti-välillä 200 mm. Putki on suunniteltu 8 barin käyttöpaineelle ja sen materiaalina käytetään muovia. Putkilinja on suunniteltu otettavaksi käyttöön syksyllä 2011. Gasum on suunnitellut maakaasuputken rakentamista Mäntsälästä Turun talousalueelle. Hankkeen tekninen suunnittelu on edennyt pitkälle. Toteutuspäätöstä siirtoputken rakentamisesta ei ole tehty. Gasum ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME) ovat jatkaneet kahden välistä aiesopimustaan vuoden 2010 loppuun saakka. Päätöksentekoa ovat viivästyttäneet suunnitelmat uudistaa 6 Gasum 7 Suomen Kaasuyhdistys. Internetsivut

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 10 energiaverotukseen liittyvää lainsäädäntöä. Syksyllä 2010 eduskunta äänestänee lakiesityksestä, joka vaikuttaa polttoaineiden verotasoon ja eri polttoaineiden väliseen kilpailukykyyn. Lopullisten veropäätösten varmistuttua TSME päättää energiaratkaisunsa ja -vaihtoehtonsa, joka ratkaisee Gasumin maakaasuputken toteuttamisen mahdollisuudet Turun seudulle Taulukko 1. Maakaasun siirtoputkiston putkikoot ja pituudet sekä jakeluputkiston putkimateriaalit ja pituudet (lähde: Gasum, Suomen Kaasuyhdistys). Maakaasun siirtoputkisto Maakaasun jakeluputkisto Putkikoko mm Pituus km Putkimateriaali Pituus km DN 1000 1 Polyeteeni 1 700 DN 900 122 Teräs 85 DN 800 1 Valurauta 20 DN 700 261 DN 500 237 DN 400 228 DN 300 106 DN 250 18 DN 200 98 DN 150 58 DN 100 36 DN 80 4 DN 50 1 PEH 315 2 PEH 200 7 PEH 90-180 7 Yhteensä 1 187 1 805 Kuvassa 4 on esitetty maakaasun siirtoputkisto ja sen laajennussuunnitelmat.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 Kuva 4. Maakaasun siirtoputkisto ja laajennussuunnitelmat (lähde: Gasum). 4.1 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen 8 Siirtoputkisto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Korvausinvestointien kartoittamiseksi on laadittu siirtojärjestelmän elinikäselvitys. Selvityksessä on arvioitu järjestelmän olemassa olevien osien jäljellä oleva elinikä ja eliniän aikana sekä uuden hankintaan tarvittavat investoinnit. Maakaasuputkien sisäpuoliset tarkastukset tehdään painekaapimilla eli "porsailla". Porsaat kulkevat kaasuvirran mukana putkessa. Puhdistusporsaita putkiston sisäpuolella ajetaan noin puolen vuoden välein. Niillä poistetaan putkeen mahdollisesti rakennusaikana jääneitä tai myöhemmin syntyneitä epäpuhtauksia. Uusimmat putket ovat sisäpuolisesti pinnoitettuja, joten niiden puhdistustarve on pienempi. Profiiliporsaalla saadaan tieto putken geometrisesta muodosta. Kalibrointiporsaalla taas mitataan putken pyöreys. Sitä käytetään yleensä rakennustyön laadun tarkastamiseen otettaessa käyttöön uusia putkilinjoja. Älykkäällä porsaalla saadaan selville kaikki putken vaipassa olevat magneettiset ja geometriset poikkeamat sekä tarkka tieto putken rakenteesta. Sen toimintaperiaate perustuu magneettivuon tiheyden mittaukseen. Näitä ajoja putkistossa tehdään noin viiden vuoden välein. Putkilinjat tarkastetaan kävellen kerran vuodessa. Tällöin tarkastetaan mm. linjamerkinnät, peitesyvyys ojien kohdalla, kasvillisuus, linjan läheisyyteen tulleet uudet rakenteet tai maanrakennustyöt sekä muita putkireitin yleiskuntoon liittyviä asioita. Linjat tarkastetaan vuosittain myös ilmasta helikopterilla. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota putkireitillä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin, linjamerkintöihin ja kasvustotilanteeseen. Osa maakaasuputkista on rakennettu vesistöjen alle. Vesistöjen alitukset tarkastetaan viiden vuoden välein sukeltamalla. Tällöin tarkastetaan, että putki on vesistön pohjan alapuolella ja ettei eroosio ole muuttanut pohjan profiilia siten, että putki ei enää ole peitossa. Pisimmät 8 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 12 vesistönalitukset Gasumin siirtoputkessa ovat Sääksjärvellä Tampereen haarassa sekä Espoonlahdessa. Kymmenen vuoden välein tehtävässä pinnoitetarkastuksessa käytetään CIPS - menetelmää (Close Interval Potential Survey). Sillä saadaan selville katodisen suojauksen kannalta välttämättömässä pinnoitteessa mahdollisesti olevat vauriot. Menetelmä perustuu putken ja maaperän potentiaalierojen mittaukseen koko putkiston alueelta noin yhden metrin välein.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 5 TOIMITUSHÄIRIÖT 9 Mahdollisista maakaasun toimitushäiriöistä on selviydyttävä käyttämällä korvaavia polttoaineita ja energiantuotantomuotoja. Valtioneuvoston asettamien huoltovarmuustavoitteiden lähtökohtana on turvata väestöä palvelevat ja maan taloutta tukevat perustoiminnot sekä kriittisten materiaalien saatavuus. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Maakaasun osalta varastot muodostuvat yritysten velvoitevarastoista ja valtion varmuusvarastoista. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi maakaasun käyttäjiltä peritään huoltovarmuusmaksua, joka on 0,084 /MWh. Maksua ei peritä sähköntuotantoon käytetystä maakaasusta. Maakaasun varastointivelvoite koskee yhdyskuntien energiakäyttöä, mutta ei teollisuutta. Varastointivelvollisia ovat maahantuoja, maakaasun jälleenmyyjät ja maakaasulaitokset, joiden edellisen vuoden maakaasun kulutus on ollut vähintään 15 miljoonaa kuutiometriä. Varastointivelvoite vastaa kolmen kuukauden keskimääräistä kulutusta. Maakaasun varastointivelvoite vahvistetaan korvaavana polttoaineena. Huoltovarmuuskeskus voi perustellusta syystä antaa maakaasulaitokselle luvan korvata varastointivelvoitteensa myös muulla vastaavan varmuuden turvaavalla järjestelyllä, jolla voidaan varmistaa sama määrä energiaa kuin velvoitevarastolla. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kuluttajaryhmä, jonka kaasun saanti on turvattava, on pientalot ja muut maakaasua suoraan käyttävät asuinkiinteistöt. Useimmissa asuinrakennuksissa ei voida käyttää korvaavia polttoaineita kuten kevyttä polttoöljyä tai nestekaasua. Kaasuun sidottuja käyttäjiä varten on Porvooseen rakennettu ilmapropaanilaitos, josta voidaan toimittaa maakaasua korvaavaa seoskaasua, jos maakaasun saanti on keskeytyneenä pitkään. Suomessa ei ole maakaasuvarastoja tai vaihtoehtoista hankintalähdettä. Jos kaasun tulo Venäjältä Imatran vastaanottoasemalle vähenee tai loppuu kokonaan, Gasum pyrkii selvittämään maakaasukatkoksen syyn ja minimoimaan katkoksen vaikutukset. Maakaasun kulutuksesta suurin osa on korvattavissa nopeasti vaihtoehtoisilla energiamuodoilla tai siirtymällä korvaavan polttoaineen käyttöön. Maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy sekä kaasuspesifistä käyttöä varten nestekaasu ja ilmapropaaniseos. Vaihtoehtona maakaasun saantihäiriössä voi olla myös tuotannon sopeuttaminen tai keskeyttäminen. Maakaasun käyttäjä kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta vastaa ensisijaisesti itse omasta varautumissuunnitelmastaan ja siihen mahdollisesti liittyvän varapolttoainejärjestelmän toimintakunnosta, varapolttoaineen puskurivarastoinnista ja tarvittavien kuljetusten järjestämisestä. Jos maakaasun ja öljyn tuonti on estynyt, tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain mukaan velvoitevarastot voidaan ottaa käyttöön Huoltovarmuuskeskuksen päätöksellä. Lupa velvoitevarastojen käyttöön annetaan viipymättä, jos maakaasun saanti loppuu ennalta määräämättömäksi ajaksi. 9 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 14 5.1 Menettely toimitushäiriöissä 10 Saatavuushäiriötilanteessa Gasumin tulee järjestelmävastaavana yhdessä maakaasumarkkinoiden muiden osapuolien kanssa ohjata kaasutoimituksia siten, että toimitushäiriöstä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Järjestelmävastaavan toimet maakaasun toimitushäiriöissä: 1. Tilaustehon ylittävän kulutuksen leikkaaminen Järjestelmävastaava pyrkii leikkaamaan tilaustehon ylittävää kulutusta korottamalla lisäkaasun hintaa. Lisäksi voidaan keskeyttää toimitukset kohteisiin, joissa menettelystä on etukäteen sovittu. 2. Tilaustehojen leikkaus Kaasun saannin edelleen vähentyessä myös sopimuksen mukaisia tilaustehoja on alennettava. Asiakkaiden tilaustehorajaa alennetaan, kunnes maakaasua saadaan maahan kysyntää vastaavasti. Yhdenvertaisuuden vuoksi järjestelmävastaava alentaa asiakkaidensa tilaustehoja järjestelmän ohjaustarpeen mukaisesti samassa suhteessa kaikilta asiakkailta. Ilmapropaanilaitoksesta kaasua varanneet saavat rajoituksen aikanakin vähintään vastaavan määrän maakaasua. 3. Jälkimarkkinakauppa Osa asiakkaista rajoittaa omaa maakaasun kulutustaan enemmän kuin järjestelmävastaava edellyttää. Nämä asiakkaat voivat myydä kiintiönsä tai osan siitä muille asiakkaille jälkimarkkinakaupan sääntöjen mukaisesti, jolloin kaasun käyttö ohjautuu tärkeimpiin kohteisiin. 4. Siirtyminen varapolttoaineiden käyttöön Maakaasuverkoston paine alenee, jolloin kaasuturbiinit siirtyvät kevyen polttoöljyn käyttöön tai tarvittava sähkö ja lämpö tuotetaan muussa laitoksessa. Jos maakaasun saanti keskeytyy kokonaan pitkäksi aikaa, otetaan käyttöön maakaasun velvoitevarastot. Lisäksi valtiolla on varmuusvarastoja. 5.1.1 Ilmapropaani- ja LNG-laitokset Gasumilla on Porvoon Kilpilahdessa ilmapropaanilaitos, jolla tuotetaan polttoainetta niihin kohteisiin, joissa voidaan käyttää ainoastaan kaasua. Laitos voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun paine siirtoputkistossa on laskenut alle seitsemän barin. Edellä mainittuja kohteita ovat esimerkiksi eräät paperi- ja lasiteollisuuden laitteet sekä kotitalouksien ja ravintoloiden liedet. Ilmapropaanilaitoksen teho on 350 MW. Sen tuottama kaasu kattaa kaasuspesifisen kulutuksen, jonka asiakkaat ovat varanneet maakaasun maahantuojan varastointivelvoitteesta oman käyttönsä pohjalta tai erillisellä vapaaehtoisella sopimuksella. Laitoksen yhteydessä varastoidaan propaania maahantuojan varastointivelvoitteiden ja tehtyjen kaupallisten sopimusten mukaisesti. Kesällä 2010 valmistuivat Gasumin uuden maakaasun nesteytyslaitos ja nesteytetyn maakaasun varasto Porvoossa (kuva 5). Laitos pystyy tuottamaan noin 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua (LNG, liquefied natural gas) vuodessa. Laitoksen LNGvaraston koko on 2 000 m 3. Nesteytettyä maakaasua toimitetaan rekkakuljetuksina 10 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 asiakkaille, jotka eivät ole putkiverkoston piirissä. Lisäksi nesteytettyä maakaasua voidaan hyödyntää varapolttoaineena lyhytaikaisten, esimerkiksi maakaasuverkoston kunnostustöistä johtuvien toimituskatkosten aikana. Kuva 5. Gasumin Porvoon maakaasun nesteytyslaitos ja varastot syksyllä 2010 (lähde: Gasum).

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 16 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU Energiamarkkinaviraston maakaasun tunnuslukukyselyssä pyydetään tietoja maakaasun siirto- ja jakeluverkkoyhtiöiden hallinnoimista putkiverkoista sekä maakaasutoimitusten keskeytyksistä. Vuoden 2010 kyselyssä pyydettiin toimittamaan tietoja vuodelta 2009. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto jakeluverkkoyhtiöiden ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja niiden lukumäärästä sekä hävikistä vuonna 2009. Taulukossa esitetyt luvut on laskettu suoraan yhtiöiden ilmoittamien lukujen perusteella. Hävikistä ilmoitti neljä yhtiötä. Taulukko 2. Jakeluverkkoyhtiöiden teknisiä tunnuslukuja vuonna 2009. Keskiarvo Maksimi Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 0,18 4 Kaikkien keskeytysten lukumäärä kuluttajalla, kpl / vuosi 0,17 2 Hävikki, milj. m3 0,08 1,75 Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto siirtoverkkoyhtiön ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja toimittamatta jääneen energiamäärän osuudesta vuonna 2009. Lisäksi taulukossa on esitetty keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä. Taulukossa 4 on esitetty tarkempia tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista. Vuonna 2009 maakaasun siirtoputkessa tapahtui kolme häiriökeskeytystä, joiden kesto oli yhteensä noin 18 tuntia. Syötössä siirtoputkeen ei tapahtunut häiriökeskeytyksiä. Vastaavasti suunniteltuja keskeytyksiä maakaasun siirtoputkistossa oli 11 kertaa. Näiden yhteenlaskettu kesto oli 104 tuntia. Taulukko 3. Siirtoverkkoyhtiön teknisiä tunnuslukuja vuonna 2009. Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 122 Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiasta, % 0,002 Keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä, % 0,04 Taulukko 4. Tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista siirtoverkossa vuonna 2009. kpl Tuntia Häiriöiden lukumäärä ja kesto 4 0 Häiriökeskeytysten lukumäärä ja keskeytysaika - Syötössä siirtoputkeen 0 0 - Siirtoputkessa 3 17,8 Suunniteltujen keskeytysten lukumäärä ja keskeytysaika - Syötössä siirtoputkeen 0 0 - Siirtoputkessa 11 104,3