Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja hiilidioksidia 2. Vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä metaani 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi 3. Hajuhaitat vähenevät 5. Ravinteet muuttuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon 6. Lanta on helpommin levitettävissä ja imeytyy paremmin, koska orgaanisen aineen määrä vähenee käsittelyssä 7. Maaperän ja vesistön happitasapainon parantuminen 8. Vesistökuormitus vähenee
BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite: 2005 2,3 PJ = 638 GWh (3*2001 taso) 2010 4,2 PJ = 1 167 GWh (6*2001 taso) Tilanne 2004 n. 275 GWh (Biokaasurekisteri) Reaktorilaitokset 121,4 GWh (sähkö, lämpö, mekaaninen energ) Kaatopaikat 154,5 GWh (sähkö, lämpö) n. 430 GWh (Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet 2015)
2010 TAVOITETASO SAAVUTETAAN; Esimerkiksi seuraavan mallin mukaisesti (VTT:n laskelmat) 80 kaatopaikkaa 24 yhdyskuntien ja teollisuuden jäteveden puhdistamoa 17 yhdyskuntien biojätteenkäsittelylaitosta 750 maatilaa 21 keskitettyä useamman tilan yhteislaitosta, joilla käsitellään turkiseläintalouden lantaa ja nonfood-kasveja
2) ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIAN SELONTEKO Strategian mukaan sekä yhdyskuntajätteestä että kotieläintuotannon yhteydessä syntyvän metaanin hyödyntäminen biokaasuna tuottaisi lähivuosikymmenien aikana huomattavia hyötyjä ilmastopolitiikan, bioenergian lisäyksen, hajuhaittojen vähenemisen ja ravinteiden pellolle palauttamisen kautta. Linjauksen mukaan tukia tullaan kohdistamaan laiteinvestointeihin sekä biokaasuun liittyvään kehittämis- ja kokeilutoimintaan biokaasun käytön kasvattamiseksi maatiloilla sekä muissa kohteissa.
3) PELTOBIOMASSA, LIIKENTEEN BIOPOLTTONESTEET JA BIOKAASU -jaosto Väliraportti (syksy 2004): Maatilapohjaisten biokaasulaitosten taloudellisesta kannattavuudesta ja siihen vaikuttavista asioista ei tällä hetkellä ole riittävästi luotettavaa tutkimustietoa Tutkimustiedon, toimivuustestauksen ja kannattavuusselvitysten pohjaksi tarvitaan nykyistä laajempaa tietämystä laitosten käytännön toiminnasta. Siksi tulisikin pikaisesti rahoittaa ja käynnistää riittävästi erityyppisiä maatilan raakaaineita hyödyntäviä kokeilulaitoksia 4) VALTIONEUVOSTON MAATALOUSPOLIITTINEN SELONTEKO Bioenergian tuotanto voi olla tulevaisuudessa merkittävä maatalouden tuotantosuunta Biokaasun tuotanto voi tuottaa lähivuosikymmeninen aikana huomattavia hyötyjä mm. ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta katsottuna
Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015 1/3 Biokaasun teoreettinen maksimisaanto lähteittäin Määrä (tonnia) Energia (TWh) Energia (PJ) Yhdyskuntajäte (1 860 000 0,9 1,3 3,1 4,6 Elintarviketeollisuus (2 430 000 0,4 0,6 1,5 2,3 Jätevedenpuhdistamoiden liete (2 160 000 0,9 3,1 Lanta ja olki (2 25 000 000 30 140 110 490 Peltobiomassat (kesantopelto) (3 1 900 000 6,8 25 Kaatopaikkakaasu 0,7 2,4 YHTEENSÄ 40 150 140 530 1)Määrä on 33 % koko yhdyskuntajätteen määrästä, joka voidaan katsoa soveltuvan biokaasun tuotantoon 2)Tuotto vuonna 2003 3) Määritetty 220 000 ha kesantoalalla, sato 1,9 milj. t nurmiheinää, satotaso 8 t ka /ha
Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015 2/3 Biokaasun teknis-taloudellinen potentiaali Suomessa vuoteen 2015 Energia (TWh) Energia (PJ) Yhdyskuntajäte (60 %) 0,5 0,8 31,9 2,8 Elintarviketeollisuus (50 %) 0,2 0,3 0,8 1,2 Jätevedenpuhdistamoiden liete (+25 %) 0,2 0,6 Lanta ja olki (10 %) 3,0 14 11 49 Peltobiomassat (kesantopelto) (70 000 ha) 2,1 7,5 Kaatopaikkakaasu (+10 % vuosi) 0,7 2,4 YHTEENSÄ 6,7 18 24 64 Lannasta arvioidaan saatavan käyttöön 10 % Peltoalasta arvioidaan biokaasun tuotantoon 70 000 ha
Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015 3/3 Arvioitu biokaasun tuotantomahdollisuus vuoteen 2015 Jätelaji Energia (TWh) Energia (PJ) Yhdyskuntajäte 0,1 0,2 31,9 2,8 Elintarviketeollisuus 0,04 0,064 0,8 1,2 Jätevedenpuhdistamoiden liete (+25 %) 0,2 0,6 Lanta ja olki 0,2 0,7 0,5 2,4 Peltobiomassat (kesantopelto) (35 000 ha) 1,1 3,8 Kaatopaikkakaasu 0,7 2,4 YHTEENSÄ 2,3 3,0 7,9 10,0 Toimenpiteet: investointi tukitarve 3,3 milj / vuodessa (2005-2015) esitetty investointitukitaso 35 % sähköveron palautus liikenteen verotukea
Nykytilanne Suomessa biokaasun tuotannossa Yhdyskuntien jäteveden puhdistamot (2004) 14 kpl Teollisuuden jäteveden puhdistamot (2004) 4 kpl Muut biokaasulaitokset (2005) 3 kpl Ab ASJ Oy Laihian kunnan biokaasulaitos Biovakka Oy (Maatalouden lietteitä) Kaatopaikkalaitokset (2004) 29 kpl Maatalouden biokaasulaitokset (2005) 9 kpl
Maatilakohtaiset biokaasulaitokset ja käsiteltävät jakeet Haapaveden biokaasulaitos 2005 Nivalan biokaasulaitokset 2000 ja 2005 Virtojen biokaasulaitos 2005 Taipalsaaren biokaasulaitos 1984 ja 1995 Kalajoen biokaasulaitos 1998 Laukaan biokaasulaitos 1998 Halsuan biokaasulaitos 2003 Jungeron tila Haapajärvi 2007 Hankkeita vireillä Käsiteltävät jakeet: Lannat, yhdyskuntalietteen, elintarviketeollisuuden biojakeet
Nykytila Pohjois-Savossa ja Itä-Suomessa Maatalous; Pohjois-Savo Ei toiminnassa maatilamittakaavan laitoksia Itä-Suomi Ei toiminnassa maatilamittakaavan laitoksia (Taipalsaaren biokaasulaitos) Vireillä muutamia hankkeita: Pohjois-Karjala (mm. Maatalousoppilaitos) Etelä-Savo Pohjois-Savo (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, tutkimus- ja koulutusyksikkö)
Pilot-laitteiston (mobiili laitteisto) rakentaminen ja koekäyttö (1/2) Tavoitteena suunnitella ja rakentaa mobiili tutkimus- ja koulutuslaitteisto (tekniikka verrattavissa täyden mittakaavan laitokseen) Laitteistosta mahdollisimman joustava (erilaisten jätejakeiden käsittely) ja varustettu laajalla mittaus- ja seurantalaitteistolla; Biologisen prosessin optimointi Energiantuotannon optimointi Laitteistolla voidaan käsitellä kiintoainepitoisuuksiltaan erilaisia jakeita -> lietteen kuivamädätyksen tutkiminen Laitteisto voi toimia tutkimusympäristönä esim. todellisten laitosinvestointien esiselvityksissä (esim. kaasunsaantotutkimukset) Laitteistolla tuotetaan puolueetonta tietoa, edesautetaan biokaasuosaamisen tason nousua maakunnassa ja luodaan toimiva tutkimusympäristö Tutkimuslaitteiston ympärille voidaan rakentaa kansallisia yhteistyöhankkeita
Biokaasuyhteistyö Itä-Suomi -ohjelmassa Ensimmäinen Itä-Suomen yhteistyötapaaminen järjestetty Savoniaammattikorkeakoulun toimesta 7.12.-06 Tilaisuuden tavoite alustaa Itä-Suomen alueella toteutettavaa yhteistyötä biokaasun osalta Tilaisuudessa keskusteltiin yhteistyön käynnistämisestä ja toiminnan organisoitumisesta Tilaisuudessa haarukoitiin biokaasun osalta keskeisiä kehittämiskohteita Seuraava tilaisuus järjestetään 24.1.-07 Joensuussa. Tilaisuudessa tarkoitteena aloittaa ylimaakunnallisten hankkeiden valmistelu.
Itä-Suomi palaverissa esille nousseet kehittämisalueet 1) Yhteistyöverkoston toiminnan kehittäminen ja painopistetarkastelu 2) Maatilamittakaavaisten mädätystekniikoiden kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen a) Olemassa olevien laitoskonseptien energiataloudellisuuden parantaminen Toimintamalleiltaan ja syötteiltään erilaisia pilot-laitoksia maakuntiin ja niiden aktiivinen tiedonvaihtaminen - koulutusyksiköt Hajautettu energiantuotanto sähkö ja lämpö Omavarainen maatila Eri syötteiden optimointi Mikkelin yliopistokeskus b) Uusien mädätystekniikoiden kehittäminen ja pilotointi Kuivamädätyksen tutkiminen ja kehittäminen Savonia-ammattikorkeakolu; mobiili tutkimusyksikkö Joensuun Yliopisto; biojätteiden käsittely Kuopion yliopisto (Mikkeli); tutkimuis
Itä-Suomi palaverissa esille nousseet kehittämisalueet 2. Maatilamittakaavaisten mädätystekniikoiden kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen (jatkuu) c) Investointihankkeiden asiantuntijapalveluiden sekä toimintamallien ja koulutuspalveluiden kehittäminen Neuvontapalveluiden kehittäminen -> bioenergianeuvojille ja maatilayrittäjille suunnattua koulutusta Ylimaakunnallinen hanke (koulutuspaketin rakentaminen ja neuvonta); 1) kirjallisuuspaketti 2) käytännön koulutus 3) Keskitetyn mädättämön soveltuvuustarkastelu ja mahdollisten kohteiden kartoittaminen Itä-Suomen alueella Syötteiden optimointi 4) Liikennepolttoainekäytön pilotointi ja käyttöönoton edistäminen Itä- Suomessa jakeluverkoston laajentaminen Itä-Suomeen Sähkön- ja lämmöntuotanto nähtiin ensisijaisena 5) Kaatopaikkakaasujen ja suurten mädättämöiden kaasun käyttömahdollisuuksien tarkastelu