Kissan hoitoohjeet Oletko hankkimassa kissaa? Kissan hoitoohjeet Kissanomistajat voivat paremmin kuin muut ihmiset. He elã vã t kauemmin ja ovat onnellisempia se on tieteellisesti todistettu. Avatessasi kotisi yhdelle tai useammalle kissalle, saat viihdyttã vã à seuraa, lã mpimã n ja pehmeã n turkin hyvã iltã vã ksi, riemukkaat naurut ainakin kerran pã ivã ssã sekã vilkkaan, seurallisen perheenjã senen. Kissat viihtyvã lajitovereittensa kanssa, joten useampi kissa tarjoaa monin verroin riemua ja iloa. Alla seuraa hieman tietoja, vinkkejã ja neuvoja kissan omistamisesta. Ne ovat erityisen tã rkeitã sinulle, jolla ei ole ollut kissaa aiemmin. Kissat ovat kuten ihmisetkin yksilã itã omine luonteineen, jotka kaipaavat rakkautta, kunnioitusta ja huolenpitoa. Pidà hyvin huolta kissastasi ja sinulla on ystã vã vuosiksi eteenpã in. Vastuullinen omistaja huolehtii perheenjã senensã hyvinvoinnista samoin (tai paremminkin) kuin omastaan. Kissa voi hyvin, kun sen tarvitsemat perusasiat ovat kunnossa: Perusvarustus Hiekkalaatikko, lapio ja kissanhiekkaa. Ruoka ja vesikuppi (Keraaminen, lasia tai metallia, à lã kã ytã muovia, muovi kerã à bakteereita) Kuivaruokaa ja mã rkã ruokaa (purkki tai pussiruokaa) Raapimislauta tai raapimis/kiipeilypuu, mitã korkeampi sitã parempi. Leikkivà lineitã (leikkihiiriã, palloja, viuhkoja, ym) Kuljetuslaatikko Harja ja kynsipihdit Kissan ruoka ja vesi Kissa on pienpeto, jonka aineenvaihdunta ja ruoansulatus eroaa huomattavasti ihmisestã. Kissa on lihansyã jã, joka tarvitsee pã ivittã in proteiinia ja rasvaa. Kissan suolisto on huomattavasti ihmisen suolistoa lyhyempi ja tã stã syystã kissan ravinnon kuivaainepitoisuus on oltava ihmisravintoa korkeampi. Kasvis ja viljapitoinen ruoka eivã t kissalle sovi ja voi aiheuttaa kissalle vakavia sisã elinsairauksia (munuaiset ja maksa). Kissaa ei siis ruokita â kotiruuallaâ tai tã hteillã.
Kissa ei syã ihmisten tapaan kahtakolmea suurta ateriaa pã ivã ssã, vaan napostelee pieniã annoksia pã ivã n mittaan. Siksi kissalla tulisi olla aina â raksujaâ tai muuta naposteltavaa saatavilla pã ivã n suurempien â saaliidenâ â tuoreen li purkkiruuan lisã ksi. Kissalla tulee myã s aina olla saatavilla raikasta vettã. Terve ja aktiivinen kissa ei koskaan syã itseã à n ylipainoiseksi. Ravinnon laatu on kissan terveydelle ja hyvinvoinnille olennaisen tã rkeã. Halvimmat ja usein heikkolaatuisimmat kissanruuat sisã ltã vã t viljaa, joka aiheuttaa (erityisesti uroskissoille) munuais. ja virtsakiviã sekã muita munuaisvaivoja, jotka voivat heikentã à sen elã mã n laatua huomattavasti tai jopa aiheuttaa kissasi ennenaikaisen kuoleman. Kà yttã ytyminen ja viihtyminen Useimmat kissat ovat hyvin sopeutuvaisia, mutta muutto uuteen kotiin on suuri muutos kissalle. Kissa voi olla alussa epã varma ja arka ja usein kestã à useita viikkoja ennen kuin se tuntee olevansa turvassa uudessa kodissaan ja sinun kanssasi. Huomaat kyllã, kun kissa on lopultakin adoptoinut sinut perheenjã seneksi. Muista: Tà rkeintã on antaa kissalle sen sopeutumisen vaatima aika ja kaikki seurustelu kissan kanssa on tapahduttava alkuvaiheessa tã ysin kissan ehdoilla. Sisà kissa etsii omat piilo ja lemmikkipaikkansa asunnossa. Ikkunalaudalla istuminen ja ulkomaailman tarkkailu on kissojen lempipuuhaa. Asunnon sisustaminen huonekaluilla niin, ettã kissalla on riittã vã sti piilopaikkoja, korkealla sijaitsevia makuu ja istuinpaikkoja maisemalla tai ilman ja mahdollisuus kiipeillã ja tasapainoilla eri tavoin tyydyttã à suuren osan kissan luonnollisista perustarpeista. Kissa tarvitsee perheenjã senenã myã s aikaa, huomiota ja hellyyttã â kuten meistã jokainen. Onnellisella kissalla on perhe, joka kã yttã à aikaa sen kanssa ja antaa sille huomiotaan ja hellyyttã à n. Useimmiten kissa kiintyy erityisesti yhteen perheenjã seneen, jolta se hakee turvaa ja jota se suojelee mustasukkaisesti. Kaikki kissat, mutta erityisesti sisã kissat, voivat hyvin ja nauttivat, kun niitã aktivoidaan. Ota tavaksesi leikkiã kissasi kanssa joka pã ivã. Perinteisesti suosittuja leikkikaluja ovat tavanomaisesti pienet nahkaiset tai kankaiset leikkihiiret, pienet, kevyet pallot, sulkaviuhkat, jne. Jopa yksinkertaisimmatkin leikkikalut riittã vã t esim. leivinpaperista puristettu â rapisevaâ pallo, oksa tai narunpã tkã. Pahvilaatikko tai kahvallinen paperipussi ovat kissalle jã nnittã viã leikkipaikkoja mielikuvitus asettaa rajat. Muista toki poistaa kaikki terã vã t tai kovat osat, osat, joihin kissa voi tarttua kiinni tai jotka voivat irrota ja joutua kissan kurkkuun tai nielemã ksi. à lã jã tã naruja tai lankoja esiin kun et ole kotona. Kissa voi vahingossa pyã rittã à narun kaulansa ympã rille, joutua paniikkiin ja tukehtua. Pidà aina vessanpã ntã n kansi alhaalla, sillã kissanpennut voivat helposti pudota sinne ja hukkua. Varsinkin kissanpennut ovat luonnostaan uteliaita ja siksi erityisessã vaarassa. Kohentaaksesi edelleen kissasi elã mã nlaatua voit yrittã à sen totuttamista valjaissa ja hihnassa kulkemiseen. Kaikki kissat eivã t kuitenkaan hyvã ksy sitã. Muista aina aloittaa harjoittelu sisã tiloissa. Parvekkeen voi tai oikeastaan se pitã à verkott tai rakentaa kissalle verkosta suljettu ulkoiluaitaus. Silloin voi parvekkeen oven pitã à huoletta auki lã mpiminã pã ivinã ilman, ettã tarvitsee pelã tã kissan karkaamista tai putoamista. Esimerkiksi kanaverkko sopii tarkoitukseen erinomaisesti. (Katso ohjeet â Turvallinen parvekeâ. Muista, ettã kissa voi kynsillã à n ja hampaillaan rikkoa muovi ja hyttysverkot. Nà in useimmiten myã s tekevã t. Kissat ovat erinomaisia kiipeilijã itã, joten verkon tã ytyy olla vahvasti kiinni ja kattoon asti. Ulkoaitauksen oltava myã s katettu. Esimerkiksi valokatteesta tehty katto suojaa myã s sateelta ja auringolta). Raapimislauta tai raapimispuu on pakollinen tarvike sisã kissalle, sillã kaikilla kissoilla on vaisto merkitã reviiriã à n ja asuinympã ristã à à n kynsiã à n teroittamalla. Osa kissoista on opetettava raapimislaudan kã yttã à n sohvan tai tapetin sijaan. Ole kã rsivã llinen, sillã kyseessã on vaistojensa ja luonteensa mukaisesti toimiva terve elã in. Se ei tee mitã à n si kiusatakseen eikã pahuuttaan. Kissan helliminen on yksi mukavimmista ajankuluista ja sitã pitã à tehdã usein. Toki jotkut kissat voivat hetken kuluttua kã sittã à hellimisesi uhkaavana ja varoittaa sinua kynsin ja hampain kunnioita sitã. Kissan tarttuessa kã teesi kynsin tai hampain, yritã rauhallisesti pitã à kã tesi paikallaan ja vedã se sitten varovasti pois. Jos alat vetã à kã ttã si, voi se saa kissan tarttumaan siihen kynsillã à n ja hampaillaan entistã tiukemmin. Jotkut kissoista voivat myã s hellimishetkien aikana
napsaista /purra sinua hellã sti. Sillà tavoin kissat nã yttã vã t kiintymyksensã ja hellyydenosoituksensa sinua kohtaan. Kissa nã yttã à aika selkeã sti olemuksellaan, ruumiinkielellã à n ja ilmeillã à n kuinka se voi ja mitã se tuntee, joten sinu hyã dyllistã oppia mahdollisimman paljon sen kieltã. Kissan â sanavarastoâ on myã s aika laaja ja opit vã hitellen mitã à à nnã htelyt ja kã yttã ytyminen tarkoittavat. Toisaalta usein haluaisi ymmã rtã à KAIKEN mitã se sanovat... ; ) Kissalla on AINA oltava tarjolla raikasta vettã lasi, keramiikka tai metallikulhossa. Monet kissat ovat laktoosiintolerantteja ja saavat maidosta ripulin. Anna sen sijaan luonnonjogurttia ja kermaviiliã. Ripuloivalle kissalle voi tarjota keitettyã turskaa tai seitiã riisiin sekoitettuna. Joskus voivat maitohappobakteerit (esim. kissojen Gefilus ja vastaavat) auttaa. Kissat syã vã t mielellã à n ruohoa, mahdollisesti pã à stã kseen eroon karvapalloista, joita ne saavat vatsaansa pestessã turkkiaan. Karvapallot aiheuttavat varsinkin pitkã karvaisille kissoille oksentelua, kun se yrittã à pã à stã karvapalloista eroo oksentamalla. Ruohon entsyymit ja kuidut sulattavat ja kuljettavat karvoja kissan ruuansulatuselimistã ssã ja helpottavat kissan oloa. Joten kasvata mielellã à n kissanruohoa matalassa ruukussa kissaasi varten. Siemenià saa mm. elã inkaupasta. Kissasi voi paremmin, jos ruohoa on saatavilla aina. Myà s elã inkaupasta saatava kissanmallas auttaa kissaa sulattamaan karvapalloja. Kissa arvostaa siisteyttã. Kissalla on oltava kã ytã ssã à n vã hintã à n yksi hiekkalaatikko. Jos sinulla on useampia kissoj tulisi sinulla olla mielellã à n yksi hiekkalaatikko kissaa kohden. Varmista, ettã hiekkalaatikkotilan ovi ei mene koskaan kiinni. Paakkuuntuva hiekka on parasta, sillã pissa paakkuuntuu ja on sen jã lkeen helposti siivottavissa. Kissa on siisti elã in ja siksi vaatii hiekkalaatikoltaan puhtautta. Likainen ja haiseva laatikko voi aiheuttaa, ettã kissasi tekee tarpeensa muualle. Kissan hiekkalaatikko tulee tyhjentã à kahdesti pã ivã ssã ja hiekka tulisi kokonaisuudessaan vaihtaa ja laatikko pestã huolellisesti 24 viikon vã lein. Jos kissasi alkaa tehdã tarpeensa hiekkalaatikon ulkopuolelle, voi se johtua siitã, ettã kissa ei jostain syystã viihdy tai ole terve. Syynà voi olla useimmiten stressi, likainen hiekkalaatikko tai sairaus. à lã pakota kissaasi hiekkalaatikkoon, sillã se vain haittaa asiaa. Ota yhteyttã elã inlã à kã riin sairauden mahdollisuuden selvittã miseksi, kokeile uutta, toisentyyppistã kissanhiekkaa, vaihda laatikon/laatikoiden sijaintia (etsi mahdollisimman rauhallinen paikka), tai hanki uusi hiekkalaatikko (esim. kannellinen). HOITO Kissa tã ytyy rokottaa kissaruttoa ja flunssaa vastaan kerran vuodessa. Pyydà samalla elã inlã à kã riã tarkastamaan kiss mahdollinen hammaskivi. Sisà kissan kynnet voi tarpeen mukaan leikata. Leikkaa ainoastaan aivan uloimmaisin osa kynnestã. Pyydà elã inlã à kã r nã yttã mã à n miten kynsien leikkaaminen tehdã à n oikein. Osa kissoista istuu kiltisti kynsiã leikatessa, kun taas osa vaa kahta ihmistã tehtã vã n suorittamiseen yksi joka pitã à kissaa ja toinen leikkaa. Anna sisã kissallesi matolã à kettã vain, jos se nã yttã à matoinfektion oireita. Kissallasi saattaa olla matoinfektiã, jos se turkki on muuttunut kiillottomaksi, kuivaksi ja karkeaksi, huomaat ettã kissaltasi lã htee paljon karvoja, kissa on laihtunut tai ruoka ei jostain syystã maistu kissallesi yhtã hyvin kun ennen. Sisà kissa kannattaa madottaa kaksi kertaa vuodessa. Luonnossa loismatojen munia on yleisesti maassa ja mullassa. Ne kulkeutuvat ihmisten kengissã sisã à n ja kissa saa ne sitten elimistã à nsã pestessã à n turkkiaan. Lisà ksi kissa saa matoja keittã mã ttã mã ssã jã rvikalasta. Ulkokissa tai kissa kannattaa madottaa sã à nnã llisesti 34 kertaa vuodessa. Esim. â Drontalâ, â Sepantelâ (lihanmakuinen ja hyvã ksyy sen helpommin) tai â Axilurâ matolã à ke (3 pvã :n kuuri) Kissasi voi sairastua tai joutua onnettomuuteen ja silloin elã inlã à kã rikuluista voi tulla mittavia. Voit siksi vakuuttaa kissasi elã inlã à kã rikulujen varalta. Vakuutus maksaa noin 60 euroa vuodessa. Omavastuu ja korvaussummat vaihtelevat, joten vakuutusyhtiã itã ja niiden ehtoja kannattaa verrata. Osa vakuutusyhtiã istã ei vakuuta ollenkaan kissoja, osa ei vakuuta vanhoja kissoja ja osa vaatii vakuutusta varten elã inlã à kã rin terveystodistuksen. Kaikilta kissoilta lã htee enemmã n tai vã hemmã n karvoja. Niità ei lã ydy vain lattialta ja matoista, vaan huonekaluista, vaatteista ja sã ngystã. Joka paikasta. Kissanomistajana sinun on vain hyvã ksyttã vã asia. Karvanlà htã à voi tosin vã
sã à nnã llisellã harjaamisella. Pitkà karvaisten kissojen turkki vaatii harjausta usean kerran viikossa, mielellã à n pã ivittã jotta se ei takkuuntuisi. Toisaalta sã à nnã llinen harjaus tekee kissan turkille hyvã Ã. Suurin osa kissoista tottuu harjaamiseen ja alkaa nauttia siitã. Harjattu kissa ei niele yhtã paljon karvoja pestã essã à n itseã à n. Harjaamalla saat myã s helposti kuolleet ja irronneet karvat siististi pois ja kissasi saa upean kiiltã vã n turkin. VAARAT Avoimet parvekkeet ja ikkunat ovat kissalle usein voittamaton houkutus ja se saattaa koitua sen kohtaloksi. Kissoja putoaa pã ivittã in ikkunoista ja parvekkeilta ja loukkaantuu, joskus kuolettavasti. Varsinkin nuoret, uteliaat kissat, jotka ovat kiinnostuneet kaikista uusista asioista, ovat suuressa vaarassa. Kissat ovat halutessaan nokkelia ja à lykkã itã. Ne osaavat jopa avata ikkunoiden sulkijoita ja ovia ja onnistuvat puikahtamaan uskomattoman pienistã raoista. Ole varovainen ja muista aina sulkea kaikki ovet ja ikkunat lã htiessã si pois kotoa ja jã ttã essã si kissasi yksin kotiin, jos sinulla ei ole verkkoja ikkunoissa tai verkotettua/lasitettua parveketta. Kissat ovat uteliaita elã imiã ja joskus vaistot ottavat vallan. Muista, ettã se mikã on lapselle vaarallista on useimmiten vaarallista myã s kissallesi. Vaaroihin kuuluvat esimerkiksi kuumat liedet, kiehuva vesi, lã à kkeet, puhdistusaineet, muovipussit, neulat, narut,kuminauhat, hiuspannat, langat, sã hkã johdot, kynttilã t sekã jotkut tavanomaiset kukat ja kasvit (esim. joulutã hti ja pã à siã islilja ovat hyvin myrkyllisiã kissoille). à lã unohda ettã kissat, erityisesti kissanpennut, pystyvã t kiipeã mã à n ja tunkemaan itsensã pieniin paikkoihin ja rakoihin joihin lapset eivã t pã à se. Kissat ovat à lykkã itã elã imiã ja oppivat halutessaan muun muassa avaamaan ovia ja kaappeja. MUUTA Kissan hankkiminen merkitsee suuren vastuun ottamista ja seuraavana muutamia lisã asioita mietittã vã ksi: â Huolehdi, ettã sinulla on joku joka voi huolehtia kissastasi lomasi aikana tai varaudu jã ttã mã à n se hyvã maineiseen kissahoitolaan. â Rokota kissasi vuosittain kissaflunssaa ja kissaruttoa vastaan. â Leikkaa kissasi heti sen tultua sukukypsã ksi, Kissa saavuttaa sukukypsyyden viimeistã à n 810 kuukautta vanhana, jotkut yksilã t ovat sukukypsiã jo 56 kuukauden vanhoita. Ethà n halua olla osallisena tuomaan maailmaan lisã à eitoivottuja kissalapsia? Sukukypsinà uroskissat â ja vã hemmã ssã mã à rin myã s naaraat alkavat, hormooniensa villitseminã merkitã virtsallaan reviiriã à n ja niiden pissa muuttuu erittã in vahvan ja ikã vã n hajuiseksi. Kokemuksestamm voimme kertoa, ettã kenestã kã à n ei ole myã skã à n kovin hauskaa kuunnella kissaneidon kiimaista mouruamista â sul perã à n.â â Merkitse (mikrosiru tai tatuointi)kissasi, vaikka pitã isit sen aina sisã llã. Totuta kissasi pitã mã à n aina kaulapantaa, jo on selvã sti merkitty yhteystietosi. Kissa on todella nopea liikkeissã à n ja voi karata silmã nrã pã yksessã mahdollisuuden tullessa. Koirista miltei kaikki karkurit palautetaan kotiin, koska niillã on miltei poikkeuksetta kaulapannat. Karanneista ja lã ydetyistã kissoista vain 510 % lã ytã à tiensã kotiin ja yleensã vain ne, joilla on kaulapanta ja yhteystiedot. Ota vastuu ja hoida asia vã littã mã sti. Kissa tottuu pantaan nopeasti eikã se haittaa sitã. â Kissanpentua ei saa koskaan erottaa emostaan ennen kuin se on vã hintã à n 12 viikkoa vanha (Lue kissanpentu tulee kotiin). Tà ssã oli lyhyesti perusasioita kissanomistajana olemisesta. Suosittelemme, ettã ennen kissan hankkimista kotiin, hankit mahdollisimman paljon tietoja lemmikistã si esim. kirjoista, internetistã, toisilta kissaihmisiltã, elã inlã à kã riltã, jne.
Kissan omistaminen vaatii kã rsivã llisyyttã, empatiaa, rakkautta ja huolenpitoa ja ennen kaikkea vastuuta lemmikin elã mã stã ja hyvinvoinnista. Toisaalta, se on monin verroin palkitsevaa ja mielenkiintoinen puuhaa, juuri sen takia kissanomistajat elã vã t pidempã Ã n ja ovat keskivertokansalaisia onnellisempia :) Â