1 PÄÄTÖS Nro 49/09/2 Dnro Psy-2008-y-212 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2009 ASIA Kemin tehtaan jätevesipäästöjen alentamista koskeva selvitys, Kemi HAKIJA Oy Metsä-Botnia Ab Kemin tehdas 94100 Kemi
2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 29.5.2007 myöntänyt Oy Metsä- Botnia Ab:n Kemin sellutehdasta, voimalaitosta ja kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan nro 61/07/2. Kyseisen luvan lupamääräys 6 kuuluu seuraavasti: "Luvan saajan on jatkettava tutkimuksia jätevesimäärän vähentämiseksi ja jätevesien tehokkaammaksi käsittelemiseksi tavoitteena päästöjen edelleen alentaminen ja häiriöiden saaminen hallintaan sekä kemikaalikulutuksen minimointi. Luvan saajan tulee 31.12.2008 mennessä toimittaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi yksityiskohtainen suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä päästöjen alentamiseksi, tuotantoprosessien ja jätevedenpuhdistamon toiminnan paremmaksi hallitsemiseksi sekä häiriötilanteiden estämiseksi ja hallitsemiseksi." Hakija on 31.12.2008 toimittanut mainitun selvityksen ympäristölupavirastoon. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojelun tavoitteet Kemin sellutehdas tuottaa valkaistua havu- ja koivusellua kartongin sekä hieno-, pehmo- ja erikoispaperien valmistukseen ja valkaisematonta havusellua kartongin pohjamassaksi. Tehtaan suurin asiakas on integraatissa toimiva M-Realin kartonkitehdas. Muut valkaistun sellun merkittävät asiakkaat ovat omistajien hienopaperitehtaat sekä markkina-asiakkaista pehmoja erikoispaperien valmistajat. Kuivattu sellu on mennyt lähes kokonaisuudessaan vientiin. Tehtaan nykyinen tuotantokapasiteetti on 575 000 tonnia. Nykyinen tuotantotaso vastaa 550 000 tonnin vuosituotantoa käytettävyystasolla 95 %. Kemin tehtaalla on tehty pitkäjänteistä työtä, jotta sen vaikutukset ympäristöön saataisiin minimoitua ja työn tulokset on nähtävissä jatkuvasti alenevina päästötrendeinä. Toiminnassa on keskitytty parempaan häiriötilanteiden hallintaan, puhdistamon tarkempaan hallintaan ja tuomaan ympäristöasiat osaksi jokapäiväistä tekemistä muun muassa aamupalaverikäytännöissä. Yhtenä uusimmista ympäristön jokapäiväistä tarkkailua lisäävistä toimista on uuden ympäristöraportoinnin käyttöönotto joulukuun 2008 alussa. Yhtiön johto on asettanut jokaiselle tehtaalle ympäristölupia tiukemmat sisäiset tavoitteet COD:n, hajukaasujen käsittelyn ja jätevesimäärien suhteen. Omilla sisäisillä tiukemmilla tavoitteilla pyritään entistä parempaan
prosessin ja häiriötilanteiden hallintaan, häiriöiden ehkäisyyn ja ympäristötietouden lisäämiseen. Sisäisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii sekä investointeja että toimintatapojen kehittämistä. Kemin sellutehtaan kehittämisessä päätavoitteena on saavuttaa vuoteen 2012 mennessä: 580 000 tonnin vuotuinen tuotantotaso, josta valkaistun sellun osuus 440 000 tonnia ja pohjamassan 140 000 tonnia, vuotuinen käytettävyys taso 98 %, vuotuinen käyntiaste taso 96 %, priimalaadun osuus suurempi kuin 98 % sekä parempi sellun tasalaatuisuus, jäteveden COD-kuorma vesistöön alle 11 kg/ts, jätevesimäärä vuonna 2009 44 m 3 /tn ja vuonna 2011 40 m 3 /tn ja nolla työtapaturmaa -turvallisuustaso. Suunnitellut ympäristönsuojeluinvestoinnit vuosina 2009 2012 Selvityksessä on käyty läpi osastoittain seuraavien vuosien toimenpiteitä, joilla pyritään alentamaan tehtaan päästöjä, parantamaan tuotantoprosessien ja jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä ehkäisemään ja hallitsemaan häiriötilanteita. Useat toimenpiteistä vaativat rahaa, josta viime kädessä vuosittain päättää yhtiön johto. Tehtaalla on viime vuosina tehty isoja tuotannon ja ympäristön kannalta positiivisia investointeja, joten tarvetta ja mahdollisuutta isoihin muutoksiin lähitulevaisuudessa ei ole. Kaikki esitetyt toimenpiteet ovat suunnitelmia ja ne yhtiön päätöksistä riippuen tulevat mahdollisesti toteutumaan investointeina tulevina vuosina. Puun vastaanotto ja käsittely Kuitulinja Hakelinjojen nopeutta ja risteysasemien toimivuutta parannetaan tarvittaessa tuotannon pullonkaulojen poistamiseksi ja häiriöttömän ajon takaamiseksi. Häiriötön hakesyöttö keittimille parantaa hakesiilojen pintojen hallintaa ja siten vähentää hakesiilon häiriöitä ja niistä aiheutuvia hajupäästöjä. Koska jätevedenpuhdistukseen johdettava COD-kuorma on pienentynyt huomattavasti viime vuosina, on myös kuorimolle johdettavan primäärilieteen käsittely pienentyneen kuorman myötä helpottunut ja parantunut. Lokakuussa 2008 on lähtenyt liikkeelle uuteaineiden parempaan hallintaan keskittyvä projekti yhdessä Åbo Akademin kanssa. Projekti kestää vuoden 2009 loppuun asti ja siinä tutkitaan muun muassa mahdollisuutta käyttää kuorimon pesuissa hyväksi integraatissa syntyviä jätevesijakeita. Näin osa puhdistamolle päätyvistä vesistä voitaisiin uudelleen käyttää pesusuihkussa ja mahdollisesti vähentää puhdistamon jätevesikuormitusta korvaamalla tällä tavoin savukaasupesurin vettä (tuorevesi). Kamyr 1-linja Tavoitteena on nostaa pohjamassan kappatasoa mahdollisimman korkealle, jolloin alennetaan puunkulutusta, vähennetään hieman keitosta massan mukana poistuvaa liuennutta orgaanista ainesta ja toisaalta vapautetaan 3
talteenottolinjan kapasiteettia. Talteenoton kapasiteetin vapauttaminen mahdollistaa paremman osastojen hallinnan ja pienentää prosessin häiriöherkkyyttä. RR-painesuotimet jouduttaneen korvaamaan uusilla pesulaitteilla lähivuosina, koska pesurien kunto ei riitä jäljellä olevalle tehtaan käyttöiälle. Lisäksi tuotannon nostaminen alentaa pesutehokkuutta. Pesurien uusinnalla voidaan alentaa myös jätevesikuormitusta ja natriumhäviötä sekä nostaa laihalipeän kuiva-ainetta. 1-linjan pesuinvestointi on riippuvainen kartonkitehtaan investointipäätöksistä. Pesemön mahdollisesta uusinnasta on käynnistynyt esiselvitys. Alustavan selvityksen mukaan linjan COD pesuhäviö voisi lähes puolittua nykytasosta (noin 22 kg/adt). 4 Kamyr 2-linja Kamyr 2-linjalle on vuosina 2003 2004 rakennettu pesun ylätaso, jolla pyritään kokonaisvaltaisesti säätämään ruskean puolen pesuja. Tähän ollaan pilotoimassa vielä paremmin tuotannon muutoksiin ja pesutulokseen kokonaisvaltaisesti reagoivaa ylempää säätöstrategiaa. Parempi säätötapa parantaa pesutulosta, vähentää häiriöitä ja parantaa suodossäiliöiden pintojen hallintaa erityisesti häiriötilanteissa. Säiliöiden ajotapaan häiriötilanteissa on kiinnitetty viime aikoina erityistä huomiota ja säiliöiden yliajoa on pystytty merkittävästi vähentämään. Valkaisu Klooridioksidilaitos Kuivaus Valkaisu 2 on nelivaiheinen suodinvalkaisimo D-EOP-D-P. Vuonna 2009 käynnistetään yhdessä teknologiayksikön kanssa tutkimus, jossa selvitetään ja kokeillaan EOP-suodoksen osittaista kierrättämistä ruskean pesun puolelle. EOP-suodoksen kierrättäminen vähentää puhdistamolle johdettavan alkalisen jäteveden määrää ja COD-kuormaa. Kierrätyksen ongelmana ja esteenä voi olla kuitulinjan ja talteenoton laitteiden korroosiovauriot. Haihduttamon uusimisen myötä sekundäärilauhteet puhdistuivat ja niitä voidaan nyt käyttää hyödyksi eri puolilla tehdasta. Tavoitteena on sekundäärilauhteiden täysimääräinen hyödyntäminen tulevina vuosina. Nykyisin sekundäärilauhde pystytään hyödyntämään kokonaisuudessa pesuissa, mutta täysimääräinen käyttö koko ajan edellyttää hallinnan kehittämistä, esimerkiksi automatisointia lisäämällä. Klooridioksidilaitokselle on noin viiden vuoden päästä tulossa muun muassa absorptiotornin, kloraatin liuotussäiliön, ClO 2 -varastosäiliön ja jätehapposäiliön suurempia korjauksia. Uuden ympäristöluvan mukaan klooripäästö saa olla enintään 50 mgcl 2 /m 3 (n). Päästötason saavuttamiseksi on tehty esiselvitys alkalin lisäämisestä hönkien pesuun. Päästötason saavuttaminen tällä menetelmällä on mahdollista ja muutos toteutetaan suunnitelman mukaan vuoden 2009 aikana. Kuivauskoneille ympäristön kannalta ei ole tarpeen tehdä suuria muutoksia. Kyseessä on lähinnä hienosäätö, jolla voidaan vaikuttaa pieniin osavirtoihin. Kriittisemmin tullaan tarkastelemaan puristinvesien tehokkaampaa palauttamista prosessiin sekä rejektien käsittelyn tehostamista, joilla voi-
daan saavuttaa pieniä parannuksia jätevesimäärissä ja kuitupäästöissä puhdistamolle. Haihduttamo ja soodakattila Kaustistamo Meesauuni Voimalaitos Haihduttamon ja soodakattilan osalta ei ole tarvetta suuriin muutoksiin tai investointeihin lähivuosien aikana. Kaustistamon kapasiteetti ei riitä tehtaan tavoitetuotannolle. Nykyisessäkin tilanteessa kaustistamoa ajetaan ajoittain ylikuormalla. Viherlipeäselkeyttimet eivät pysty selviytymään kaikista tuotantotilanteista, vaan kaustisointiin syötettävän viherlipeän kohonnut sakkapitoisuus aiheuttaa pitkäaikaisen häiriön kalkkikiertoon tukkien valkolipeän ja meesan painesuotimia. Meesan epäpuhtaudet, korkea jäännösalkali ja alhainen kuiva-aine rasittavat meesauunia aiheuttaen ylimääräistä muuraustarvetta ja renkaiden muodostusta, lisäävät öljynkulutusta sekä huonontavat kalkin laatua ja edelleen valkolipeän laatua. Kaustisoinnin riittämätön meesanpesu nostaa meesauunin TRS-päästöjä. Kaustisoinnin aiheuttama jätevesikuorma on vähäinen ja muodostuu lähinnä epäorgaanisesta aineesta. Uuden kaustistamon esiselvitystyö on tehty ja alustavasti uusinta on tarkoitus ajoittaa vuosille 2010 2011. Investoinnit päätetään kuitenkin vuosittain ja investoinnin toteutuminen ratkaistaan loppuvuodesta 2009. Kaustistamon uusinnalla pystytään pudottamaan meesauunin TRS-päästöjä, hallitsemaan paremmin prosessia ja kemikaalien käyttöä sekä varmistamaan meesauunin häiriötön käynti, jotka kaikki vaikuttavat myönteisesti ympäristöpäästöihin. Meesauunin kapasiteetti on riittävä tehtaan tavoitetuotannolle. Meesauunin polton optimoivilla säädöillä parannetaan uunin energiatehokkuutta. Säädöt on suunniteltu hankittavaksi vuoden 2009 aikana. Jatkossa voi energiahinnan ja kemikaalikustannusten nousun seurauksena tulla tarkasteltavaksi meesauunin muuttaminen väkevien kaasujen pääpolttopaikaksi, mikä vapauttaisi myös soodakattilakapasiteettia ja mahdollistaisi natriumbisulfiitin valmistamisen. Meesauunin osalta lähitulevaisuudessa ei ole tarvetta erityisille ympäristöinvestoinneille. Kattilavesilaitos sijaitsee syrjässä muista voimalaitostoiminnoista vanhan purettavan haihduttamorakennuksen vieressä. Rakennuksen kunto on huono ja laitteisto on suolanpoistosarjoja lukuun ottamatta lähes loppuun ajettu. Uusi vesilaitos on esityslistalla vuodelle 2010 ja se rakennettaisiin TG5:n pohjoispuolelle. Erillinen prosessivesilaitos hakekasan vieressä esitetään samalla lopetettavaksi rakentamalla uusi kemiallisen veden laitos kattilaveden valmistuksen yhteyteen. Uusi prosessivesilaitos pienentäisi tehtaan puhdistetun tuoreveden käyttöä paremman sijaintipaikan ja prosessin selkeyttämisen takia. Prosessivesilaitoksella ylimääräistä kuormaa puhdistamolle voidaan pienentää sihtivesien ylijuoksun vähentämisellä. Jotta veden saanti tehtaalle 5
Jätevesien käsittely varmistetaan, sihtejä ajetaan varmuuden vuoksi hivenen yli. Sihtien tukkeutumista voitaisiin kenties ehkäistä paremmalla pesulla tai sihtien yliajoa säätämällä pumppuja vedenkulutuksen mukaan. Jätevesien käsittelylaitoksen kapasiteetti on riittävä tehtaan tarpeisiin. Myös jäteveden käsittelyn ulkoiset laitteet ovat ajan tasalla ja kapasiteetiltaan riittävät. Yhtiö on tutkinut biolaitoksen toiminnan parantamista hyväksikäyttäen BioPertti-nimistä ohjelmistoa. Ohjelmiston avulla voidaan tarkentaa muun muassa ravinteiden annostelua puhdistamolle. COD- ja kiintoainekuormaa on saatu alennettua prosessimuutoksin ja huolellisemmalla toiminnalla. Vesimäärää on tavoitteena pienentää 10 20 % lähivuosina pienin muutostöin ja toimintaa yleisesti kehittämällä. Kemin tehtaalla on tarkoituksena tehdä osastokohtaiset vesitaseet, joita voidaan käyttää hyödyksi suunniteltaessa vesien kierrättämistä ja jätevesimäärän vähentämistä. Puhtaiden jakeiden (jäähdytysvedet) tarkempi erottelu likaisista jätevesistä ja niiden johtaminen puhdistamon ohi pidentää puhdistamon viivettä ja siten parantaa reduktiota. Osastokohtaisia taseita voidaan hyödyntää osastokohtaisesti veden käytön edelleen tehostamiseksi. Uudet raja-arvot, COD 40 t/vrk ja kokonaisfosfori 45 kg/vrk eivät aiheuta uusia investointeja jätevesien käsittelyyn. Yhtiön omat sisäiset tavoitteet tulevat kuitenkin vaatimaan erinäisiä ylläkin mainittuja toimenpiteitä. 6 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristölupavirasto on 26.1.2009 pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta ja Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ympäristökeskus on todennut, että Kemin tehtaalla on tehty pitkäjänteisesti työtä, jotta jätevesipäästöt ja niiden haitalliset vaikutukset saataisiin minimoitua. Työn tulokset on nähtävissä jatkuvasti alenevina päästötrendeinä. Vielä muutama vuosi sitten ympäristölupahakemuksen käsittelyvaiheessa Kemin sellutehtaalla oli vaikeuksia täyttää COD-päästöjen osalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. COD-päästöt olivat tuolloin luokkaa 25 kg/ts. Nyt ollaan tasolla 12,5 kg/ts ja BAT-vaatimukset täyttyvät hyvin. Suunnitelmassa on esitetty keskeisimmät viime vuosina toteutetuista toimenpiteistä ja investoinneista, joilla Kemin tehtaiden jätevesipäästöjen jatkuva pieneneminen on saatu aikaan. Suunnitelmassa on myös esitetty yhtiön sisäiset lähivuosien vesiensuojelu- ja muut ympäristönsuojelutavoitteet. Vuoteen 2012 mennessä veden käyttöä on tarkoitus vähentää tasolle 40 m 3 /ts ja päästä COD-päästön osalta tasolle 11 kg/ts.
Lisäksi suunnitelmassa on esitetty osastoittain yhtiön kaavailemat investoinnit, joiden avulla tavoitteisiin voidaan päästä. Vesistöpäästöihin vaikuttavista investointeina on mainittu muun muassa massan pesulaitteiden uusinnat, valkaisun vesikiertojen tehostaminen sekä jätevedenpuhdistamon ohjausjärjestelmän tehostaminen. Niiden toteutuessa jätevesipäästöt Perämereen pienenevät edelleen merkittävästi. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan yhtiön esittämä suunnitelma jätevesipäästöjen pienentämiseksi ja hallitsemiseksi täyttää sille asetetut tavoitteet ja varmistaa osaltaan vesiensuojelun hyvän tason jatkuvuuden Kemin tehtaalla. 2. Kemin kaupungin ympäristöjaosto Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva ympäristöjaosto on todennut, että suunnitelmat päästöjen edelleen vähentämiseksi ovat hyviä, mutta niistä aiheutuvat investointikustannukset ovat suuret nykyisessä taloudellisessa ympäristössä. Vastaanottavan vesistön tila on hyvä, eikä vaadi pikaisia investointeja päästöjen lisäpuhdistamiseen. Ympäristöjaosto on katsonut, että nykytilanteessa ei ole tarvetta määrätä jätevesien puhdistuksen tehostamisesta. Esitetyt investoinnit on oltava mahdollista toteuttaa toiminnanharjoittajan taloudellisilla mahdollisuuksilla ilman ehdottomia aikarajoja. 7 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto hyväksyy Oy Metsä-Botnia Ab:n laatiman selvityksen ja täydentää Kemin sellutehtaan, voimalaitoksen ja kaatopaikan ympäristölupaa nro 61/07/2 seuraavasti: Lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä on esitettävä tiedot ympäristölupavirastoon 31.12.2008 toimitetun hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisten toimien toteuttamisesta ja niillä saavutetuista vaikutuksista. Mikäli toimia ei ole siihen mennessä toteutettu, hakijan on mainitussa tarkistamishakemuksessa tehtävä esitys niiden toteuttamisajankohdasta. RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan lupamääräyksien perusteluissa on jätevesipäästöjen osalta todettu seuraavaa: "Raja-arvot tiukkenevat 1.1.2009. COD- ja kokonaisfosforikuormitusraja-arvot ovat tällöin luvan saajan esittämiä raja-arvoja tiukemmat. Ne ovat kuitenkin saavutettavissa sulfaattiselluteollisuudessa yleisesti käytössä olevilla jätevesien parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset täyttävillä puhdistusmenetelmillä ja niiden huolellisella käytöllä. Nykyisin käytössä olevat menetelmät prosessijätevesien puhdistamiseksi ovat osoittautuneet puhdistusteholtaan viime vuosina alimitoitetuiksi. Vaadittuun COD-päästötasoon pääseminen edellyttää investointeja. Puolentoista vuoden mittainen määräaika on riittävä tarvittavien prosessimuutosten tekemiselle (mm. valkaisun jälkeisen pesupuristimen tehon nosto) ja jätevesien käsittelylaitteiston parantamiselle sekä vaaditun päästötason saavuttamiselle. BOD:n poiston suhteen biologi-
nen puhdistamo on toiminut tehokkaasti ja päästöt ovat olleet BAT-tasolla tältä osin jo pitkään. Myös AOX-päästöt ovat olleet suhteellisen alhaiset." Selvityksen, asiassa saatujen lausuntojen ja ympäristöhallinnon VAHTItietojärjestelmän päästötietoraporttien perusteella tehtaalla on tehty tarpeelliset investoinnit ja COD-kuorma vesistöön ja ominaispäästöt tuotettua sellutonnia kohden ovat alentuneet olennaisesti. Luvassa asetetut tiukemmatkin raja-arvot on alitettu selvästi. Asiassa ei ole luvan myöntämisen jälkeen tapahtunut sellaista olennaista muutosta, jonka perusteella esimerkiksi luvan myöntämisen edellytykset olisivat muuttuneet. Kemin tehtaiden jätevesien käsittely on nykyisin hyvällä tasolla. Tehtaan päästöt vesiin ovat vuosien kuluessa pienentyneet merkittävästi ja vastaavasti Perämeren tila jätevesien purkualueella parantunut huomattavasti. Toiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi on ympäristöluvassa määrätty kalanistutusvelvoite. Päästöjen johtamisesta vesiin ei ole katsottu aiheutuvan rannanomistajille kiinteistökohtaisesti korvattavaa haittaa. Yhdelle ammattikalastajalle on määrätty korvaus. Selvityksessä esitetyillä toimenpiteillä voidaan selvästi parantaa tehtaan suoritustasoa ympäristönsuojelun kannalta ja esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun haittojen minimointiperiaatteen mukaisesti tarpeen. Edellisissä kappaleissa mainittujen seikkojen perusteella päästöjä vesiin vähentävien tai puhdistamojen toimintaa tehostavien toimenpiteiden toteuttamiselle ei kuitenkaan ole tällä päätöksellä tarpeen antaa ehdottomia aikarajoja, vaan ne voidaan toteuttaa lupakauden aikana yhtiön oman investointiaikataulun mukaisesti. Selvityksen mukaisten toimien toteuttamisesta ja niiden vaikutuksesta on tarpeen esittää yhteenveto lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä. Mikäli kaikkia selvityksen mukaisia toimia ei ole siihen mennessä (1.3.2015) toteutettu, tulee mainitussa hakemuksessa esittää aikataulu niiden toteuttamisesta. Tällöin niiden toteuttamisesta määrätään tarvittaessa tarkistamishakemukseen annettavassa päätöksessä. 8 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin tavoin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti 5) kohta ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 1 075 euroa.
9 Perustelu Oikeusohje Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (43 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 25 tuntia. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mikko Keränen Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Mikko Keränen ja Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SK/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 22.6.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 14, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.