1990 vp. - SoVM n:o 45 - Esitys n:o 209 S osia a 1 i v a 1 i o kunnan mietintö n:o 45 hallituksen esityksestä laiksi maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunta on 12 pmvana lokakuuta 1990 lähettänyt sosiaalivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen n:o 209 laiksi maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Sosiaalivaliokunta on tässä yhteydessä ottanut käsiteltäväksi myös eduskunnan 15 päivänä toukokuuta 1987 sosiaalivaliokuntaan lähettämän ed. Mattilan ym. lakialoitteen n:o 14/ 1987 vp. laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 c ja 6 d :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Edelleen sosiaalivaliokunta on ottanut tässä yhteydessä käsiteltäväkseen eduskunnan 11 päivänä kesäkuuta 1987 sosiaalivaliokuntaan lähettämät ed. Anttilan toivomusaloitteen n:o 86711987 vp. sukupolvenvaihdoseläkkeen joustavammasta toteuttamisesta, ed. Ikosen ym. toivomusaloitteen n:o 896/1987 vp. ennen 1.1.1985 ns. uinuvan eläkeoikeuden piiriin tulleiden eläkeetujen parantamisesta, ed. Saaren ym. toivomusaloitteen n:o 1032/1987 vp. eräiden sukupolvenvaihdoseläkkeiden korottamisesta ja ed. Vihriälän ym. toivomusaloitteen n:o 1056/1987 vp. sukupolvenvaihdoseläkkeen määräytymissäännösten tarkistamisesta, eduskunnan 3 päivänä toukokuuta 1988 sosiaalivaliokuntaan lähettämät ed. Juhantalon ym. toivomusaloitteen n:o 70111988 vp. maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläkeiän säilyttämisestä pysyvästi 55 vuodessa ja ed. Vistbackan ym. toivomusaloitteen n:o 81111988 vp. sukupolvenvaihdoseläkettä vastaavien taloudellisten etujen saamisesta turkistarhaajille, eduskunnan 19 päivänä toukokuuta 1989 sosiaalivaliokuntaan lähettämät ed. Anttilan ym. toivomusaloitteen n:o 519/1989 vp. avoliiton rinnastamisesta avioliittoon sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä ja ed. Vallin ym. toivomusaloitteen n:o 615/1989 vp. maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläkkeen saattamisesta vas- taamaan maatalouden elinkeinorakennetta sekä eduskunnan 11 päivänä toukokuuta 1990 sosiaalivaliokuntaan lähettämän ed. Anttilan toivomusaloitteen n:o 664 sukupolvenvaihdoseläkkeen myöntämisperusteista eräissä tapauksissa. Sosiaalivaliokunta on eduskunnan päätöksen mukaisesti pyytänyt asiasta maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnon. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto n:o 5 on mietinnön liitteenä. Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina esittelijä Pekka Humalto sosiaalija terveysministeriöstä, hallitusneuvos Väinö Vainio maa- ja metsätalousministeriöstä, osastopäällikkö Eeva Ahokas Kansaneläkelaitoksesta, johtava lakimies Päivi Huotari Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta, varatoimitusjohtaja Seppo Pietiläinen Eläketurvakeskuksesta, sosiaaliasiainsihteeri Kaarina Knuuti Maataloustuottajain Keskusliitosta ja agrologi Tage Ginström Finlands Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä ja kumottavaksi maatalousyrittäjien eläkelaista tätä eläkemuotoa koskevat säännökset. Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen alaikärajaksi säädettäisiin 55 vuotta. Tilan voisi luovuttaa jo vuotta ennen eläkeikärajan täyttymistä. Niin sanottu uinuva eläkeoikeus olisi 55 vuotta nuoremmilla aviopuolisoilla tai yhtymän osakkaana, jos luovutus tapahtuu aikaisintaan viittä vuotta ennen 55 vuoden iän täyttämistä. Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen maataloudelliset edellytykset ehdotetaan yhdenmukaistettaviksi uudistettavan maatilalainsäädännön kanssa. Tilan jatkaruiskelpoisuus arvioitaisiin tilan toiminnan kannattavuuden kannalta. Eläke pienenisi tai eläkeoikeutta ei olisi lain- 200605Z
2 1990 vp. - SoVM n:o 45 - Esitys n:o 209 kaan, jos kauppahinta ylittää tilan tuottoarvon. Sukupolvenvaihdoseläkkeen maksaminen kytkettäisiin enimmäisansiotuloihin työttömyyseläkettä vastaavalla tavalla. Lausunnon eläkkeen maataloudellisista edellytyksistä antalsl maataloussihteeri. Pääosin ehdotetut säännökset vastaavat nykyisiä maatalousyrittäjien eläkelain säännöksiä. Lainsäädäntö on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.1991. Sukupolvenvaihdoseläkelakia sovellettaisiin kuitenkin eräiltä osin jo ennen lain voimaantuloa myönnettyihin eläkkeisiin. Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen sekä maataloustuloratkaisuun vuodelle 1991. Lakialaitteessa n:o 14/1987 vp. ehdotetaan maatalousyrittäjien eläkelain 6 c ja 6 d :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksiä muutettavaksi siinä tarkoituksessa, että sukupolvenvaihdoseläkkeiden taso ennen vuotta 1985 myönnetyissä eläkkeissä korjattaisiin mainitun vuoden jälkeen myönnettyjen eläkkeiden tasolle. Toivomusaloitteessa n:o 86711987 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maatalousyrittäjien eläkelain 6 f :n säännösten lieventämiseksi siten, että luovutuksen saaja perustelluissa tapauksissa saisi riittävän siirtymäajan muuttaakseen tilalle ja että siltäkin ajalta maksettaisiin Iuopujalie sukupolvenvaihdoseläkettä. Toivomusaloitteessa n:o 896/1987 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin korjatakseen ennen 1.1.1985 uinuvan eläkeoikeuden piiriin tulleiden eläkkeet vastaamaan 1.1.1985 jälkeen sukupolvenvaihdoseläkkeelle jäävien eläkettä. Toivomusaloitteessa n:o 1032/1987 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin uinuvalta sukupolvenvaihdoseläkkeeltä tammikuun 1985 jälkeen varsinaiselle sukupolvenvaihdoseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden eläkkeiden korottamiseksi vuoden 1985 alun eläkepäätösten mukaiselle tasolle niissä tapauksissa, joissa eläke on myönnetty ennen vuotta 1985. Toivomusaloitteessa n:o 1056/1987 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vuoden 1985 alusta voimaan tulleen sukupolvenvaihdoseläkkeen määräytymissäännön ulottamiseksi myös ennen kyseistä ajankohtaa sukupolvenvaihdoseläkkeelle jääneisiin. Toivomusaloitteessa n:o 701/1988 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläkeiän säilyttämiseksi pysyvästi 55 vuodessa. Toivomusaloitteessa n:o 811/1988 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin turkistarhaajille sukupolvenvaihdoseläkettä vastaavien taloudellisten etujen maksamiseksi. Toivomusaloitteessa n:o 519/1989 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpiteisiin avoliiton rinnastamiseksi avioliittoon sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksiä laskettaessa. Toivomusaloitteessa n:o 615/1989 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi muuttamaan maatalouden sukupolvenvaihdoslakia vastaamaan paremmin maatalouden monipuolistunutta elinkeinorakennetta. Toivomusaloitteessa n:o 664 ehdotetaan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin sukupolvenvaihdoseläkkeen uinuvan eläkeoikeuden laajentamiseksi koskemaan myös sellaisia leskiä ja työkyvyttömien maatalousyrittäjien puolisoita, joiden leskeys tai puolison työkyvyttömyys alkaa ennen kuin hakija täyttää 50 vuotta. Valiokunnan käsityksen mukaan sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän siirtäminen omaan lainsäädäntöön on tarkoituksenmukaista. Näin se voidaan myös johdonmukaisemmin kytkeä maaseutuelinkeinolakiin, jonka tavoitteita sukupolvenvaihdosjärjestelmä yhdeltä osaltaan toteuttaa. Toisaalta sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän yhteys muuhun eläkejärjestelmään on pidettävä siten kiinteänä, ettei synny eläkepoliittisia vääristymiä. Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on, että tila luovutetaan enintään tilan tuottoarvoa vastaavalla kauppahinnalla, jolloin luovuttajalla on oikeus täysimääräiseen sukupolvenvaihdoseläkkeeseen. Valiokunnan saaman tiedon mukaan ostajalle on eräissä tapauksissa määrätty lahjaveroa, koska sovittu vastike on katsottu pienemmäksi kuin perintö- ja lahjaverolain mukainen 3/4 käyvästä arvosta. Syntynyt tilanne on epäjohdonmukainen, koska lainsäädännössä käytetystä perintökaaren 25 luvun 2 :n mukaisesta tuottoarvoon arvioidusta tilasta ei valiokunnan käsityksen mukaan
Sukupolvenvaihdoseläke 3 tule syntyä lahjaveroseuraamusta. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisen epäjohdonmukaisen tilanteen torjumiseksi. Valiokunnan saaman tiedon mukaan eräät viljelijät ovat vuokranneet maatilansa tulevalle tilanpidon jatkajalle siten, että luovutus tapahtuu vasta vuonna 1991. Tällöin ei luovuttajalla ole lakiehdotuksen mukaan oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen. Tästä syystä valiokunta ehdottaa lain voimaantulosäännöstä muutettavaksi. Muutoksesta aiheutuvat kustannukset ovat valiokunnan saaman tiedon mukaan noin 0,6 miljoonaa markkaa vuodessa. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä sosiaalivaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Tähän ja edellä esitettyyn viitaten valiokunta kunnioittavasti ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisältyvät 2.-7. lakiehdotus hyväksyttäisiin muuttamattomina ja että hallituksen esitykseen sisältyvä ensi mm a 1 ne n lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuuluvana: 1. Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yleisiä säännöksiä 1-3 Luovuttaja 4-9 Jatkaja 10 Maatila 11-13 Eläkkeen maksaminen, lakkauttaminen ja lakkaaminen 19-30 Jatkamissitoumuksen täyttäminen 31 ja 32 Ennakkopäätökset 33 ja 34 Lain täytäntöönpano 35-38 Eläkkeen määrä 14-16 Muutoksenhaku 39 ja 40 Eläkkeen hakeminen 17ja18 Erinäisiä säännöksiä 41-44
4 1990 vp. - SoVM n:o 45 - Esitys n:o 209 Lain voimaantulo 45 (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä) Lain 5 :n 1 momentin 1 kohdan estämättä luovuttajalla on oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeen saamiseen, vaikka maatilan pellot on vuokrattu Jatkajalie yhdeksi vuodeksi välittömästi ennen luovutusta, jos luovutus tapahtuu vuoden 1991 aikana. (Uusi) Vielä sosiaalivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa, että lakialoite n:o 1411987 vp. hylättäisiin. Edelleen sosiaalivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa, että toivomusaloitteet n:o 867, 896, 1032 ja 105611987 vp., 701 ja 81111988 vp., 519 ja 615/1989 vp. sekä 664 hylättäisiin. Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Skinnari, varapuheenjohtaja Louvo ja jäsenet Ala Harja, Alaranta, Hurskainen, Kankaanniemi, Kärhä, P. Leppänen, Mäki pää, Nordman, Paavilainen, Rantanen (osittain), Rinne (osittain), Stenius-Kaukonen, Taina ja Väistö. Vastalauseita 1 Maatalousyrittäjien eläkelain sukupolvenvaihdosta koskevat säännökset on tarkoitus käytännössä korvata hallituksen esityksellä laiksi maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä. Esitys on valtaosaltaan onnistunut ja kannatettava parantaen maatalousyrittäjien edellytyksiä siirtää tila jatkajan haltuun. Esityksessä on kuitenkin kaksi oleellista heikkoutta: viljelijäpariskunnasta ei lakiesityksen mukaan saisi eläkettä merkittävästi toista puolisaa nuorempi aviopuolisoista, ja tilan vähimmäiskoolle asetettu 12 hehtaarin vaatimus on liian suuri. Sukupolvenvaihdoksen tapahtuessa voi viljelijä olla lain mukaan 50-vuotias, mutta eläkettä hän alkaa saada vasta täytettyään 55 vuotta. Tämäkin on ongelma, mutta vielä epäoikeudenmukaisempaa on se, ettei viljelijäpariskun- nasta nuorempi puoliso voi saada eläkettä toisen ollessa siihen jo oikeutettu. Tämä on lisäksi ristiriidassa luopumiseläkelain ikärajojen kanssa. Ikäraja tulisi yhtenäistää molemmissa laeissa 45 vuoteen. Lakiesitys lähtee siitä, että kannattava ja jatkamiskelpoinen tila on vasta 12 hehtaarin kokoinen tila. Vanha maatalousyrittäjien eläkelaki lähti taas portaittaisesta 5-8 hehtaarin koosta. Katson, että maatila voi olla kannattava, jos se on 6 hehtaarin kokoinen, mikäli sitä hoidetaan ammattitaitoisesti ja se pystyy erikoistumaan. Ehdotan, että valiokunnan mietintöön sisältyvä lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuuluvana:
Sukupolvenvaihdoseläke 5 Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1-4 (Kuten valiokunnan mietinnössä) 5 on, että luovuttaja viitenä vuotena välittömästi ennen maatilan luovutusta: (1-3 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 4) on hoitanut peltoja tuotannonvähentämissopimuksen mukaisesti. (2 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) 6 (1 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen alaikärajasta, luovuttajalla on, jos luovutus tapahtuu aikaisintaan kymmentä vuotta ennen kuin hän täyttää 55 vuotta, oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen edellyttäen, että (1 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 2) hänen maatalousyrittäjätoimintaa harjoittanut aviopuolisonsa on tllllut oikeutetuksi 7 :ssä tarkoitettuun eläkkeeseen tai kuollut aikaisintaan kymmenen vuotta ennen luovutusta; tai (3 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) (3 mom. poist.) 7-10 (Kuten valiokunnan mietinnössä) 11 on, että: (1 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 2) maatila on jatkamiskelpoinen siten, että a) se käsittää luovutushetkellä ja ainakin viimeisen vuoden ennen sitä vähintään kuusi hehtaaria peltoa tai, jos jatkajia 10 :n 3 momentin mukaisesti on kaksi, 12 hehtaaria peltoa, taikka; (b kohta kuten valiokunnan mietinnössä) (3 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 12-45 (Kuten valiokunnan mietinnössä) Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990 Lea Mäkipää II Päätoimiset viljelijät on asetettava etusijalle yhteiskunnan varoin rahoitettavan eläkkeen saannissa. Tämän lain tarkoittamaksi maatilaksi on määriteltävä kaikki tilat ja tilanosat sijainnista riippumatta maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon liitetyn ed. Apukan eriävässä mielipiteessä esitettyjen perustelujen mukaisesti. Ehdotamme tehtäväksi myös muut eriävässä mielipiteessä esitetyt muutosesitykset. Sosiaalivaliokunta ei ole ottanut huomioon maa- ja metsätalousvaliokunnan muutosesitystä, että oikeudenmukaisuussyistä tulisi eräissä tuotannonmuutossopimustapauksissa edelleen säilyttää oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen. Ehdotamme tätä tarkoittavaa lisäystä 5 :ään. Ns. uinuva eläkeoikeus merkitsee sitä, että vanhemman puolison saavuttaessa sukupolvenvaihdoseläkkeeseen oikeuttavan iän nuoremmalle puolisolle syntyy myös oikeus eläkkeeseen sitten kun hän täyttää säädetyn 55 vuoden iän. Uinuvan eläkeoikeuden rajoittaminen 50 ikävuoteen ei ole perusteltu. Myöskään lesken eläkeoikeutta ei tulisi rajoittaa koskemaan vain niitä tapauksia, jossa kuolemantapaus on sat-
6 1990 vp. - SoVM n:o 45 - Esitys n:o 209 tunut aikaisintaan viisi vuotta ennen luovutusta. Ehdotamme 6 :ään nämä epäkohdat korjaavat muutokset. Ehdotamme, että 2.-7. lakiehdotus hyväksyttäisiin valiokunnan mietinnön mukaisina ja että ensi mm a 1 ne n lakiehdotus hyväksyttäisiin muutoin sellaisenaan paitsi sen 2, 5, 6, 8 ja 11 näin kuuluvina: 2 Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa maatilatalouden harjoittajaa, joka omaan tai yhteiseen lukuun pääasiallisesti omalla tai perheenjäsentensä työllä harjoittaa maataloutta saaden pääasiallisen toimeentulonsa siitä. Maatilalla tarkoitetaan kaikkia maatalousyrittäjän ja hänen aviopuolisonsa omistuksessa olevia tiloja tai tilanosia riippumatta niiden sijainnista ja etäisyydestä talouskeskukseen tai asuinpaikkaan. 5 on, että luovuttaja viitenä vuotena välittömästi ennen maatilan luovutusta: (1 ja 2 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 3) ei ole saanut muusta kuin luovuteltavasta maatilasta valtion verotuksessa veronalaista tuloa tai muuta asetuksessa tarkemmin säädettävää tuloa keskimäärin enempää kuin 60 000 markkaa kalenterivuodessa; tällöin voidaan jättää huomioon ottamatta sellainen luovutettavaan maatilaan liittyvä tulo, jonka saaminen päättyy maatilan luovutuksen takia; ja 4) on hoitanut peltojaan tuotannonmuutossopimuksen mukaisesti (2 momentti kuten valiokunnan mietinnössä} 6 (1 mom. kuten valiokunnan mietinnössä} Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen alaikärajasta, luovuttajalla on, jos luovutus tapahtuu (poist.) ennen kuin hän täyttää 55 vuotta, oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen edellyttäen, että: (1 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 2) hänen maatalousyrittäjätoimintaa harjoittanut aviopuolisonsa on tullut oikeutetuksi 7 :ssä tarkoitettuun eläkkeeseen tai kuollut (poist.) ennen luovutusta; tai (3 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) (3 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) 8 Oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen ei myöskään ole, jos maatilan luovutuksen tapahduttua luovuttajan ja hänen aviopuolisonsa yhteenlaskettu nettovarallisuus kohtuullisen käyvän hinnan mukaan arvioituna ylittää 1 500 000 markkaa. Kohtuulliseksi käyväksi hinnaksi otetaan 70 prosenttia paikkakunnalla vallitsevasta käyvästä hinnasta. Varallisuutena otetaan huomioon myös kahden vuoden aikana ennen luovutusta muulle kuin jatkajalle vastikkeetta tai kohtuullista käypää hintaa alhaisemmalla hinnalla luovutettu (poist.) omaisuus siltä osin kuin sovittu vastike alittaa kohtuullisen käyvän hinnan taikka sovittu vastike on vielä maksamatta. (2 mom. poist.) 11 on, että: (1 kohta kuten valiokunnan mietinnössä} 2) maatila on jatkamiskelpoinen siten, että a) se käsittää luovutushetkellä ja ainakin viimeisen vuoden sitä ennen vähintään kahdeksan hehtaaria peltoa tai, jos jatkajia 10 :n 3 momentin mukaisesti on kaksi, 16 hehtaaria peltoa, taikka (b kohta kuten valiokunnan mietinnössä) (3 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990 Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen
Sukupolvenvaihdoseläke 7 III Maatilan vuokraaminen tulevalle jatkajalle enintään vuodeksi ennen luovutusta on nykyisen sukupolvenvaihdoseläkelain mukaan mahdollista. Siirtymäajan osalta valiokunta korjasi hallituksen esitystä niin, että vuokrausmahdollisuus säilyisi vuonna 1991 tehtävissä sukupolvenvaihdoksissa. Mielestämme lain pitäisi mahdollistaa vuokraaminen jatkajalle sukupolvenvaihdoseläketapauksissa myös jatkossa. Jotta peltonsa vuokranneista viljelijöistä ei tulisi väliinputoajia, ehdotamme tätä koskevaa muutosta lakiesitykseen. Hallituksen esitystä on tulkittu siten, että oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen poistettaisiin viljelijöiltä, jotka ovat tehneet maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) mukaisen maataloustuotannon vähentämissopim uksen. U seimmille tuotannonvähentämissopimuksen alaisista maatiloista ei ole tilanpidon jatkajaa. Kuitenkin niille tiloille, joilla on jatkaja, tulisi mielestämme jo oikeudenmukaisuuden vuoksi säilyttää oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen. Tämä on tärkeää myös maaseutukylien elinvoimaisuuden kannalta. Lesken asemaan sekä puolison uinuvaan eläkeoikeuteen tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Varsinkin tapauksissa, joissa puolisoiden ikäero on tuntuva, joutuvat useat lesket tai puolisot väliinputoajiksi puolison kuollessa tai tullessa työkyvyttömäksi. Väliinputoamiset johtuvat lakiesityksen 6 :n sisältämistä viiden vuoden aikarajoista. Rajoituksella ei ole valtiontalouden kannalta juuri mitään merkitystä. Sen sijaan ne ovat epäoikeudenmukaisia yksittäisten yrittäjäperheiden kannalta. Tämän vuoksi ehdotamme aikarajoitukset poistettavaksi. Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän tavoit- teena on parantaa viljelijäväestön ikärakennetta ja kehittää samalla maatalouden rakennetta. Maassamme on paljon pieniä tiloja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, joiden osalta hallituksen esityksessä mainitut pinta-alavaatimukset eivät täyttyisi. Tämän vuoksi ehdotamme, että sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä olevan tilan pinta-alan tulisi olla vähintään kahdeksan hehtaaria peltoa, tai jos jatkajia on kaksi, vähintään kuusitoista hehtaaria peltoa. Samalla korostamme, että maaseutuelinkeinolain säännösten mukaisesti oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tulee olla myös tätä kokorajaa pienemmillä maatiloilla. Vuoden 1985 alussa parannettiin sukupolvenvaihdoseläkkeiden tasoa niiden osalta, jotka jäivät sukupolvenvaihdoseläkkeelle tämän ajankohdan jälkeen. Korjausta ei kuitenkaan ulotettu ennen vuotta 1985 sukupolvenvaihdoseläkkeelle jääneiden eläkkeisiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että valiokunnan mietintöön lisättäisiin seuraava perustelulausuma: "Valiokunta kiinnittää huomiota ennen vuotta 1985 sukupolvenvaihdoseläkkeelle jääneiden eläkkeiden tasoon ja edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin vuoden 1985 alusta voimaan tulleen sukupolvenvaihdoseläkkeen määräytymissäännön ulottamiseksi myös näihin eläkkeisiin." Lisäksi ehdotamme, että valiokunnan mietintöön sisältyvät lakiehdotukset hyväksyttäisiin muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina, mutta ensi mm a 1 ne n lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuuluvana: Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1-4 (Kuten valiokunnan mietinnössä) 5 on, että luovuttaja viitenä vuotena välittömästi ennen maatilan luovutusta: (1-3 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 4) on hoitanut peltojaan tuotannonvähentämissopimuksen mukaisesti; tai
8 EJ90 vp. - SoVM n:o 45 - Esitys n:o 209 5) tila on ollut vuokrattuna tulevalle jatkajalle. (2 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) 6 (1 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen alaikärajasta, luovuttajalla on, jos luovutus tapahtuu (poist.) ennen kuin hän täyttää 55 vuotta, oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen edellyttäen, että: (1 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 2) hänen maatalousyrittäjätoimintaa harjoittanut aviopuolisonsa on tullut oikeutetuksi 7 :ssä tarkoitettuun eläkkeeseen tai kuollut (poist.) ennen luovutusta; tai (3 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) (3 mom. kuten valiokunnan mietinnössä.) 7-10 (Kuten valiokunnan mietinnössä) 11 on, että: (1 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 2) maatila on jatkamiskelpoinen siten, että a) se käsittää luovutushetkellä ja ainakin viimeisen vuoden sitä ennen vähintään kahdeksan hehtaaria peltoa tai, jos jatkajia 10 :n 3 momentin mukaisesti on kaksi, 16 hehtaaria peltoa, taikka; (b kohta kuten valiokunnan mietinnössä) (3 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 12-45 (Kuten valiokunnan mietinnössä) Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990 Matti V äistö Toimi Kankaanniemi Juhani Alaranta
Sukupolvenvaihdoseläke 9 EDUSKUNNAN MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA Liite Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990 Lausunto n:o 5 Sosiaalivaliokunnalle Sosiaalivaliokunta on kirjeellään 16 päivältä lokakuuta 1990 pyytänyt eduskunnan päätöksen mukaisesti maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoa hallituksen esityksestä n:o 209 laiksi maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeik SI. Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina esittelijä Pekka Humalto sosiaalija terveysministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Reino Lönnblad maa- ja metsätalousministeriöstä, ylitarkastaja Marja Nikkanen verohallituksesta, agronomi Antti Huhtamäki Maataloustuottajain Keskusliitosta, agrologi Tage Ginström Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundista, johtava lakimies Päivi Huotari Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta ja agronomi Johan Selenius Helsingin maatalouspiiristä. Hallituksen esitys Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vuodesta 1974 voimassa ollutta maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmää jatkettaisiin koskemaan vuosina 1991-1995 tapahtuvia luovutuksia ja että siitä säädettäisiin oma lakinsa. Samalla kumottaisiin maatalousyrittäjien eläkelaista sukupolvenvaihdoseläkettä koskevat säännökset. Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen alaikärajaksi säädettäisiin 55 vuotta. Tilan voisi kuitenkin luovuttaa jo vuotta ennen varsinaisen eläkeikärajan täyttymistä. Niin sanottu uinuva eläkeoikeus olisi nuoremmalla aviopuolisolla tai yhtymän osakkaalla, jos luovutus tapahtuu aikaisintaan viittä vuotta ennen kuin hän täyttää 55 vuotta. Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen maataloudelliset edellytykset ehdotetaan saatettaviksi yhdenmukaisiksi uudistettavan maatila- 2 200605Z lainsäädännön kanssa. Tilan jatkaruiskelpoisuus arvioitaisiin myös tilan toiminnan kannattavuuden perusteella. Eläkeoikeutta ei olisi lainkaan tai eläke pienenisi, jos tilan kauppahinta ylittää sen tuottoarvon. Sukupolvenvaihdoseläkkeen maksaminen ehdotetaan kytkettäväksi enimmäisansiotuloihin työttömyyseläkkeen tavoin. Lausuntojen antaminen eläkkeen maataloudellisista edellytyksistä ehdotetaan siirrettäväksi maataloussihteereille järjestelmän toimeenpanon yksinkertaistamiseksi. Muut ehdotetut säännökset vastaavat nykyisiä säännöksiä olennaisilta osin. Ehdotettu uusi laki ja siihen liittyvät lainmuutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1991 alusta. Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelakia sovellettaisiin tarpeellisilta osin myös ennen sen voimaantuloa myönnettyihin eläkkeisiin. Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen sekä maataloustuloratkaisuun vuodelle 1991 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä. Valiokunnan kannanotot Valiokunta toteaa, että sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän keskeisenä tavoitteena on parantaa viljelijäväestön ikärakennetta edistämällä sukupolvenvaihdoksia jatkamiskelpoisilla perheviljelmillä. Hallituksen esityksessä ehdotetun sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän jatkaminen onkin tarkoituksenmukaista. Hallituksen esityksen mukaan sukupolvenvaihdoksissa maatilan kauppahinnalla on suoranainen vaikutus eläkeoikeuteen ja eläkkeen määrään. Luovutettavasta maatilasta suoritettavaksi sovittu vastike saisi esityksen mukaan olla enintään 1,25 kertaa kysymyksessä olevan omaisuuden perintökaaren 25 luvun 2 :n mu-
10 1990 vp. - SoVM n:o 45 - Esitys n:o 209 kaisen arvon suuruinen. Tavoitteena on, että tila luovutettaisiin enintään tilan tuottoarvoa vastaavalla kauppahinnalla, jolloin luovuttajalla olisi oikeus täysimääräiseen sukupolvenvaihdoseläkkeeseen. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen epäkohtaan, että ostajalle on eräissä tapauksissa määrätty lahjaveroa käyvän hinnan ja kauppahinnan erotuksesta, kun tila on luovutettu mainitun perintökaaren 25 luvun 2 :n mukaisesta arvosta. Perintö- ja lahjaverolain mukaan kauppa katsotaan lahjan luontoiseksi, kun sovittu vastike on enintään kolme neljännestä käyvästä arvosta. Lahjaveroseuraamuksen syntyminen on riippunut siitä, mitä verottaja kullakin paikkakunnalla pitää maatilan käypänä arvona. Vaikka lahjavero ei olisikaan määrällisesti kovin suuri, on epäjohdonmukaista, että verotuslainsäädäntö on ristiriidassa maatalouslainsäädännössä hyväksyttyjen tavoitteiden kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perintö- ja lahjaverolain muuttamiseksi siten, että lahjaveroseuraamusta ei synny kaupassa, jossa maatila on siirtynyt perintökaaren 25 luvun 2 :n mukaisesta tuottoarvosta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että nykyään sukupolvenvaihdoseläkkeen voi saada siinäkin tapauksessa, että tila on vuokrattu tulevalle jatkajalle enintään vuodeksi ennen lopullista luovutusta. Esityksen mukaan tätä mahdollisuutta enää ei ole. On kuitenkin käynyt ilmi, että jotkut viljelijät ovat kuluvana vuonna vuokranneet maatilansa tulevalle tilanpidon jatkajalle, vaikka luovutuksen on tarkoitettu lopullisesti tapahtuvan vasta vuonna 1991 eli uuden lain voimassa ollessa. Lakiehdotuksen mukaan luovuttajalla ei olisi tällöin oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen. Jotta peltonsa vuokranneista viljelijöistä ei tulisi väliinputoajia, tulisi uuden lain voimaantulosäännöstä tarkistaa. Maatalousyrittäjien eläkelain aiemmin voimassa olleen 6 :n 4 momentin mukaan katsotaan lakia sovellettaessa sopimuksen alainen peltoala normaalilla tavalla viljeliyksi peltoalalla, jota pidetään kesannolla tai hoidetaan nurmena maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) taikka maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) mukaisesti. Mainittu maatalousyrittäjien eläkelain 6 :n 4 momentti on kuitenkin kumottu lailla 28.6.1990/602. Tästä huolimatta nykyisin on viljelijöitä, jotka ovat hoitaneet edellä mainituin tavoin tuotannonvähentämissopimuksen mukaisesti tilaansa. Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan näitä vielä nykyisin voimassa olevia tuotannonvähentämissopimuksia tehtäessä viljelijällä on ollut oikeus sopimuskauden jälkeen tai sopimuskauden keskeytyessä sukupolvenvaihdoseläkkeeseen, mikäli muut eläkkeen saamisen edellytykset ovat täyttyneet. Hallituksen esityksen mukaan sanottu ei olisi enää mahdollista. Vastaava ongelma saattaa syntyä muun muassa sopimuksen keskeyttämistapauksissa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89) nojalla tehtyjen sopimusten kohdalla. Tästä syystä valiokunta ehdottaa, että oikeudenmukaisuussyistä tulisi näissä ta-. pauksissa edelleen mahdollisuus säilyttää oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen. Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiehdotuksia tarpeellisina ja puoltaa niiden hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja ehdotetuin muutoksin. Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta esittää kunnioittaen, että sosiaalivaliokunta mietintöään laatiessaan ottaisi huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa varapuheenjohtaja Rajamäki, jäsenet Anttila, Apukka, Backman, Jokiniemi, Laitinen, Metsämäki, Muttilainen, Mäkelä, Ollila, Saapunki, Saastamoinen, Savela, Törnqvist ja Westerlund sekä varajäsenet Pulliainen ja Röntynen.
Sukupolvenvaihdoseläke 11 Eriäviä mielipiteitä 1 Emme ole täysin voineet yhtyä valiokunnan lausuntoon hallituksen esityksestä n:o 209. Ensimmäisessä lakiehdotuksessa, joka koskee maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkettä, olemme katsoneet, että 11 :ssä ehdotetaan maatilalle asetettavaksi liian suuret kokovaatimukset. Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkettä koskevan lakiehdotuksen 11 :n mukaan sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on muun muassa, että maatila on jatkamiskelpoinen siten, että maatilan pintaala lähtökohtaisesti on pellon osalta 12 hehtaaria, tai jos jatkajia on kaksi, vähintään 24 hehtaaria. Maassamme on varsin paljon pieniä tiloja, joilla tulisi tulevaisuudessakin voida siirtyä sukupolvenvaihdoseläkkeelle. Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän tavoitteena on parantaa viljelijäväestön ikärakennetta ja kehittää samalla muutoinkin maatalouden rakennetta. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa on runsaasti tiloja, joiden osalta hallituksen esityksessä mainitut pinta-alavaatimukset eivät täyttyisi. Ehdotammekin, että sukupolvenvaihdoseläkelain 11 :n 2 a -kohtaa muutetaan siten, että sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä olevan tilan pinta-alan tulisi olla vähintään kahdeksan hehtaaria peltoa, tai jos jatkajia on kaksi, vähintään 16 hehtaaria peltoa. Maaseutuelinkeinolain säännöksiin viittaamalla on lisäksi mahdollista tarvittaessa alittaa vielä nämä pinta-alarajat 11 :n 2 b -kohdan nojalla. Ehdottamallamme tavoin voitaisiin turvata yhteiskunnan kannalta järkevällä tavalla mahdollisuus siirtyä sukupolvenvaihdoseläkkeelle ja saada nuoria viljelijöitä jatkamaan maatilatalouden harjoittamista. Maatilatalouden harjoittamisella ja elinkeinon kehittämismahdollisuuksien parantamisella on suuri merkitys koko maamme tasapainoiselle kehittymiselle. Nykyisen lain mukaan voidaan jatkamiskelpoisena pitää osassa maata jo viljelmää, jonka peltopinta-ala on neljä hehtaaria. Jopa tästä voidaan poiketa eräillä alueilla. Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990 Esko Jokiniemi Sirkka-Liisa Anttila Pauli Saapunki Kalle Röntynen II Maatalousyrittäjien eläkelaki on tarkoitus korvata hallituksen esityksellä laiksi maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä. Esitys on valtaosaltaan onnistunut ja kannatettava parantaen maatalousyrittäjien edellytyksiä siirtää tila jatkajan haltuun silloin, kun sellainen tilalle onnistutaan saamaan. Maa- ja metsätalousvaliokunta ei ole lausunnossaan sosiaalivaliokunnalle puuttunut kah- teen epäkohtaan, jotka laissa esiintyvät: tilanpidon lopettavan viljelijän puoliso ei pääse eläkkeelle, mikäli hän on alle 50-vuotias, ja eläkettä ei maksettaisi ennen 55 ikävuotta, sekä se, että kannattavan tilan hehtaarimäärän alaraja on asetettu liian korkeaksi 12/24 hehtaariin. Raja olisi tullut säätää 6/12 hehtaariin, jonka suuruinen tila voi olla elinkelpoinen, jos sitä hoidetaan ammattitaidolla ja se erikoistuu. Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990 Tina Mäkelä
12 1990 vp. - SoVM n:o 45 - Esitys n:o 209 III Päätoimiset viljelijät on asetettava etusijalle yhteiskunnan varoin rahoitettavan eläkkeen saannissa. Tämän lain tarkoittamaksi maatilaksi on määriteltävä kaikki tilat ja tilanosat sijainnista riippumatta. Jotta vältyttäisiin yhteiskunnan varojen väärinkäytöltä, on kaikkien tilojen ja tilanosien oltava mukana sukupolvenvaihdoksessa. Ei ole kansantaloudellisesti järkevää, että eläkkeellesiirtyjä voisi kaukana olevia alueitaan vuokrata naapureille ja myydä metsää entiseen tapaan, kun yhteiskunta kerran maksaa eläkettä. On kohtuutonta asettaa varallisuusrajat lähes äärettömiksi. Sukupolvenvaihdoseläkkeen mahdollisuutta käyttänevät pääasiassa sangen isot tilat, joilla toimeentulon järjestämisen mahdollisuuksia on muutenkin. Käypää hintaa tulkitaan räikeästi toisistaan poikkeavilla tavoilla, mistä syystä se tulisi määritellä mahdollisimman tarkoin. Katsomme, että jatkamiskelpoiseksi maatilaksi voitaisiin katsoa myös hallituksen esittämää pellon määrää pienempi tila. Esitämme, että valiokunnan lausuntoon sisältyvät toinen, kolmas, neljäs, viides, kuudes ja seitsemäs lakiehdotus tulisi hyväksyä muuttamattomina sekä että ensimmäinen lakiehdotus tulisi hyväksyä näin kuuluvana: 1. Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yleisiä säännöksiä 1 2 Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa maatalouden harjoittajaa, joka omaan tai yhteiseen lukuun pääasiallisesti omalla tai perheenjäsentensä työllä harjoittaa maataloutta saaden pääasiallisen toimeentulonsa siitä. Maatilalla tarkoitetaan kaikkia maatalousyrittäjän ja hänen avivpuolisonsa omistuksessa olevia tiloja tai tilanosia riippumatta niiden sijainnista ja etäisyydestä talouskeskukseen tai asuinpaikkaan. 3 Luovuttaja 4 5 on, että luovuttaja viitenä vuotena välittömästi ennen maatilan luovutusta: (1 ja 2 kohta kuten valiokunnan lausunnossa) 3) ei ole saanut muusta kuin luovuteltavasta maatilasta valtion verotuksessa veronalaista tuloa tai muuta asetuksessa tarkemmin säädettävää tuloa keskimäärin enempää kuin 60 000 markkaa kalenterivuodessa; tällöin voidaan jättää huomioon ottamatta sellainen luovutettavaan maatilaan liittyvä tulo, jonka saaminen päättyy maatilan luovutuksen takia. (2 mom. kuten valiokunnan lausunnossa) 6 ja 7 8 Oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen ei myöskään ole, jos maatilan luovutuksen tapahduttua luovuttajan ja hänen aviopuolisonsa yhteenlaskettu nettovarallisuus kohtuullisen käyvän hinnan mukaan arvioituna ylittää
Sukupolvenvaihdoseläke 13 1 500 000 markkaa. Kohtuulliseksi käyväksi hinnaksi otetaan 70 prosenttia paikkakunnalla vallitsevasta käyvästä hinnasta. Vara/lisuurena otetaan huomioon myös kahden vuoden aikana ennen luovutusta muulle kuin Jatkaja/le vastikkeetta tai kohtuullista käypää hintaa alhaisemmalla hinnalla luovutettu omaisuus siltä osin kuin sovittu vastike alittaa kohtuullisen käyvän hinnan taikka sovittu vastike on vielä maksamatta. (2 mom. poist.) 9 Jatkaja 10 Maatila 11 on, että: (1 kohta kuten valiokunnan lausunnossa) 2) maatila on jatkamiskelpoinen siten, että a) se käsittää luovutushetkellä ja ainakin viimeisen vuoden sitä ennen vähintään 8 hehtaaria peltoa tai, jos jatkajia 10 :n 3 momentin mukaisesti on kaksi, 16 hehtaaria peltoa, taikka; (b -alakohta kuten valiokunnan lausunnossa) (3 kohta kuten valiokunnan lausunnossa) 12 ja 13 Eläkkeen hakeminen 17 ja 18 Eläkkeen maksaminen, lakkauttaminen ja lakkaaminen 19-30 Jatkamissitoumuksen täyttäminen 31 ja 32 Ennakkopäätökset 33 ja 34 Lain täytäntöönpano 35-38 Muutoksenhaku 39 ja 40 Erinäiset säännökset 41-44 Eläkkeen määrä 14-16 Lain voimaantulo 45 Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990 Asko Apukka Erkki Pulliainen