Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Työvoimakustannusindeksi 2016, 2. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus laski huhti-kesäkuussa 2,4 prosenttia edellisvuodesta Yksityisen sektorin työvoimakustannukset laskivat vuoden 2016 huhti-kesäkuussa 2,4 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. ausitasoitetut työvoimakustannukset laskivat vuoden 2016 huhti-kesäkuussa prosenttia. Lasku selittyy pääosin sillä, että vuonna 2016 toisella neljänneksellä työpäiviä oli kolme enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla neljänneksellä. Erot työpäivien ja siten myös työtuntien määrissä johtuivat pääasiassa pääsiäisen sijoittumisesta vuonna 2016 ensimmäiselle neljännekselle, kun vuotta aiemmin pääsiäinen oli toisella neljänneksellä. Yksityisellä sektorilla työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, laskivat 2,2 prosenttia vuoden 2016 huhti-kesäkuussa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla prosenttia. Työvoimakustannusten muutos yksityisellä sektorilla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Valtiosektorilla tehdyn työtunnin kustannukset laskivat vuoden 2016 huhti-kesäkuussa 5,4 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä työvoimakustannukset elsinki 8.9.2016 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
laskivat 5,7 prosenttia vastaavalla ajankohdalla. ausitasoitetut työvoimakustannukset laskivat 3,5 prosenttia. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi valtiolla prosenttia. untasektorilla tehdyn työtunnin kustannukset laskivat prosenttia vuoden 2016 huhti-kesäkuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä kustannukset laskivat prosenttia. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi kuntasektorilla prosenttia. Myös julkisella sektorilla kustannusten lasku selittyy pääosin korkeammalla työpäivien määrällä toisen neljänneksen 2016 aikana viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Työvoimakustannusten muutos TOL 2008 mukaan, 2. neljännes 2016 oodi -R D-S, yksityinen sektori Yritystalouden palvelualat Valtio unta Työvoimakustannukset, muutos Työvoimakustannukset -2,4-3,2 - - -5,4 - Työvoimakustannukset, ilman kertaluonteisia palkkaeriä -2,2 - - - -5,7 - Työvoimakustannukset, kausitasoitetut - - - -3,5.. Teollisuuden toimialoilla () tehdyn työtunnin kustannus laski 3,2 prosenttia, rakentamisessa () prosenttia ja yritystalouden palvelualoilla () prosenttia huhti-kesäkuussa 2016. Teollisuuden toimialoilla ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja palkkioiden lasku nopeutti työvoimakustannusten laskua. Rakentamisen toimialalla tehtyjen tuntien kasvu vahvisti kustannusten laskua. Teollisuuden toimialoista suurin tehdyn tunnin kustannusten lasku oli metalliteollisuudessa, 4,2 prosenttia. Ilman satunnaisia tai kertaluontoisia palkkaeriä tehdyn tunnin kustannus laski 3,0 prosenttia metalliteollisuudessa. Metsäteollisuudessa kustannukset laskivat 2,9 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa 3,5 prosenttia. Palvelualoilla suurin lasku oli rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, 4,3 prosenttia. aupan toimialalla kustannukset laskivat prosenttia. ausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus koko teollisuudessa () nousi prosenttia huhti-kesäkuussa 2016 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Rakentamisen toimialalla kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus laski prosenttia ja yritystalouden palvelualoilla kustannus laski prosenttia. Metsäteollisuudessa kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus laski prosenttia ja metalliteollisuudessa 4,0 prosenttia huhti-kesäkuussa 2016 verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. aupan toimialalla kustannukset laskivat prosenttia. Työvoimakustannusindeksi mittaa työvoimakustannusten muutosta tehtyä työtuntia kohti. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehty työaika sisältää sunnuntai- ja ylityötunnit muttei palkallisen vapaan tunteja, kuten lomien, arkipyhien tai palkallisen sairauspoissaoloajan tunteja. Indeksissä ei ole vakioitu työtunteja tai henkilöstön rakennetta. Tehdyn työtunnin kustannus lasketaan suoraan jokaisen neljänneksen toimialakohtaisen palkkasumman ja sosiaalivakuutusmaksujen suhteesta tehtyihin työtunteihin. eskimääräisten työvoimakustannusten muutokseen vaikuttavat säännöllisten ansioiden muutokset, tulospalkkiot ja muut kertaluonteiset palkkaerät, sosiaalivakuutusmaksut sekä muutokset tehtyjen työtuntien määrässä ja työvoiman rakenteessa. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2012=100...4 Liitetaulukko 2. Työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012=100...4 Liitetaulukko 3. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, työvoimakustannusindeksi 2012=100...5 Liitetaulukko 4. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012=100...6 Liitetaulukko 5. ausitasoitetut työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2012=100...6 Liitetaulukko 6. ausitasoitetut työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012=100.7 Liitetaulukko 7. 2008...7 Tietojen tarkentuminen...8 Laatuseloste: Työvoimakustannusindeksi...9 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2012=100 2016/2* 2015* 2015/4* 2015/3* 2015/2* 2015/1* 2014/4* 2014/3* koodi 11 94,8 107,1 114,2 103,2 94,0, yksityinen sektori 11 107,6 105,2 93,4 108,1 114,0 105,1 103,1 9 105,5 teollisuus 11 107,6 93,3 107,8 114,0 102,9 9 105,1 112,7 104,5 105,9 9 107,7 116,8 106,8 102,9 9 105,1 Elintarviketeollisuus 10, 11 124,4 115,8 11 94,6 108,0 128,0 11 105,7 92,2 103,6 Metsäteollisuus 16, 17 109,2 113,5 105,5 89,8 108,4 113,4 11 94,7 emianteollisuus 19-22 106,4 105,3 104,5 94,4 109,6 11 10 10 89,0 104,1 Metalliteollisuus 24-30 11 107,1 99,2 109,3 113,0 106,9 97,8 11 113,0 104,5 95,1 115,4 102,9 103,3 94,9 Yritystalouden palvelut 115,7 107,5 94,8 115,8 103,8 93,8 auppa 11 10 103,7 93,5 109,2 114,3 97,7 103,2 95,5 108,4 uljetus ja varastointi 115,5 106,5 108,1 94,9 11 119,1 107,9 94,3 Informaatio ja viestintä 126,1 107,4 95,6 98,1 13 95,8 97,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 115,0 99,4 94,4 107,6 12 95,7 93,6 107,8 Valtio, -R 108,9 99,3 106,4 94,5 12 11 97,0 93,4 12 unta, D-S *Ennakkotieto Liitetaulukko 2. Työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012=100 2016/2* 2015* 2015/4* 2015/3* 2015/2* 2015/1* 2014/4* 2014/3* koodi -2,4, yksityinen sektori -3,2 teollisuus -3,1 2,9-3,5-3,0 5,8 - - Elintarviketeollisuus 10, 11-2,9 4,0 4,6 4,2 3,4 8,1 2,4 - - Metsäteollisuus 16, 17-3,8 3,0-5,2 3,3 8,2 emianteollisuus 19-22 -4,2 2,4 6,1 5,3-2,4 - Metalliteollisuus 24-30 - - - 3,5 - Yritystalouden palvelut 2,7-3,0 - auppa - - 3,5 2,9 uljetus ja varastointi -3,0-3,9 4,3 5,6 4,6 - Informaatio ja viestintä -4,3-3,5 2,2 3,1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 4
2016/2* 2015* 2015/4* 2015/3* 2015/2* 2015/1* 2014/4* 2014/3* -5,4 3,9 - - - Valtio, -R - 2,2 unta, D-S * Ennakkotieto Liitetaulukko 3. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, työvoimakustannusindeksi 2012=100 2016/2* 2015* 2015/4* 2015/3* 2015/2* 2015/1* 2014/4* 2014/3* koodi 106,1 104,3 97,7 107,7 108,5 103,3 103,3 97,5 107,0, yksityinen sektori 105,7 104,6 96,2 109,3 108,8 104,2 103,3 95,2 107,7 teollisuus 105,6 104,4 95,9 109,0 108,7 103,1 94,8 107,4 108,1 104,1 105,5 96,0 106,8 113,2 105,9 10 94,5 105,1 Elintarviketeollisuus 10, 11 114,7 113,4 108,6 97,7 11 117,4 109,3 95,9 Metsäteollisuus 16, 17 102,4 109,1 94,2 11 107,7 106,7 103,2 95,0 108,3 emianteollisuus 19-22 104,1 96,1 11 106,5 10 102,7 94,6 107,4 Metalliteollisuus 24-30 106,8 105,9 105,5 99,9 108,9 106,1 98,5 107,9 106,7 104,4 98,4 106,9 108,8 98,5 106,6 Yritystalouden palvelut 108,6 106,1 98,7 108,7 104,4 104,2 97,7 108,1 auppa 106,8 10 103,6 96,5 107,9 11 99,7 103,3 98,5 107,4 uljetus ja varastointi 108,5 106,7 106,4 99,2 109,4 11 106,6 103,6 99,0 106,3 Informaatio ja viestintä 108,8 99,8 10 113,1 103,9 10 10 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 103,0 98,2 11 11 99,1 97,2 11 Valtio, -R 10 106,6 98,3 117,4 11 10 97,2 116,5 unta, D-S *Ennakkotieto 5
Liitetaulukko 4. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012=100 2016/2* 2015* 2015/4* 2015/3* 2015/2* 2015/1* 2014/4* 2014/3* koodi -2,2, yksityinen sektori - teollisuus -2,9-4,5-2,9 5,8 - Elintarviketeollisuus 10, 11-3,7 3,5 4,0 5,5 - Metsäteollisuus 16, 17-4,9 2,2-3,1 2,4 emianteollisuus 19-22 -3,0 3,4 - - - Metalliteollisuus 24-30 - - - - - Yritystalouden palvelut - - auppa -3,1-3,3 3,2 uljetus ja varastointi - 2,9 4,2 3,6 2,2 Informaatio ja viestintä -3,8 2,2-3,0 - Rahoitus- ja vakuutustoiminta -5,7 3,9 - - - Valtio, -R - unta, D-S *Ennakkotieto Liitetaulukko 5. ausitasoitetut työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2012=100 2016/2* 2015* 2015/4* 2015/3* 2015/2* 2015/1* 2014/4* 2014/3* koodi 104,3 105,2 104,6 103,8, yksityinen sektori 105,6 105,4 105,4 105,1 104,6 103,3 103,8 teollisuus 103,9 105,2 10 10 10 103,7 104,2 104,5 108,5 106,0 10 10 10 Elintarviketeollisuus 10, 11 106,9 105,5 103,5 107,1 105,5 108,3 104,1 emianteollisuus 19-22 106,8 107,0 107,5 104,2 105,9 104,3 106,3 104,5 103,9 103,1 Yritystalouden palvelut 107,5 103,9 103,1 107,3 103,8 10 103,8 auppa 103,1 103,6 102,4 103,5 106,0 102,4 103,2 104,5 102,7 uljetus ja varastointi 106,8 107,7 107,9 106,3 11 109,1 105,6 10 Informaatio ja viestintä 107,4 107,8 107,9 107,9 107,8 108,2 107,6 106,3 107,0 106,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 10 106,6 104,2 104,1 104,6 104,2 Valtio, -R *Ennakkotieto 6
Liitetaulukko 6. ausitasoitetut työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012=100 koodi 10, 11 19-22 Valtio, -R *Ennakkotieto, yksityinen sektori teollisuus Elintarviketeollisuus emianteollisuus Yritystalouden palvelut auppa uljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2014/3* 2014/4* Muutos 2014/ 2013* - 3,5 3,0 - - 7,4-3,6-2,7 2015/1* 2015/2* 2015/3* 2015/4* Muutos 2015/ 4,6 5,8 3,5 3,0 5,6 - - - 4,3-2,7-4,4-2,9 3,7 - - 2,7-2016/2* - - -3,5 - - - - -3,0 - -3,5 Liitetaulukko 7. 2008 aivostoiminta Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto auppa uljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta iinteistöalan toiminta Ammatillinen tekninen ja tieteellinen toimintak allinto- ja tukipalvelut ulkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus oulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoimintat oodi B D E I L M N O P Q R S 7
Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevan taulukon mukaisesti. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa 3. Työvoimakustannusindeksin tarkentuminen, muutos 1) Työvoimakustannusindeksi Neljännes Vuosimuutos, % Yksityinen sektori, alkuperäinen sarja Valtio, alkuperäinen sarja unta-ala, alkuperäinen sarja 04/2014 01/2015 02/2015 03/2015 04/2015 01/2016 04/2014 01/2015 02/2015 03/2015 04/2015 01/2016 04/2014 01/2015 02/2015 03/2015 04/2015 01/2016 Uusin julkistus 8.9.2016 1. julkistus - - - 3,9 2,2 - - - 3,9 Tarkentuminen, %-yksikköä 1) 1. julkistus viittaa ajankohtaan, jolloin viiteajankohdan tieto on ensimmäisen kerran julkaistu. Tarkentuminen kuvaa ensimmäisen ja tuoreimman julkaisun muutosprosenttien erotusta. Tarkentuminen on laskettu pyöristetyistä luvuista. 2,4 ausitasoitetun työvoimakustannusindeksin tarkentuminen, muutos Työvoimakustannusindeksi Neljännes Vuosimuutos, % Tarkentuminen, %-yksikköä Uusin julkistus 8.9.2016 1. julkistus Yksityinen sektori, kausitasoitettu sarja 04/2014 01/2015-02/2015 03/2015 04/2015-01/2016-8
Laatuseloste: Työvoimakustannusindeksi 1 Tilastotietojen relevanssi Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin keskimääräisten työvoimakustannusten neljännesttaista muutosta. Tilasto kattaa lähes koko yksityisen ja julkisen sektorin. Tilaston ulkopuolelle jäävät maa-, metsä- ja kalatalous. Työvoimakustannusindeksi sisältää varsinaisen työvoimakustannusindeksin lisäksi kolme sitä täydentävää indeksiä: palkkakustannusindeksin, sosiaalikustannusindeksin sekä työvoimakustannusindeksin ilman kertaluonteisia ja satunnaisia kustannuseriä. Palkkakustannusindeksi kattaa kaikki ennakonperintälain 13 :n mukaisesti maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot. Indeksi kattaa siis myös luontoiseduista ja optiojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset. Sosiaalikustannusindeksi kattaa kaikki työnantajan lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut. Niiden muutosta mitataan tariffien perusteella. Siten maksuajankohta tai mahdolliset maksujen palautukset eivät vaikuta sosiaalikustannusindeksin kehitykseen. ertaluonteisiin ja satunnaisiin kustannuseriin luetaan kaikki ne palkkaerät, jotka eivät sisälly jokaiselta palkanmaksujaksolta maksettavaan ansioon. Näitä eriä ovat tyypillisesti mm. tulospalkkiot, lomaraha, lomakorvaus, tuntipalkkaisten muut kuin tehdyn työajan ansioon sisältyvät palveluslisät, optioista aiheutuvat kustannukset sekä aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksetut sopimuskorotukset. ertaluonteisiin kustannuseriin kuuluvat myös työsuhteen päättymiseen liittyvät palkat (irtisanomisajan palkka ilman työvelvoitetta ja irtisanomiskorvaus). Työvoimakustannusindeksi on kehitetty Euroopan Unionin toimeksiannosta osana koko yhteisön kattavaa hanketta. Työvoimakustannusindeksin laadinnasta on säädetty Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksella N:o 450/2003 sekä siihen liittyvällä omission toimeenpanoasetuksella N:o 1216/2003. Tämän asetuksen muuttamisesta sen kattamien toimialojen osalta on säädetty omission asetuksella 224/2007. 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perustiedot on kerätty vuodesta 2007 lähtien yksityisen sektorin osalta runsaat 2000 yritystä koskevalla otoksella. Valtiolta on saatu perustiedot koko valtiota koskien vuodesta 2007 lähtien. untasektorilla tiedot on kerätty na 2008 2010 pääkaupunkiseudun kunnista ja vuonna 2011 suurimmista, yli 50 000 asukkaan kunnista sekä suurimmista kuntayhtymistä. Vuoden 2012 alusta tietoja on kerätty myös satunnaisotoksella valituista alle 50 000 asukkaan kunnista. Otoksessa on yhteensä yli 100 kuntaa ja kuntayhtymää. untasektorin indeksisarjat on laskettu koko kuntasektorin aineistosta vuoden 2015 1. neljänneksen julkaisusta lähtien, jolloin myös indeksin perus vaihdettiin (uusi perus on 2012). Tätä aiemmin julkaistut indeksisarjat laskettiin suurimpien kuntien ja kuntayhtymien aineistosta, pois lukien pääosa koulutusalasta. untasektorin indeksisarjan ensimmäisiin in kohdistuu epävarmuutta aineiston vähyyden vuoksi. Tämä tulee ottaa huomioon tietoja käyttäessä. Indeksisarjan alkuin (2008-2011) on viety tasokorjaukset laajentuneen aineiston perusteella lasketuista neljänneksittäisistä kustannustasojen suhteista. Näin koko kuntasektoria kuvaavan aineiston neljänneksittäinen vaihtelu ja taso on korjattu sarjan alkuin, jotta aineiston laajeneminen na 2011 ja 2012 ei vaikuttaisi indeksin mittaamaan kustannuskehitykseen. Yksityisellä sektorilla työvoimakustannusindeksin perustietojen keruussa on käytössä kolme lomaketta: teollisuus-, palvelu- ja koulutusalan lomake. untasektorilla perustietojen keruussa on käytössä kaksi lomaketta: koulutuslomake ja julkisen sektorin peruslomake muille toimialoille. Ottamalla tiedustelussa huomioon alakohtaiset erot on pyritty turvaamaan tiedonantajien vastausedellytykset. Tuotantoprosessiin liittyvin käsittelysäännöin on vastaavasti turvattu eri aloja koskevien tietojen vertailukelpoisuus. Tiedustelu koskee palkatun henkilökunnan ja työtuntien määrää, palkkakustannuksia sekä sosiaalivakuutusmaksujen tariffia. 9
Tiedustelu koskee yrityksen, kunnan tai kuntayhtymän koko palkattua henkilökuntaa. Otoskehikko on muodostettu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Yksityiseltä sektorilta kehikkoon on yleisesti valittu vähintään 30 henkilöä työllistävät yritykset. uitenkin pienyritysvaltaisilla toimialoilla (rakentaminen (), kauppa (), majoitus- ja ravitsemistoiminta (I), kiinteistöala (L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) sekä hallinto- ja tukipalvelut (N)) otoskehikkoon on valittu kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset. unnista otoskehikkoon on valittu yli 5 000 asukkaan kunnat ja kuntayhtymistä terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä koulutusalan kuntayhtymät. Yksityisen sektorin ja valtion indeksisarjat julkaistaan alkuperäisten sarjojen lisäksi myös kausitasoitettuina. ausitasoitus tehdään Tramo/Seats -menetelmällä, jolla estimoidaan ja poistetaan sarjoista työpäivien määrien muutosten ja säännöllisen, vuodesta toiseen toistuvan kausivaihtelun vaikutus aikasarjasta. untasektorin indekseistä ei vielä julkaista kausitasoitettuja aikasarjoja aineiston alkuen huonosta kattavuudesta ja aikasarjojen lyhyydestä johtuen. Indeksin laskentamenetelmää tarkistettiin estimoinnin ja toimialan määrityksen osalta vuodesta 2009 lähtien vuoden 2012 toisen neljänneksen julkistuksen yhteydessä. Estimointi on perustunut siitä lähtien kunkin neljänneksen palkkasummakuvaajan palkkasummiin. Tätä aiemmissa julkaisuissa estimointi perustui yritysrekisterin palkkasummatietoihin. Yritysten toimialat kiinnitettiin tässä yhteydessä niin, että yrityskohtainen toimiala pysyy samana indeksilaskennassa yritysrekisterin mukaisista toimialamuutoksista huolimatta. 3 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus Tehdyn työtunnin kustannusta mitattaessa on noudatettu EU:n säädöksen vaatimuksia. Tavoitteena on ollut, että koko otoksesta johdetun kustannusestimaatin suhteellinen keskivirhe olisi noin yksi prosentti. Missään toimialaositteessa suhteellinen keskivirhe ei saisi nousta yli viiden prosentin. Valtion osalta perustietoja on en 2008 ja 2009 osalta editoitu vastaamaan vuoden 2010 työajankäyttöä. Tarkistusten perusteella aineistoon tehdään myös yksittäisiä korjauksia virastokohtaisesti. Yksityisen sektorin ja kuntasektorin tiedonantajien toimittamia tietoja on editoitu ja täydennetty yksittäisissä tapauksissa tiedonantajilta kerättyjen lisätietojen perusteella. Työvoimakustannusindeksin tiedot tarkentuvat pääosin kolmesta syystä. Ensinnäkin tilaston laadinnassa käytettävät mikrotason aineistot saattavat tarkentua tai ne saadaan käyttöön vasta ensimmäisen julkistuksen jälkeen. Toiseksi tiedot saattavat tarkentua tilaston laadinnassa käytettyjen menetelmien parannuksen myötä. olmanneksi kausitasoitettujen sarjojen viimeiset, osittain ennusteisiin perustuvat havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä. Lisäksi sarjojen lyhyydestä johtuen kausitasoitusmallit ja sitä kautta kausitasoitetut sarjat tarkentuvat uusien havaintojen myötä. Nämä tekijät tulee ottaa huomioon tietoja käytettäessä. Tietojen tarkentuminen ulottuu normaalisti viimeisen kahden vuoden ajalta julkaistuihin lukuihin. Menetelmällisten tai muiden suurten muutosten yhteydessä indeksin pistelukuja saatetaan tarkistaa myös pidemmältä ajanjaksolta. Työvoimakustannusindeksin perus vaihdettiin vuoden 2015 1.neljänneksen julkaisuun. Uusi perus on 2012. Tässä yhteydessä kuntasektorin indeksin laskenta uudistettiin käsittämään koko kuntasektorin aineisto. Aiemmin julkaistut sarjat laskettiin suurimpien kuntien ja kuntayhtymien tiedoista. Tämän vuoksi kuntasektorin indeksisarjat tarkentuivat koko aikasarjan ajalta. 4 ulkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Työvoimakustannusindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla neljä kertaa vuodessa noin 70 päivää neljänneksen päättymisestä. Työvoimakustannusindeksin tulokset julkaistaan ennakollisina ja uusia indeksejä voidaan tarvittaessa tarkentaa. 5 Tietojen saatavuus ja selkeys Työvoimakustannusindeksin tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen maksuttomilla internet-sivuilla. 10
6 Tilastojen vertailukelpoisuus Työvoimakustannusindeksi tehdään EU:n määrittelemiä käsitteitä ja luokituksia noudattaen. EU:n asetuksessa määriteltyjä käsitteitä on käytetty vuodesta 1996 lähtien. uitenkin sekä tilaston tuotantomenetelmän että toimialaluokituksen uudistaminen vuodesta 2009 vaikeuttavat tämän tilaston vertaamista aikaisempiin. Työvoimakustannustilasto ja työvoimakustannusindeksi perustuvat samoihin käsitteisiin ja määritelmiin. Vuodesta 2008 lähtien työvoimakustannusindeksin ja työvoimakustannustilaston otokset on koordinoitu siten, että indeksin otos muodostaa pääosan työvoimakustannustilaston otoksesta. Tilastokeskuksen julkaisema ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta saadun ansion muutosta. Se perustuu lähinnä vuoden viimeistä neljännestä koskevaan palkkatilastoon. Ansiotasoindeksin ja työvoimakustannusindeksin muutos saattaa poiketa mm. työvoimakustannusindeksin kattavammasta kustannuskäsitteestä, työajan käytön muutoksista, indeksien erilaisista laskentamenetelmistä sekä satunnaisten tai kertaluonteisten kustannuserien erilaisesta kirjaamistavasta johtuen. Eurostat julkaisee työvoimakustannusindeksiä neljännesttain omilla internet-sivuillaan. Eurostatin julkaisemat tiedot kattavat Suomen osalta myös valtion ja kuntasektorin. ansallisessa indeksissä sarjat on eroteltu sektoreittain. Maiden väliset erot tilaston laadintamenetelmässä saattavat vaikuttaa eri maita koskevien indeksien vertailukelpoisuuteen. 7 Tilastojen yhtenäisyys Työvoimakustannustilasto ja työvoimakustannusindeksi perustuvat samoihin käsitteisiin ja määritelmiin. Vuodesta 2008 lähtien työvoimakustannusindeksi ja työvoimakustannustilasto on koordinoitu siten, että indeksin otos muodostaa pääosan työvoimakustannustilaston otoksesta. 11
Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Lisätietoja Pekka aapala Annina Rouvinen Petri Ruohonen Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-arkko 029 551 3460 029 551 3525 029 551 3465 tvkindeksi@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Palkat ja työvoimakustannukset, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-3568 (pdf) ulkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi