Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2014
1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö... 2 2.1 Toimialue... 2 2.2. Toimivalta... 2 2.3 Ympäristöterveydenhuollon voimavarat ja tehtävät... 3 2.4 Koulutus... 5 2.5 Valvontakohderekisteri... 6 2.6 Viestintä... 6 2.7 Valvonnan maksullisuus... 7 2.8 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 8 3 Valvonnan toimialat... 8 3.1 Yleistä... 8 3.1.1 Riskinarviointi... 8 3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävä aika... 9 3.1.3 Valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet... 9 3.2 Elintarvikevalvonta... 10 3.2.1 Keskitetyt tietojärjestelmät... 10 3.2.2 Riskiperusteisuus... 11 3.2.3 Jäljitettävyys... 11 3.2.4 Seurantaohjelmat... 11 3.2.5 Omavalvonnan valvonta... 11 3.2.6 Tarkastus... 11 3.2.7 Vuoden 2014 elintarvikevalvonnan painopistealueet... 12 3.2.8 Alkutuotannon valvonta... 13 3.2.9 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 16 3.3 Terveydensuojelu... 16 3.3.1 Tarkastusten sisältö... 16 3.3.2 Terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset... 18 3.3.3 Näytteenotto... 20 3.4 Tupakkavalvonta... 22 3.5 Nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin valvonta... 23 3.6 Kuluttajaturvallisuusvalvonta... 23 3.6.1 Erityistilanteet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa... 25 3.7 Eläinlääkintähuolto... 26 3.7.1 Peruseläinlääkintäpalvelut... 27 3.7.2 Kiireellinen eläinlääkärinapu... 27 3.7.3 Eläintautivalvonta... 27 3.7.4 Eläinsuojeluvalvonta... 27 3.7.5 Eviran valtakunnallinen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaohjelma EHO 2011-2014 28 4 Erityistilanteisiin varautuminen... 28 4.1 Epidemioiden selvittäminen... 28 5 Suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi... 29
2 1 Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (Liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava aluehallintoviranomaiselle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. 2 Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 2.1 Toimialue Toimialueena on Salon kaupungin alue. Yksikkö täyttää 30.10.2003 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen vaatimukset (vähintään 10 henkilötyövuotta ja kaikki ympäristöterveydenhuollon toimialat samassa yksikössä). Asukkaita Salossa on noin 54 600. Salossa ei ole suurta elintarviketeollisuutta, sen sijaan alueella on paljon pieniä elintarvikealan yrityksiä, mm. ravintoloita, ammattikeittiöitä ja myymälöitä, joiden valvonta vie runsaasti terveystarkastajien työaikaa. Lisäksi valvontakohteina on kasvisten sekä eläinperäisten tuotteiden alkutuotantopaikkoja, kouluja, päivä- ja vanhainkoteja, vesilaitoksia, uimahalli, uimarantoja, sekä erilaisia kuluttajaturvallisuus-, eläintauti- ja eläinsuojelulain alaisia valvontakohteita. 2.2. Toimivalta Toimivaltaa on delegoitu viranhaltijoille joustavan työskentelyn mahdollistamiseksi. Yhteenveto delegoinneista löytyy ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirjasta. Mikäli voimassaolevia määräyksiä ei noudateta, viranomaisen tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Pakkokeinojen käyttö kuvataan laatukäsikirjassa ja ohjeena käytetään Eviran pakkokeino-opasta.
3 2.3 Ympäristöterveydenhuollon voimavarat ja tehtävät Taulukko 2.3.a. Ympäristöterveydenhuollon käytettävissä oleva henkilöstö Virkanimike Erityisosaaminen/vastuualue Muuta Sinikka Koskinen Ympäristöterveydenhuollonjohtaja Kokoontumis- ja majoitushuoneistot Terveystarkastaja Asunnontarkastukset, sisäilma, talousvesi, nikotiinivalmisteet, tupakkalain mukainen valvonta, yleisten alueiden haittaeläimet Erkki Virtanen osaaikaeläkkeellä 50:50, työssä 31.7.2014 asti Marjo Härkönen Terveystarkastaja Ravintolat, myymälät, uimarannat, talousvesi, tilapäinen myynti, yleisötilaisuudet, torit, leipomot, kuluttajapalveluiden ja kulutustavaroiden turvallisuuden valvonta Sanna-Mari Hardwick Terveystarkastaja Laitoskeittiöt, koulut, päiväkodit, palvelutalot, asunnontarkastukset, uima-altaat, kuluttajapalveluiden ja kulutustavaroiden turvallisuuden valvonta, kampaamot, kauneushoitolat Anna Järvinen Terveystarkastaja Ravintolat ja kahvilat, pitopalvelut, pubit, pikaruokaravintolat, grillit, huoltoasemien ravintolat, kuluttajapalveluiden ja kulutustavaroiden turvallisuuden valvonta palkattomalla virkavapaalla 21.8.2014 asti Outi Sarkki Vs. terveystarkastaja Ravintolat ja kahvilat, pitopalvelut, pubit, pikaruokaravintolat, grillit, huoltoasemien ravintolat, elintarvikekuljetustoiminta, vihannestukut ja -pakkaamot kuluttajapalveluiden ja kulutustavaroiden turvallisuuden valvonta Anna Järvisen sijainen 21.8.2014 asti Riitta Suutari Johtava hygieenikko, kaupungineläinlääkäri Eläinlääkintähuollon esimies, eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevien laitosten valvonta, alkutuotannon valvonta, palkattomalla virkavapaalla 31.1.2014
4 ympäristöterveydenhuollonjohtajan varahenkilö asti Riikka Nikula Kaupungineläinlääkäri, hygieenikko Johtavan hygieenikon varahenkilö, alkutuotannon valvonta, eläinlääkintä Anne Partti Kaupungineläinlääkäri Eläinlääkintä Avoin virka Kaupungineläinlääkäri Eläinlääkintä Soile Blomqvist Toimistosihteeri Näytteiden vastaanotto, toimistotyöt Sofia Väärikkälä Valvontaeläinlääkäri, valmiuseläinlääkäri Eläinsuojelu, eläintautivalvonta (valtio maksaa palkan) Yhteensä käytettävissä 10,5 htv Taulukko 2.3.b. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Käytettävissä kokonaisuudessaan (htpv) Käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan (htpv) Valvonnan tarve riskinarvioinnin perusteella (htpv) Elintarvikevalvonta 459 204 241 Alkutuotanto 21 7 7 Terveydensuojelu 200 50 61 Tupakkavalvonta 30 18 18 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 20 13 13 Eläinsuojelu ja eläintautivalvonta 220 88 88 Yhteensä 950 380 428 Suunnitelmalliseen valvontaan on laskettu käytettävän 40 % valvontaan kokonaan käytettävissä olevasta ajasta. Näin on saatu suunnitelmalliseen valvontaan käytettävissä olevaksi ajaksi 380 htpv:ää. Loppu työajasta varataan muuhun kuin suunnitelmalliseen työhön, kuten esimerkiksi ennalta arvaamattomiin tarkastuksiin, lupakäsittelyihin, lausuntoihin, asiakasvalituksiin ja puhelinneuvontaan. Laskelma suunnitelmalliseen valvonnan tarpeesta perustuu tarkastajien omista kohteistaan tekemään riskinarviointiin.
5 Verrattaessa käytössä olevia päiviä riskinarvioinnin perusteella laskettuun tarpeeseen, vajaus on 48 henkilötyöpäivää, eli 0,22 henkilötyövuotta. Muun kuin ennalta suunnitellun työn epätasaisesta jakautumisesta sekä henkilövajauksesta johtuen tehtäviä joudutaan priorisoimaan. Tällöin asioiksi, jotka joudutaan hoitamaan ensiksi nousevat: - epidemioiden selvittäminen - kuntalaisten tekemien valitusten selvittäminen - huoneistojen hyväksymishakemusten ja ilmoitusten käsittely - suunnitelman mukaisten näytteiden ottaminen - omavalvonnan toimivuuden varmistaminen 2.4 Koulutus Koulutussuunnitelma laaditaan yksikölle vuosittain. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti ja näin ollen henkilöstön jatkuva kouluttautuminen on ehdoton edellytys työtehtävien hoitamiselle. Tehtävät on jaettu niin, että tarkastajat ovat jokainen erikoistuneet muutamalle eri tehtäväalueelle. Koulutussuunnitelmassa otetaan huomioon erikoistumisesta johtuvat koulutustarpeet sekä tarjolla olevat eri toimijoiden tarjoamat koulutustilaisuudet. AVI:n työnohjauspäiviin kaikki pyrkivät osallistumaan. Eläinlääkäreiden koulutussuunnitelma painottuu ensisijaisesti oman vastuualueen ja käytännön työtehtävien mukaan (lainsäädännön muutokset, ajankohtaiset asiat, uudet hoitokäytännöt). Yksikön yhteisissä palavereissa koulutukseen osallistunut esittää muille tiivistäen koulutuksessa opitut uudet asiat. Koulutussuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain. Kaupungin taloustilanteesta ja organisaatiomuutoksen ollessa vielä lopullisesti ratkaisematta koulutukseen pääseminen vaikeutuu entisestään ja lähinnä osallistutaan keskusvirastojen ja AVIn järjestämään ilmaiseen koulutukseen. Taulukko 2.4.a. Terveysvalvonnan koulutussuunnitelma v:lle 2014 Aihe Osallistujat Kustannus Elintarvikevalvonnan koulutuspäivät (Evira) 2 hlöä n. 300 Terveysvalvonnanjohtajien neuvottelupäivät 1 hlö n. 100 Terveystarkastajien valtakunnalliset koulutuspäivät, 2 pv Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, 2 pv 1 hlö n. 300 2 hlöä n. 300 AVI:n järjestämiä työnohjauspäiviä 2 x 4 hlöä vain matkat Eviran koulutuspäiviä 3 x 3 hlöä vain matkat Sisäilmakoulutukset 1 hlöä n. 600 Varaus koulutuksiin ajankohtaisista aiheista 400 Yhteensä 2 000
6 Taulukko 2.4.b. Eläinlääkintähuollon koulutussuunnitelma v:lle 2014 Aihe Osallistujat Kustannus Eläinlääkärihygieenikkojen koulutuspäivät (EHY) 1 hlö n. 200 Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, 2 pv 1 hlö n. 300 Eläinlääkäripäivät, 1-3 pv 3 hlöä 1000 Varaus alkutuotannon valvonnan koulutuksiin 1 hlö 300 Avin ja Eviran työhönohjauspäivät 1-3 hlöä matkat Yhteensä 1800 2.5 Valvontakohderekisteri Vuonna 2010 hankittiin TeraKuu Oy:n TerveKuu -ohjelma. Kohderekisteri on tallennettu TerveKuulle ja vuoden 2011 aikana ohjelma on otettu päivittäiseen käyttöön, niin että kaikki tarkastukset, päätökset ja muut toimenpiteet kirjataan TerveKuuhun. Ohjelman avulla pystytään olemaan yhteydessä valtakunnalliseen kohdetietojärjestelmään (KUTI). Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on aloittanut terveydensuojelun ja tupakkatuotteiden valvonnan osalta vastaavan tiedonkeruun kuin elintarvikepuolellakin, nk. YHTI -tietojärjestelmähankkeen. YHTI 1-projektissa määriteltiin valvontakohteet ja niiden luokittelu, mutta YHTI -hankkeessa ollaan huomattavasti jäljessä KUTI -hankkeesta. YHTI2, jossa tarkastukset kirjataan reaaliaikaisesti järjestelmään, käyttöönotto on aloitettu vuoden 2013 aikana, mutta sen täysipainoiseen käyttöön pyritään pääsemään vuoden 2014 aikana. Eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaan liittyvät tarkastuspöytäkirjat, päätökset ja muut asiakirjat toimitetaan aluehallintovirastoon tallennettavaksi valtakunnalliseen ELITE-ohjelmaan. 2.6 Viestintä Viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, kohderyhmien neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Yksikön päätoimipiste sijaitsee Rummunlyöjänkadulla, terveystarkastajan sivutoimipiste Perniössä. Eläinlääkäreiden vastaanotot ovat Halikossa ja Perniössä. Neuvonta ja ohjaus pyritään suuntaamaan viranhaltijoiden vastuualueiden ja erikoistumisen mukaan. Salon kaupungille on laadittu viestintäohjelma. Kaupungilla on kaksi työntekijää, jotka hoitavat päätoimisesti kaupungin tiedottamista. Ympäristöterveydenhuollon tiedottamisesta vastaa ympäristöterveydenhuollonjohtaja, eläinlääkintähuollon osalta johtava hygieenikko. Apuna toimivat kaupungin tiedottajat ja kyseistä asiaa hoitava terveystarkastaja tai kaupungineläinlääkäri sekä kaupungin viestintätiimiin kuuluva ympäristöterveydenhuollon toimistosihteeri. Tiedottamisessa käytetään tilanteesta riippuen sähköpostia, faksia, kirjettä, puhelinta, järjestämällä tiedotustilaisuus tai käymällä paikan päällä. Kiireellisissä tuotteiden takaisinvetotilanteissa tiedottamiseen käytetään lähinnä puhelinta. Kohteiden yhteystiedot löytyvät Tervekuuohjelman kortistosta. Eri viranomaisten ja asiantuntijatahojen tuottamaa ympäristöterveydenhuoltoa koskevaa materiaalia on jaossa ympäristöterveydenhuollon toimipisteessä. Em. materiaalia jaetaan valvon-
7 takohteille tarpeen mukaan. Salon kaupungin Internet-sivuilla on toimijoille ja kuntalaisille suunnattua opastusta, ohjeistusta ja lomakkeita ympäristöterveydenhuollon alalta. Toteutettujen projektien tuloksista tiedotetaan paikallislehdissä. Mahdollisista ympäristöterveydenhuollon erityistilanteista, esimerkiksi ruokamyrkytys- tai vesiepidemiat, tiedotetaan tapauksesta riippuen paikallisradion, lehdistön ja internetin välityksellä. Myös sisäistä viestitystä mm. koulujen ja päivähoidon kautta voidaan tarvittaessa hyödyntää. Ympäristöterveydenhuollolla on käytössään viranomaisviestintään käytettävä VIRVE -puhelin. 2.7 Valvonnan maksullisuus Kunnan valvontaviranomainen perii toimijalta hyväksymänsä taksan mukaisen maksun valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Taksaa ollaan tarkistamassa ja uusi taksa pyritään saamaan käyttöön 1.1.2014 alkaen. Taksa on nähtävissä Salon kaupungin ympäristöterveydenhuollon kotisivuilla. Valvontamaksut on määritelty siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Kuntaliitto on yleiskirjeellään (10/80/2011) ohjeistanut ympäristöterveydenhuollon maksullisuutta, maksujen suuruuden määrittämistä sekä taksojen hyväksymistä. Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään elintarvikelain (23/2006) ja lain elintarvikelain muuttamisesta (352/2011) mukaan 1) laitoksen hyväksymisestä ja muun kuin 13 :n 3 momentissa tarkoitetun elintarvikehuoneiston ilmoituksen käsittelystä; 2) kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta; 3) Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa; sekä 4) elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien elintarvikelain 7 luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvista tarkastuksista. Taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 sekä elintarvikelain 70 :n 2 momentin ja 71 :n 3 momentin nojalla annetussa eräitä elintarvikevalvonnan maksuja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2007) säädetään. Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan 5) terveydensuojelulain 13 mukaisista toiminnoista tehtävien ilmoitusten käsittelystä sekä; 6) terveydensuojelulain 18 mukaisen laitoksen hyväksymisestä; 7) kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta; 8) 6 :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen; 9) 13 :n nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvonnasta; 10) 18 :n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta sekä 20 :ssä edellytetystä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta; 11) 29 :ssä edellytetystä uimaveden säännöllisestä valvonnasta 12) asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 :n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen (arvonlisäverollinen); 13) kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole 16 :n 4 momentissa tarkoitetusta talousvettä toimittavasta laitoksesta (arvonlisäverollinen).
8 Tupakkalain (693/1976) mukaan 16)tupakan myyntiluvasta 17)valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista 18)kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen. Lääkelain (1195/1996) mukaan 19)nikotiinivalmisteiden myyntiluvan myöntämisestä 20)nikotiinivalmisteiden myynnin valvonnasta Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan 21)valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista 22)palvelun tarjoamisen aloittamista, toiminnan olennaista muuttamista ja palvelun tarjoajan vaihtumista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta ja siitä toiminnanharjoittajalle ilmoittamisesta 2.8 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Näytteiden tutkimiseen käytetään Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n laboratoriota ja MetropoliLabia. Kyseiset laboratoriot ovat Eviran hyväksymiä tekemään elintarvikelain sekä terveydensuojelulain vaatimusten mukaisia tutkimuksia. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:llä on Lohjalla FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 (akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005). Näytteet menevät pääasiassa Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n laboratorioon, joka teettää tutkimukset, joihin sillä ei ole akkreditoitua menetelmää, alihankintana muissa laboratorioissa (lähinnä MetropoliLabissa). 3 Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattuna tämän suunnitelman liitteessä 1. Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. 3.1.1 Riskinarviointi Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. Riskinarviointi tehdään TerveKuuohjelman riskinarviointitoimintoa käyttäen. Jos kyseisestä riskinarvioinnin tuloksesta poiketaan, poikkeaminen perustellaan.
9 Riskinarvioinnissa merkittävinä tekijöinä huomioidaan: - toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toimintatavat (hygieniatuntemus, omavalvonta, aiemmat ongelmat, yleinen asennoituminen, jne) - toimitilan olosuhteet, rakenteet ja kalusto - tuotantomäärät/altistuvien ihmisten määrä ja käyttäjäryhmät, mm. lapset tai vanhukset - altistuksen kesto ja toistuvuus Suoritettavien tarkastusten yhteydessä tehdään riskiluokituksen päivittämistä aina tarvittaessa. 3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävä aika Taulukossa 3.1.2. esitetään eri lakien mukaisten tarkastusten yleiset sisällöt. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuskertomuksessa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Taulukko 3.1.2. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta Terveydensuojelunvalvonta selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa) Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tupakkalainvalvonta minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että ilmoitetuissa elintarvikehuoneistoissa kolmen vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi, hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa vuoden aikana. tarkastuksen tarkoitus selvittää, että tarjottu palvelu tai tavara ei aiheuta vaaraa yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus 3.1.3 Valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Tarkastustiheydet määräytyvät kohteisiin tehtävän riskinarvioinnin perusteella. Tavoitteelliset tarkastustiheydet esitetään toimialakohtaisissa taulukoissa. Ympäristöterveydenhuollolle ilmoitetut uudet kohteet tulevat heti ilmoituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin myös kohteeseen tehtävä ensimmäinen tarkastus on tämän suunnitelman mukainen tarkastus ja siitä peritään maksu.
10 3.2 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Suunnitelman tavoitteena on, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa niiden jäljitettävyys. Elintarvikelain tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeesta annettu tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävänä on puolestaan varmistaa, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Elintarvikelain muutoksen (352/2011) yhteydessä lain 21 :ään tuli lisänä vaatimus valvontatietojen julkistamisesta. Elintarvikealan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elintarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja. Tietojen julkistamisen tavoitteena on lisätä viranomaistoiminnan avoimuutta, kannustaa toimijoita toimintansa parantamiseen sekä antaa kuluttajille lisää tietoa. Ns. OIVA-järjestelmä otettiin käyttöön koko maassa 1.5.2013. Aluksi Oiva-hymy otetaan käyttöön ravintoloissa, myymälöissä ja muissa tarjoilupaikoissa, mutta ennen pitkää myös kaikissa muissa elintarvikehuoneistoissa. Elintarvikevalvonnan tarkastuksilla tarkastetaan elintarvikehuoneiston kunto, omavalvontasuunnitelman toteuttaminen ja asiakirjat, tuotteet sekä toiminta. Vanhoja kiinteistöjä on paljon ja niissä on usein ongelmia ilmanvaihdossa sekä rakenteissa. Elintarvikehuoneiston eri toimintojen riittävä erottaminen tarkastetaan. Tarkastukset tehdään silloin kun kohteessa on toimintaa ja yleensä ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksista joudutaan välillä myös sopimaan ennakolta, kun on välttämätöntä varmistaa vastuuhenkilön paikalla olo. Toimijalle laaditaan tarkastuspöytäkirja, johon kirjataan tarkastetut asiat ja puutteet korjausaikatauluineen. Epäkohtien korjaamisesta ja aikataulusta sovitaan toimijan kanssa ja valvontaohjelmaan kirjataan, kun toimija on toteuttanut korjaukset. Puutteiden korjaaminen todetaan tarkastamalla kohde uudelleen määräajan jälkeen. Tarkastuspöytäkirja annetaan aina toimijalle. Mikäli toimija ei korjaa puutteita sovitussa aikataulussa, ryhdytään pakkokeinoihin. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta on valtiollistettu vuonna 2008 ja valvontavastuu siirretty Eviralle. Salon kaupunki on laatinut Eviran kanssa sopimuksen, jonka mukaan kaupunki suorittaa ensisaapumisvalvontaa Eviran laatiman valvontasuunnitelman mukaisesti. 3.2.1 Keskitetyt tietojärjestelmät Elintarvikelain 83 mukaan Evira pitää valvonnan ohjausta ja kehittämistä sekä suorittamaansa valvontaa varten valtakunnallista rekisteriä kaikista elintarvikehuoneistoista, ensisaapumispaikoista, ensisaapumistoimijoista ja hyväksytyistä laboratorioista. Koko ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruun kehittämisen tavoite on alan viranomaisia palveleva, joustava ja helppokäyttöinen sähköinen tiedonkeruu hyödyntäen nykytietotekniikan mahdollisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedon tuottamispaikassa tieto tallennetaan tietojärjestelmään. Kunnan valvontaviranomaiset kommunikoivat valtakunnallisen tietojärjestelmän kanssa oman tietojärjestelmänsä välityksellä. Alue- ja keskushallinnon valvontaviranomaiset voivat tulostaa tarvitsemiaan raportteja ja katsoa valvontatietoja oman tietojärjestelmänsä kautta. Kaikki elintarvikevalvontakohteet on tallennettu KUTI 1- valvontakohdejärjestelmään ja valvontatiedot KUTI 2 -valvontatieto-järjestelmään. KUTI 1 otettiin käyttöön vuoden 2010 aikana ja KUTI 2 vuoden 2011 aikana.
3.2.2 Riskiperusteisuus Elintarvikevalvonta kohdistetaan eri kohteisiin sen mukaan, missä sitä eniten tarvitaan riskinarvioinnin perusteella. Riskinarviointi tehdään TerveKuu-ohjelman riskinarvioinnin perusteella, joka perustuu valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) riskinarviointiin. Poikkeukset perustellaan tapauskohtaisesti erikseen. Kohteen valvonnan tehostamiselle tai lieventämiselle saadaan perusteet arvioimalla valvontakohteessa elintarvikkeeseen kohdistuvia riskitekijöitä. Riskinarvioinnissa merkittäviä tekijöitä ovat toiminnan laatu ja laajuus, miten helposti pilaantuvia käsiteltävät raaka-aineet ja tuotteet ovat, minkälaiselle kuluttajakunnalle tuotteet leviävät, toimijan omavalvonnan taso, henkilökunnan asiantuntemus, kohteen varustus ja siisteys, viranomaisohjeiden noudattaminen ja aikaisemmat näytetulokset. 3.2.3 Jäljitettävyys Jäljitettävyys on elintarviketurvallisuuden kannalta keskeinen tekijä ja sen avulla voidaan ongelmatilanteissa poistaa määräystenvastaiset elintarvikkeet nopeasti markkinoilta ja antaa kuluttajille oikeata informaatiota. Jäljitettävyys on tärkeää myös selvitettäessä elintarvikkeesta annettavien tietojen totuudenmukaisuutta tai muuta määräystenmukaisuutta. Tarkastuksilla pyritään kiinnittämään toimijoiden huomio elintarvikkeiden jäljitettävyyteen. 3.2.4 Seurantaohjelmat Ympäristöterveydenhuolto on osallisena useissa kansallisissa seurantaohjelmissa, jotka perustuvat kansalliseen tai EU:n lainsäädäntöön. Vuosittain toteutettavia seurantaohjelmia ovat mm. kansallinen salmonellavalvontaohjelma, kansallinen elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma sekä kasvinsuojeluainejäämien valvontaohjelma. Ympäristöterveydenhuolto osallistuu seurantaohjelmiin näytteenotoin ja tarkastuksin. 3.2.5 Omavalvonnan valvonta Kaikilla elintarvikehuoneistoilla on oltava omavalvontasuunnitelma ja alkutuotantopaikoilla omavalvonnan kuvaus. Hyväksyttävien elintarvikehuoneistojen hyväksymishakemukseen tulee liittää omavalvontasuunnitelma. Valvontaviranomaisen on tarvittaessa annettava elintarvikealan toimijalle tarpeellisia omavalvontasuunnitelman täydentämistä, korjaamista tai muuttamista sekä siihen kuuluvia laboratoriotutkimuksia koskevia ohjeita. Omavalvontasuunnitelmaa laatiessaan toimija voi käyttää hyväkseen Eviran arvioimia hyvän käytännön ohjeita. Jos hyvän käytännön ohjeessa kuvattu riskinhallinta on korkealla tasolla, saattaa siihen perustuva omavalvontasuunnitelma olla riittävä. Toimijan on kuvattava omavalvonnassaan myös sivutuotteiden tuotantoon liittyvät tavanomaiset toimintaohjeet ja menettelytavat sekä menettelytavat poikkeustilanteissa. Elintarvikealan laitoksessa HACCP -perusteista järjestelmää on sovellettava myös sivutuotteiden tuotantoprosessiin. Omavalvontasuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon hygieniapaketin HACCPvaatimukset sovitettuna toiminnan laajuuteen ja luonteeseen. Evira on laatinut ohjeen HACCP -järjestelmästä, periaatteista ja soveltamisesta. 11 3.2.6 Tarkastus Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY N:o 882/2004) minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Elintarvikehuoneistot, joissa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on hyväksyttävä ja tarkastettava ennen toiminnan aloittamista. Elintarvikehuoneistot, joiden toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus, tarkastetaan Eviran ohjeen mukaisesti toiminnan alettua.
12 Ilmoitetun elintarvikehuoneiston toiminnan aloittamisen yhteydessä tehtävä ensimmäinen tarkastus pyritään tekemään yhden, kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa ilmoitetun toiminnan aloittamisesta riippuen huoneistossa harjoitettavan toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Ensimmäisellä tarkastuksella selvitetään elintarvikehuoneiston toimintaedellytykset ja tarkastuskohteen omavalvontasuunnitelma. Toiminnassa olevan elintarvikehuoneiston valvonnassa tarkastus ei aina voi kattaa koko yrityksen toimintaa, vaan se voi kohdistua esimerkiksi omavalvonnan toimivuuteen, työskentelytapoihin, pakkausmerkintöihin, tiloihin, laitteisiin tai välineisiin. Valvonta-asetuksen 3 artiklan mukaan elintarvikevalvonta tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastukset pyritään tekemään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Tarkastus sisältää usein aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisikaan epäkohtia. Tarkastuskertomus annetaan toimijalle. Epäkohtien korjaamisesta ja aikataulusta sovitaan toimijan kanssa. Elintarvikelainsäädännön mukaisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin ryhdytään, jos elintarvikealan yrittäjä ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten täyttämiseksi. Tarkastuksissa käytetään Eviran laatimia ohjeita, malliasiakirjoja ja lomakkeita. Tarkastuksesta laaditaan kirjallinen tarkastuskertomus, johon merkitään tarkastetut seikat, tarkastuksen tulokset sekä toimijalta edellytettävät toimenpiteet. Tarkastuskertomus annetaan tarkastuskohteelle ja tallennetaan elintarvikevalvonnan laatujärjestelmän ja arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia ovat myös elintarvikehuoneistojen ennakkotarkastukset, tai käyttöönottoon ja toimijanvaihdokseen liittyvät tarkastukset. 3.2.7 Vuoden 2014 elintarvikevalvonnan painopistealueet 1. OIVA-valvontakulttuurin edelleen kehittäminen Vuonna 2013 käyttöön otettu Oiva-hymy -valvontakulttuuri tulee laajenemaan edelleen vuoden 2014 aikana ja sen käyttämiseen totutellaan niin että valvonta saataisiin mahdollisimman vertailukelpoiseksi koko valvontayksikön alueella ja vähitellen koko maassa. Vuoden 2013 ajan Oiva-hymyt ovat olleet nähtävissä netissä, mutta vuoden 2014 alusta ne tulevat myös elintarviketoimijoiden tiloihin asiakkaiden nähtäville. Oiva-hymyyn joudutaan siis panostamaan voimavaroja vielä vuonna 2014 runsaasti. 2. Pakkokeinojen käytön kehittäminen Kehitetään edelleen hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä valvontatapauksissa, joissa havaitaan vakavia elintarvikelainsäädännön rikkomuksia tai toistuvia epäkohtia. 3. Valtakunnalliset EVO-hankkeet Valtakunnallisista EVO-hankkeista osallistutaan terveysväitteiden valvontaan, joka jatkuu vuodelta 2013 sekä elintarvikkeiden kontaktimateriaalien valvontahankkeeseen. Suunnitelmallisia tarkastuksia pyritään tekemään 555 kpl. Kokonaistarkastusmäärään kuuluvat myös ruokamyrkytyksiin, ruokamyrkytysepäilyihin liittyvät ja erilaisten valitusten perusteella tehtävät tarkastukset. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia ovat myös elintarvikehuoneistojen ennakkotarkastukset, tai käyttöönottoon ja toimijanvaihdokseen liittyvät tarkastukset. Kaikessa toiminnassa joudutaan ottamaan huomioon puutteelliset voimavarat ja tämän vuoksi joudutaan tehtäviä priorisoimaan.
13 3.2.8 Alkutuotannon valvonta Alkutuotannon tuotteiden tuotantoa ovat kasvatus, sadonkorjuu, teurastus, metsästys, kalastus ja luonnonvaraisten tuotteiden kerääminen. Siihen kuuluu myös elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen alkutuotannon tuotteiden luovutus suoraan kuluttajalle. Vuonna 2014 tämän valvonnan piiriin tulee Salossa kuulumaan noin 40 maidontuotantotilaa ja 25 lihanautatilaa. Maidontuotantotiloille tehdään alkutuotannon tarkastuksia pääsääntöisesti kerran kolmessa vuodessa EVO:n mukaisesti. Tarkastustiheyttä voidaan riskiarviointiin perustuen lisätä. Riskinarvioinnissa huomioidaan tilan tarkastushistoria, lypsytapa, käytettävän veden lähde ja mahdollinen maidon suoramyynti. Taulukko 3.2.8. Suunnitelmalliset tarkastukset ja viranomaisnäytteet v:lle 2014 ELINTARVIKELAIN MU- KAISET SUUNNITELMAN MUKAISET TARKASTUK- SET Kohteiden lkm EVIRAn ohjeellinen tarkastiheys krt/v Omaan riskinarviointiin perustuva tarkastustiheys krt/v Eviran arvio tarkastukseen käytettävästä ajasta (h) Suunnitelmallist en tartarkas kastusten kokonaismäärä Työajan tarve (h) Elintarvikkeiden tuotanto (eläinperäiset elintarvikkeet) 29 Liha-alan laitos alle 1 milj. kg/v Kala-alan laitos alle 250000 kg/v 4 11 5 2 2 5 4 2 20 40 8 16 Ensisaapumisvalvonta 2 2 0,5 1 1 Elintarvikkeiden myynti 99 Elintarvikkeiden tukkumyynti, teoll. pakattuja eihelposti pilaantuvia elintarvikkeita Elintarvikkeiden tukkumyynti, teoll. pak. helposti pilaantuvia elintarvikkeita Elintarvikkeiden tukkumyynti, myydään pakkaamattomia elintarvikkeita 2 0,3 0,3 1-2 - 6 1 0,3 1-2 2 4 1 2 1 3-4 1 4
14 Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teoll. pakattuja eihelposti pilaant. elint. Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teoll. pak. helposti pilaant. elint. Elintarvikkeiden vähittäismyynti, myyd. pakkaamattomia elint. Elintarvikkeiden vähittäismyynti, käsitellään helposti pilaant. elint. Elintarvikkeiden vähittäismyynti, käsitellään helposti pilaant. elint. (eläinperäiset elintarvikkeet) Siirrettävä tila/liikkuva myyntilaite 10 0,3 0,5 1-2 5 8 59 0,7 0,5 2-3 30 75 22 0,7 1 3-4 22 77 22 3 1-2 4-5 33 150 12 0,25 1 3 3 5 0,7 0,5 2-3 2 5 Tori 3 1 0,2 1 1 1 Elintarvikkeiden tarjoilu 321 Ravintolatoiminta 76 3 1-2 3-5 100 400 Grilli- ja pikaruokatoiminta 32 3 1-2 3-5 48 200 Kahvilatoiminta 68 3 0,5 3-5 34 140 Pubitoiminta 18 0,7 0,3 1 6 6 Suurtalous, laitoskeittiötoiminta Suurtalous, keskuskeittiötoiminta ja pitopalvelu Suurtalous, tarjoilukeittiötoiminta 41 2 1 3-4 41 145 35 4 1-2 4-6 45 225 95 1 0,5 1-2 47 70 Vilja- ja kasvisala 20 Leipomotuotteiden valmistus, helposti pilaantuvia tuotteita Ruoka- ja kahvileipien valmistus Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden valmistus 5 3 1-2 2-5 7 25 6 1 0,5-1 1-3 4 8 4 3 1-2 3-4 6 20
15 Pakkaamotoiminta, vähäistä kauppakunnostusta Muiden elintarvikkeiden valmistus 6 1 0,5 2-3 3 8 5 Muu valmistus 5 2 1 3-5 5 20 Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen Muiden kuin eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi Ammattimainen elintarvikkeiden kuljetus 8 1 1 2-3 8 20 8 38 Elintarvikkeiden kuljetus 20 0,7 1 1-3 20 40 Elintarvikkeiden pakastekuljetus Elintarvikkeiden kuljetus jäähdytettynä Elintarvikkeiden kuljetus lämpimänä Muu ilmoitusta edellyttävä toiminta Kontaktimateriaalin toimittajat 2 0,7 1 1-3 2 4 11 0,7 1 1-3 11 22 5 0,7 1 1-3 5 10 2 5 0,7 0,3 4-6 2 10 Alkutuotanto 33 Kasvikset ja vihannekset 40 0,3 0,3 1 15 15 Lihakarjat 25 0,2 0,2 2 5 10 Maidontuotantotilat 40 0,3 0,3 2 13 26 Yhteensä 717 555 1808 h = 241 htpv
16 3.2.9 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Näytteenotto ja tutkiminen ovat valvontamenetelmiä, joilla voidaan selvittää omavalvonnan toimivuutta sekä tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Vastuu elintarviketurvallisuudesta on pääosin toimijoilla ja sen vuoksi näytteenottokin on pääasiassa toimijoiden vastuulla. Omavalvontajärjestelmän toimivuutta voidaan kuitenkin todentaa viranomaisnäyttein. Näytteenoton tarpeeseen ja tutkimusten laajuuteen vaikuttavat toimijan omavalvontasuunnitelma, sen toimivuus ja omavalvontanäytteiden tulokset. Jos yrityksen omavalvontanäytteiden ottamisessa on ongelmia tai niiden oikeellisuudesta on epäilyksiä tai hallinnollisten pakkotoimien valvomiseksi tarvitaan näytteenottoa, voidaan valvontasuunnitelmaan kuuluvien näytteiden lisäksi hakea maksullisia lisänäytteitä. Kaupungin taloudellinen tilanne huomioiden näytteenotossa ja tutkimuksessa keskitytään lähinnä projektimuotoiseen tutkimukseen, jonka tutkimukset toimijat itse maksavat. Tutkimuksilla pyritään seuraamaan elintarvikkeiden mahdollisia riskejä sekä omavalvonnan toimivuutta. Kohteen omavalvontanäytteiden määrä ja laatu huomioidaan valittaessa näytteenottokohteita. Epidemioiden selvittämiseksi sekä asiakasvalitusten perusteella joudutaan ottamaan näytteitä, joiden tutkimuksen maksaa ympäristöterveydenhuolto. Omana näyteprojektina toteutetaan salaattikastikeprojekti. Näytteeksi otetaan tarjoilupaikoissa tarjolla olevia itse tehtyjä salaatinkastikkeita. Näytteitä otetaan n. 10 kpl. Näytteistä tutkitaan Bacillus cereus, Enterobakteerit, Staphylococcus aureus ja kokonaisbakteerit. 3.3 Terveydensuojelu 3.3.1 Tarkastusten sisältö Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Taulukko 3.3.1. Eri valvontakohdetyyppien tarkastuksissa huomioon otettavia seikkoja Tsl 13 1 mom. 1 kohdan kohteet Julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot Julkiset majoitushuoneistot Yleiset saunat asutuksen läheisyys, asukkaiden määrä, asukkaiden häiriöalttius, toiminnan jatkuvuus, melu ja muut päästöt, kemikaalien käsittely, jätehuollon järjestelyt yleinen siisteys, käymälät ja muut sosiaalitilat, sisäilman laatu, ilmanvaihto, toiminnan aiheuttama melu varustelutaso, majoitustilat, yleiset tilat, käymälät ja pesu- ja saunatilat, yleinen siisteys, sisäilman laatu, ilmanvaihto pintojen ja kalusteiden kunto, yleinen siisteys ja puhtaanapito
17 Yleiset uimahallit, uima-altaat, uimala, kylpylät ja uimarannat Uimahallit, kylpylät ym: henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen, valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen, allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta, tulokset asiakkaiden nähtävillä, puhdistuslaitteiden toiminta, niiden huolto ja käyttötarkkailu, ilmanvaihto, yleinen siisteys ja puhtaanapito Uimarannat: rannan siivous ja jätehuolto, käymälät ja pukeutumistilat, valvontanäytteiden tutkimustulokset niitä varten varatulla ilmoitustaululla Eläinsuojat ja aitaukset kaava-alueella siisteys, lannan, virtsan ja rehujen käsittely, eläinten lukumäärä, etäisyys naapureihin, lähialueen muu käyttötarkoitus ja häiriöalttius Koulut ja oppilaitokset Päivähoitopaikat, lasten- ja ryhmäperhepäiväkodit, esiopetustilat yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, puhtaanapito, sisäilman laatu, valaistus, melu, jätehuolto, piha-alueet yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, puhtaanapito, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, vaatteiden käsittely, sisäilman laatu, melu, valaistus, piha- ja leikkialueet Vanhainkodit, palvelutalot yms. Parturit ja kampaamot, kauneushoitolat ym Julkiset kuntosalit tai liikuntatilat Hautausmaat Talousvettä toimittavat laitokset yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, puhtaanapito, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, vaatteiden käsittely, sisäilman laatu, melu, valaistus, piha-alueet tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, pesutilat, käymälät, ilmanvaihto, valaistus, siivousjärjestelyt tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, pesutilat, käymälät, ilmanvaihto, pukeutumistilat, siivousjärjestelyt Ruumiiden säilytys, hautojen peittäminen, yleisökäymälät, puhtaanapito (pohjavesitilanne alueella) valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi, henkilöstön ta-
lousvesihygieeninen osaaminen, vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus, erityistilanteisiin varautuminen, laitoksen oma käyttötarkkailu, laitostilojen siisteys ja kunto, kemikaalien käyttö ja varastointi 18 Talousvettä toimittavat laitokset, alle 50 käyttäjää tai alle 10 m3/d soveltaen samat kuin edellä 3.3.2 Terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset Taulukko 3.3.2. Kohdetyypit, kohteiden lukumäärät, tarkastukset v.2014, tarkastuksen kesto ja työajan tarve Terveydensuojelulain mukainen valvonta Kohteiden lukumäärä STM:n ohjeellinen tarkastustiheys/v Tarkastukset 2014 Tarkastuksen kesto (h) Työajan tarve (h) Julkinen huvi- ja kokoontumishuoneisto Lasten ja nuorten tilat: kerhotilat, nuorisotilat, iltapäiväkerhot, lasten sisäleikkitilat Luentosalit ja auditoriot muualla kuin koulujen tai oppilaitosten yhteydessä 25 0,5 0,3 6 4 24 1 0,25-3 Teatterit, elokuvateatterit, konserttisalit, sirkukset, baletti-, juhlahuoneistot sekä muut esityksiin ja tapahtumiin tarkoitetut sisätilat Kirkot, merimieskirkot sekä muut uskonnollisten yhdistysten tilat Bingohallit, pelisalit ja - kasinot, tanssisalit ja lavat 4 0,2-2 15 0,2-2 8-2
19 Julkinen majoitushuoneisto Hotellit 4 0,2-4 Matkustajakodit ja muu majoitus 34 0,2-3 Leirikeskukset tai vastaavat 11 0,2-3 Yleinen sauna 1 1-3 Yleinen uimahalli, uimaallas, uimala, yleinen uimaranta, kylpylä Uimahalli 2 2-1 2 5 10 Uima-allas, uimala - 2-1 2 Kylpylä - EU -uimarannat 8 2-1 8 4 32 Muut yleiset uimarannat (myös talviuintipaikat) 15 2-1 15 4 60 Koulu tai oppilaitos Peruskoulu 34 0,3 10 5 50 Lukio, yliopisto, kansalaisopisto 4 0,3 1 5 5 Keskiasteen oppilaitokset 4 0,3 1 5 5 Päivähoitopaikat, lastentai ryhmäperhepäiväkodit, esiopetustilat 48 0,5-0,3 2 5 10 Vanhainkodit, palvelutalot ja muut asumispalvelut 39 0,5-0,3-5 Parturi, kampaamo 82 0,2 33 3 99 Kauneushoitola, muu ihonkäsittely, solarium Julkinen kuntosali tai liikuntatila Hautausmaa tai hautapaikka 31 0,5-0,2 5 3 15 19 0,3-0,25-4 13 0,2-3 Talousvettä toimittavat laitokset
20 Vähintään 5000 käyttäjää tai yli 1000 m³/d Vähintään 50 mutta alle 5000 käyttäjää tai väh.10 mutta alle 1000 m³/d Alle 50 käyttäjää tai alle 10 m³/d tai muu 401/2001 asetuksen mukainen kohde 1 1 1 8 8 14 0,5 14 8 112 5 0,5 4 6 24 YHTEENSÄ 454 h = 61 htpv Asunnontarkastuksien määrää ei ennalta voida tarkkaan suunnitella, mutta arviolta niitä joudutaan tekemään vuonna 2014 noin 50 kpl. Yhtä kohdetta kohti ei yleensä yksi tarkastuskerta riitä, vaan kohteessa joudutaan käymään useampaan kertaan. 3.3.3 Näytteenotto Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti talousja uimavesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät analyysit. Suunnitelma talousveden näytteenotosta on tehty erikseen Salon kaupungin vesilaitokselle sekä pienille vesilaitoksille. Taulukko 3.3.3. Vesinäytteiden näytteenottosuunnitelma Valvontakohde Viranomaisnäytteet Salon Vesi Liikelaitos Salon vesi huolehtii itse käyttötarkkailunäytteiden ja jatkuvan valvonnan näytteiden ottamisesta. Pienet vesilaitokset (19 kpl) Valvontaviranomainen huolehtii vesiosuuskuntien ja muiden pienten vesilaitosten näytteenoton kokonaisuudessaan valvontatutkimussuunnitelman mukaisesti. Yleiset uimarannat, yli 100 kävijää/pvä (ns. EU-rannat) Härjänvatsan uimaranta, Kiikala Kokkilan uimaranta, Halikko Näyte ennen uimakauden alkua ja 1 krt/kk uimakauden aikana (yhteensä 4 näytettä) Lehmijärven uimaranta, Perniö Märynummen uimaranta, Halikko Naarjärven uimaranta, Perniö Nummijärven uimaranta, Kuusjoki
21 Piiljärven uimaranta, Muurla Varvojärven uimaranta, Pertteli Pienet uimarannat, < 100 kävijää/pvä 1 krt/kk uimakauden aikana (yhteensä 15 kpl) Talviuimapaikat (10 kpl) Yleiset uimahallit (2 kpl) 1 krt/kohde talvikauden aikana, Kokkila 2 krt Valvontatutkimusohjelman mukaisesti Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (177/2008) uimarannoilta, joissa käy enemmän kuin 100 uimaria päivässä, tulee ottaa ja analysoida vähintään neljä näytettä uimakauden aikana. Uimakaudella tarkoitetaan 15.6. ja 31.8. välistä ajanjaksoa. Uimavesinäytteet tulee ajoittaa siten, että yksi näyte otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. Muut näytteet tulee ajoittaa uimakauteen siten, että näytteenottoajankohtien väli on korkeintaan yksi kuukasi. Mikäli näytteenotto ei tapahdu suunnitelman mukaisena päivänä, tulee näyte ottaa neljän vuorokauden sisällä suunnitellusta ajankohdasta. Näytteet tulee ottaa siitä osasta uimarantaa, jossa suurin osa uimareista yleensä ui tai paikasta, jossa on olemassa suurin saastumisen riski. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (354/2008) uimarannoilta, joissa käy vähemmän kuin 100 uimaria päivässä, tulee ottaa ja analysoida vähintään kolme näytettä uimakauden aikana. Uimavesistä analysoidaan suolistoperäiset enterokokit- ja Eschericia coli bakteerit. Lisäksi aistinvaraisesti arvioidaan syanobakteerit ja jätteet, kuten öljymäiset ja tervamaiset aineet sekä kelluvat materiaalit (esimerkiksi muovi, kumi, lasi- ja muovipullot) Uimaveden laadusta tiedotetaan rannan ylläpitäjän toimesta uimarannalla, sekä ympäristöterveydenhuollon toimesta kaupungin kotisivuilla. Painopistealueet v. 2014 Painopistealueet terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa vuonna 2014 ovat: 1. Pienten vesilaitosten tarkastaminen ja niiden valvontatutkimusohjelmien saattaminen ajan tasalle jatkuu vuodesta 2013. 2. Parturien ja kampaamoiden tarkastukset 3. Uimarantojen tarkastukset
22 3.4 Tupakkavalvonta Savuttomia ravitsemisliikkeitä Salon kaupungissa on 103 kpl ja ravitsemisliikkeitä, joissa on rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä tupakointitila 8 kpl. Tupakkalain mukaista valvontaa em. kohteissa suoritetaan muun valvonnan yhteydessä. Tupakkalain mukaisia vähittäismyyntipaikkoja, jotka ovat hakeneet myyntipaikkakohtaisen vähittäismyyntiluvan on 92 kpl. Vuonna 2014 tupakkavalvonnan painopistealueina ovat ravitsemisliikeiden, joissa erillinen tupakointitilas, tarkastaminen ja vähittäismyyntipaikkojen tarkastukset. Ravintoloissa, joissa on rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä erillinen tupakointitila, tupakkalain mukaisella valvontatarkastukselle tarkastettavat asiat: 1. Tupakansavu ei pääse kulkeutumaan tupakointitilasta muualle ravintolaan. 2. Ruokaa tai juomaa ei nautita eikä tarjoilla tupakointitilassa. 3. Tupakointitilaan ei ole järjestetty mitään oheistoimintaa (pelitoiminta, tv jne.) 4. Tupakointitilassa ei työskennellä lukuun ottamatta järjestyksen, palo- ja pelastustoimen sekä turvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä. Tilan siivous tapahtuu vasta huolellisen tuuletuksen jälkeen. 5. Tupakointitilalla on omavalvontasuunnitelma, jossa esitetään, miten tupakointitilan toimivuus varmistetaan ja miten tupakointitilan olosuhteita ja järjestystä voidaan valvoa sen ulkopuolelta. 6. Tupakointitilan teknistä toimintaa koskevista puutteista tehdään ilmoitus kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Anniskelulupaviranomaisille tehdään ilmoitus, mikäli tupakointitilassa nautitaan ruokaa tai juomaa tai sinne tarjoillaan. 7. Mikäli tupakointitilan toiminnassa on puutteita, joita ei kehotuksista huolimatta saada korjattua, kunnan tupakkavalvontaviranomainen voi kieltää tupakointitilan käyttämisen. Tupakkalain mukaisella tarkastuksella vähittäismyyntipaikassa tarkastetaan mm.: 1. Omavalvontasuunnitelma ja suunnitelman noudattaminen käytännössä 2. Omavalvontakirjaukset 3. Myyntikieltoilmoitukset 4. Myyntilupa-asiakirjan esilläpito 5. Tupakkatuotteiden esilläpitokielto 6. Myyjän ikä 7. Tupakkatuotteiden merkinnät 8. Mainonta Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Savuttomuustarkastusta koskeva tarkastuskäynti tehdään ensisijaisesti päivällä, ellei kysymyksessä ole ilta- tai yöravintola.
23 Taulukko 3.4. Tupakkalain mukaiseen valvontaan liittyvät tarkastukset TUPAKKALAIN MU- KAINEN VALVONTA Kohteita STM:n ohjeellinentarkas-tustiheys/v Tarkastukset v. 2014 Tarkastuksen kesto (h) Työajan tarve (h) Tupakointikieltojen ja rajoitusten noudattaminen Ravitsemisliikkeet, joissa erillinen tupakointitila Ravitsemisliikkeet, joissa tupakoinnin täyskielto 8 1 8 4 32 103 1-3 Oppilaitokset 44 0,3-3 Päiväkodit 29 0,3-3 Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti ja mainonta sekä tupakkajäljitelmien mainonta Vähittäismyyntipaikat 92 0,5 50 2 100 Tupakanmyyntiluvat 92 Yhteensä 132 h = 18 htpv 3.5 Nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin valvonta Nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin valvonta hoidetaan muun valvonnan yhteydessä. 3.6 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 1.1.2012 voimaan tulleen lain myötä tuli kuluttajaturvallisuuslain mukaisia palveluja tarjoaville toimijoille velvollisuus ilmoittaa uuden palvelun aloittamisesta terveydensuojeluviranomaiselle. Palvelun tarjoajan on myös laadittava palvelua koskeva turvallisuusasiakirja. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa keskitytään palveluiden turvallisuuden valvontaan. Palveluiden ylläpitäjille pyritään korostamaan heidän omavalvontansa tärkeyttä ja saamaan heidät varmistamaan laitteiden turvallisuus jo hankintavaiheessa.
Valvontakohteeseen tehtävän tarkastuksen tarkoituksena on varmistua siitä, että palvelun tarjoaja on huolehtinut siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. Valvontaviranomaisen tehtävänä ei ole keksiä keinoja palveluun tai tavaraan liittyvien vaarojen poistamiseksi, vaan selvittää se, onko tarkastuksen kohde ylipäätään mahdollista saada riittävän turvalliseksi. Tarvittavat menettelyt turvallisuuden varmistamiseksi jäävät toiminnanharjoittajan mietittäväksi. Tarkastukset tehdään TUKESin eri palvelukohdetyypeistä antamien valvontaohjeiden ja tarkastuslistojen mukaan. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus tarkastaa ohjelmapalveluyritys, uimarannat ja suuria yleisötilaisuuksia. Valtakunnalliseen lähiliikuntapaikkojen turvallisuuden valvontaprojektiin osallistutaan. Lounais- Suomen AVI:n alueen valvontaprojektin aiheena on sisäkiipeilypaikkojen turvallisuus, mutta kyseisenlaisia paikkoja ei ainakaan ole tiedossa, mutta jos kiipeilypaikkoja löytyy tai perustetaan uusia, osallistutaan projektiin. 24 Taulukko 3.6. Kuluttajaturvallisuusvalvontaan liittyvät tarkastukset KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTA Kohteiden lukumäärä KuV:n ohjeellinen tarkastustiheys Tarkastukset vuonna 2014 Tarkastuksen kesto (h) Työajan tarve (h) Huvipuistot ja vastaavat 1 1-8 Kuntosalit 16 0,33-4 Laskettelu- ja mäkiautokeskukset 2 1-8 Leikkikentät/ koulujen piha-alueet 130 0,5-4 Sisäleikkipaikat 1 1-5 Skeittauspaikat 5 0,5-3 Ohjelmapalveluyritykset 2 0,5 1 6 6 Ratsastustallit 15 0,5-6 Uimahallit, kylpylät, muut yleiset allastilat 2 1 1 5 5 Uimarannat 18 1 18 2 36 Talviuintipaikat 10 1-2 Yleisötilaisuudet n. 20 0,5 10 3 30 Tatuointi ja lävistys 1 0,33 1 2 2 Kynttilätuotteiden valmistaja 1 0,5-3 Kosmetiikan maahantuoja 1 0,5 6