Keuda Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto 2017

Keuda Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto 2017

Keuda Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto 2017 Nimi Keuda Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto 2017 Perusteen nimi Voimaantulopäivämäärä 1.8.2017 Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto

SISÄLTÖ 1......................................... 1 1.1. Valmistustyöt (101100)................................ 1 1.2. Asennus- ja automaatiotyöt (101101)..................... 10 1.3. Hitsaus- ja levytyöt (101113)........................... 16 1.4. Koneistus (101106)................................. 23 1.5. Koneasennus (101118)............................... 31 1.6. CAD/CAM- ohjelmointi (101103)......................... 37 1.7. Levyjen CNC-leikkaus (101115)......................... 43 1.8. Ohutlevytyöt (101168)............................... 49 1.9. CNC-sorvaus (101108)............................... 56 1.10. CNC-jyrsintä (101109).............................. 62 1.11. Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus (101166)......... 68 2. Suorituspolut........................................ 76

1. Kone- ja metallialan perustutkintosta tarjotaan Valmistustekniikan osaamisala sekä Asennuksen ja automaation osamisala. Kone- ja metallituoteteollisuuden tärkeimpiä työtehtäviä ovat koneistustyöt, levy- ja teräsrakennetyöt sekä kokoonpano-, asennus- ja kunnossapitotyöt. Valmistustekniikan osaamisalan suorittanut osaa kone- ja metallialan valmistustekniikoita monipuolisesti. Koneistaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan poraus-, sorvaus-, jyrsintä- ja hiontatöitä sekä manuaalisilla että numeerisesti ohjatuilla työstökoneilla. Levyseppähitsaaja osaa tehdä levytöitä, hitsata ja tehdä erilaisia metallirakennetöitä. Asennuksen ja automaation osaamisalan suorittaneella on konepajatekniset perusvalmiudet ja koneenasennustaidot yhdistettynä joko automaatiotekniikan tai kunnossapidon erikoisosaamiseen. Asentaja osaa soveltaa mekaniikkaa, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa työskennellessään automaatiolaitteiden parissa. Hän osaa toimia huoltoja kunnossapitotehtävissä. Hän osaa suorittaa voiteluhuollon toimenpiteitä ja käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä käyttää kunnossapitojärjestelmää ja toimia sen mukaan. Hän osaa tehdä koneiden ja laitteiden asennuksia ja korjauksia. Tutkinnon muodostuminen Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisia pakollisia tutkinnon osia ovat Asennuksen ja automaation perustyöt (15 osaamispistettä) ja Valmistustyöt (30 osaamispistettä). Näiden lisäksi opiskelija valitsee valinnaisia tutkinnon osia yhteensä 90 osaamispistettä. Näin muodostuu ammatillisten tutkinnon osien 135 osaamispisteen laajuinen osaamiskokonaisuus. Yhteiset tutkinnon osat (yhteensä 35 osaamispistettä) ovat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osaamispistettä), Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osaamispistettä), Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osaamispistettä) sekä Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osaamispistettä). 1.1. Valmistustyöt (101100) Tutkinnon osa on kaikille pakollinen ja suositellaan sijoittamaan opintojen alkuun. Tutkinnon osa on 30 osaamispisteen laajuinen ja sisältää seuraavat osaamiskokonaisuudet: Teknisen piirtämisen perusteet Materiaalit ja niiden esivalmistusvaiheiden hallinta Levytyötekniikka ja -koneiden käytön hallinta Menetelmäsuunnitelun perusteet Mitoituksen ja piirrotuksen perusteet Mittaustekniikan perusteet Mekaanisten liitosten tekeminen Hitsausprosessien ja -ohjelmien käytön perusosaaminen Lastuavien työstökoneiden käytön perusosaaminen CNC-tekniikan perusteet Tulityökortti Työturvallisuuskortti Osaamista hankitaan pääsääntöisesti itse opiskelemalla esimerkiksi tekemällä harjoitustyöt työsalissa, työmaatyöskentelyssä, työpaikalla tapahtuvana oppimisena tai harjoitusyritksessä. 1

Osaamisen kehittymisen arviointi (valmistava koulutus) Osaamisen kehittymistä arvioidaan säännöllisesti opintojen aikana. Opiskelija saa opettajalta suullista palautetta osaamisensa kehittymisestä käytännön tehtävien yhteydessä. Opiskelijaa autetaan itse asettamaan osaamistavoitteita ja arvioimaan harjoittelumäärä, joka tarvitaan tavoiteltavan osaamisen hankkimiseen. Arvioinnin menetelminä käytetään mm. opiskelijan itsearviointia, arviointikeskustelua sekä työkokeita. Erilliset opinnot arvioidaan merkinnällä S (suoritettu), kun opinnon osaamistavoitteet on saavutettu. Tutkinnon osan osaamisen arviointi Opiskelija/tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla vaatimuksien mukaiset yksinkertaiset, mutta monipuolisesti eri työvaiheita sisältävät kappaleet, sekä tekemällä niistä mittauspöytäkirjat. Valmistustöiden tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa myös Koneistuksen tai Hitsaus- ja levytöiden tutkinnonosissa, mutta arvioinnin tulee kuitenkin tapahtua tämän tutkinnon osan kriteereiden mukaisesti erillisellä arvioinnilla laajemmista tutkinnonosista. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytössä arvosanasta päätetään arviointikeskustelussa, jossa ovat läsnä opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Arviointiin kuuluu opiskelijan itsearviointi. Näytön arvosanasta päättää opettaja. Näytön arvosanan antaminen perustuu aina tutkinnon osan arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Ammattiosaamisen näytön nimi on "Valmistustyöt" ja näyttö kestää työtehtävästä sekä opiskelijan yksi riippuen kahdesta viiteen työpäivää. Näyttö voidaan suorittaa oppilaitoksessa tai työpaikalla. Näyttötodistukseen tulee maininta näyttöpaikasta. Näyttötutkinnon tutkintotilaisuus Arvioinnin tekee kolmikantainen arvioijaryhmä, johon kuuluu työnantaja-arvioija, työntekijäarvioija ja opetusalan arvioija. He tekevät tutkinnon osittain arviointipäätöksen arviointikokouksessa. Tutkinnon suorittajan itsearviointi huomioidaan arviointipäätöstä tehtäessä. Tutkinnon suorittajalle annetaan palaute arvioinnista arviointipäätöksen jälkeen. Valmistavan koulutuksen kouluttajat eivät osallistu arviointiin. Arviointiasteikko on 1-3. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa 2 konepiirustuksen perusteet ja osaa piirtää standardin mukaisen yksinkertaisen koneenpiirustuksen CAD- ohjelmalla ja tulostaa valmistuksessa tarvittavat kuvannot tunnistaa materiaalin ja osaa sahata tai leikata siitä työtä varten oikean kokoisen aihion katkaisumenetelmät ja leikata levyjä eri menetelmillä (levytyöt) valita kuhinkin työhön soveltuvan katkaisu- tai leikkausmenetelmän (koneistus) käyttää erilaisia hiomakoneita, sekä kulmata ja pyöristää levyaihioita eri materiaalien ominaisuudet, hallitsee työstötekniikat ja menetelmäsuunnittelun niin että pystyy valmistamaan yksinkertaisia kappaleita esivalmistella työn, käyttää käsityökaluja, mitoittaa ja piirottaa, sekä viimeistellä kappaleet mitata normaaleilla konepajamittavälineillä

tietää mekaanisien liitoksien käyttökohteet ja tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia hitsauksen perusteet hitsausprosessilla ja tuntee hitsausmenetelmät ja niiden käyttökohteet käyttää porakonetta, sorvia ja jyrsinkonetta CNC- käyttöisten koneiden toimintaperiaatteet ja tuntee NC-ohjelmoinnin periaatteet toimia työryhmän jäsenenä ottaen huomioon työturvallisuusasiat ja pitää huolta käyttämiensä koneiden kunnosta, sekä työympäristönsä siisteydestä ja ymmärtää perusteet laatu-, ympäristö- ja tuotannonohjausjärjestelmien vaatimuksista tietää tietotekniikan, robotiikan, digitalisaation ja pikavalmistuksen mukana tuomat mahdollisuudet tulityö- ja työturvallisuuskorttien suorittamiseen vaadittavat tiedot ja taidot Arviointi Työn kokonaisuuden hallinta 1. Työprosessien hallinta Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta työn aloituksessa Hyvä H2 tarvitsee jonkin verran ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä Kiitettävä K3 työskentelee itsenäisesti Aloitekyky ja yrittäjyys Tyydyttävä T1 kysyy tarvittaessa neuvoa Hyvä H2 pyrkii työskentelemään itsenäisesti Kiitettävä K3 työskentelee oma-aloitteisesti 3

2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu Tyydyttävä T1 osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta Hyvä H2 piirrottaa itsenäisesti Kiitettävä K3 tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla Tyydyttävä T1 käyttää työvälineitä Hyvä H2 leikkaa piirrotuksen mukaan tekee leikkurien säädöt leikattavan materiaalin mukaan Kiitettävä K3 tekee siistin leikkausjäljen Suuntaisleikkurin käyttö Tyydyttävä T1 tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattavan levyn asettelussa ja kiinnittämisessä Hyvä H2 tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla Kiitettävä K3 tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti Levyjen kulmaus ja pyöristäminen Tyydyttävä T1 tekee kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön ja -säädöt Hyvä H2 kulmaa ja pyöristää itsenäisesti ohutlevyaihioita käyttää kulmaus- ja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaisesti Kiitettävä K3 tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ainepaksuuden mukaan mitoilleen Hionta 4 Tyydyttävä T1 käyttää käsityökoneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti Hyvä H2 valitsee työhön sopivan hioma- tai katkaisulaikan

Kiitettävä K3 valitsee sopivan hioma- tai katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan tai katkaistavan raaka-aineen ominaisuudet Poraus Tyydyttävä T1 käyttää pylväs- tai säteisporakonetta Hyvä H2 tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen sekä poraa reiät mitoituksen mukaan kohdalleen Kiitettävä K3 poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä Sorvaus Tyydyttävä T1 käyttää sorvia tarkoituksenmukaisesti kiinnittää kappaleen ja terän oikein Hyvä H2 valitsee itsenäisesti työhön sopivan terän asettaa työhön sopivat työstöarvot Kiitettävä K3 valmistaa vähäisellä ohjauksella työpiirustusten mukaisen yksinkertaisen kappaleen Jyrsintä Tyydyttävä T1 kiinnittää teräpään ja käyttää jyrsinkonetta tarkoituksenmukaisesti tarvitsee vähäistä ohjausta kappaleen kiinnittämisessä Hyvä H2 valitsee työhön sopivan teräpään ja kiinnittää kappaleen itsenäisesti asettaa työhön sopivat työstöarvot Kiitettävä K3 työ etenee sujuvasti ja työpiirustusten mukainen yksinkertainen kappale valmistuu vain vähäisellä ohjauksella Polttoleikkaus Tyydyttävä T1 polttoleikkaa levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan Hyvä H2 asentaa happi-asetyleenipolttoleikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet käyttökuntoon tekee oma-aloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät Kiitettävä K3 tekee siistin polttoleikkausjäljen 5

Hitsaus Tyydyttävä T1 käyttää MAG-hitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita turvallisesti Hyvä H2 säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä hitsaa levyjen liitoshitsejä Kiitettävä K3 säätää tarvittaessa oma-aloitteisesti jännitettä ja induktanssia tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit Mittaaminen Tyydyttävä T1 käyttää tarkoituksenmukaisesti rullamittaa, työntömittaa ja harppia Hyvä H2 tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti ja luontevasti mittauksia Kiitettävä K3 tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta 6

Piirustusten ymmärtäminen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 lukee kuvantoja ja hahmottaa kappaleen piirustuksista Hyvä H2 lukee projektioita ja hitsausmerkintöjä Kiitettävä K3 lukee itsenäisesti työpiirustuksia ja ymmärtää mitoitukset ja merkinnät Materiaalituntemus Tyydyttävä T1 tunnistaa teräs-, RST- ja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät Hyvä H2 tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa Kiitettävä K3 tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä koneistuksessa ja levytöissä Koneistuksen menetelmäsuunnittelu Tyydyttävä T1 valitsee tarkoituksenmukaisen koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) Hyvä H2 valitsee työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan Kiitettävä K3 tekee yksinkertaiselle kappaleelle menetelmäsuunnitelman itsenäisesti Levytyökoneiden hallinta Tyydyttävä T1 tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista Hyvä H2 tekee kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti Kiitettävä K3 työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan Polttoleikkaus Tyydyttävä T1 tuntee polttoleikkauksen periaatteet, käytettävät kaasut ja tietää turvallisuusvaarat 7

Hyvä H2 valitsee itsenäisesti työkohteen ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen Kiitettävä K3 tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa Hitsaus Tyydyttävä T1 vaihtaa lisäainelangan lankahitsauskoneeseen Hyvä H2 asettaa lankahitsauskoneen käyttökuntoon Kiitettävä K3 tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä hitsausprosessissa Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Tyydyttävä T1 laskee pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella Hyvä H2 laskee taivutuksen ja pyöristyksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia Kiitettävä K3 mitoittaa taivutus- ja pyöristyskohtien sijoitukset ottaen huomioon ainepaksuuden 8

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusmääräyksiä huolehtii tulitöiden turvallisuuteen liittyvistä asioista käsittelee ja käyttää teollisuudessa käytettäviä kaasuja Hyvä H2 valitsee itsenäisesti turvallisimmat työtavat ja ottaa työssään huomioon muut työalueella toimivat henkilöt Kiitettävä K3 pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä Hyvä H2 kysyy tarvittaessa neuvoa Kiitettävä K3 ratkaisee työhön liittyviä ongelmia Vuorovaikutus ja yhteistyö Tyydyttävä T1 ottaa huomioon toiset työntekijät Hyvä H2 toimii vuorovaikutteisesti Kiitettävä K3 on aktiivinen työssään Ammattietiikka Tyydyttävä T1 työskentelee turvallisesti ja ottaa toiset huomioon Hyvä H2 työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineiden kunnosta hoitaa työtehtävät sovitun aikataulun mukaisesti Kiitettävä K3 työskentelee huolellisesti ja tarkasti Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla vaatimuksien mukaiset yksinkertaiset, mutta monipuolisesti eri työvaiheita sisältävät kappaleet, sekä tekemällä niistä mittauspöytäkirjat. Valmistustöiden tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa myös Koneistuksen tai Hitsaus- ja levytöiden tutkinnonosissa, mutta arvioinnin tulee kuitenkin tapahtua tämän tutkinnon osan kriteereiden mukaisesti erillisellä arvioinnilla laajemmista tutkinnonosista. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. 9

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 1.2. Asennus- ja automaatiotyöt (101101) Tutkinnon osa on kaikille pakollinen, laajuudeltaan 15 osaamispistettä ja sisältää seuraavat osaamiskokonaisuudet: Teknisten piirustusten ja kaavioiden lukeminen Alan tiedon hankinta ja soveltaminen Käsityökalujen käyttö valmistuksessa Kierteiden valmistaminen ja tunnistaminen Koneenasennuksen perusosaaminen Sähkö- ja sähkömittaustekniikan perusosaaminen Pneumatiikan ja hydrauliikan perusosaaminen Sähkömekaanisten ohjausten peruskytkentöjen hallinta Hätäensiapu 8 tuntia Osaamista hankitaan osallistumalla lähi- ja verkko-opetukseen sekä työpajatyöskentelyyn työsaleilla sekä työpaikoilla. Oppimisympäristöinä toimivat työsalit, verkko-oppimisympäristöt ja alan työpaikat. Osaamisen kehittymisen arviointi (valmistava koulutus) Osaamisen kehittymistä arvioidaan säännöllisesti opintojen aikana. Opiskelija saa opettajalta suullista palautetta osaamisensa kehittymisestä käytännön tehtävien yhteydessä. Opiskelijaa autetaan itse asettamaan osaamistavoitteita ja arvioimaan harjoittelumäärä, joka tarvitaan tavoiteltavan osaamisen hankkimiseen. Arvioinnin menetelminä käytetään mm. opiskelijan itsearviointia, arviointikeskustelua sekä työkokeita. Erilliset opinnot arvioidaan merkinnällä S (suoritettu), kun opinnon osaamistavoitteet on saavutettu. Tutkinnon osan osaamisen arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikassa/työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Erillistä tutkintotilaisuutta ei tästä osiosta tarvitse järjestää, mikäli kaikki vaadittava osaaminen tulee osoitetuksi Koneasennuksen tai Automaatioasennuksen tutkinnonosissa. Arvioinnin tulee kuitenkin tapahtua tämän tutkinnon osan kriteereiden mukaisesti erillisellä arvioinnilla laajemmista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytössä arvosanasta päätetään arviointikeskustelussa, jossa ovat läsnä opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Arviointiin kuuluu opiskelijan itsearviointi. Näytön 10

arvosanasta päättää opettaja. Näytön arvosanan antaminen perustuu aina tutkinnon osan arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Ammattiosaamisen näytön nimi on "Asennus- ja automaatiotyöt" ja näyttö kestää kahdesta viiteen työpäivää. Näyttötodistukseen tulee maininta näyttöpaikasta. Näyttötutkinnon tutkintotilaisuus Arvioinnin tekee kolmikantainen arvioijaryhmä, johon kuuluu työnantaja-arvioija, työntekijäarvioija ja opetusalan arvioija. He tekevät tutkinnon osittain arviointipäätöksen arviointikokouksessa. Tutkinnon suorittajan itsearviointi huomioidaan arviointipäätöstä tehtäessä. Tutkinnon suorittajalle annetaan palaute arvioinnista arviointipäätöksen jälkeen. Valmistavan koulutuksen kouluttajat eivät osallistu arviointiin. Arviointiasteikko on 1-3. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia, sekä yksinkertaisia sähköisiä-, pneumaattisiaja hydraulisia- kytkentäkaavioita hakea ja hyödyntää erilaisia käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita ja osaluetteloita käyttää käsityökaluja, hydraulisia/pneumaattisia- ja sähköisiä työkaluja turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä ja korjata kierteitä purkaa ja kasata yksinkertaisia koneita ja laitteita, sekä vaihtaa niihin tarvittaessa jonkin komponentin sähkötekniikan perusteet ja tietää sähkötyöturvallisuuden sekä osaa mitata yleismittarilla tietää hydrauliikan ja pneumatiikan perusteet ja käyttökohteet, sekä osaa vaihtaa niihin tarvittaessa jonkin komponentin kytkeä yksinkertaisia alle 30 V jännitteellä toimivia sähkömekaanisia ohjauksia valmiiden kuvien ja kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä tai hätäensiapukoulutusta vastaavan ensiavun annon selvittää ja raportoida tekemänsä huolto ja korjaustoimenpiteet esim. asiakkaan laskutuksen perusteeksi laatu- ja ympäristöjärjestelmien mukaisen toiminnan työpaikoilla ja oppilaitoksissa toimia asennustyöryhmän jäsenenä ottaen huomioon työturvallisuusasiat ja pitää huolta työympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä 11

Arviointi 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta Hyvä H2 tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä Kiitettävä K3 työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta Tyydyttävä T1 asentaa yksinkertaiset mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella Hyvä H2 suorittaa myös muita perusasennuksia piirustusten, ohjeiden ja neuvojen mukaan Kiitettävä K3 purkaa ja kokoaa helppoja laitekokonaisuuksia itsenäisesti 12

Mekaaniset asennukset 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 hyödyntää kokoonpanokuvia ja asennusohjeita suorittaa helpohkoja asennusmittauksia ja tekee kierreliitoksia käyttää työkaluja ja suojaimia oikein Hyvä H2 purkaa ja kokokaa yksinkertaisia laitteita tunnistaa kone-elimiä ja tietää niiden käyttökohteita Kiitettävä K3 vaihtaa komponentteja koneisiin ja laitteisiin Sähkömekaaniset asennukset (pneumatiikka, hydrauliikka ja sähkötekniikka) Tyydyttävä T1 ymmärtää yksinkertaisia sähköisiä, pneumaattisia- ja hydraulisia kytkentöjä sekä osaa käyttää yleismittaria Hyvä H2 vaihtaa laitteistoon jonkin komponentin Kiitettävä K3 kytkeä järjestelmän osaksi yksinkertaisen heikkojännitteellä toimivan ohjauksen tai siihen liittyvän anturin/rajakytkimen asennusohjeiden/ kuvan mukaisesti Työvälineiden käyttö Tyydyttävä T1 käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja Hyvä H2 tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat Kiitettävä K3 huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 tunnistaa koneissa ja laitteissa käytettäviä materiaaleja ja nesteitä Hyvä H2 käsittelee eri materiaaleja, nesteitä ja kemikaaleja oikein 13

Kiitettävä K3 tekee oikeat valinnat käyttöympäristön mukaan ja käyttää materiaaleja taloudellisesti Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 lukee ja ymmärtää yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden tuntee pneumaattiset, hydrauliset ja sähköiset peruspiirrosmerkit Hyvä H2 selvittää yksinkertaisien kytkentöjen toimintaperiaatteen ja niihin liittyvät peruskomponentit Kiitettävä K3 ymmärtää helppoja piiri- ja toimintakaavioita Laadun hallintataidot Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa Hyvä H2 tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset Kiitettävä K3 saa aikaan laadukkaan lopputuloksen Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Tyydyttävä T1 ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen Hyvä H2 päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa Kiitettävä K3 tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan 14

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusmääräyksiä Hyvä H2 työskentelee ergonomisesti oikein Kiitettävä K3 huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä T1 kysyy tarvittaessa neuvoa Hyvä H2 kykenee arvioimaan omaa työtään Kiitettävä K3 parantaa työsuoritustaan työn edetessä kykenee arvioimaan omaa työtää ja sen vaikutuksia Vuorovaikutus ja yhteistyö Tyydyttävä T1 ottaa huomioon toiset työntekijät Hyvä H2 toimii vuorovaikutteisesti Kiitettävä K3 on aktiivinen ja selviytyy vuorovaikutustilanteista Ammattietiikka Tyydyttävä T1 toimii turvallisesti ja huolehtii henkilökohtaisesta suojavarustuksesta Hyvä H2 huolehtii työvälineiden kunnosta ja huollosta Kiitettävä K3 toimii ympäristö- ja laatujärjestelmien mukaisesti Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikassa/työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Erillistä tutkintotilaisuutta ei tästä osiosta tarvitse järjestää, mikäli kaikki vaadittava osaaminen tulee osoitetuksi Koneasennuksen tai Automaatioasennuksen tutkinnonosissa. Arvioinnin tulee kuitenkin tapahtua tämän tutkinnon osan kriteereiden mukaisesti erillisellä arvioinnilla laajemmista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 15

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 1.3. Hitsaus- ja levytyöt (101113) Tutkinnon osa on levyseppähitsaajille pakollinen 15 osaamispisteen laajuinen ja sisältää seuraavat osaamiskokonaisuudet: Levy- ja teräsrakenteiden valmistaminen kuvien mukaisesti Materiaalien teknisten ominaisuuksien huomiointi valmistuksessa ja varastoinnissa Mittavälineiden oikea käyttö Kappaleiden nostojen ja siirtojen hallinta Kappaleiden esi- ja jälkikäsittely Osaamista hankitaan osallistumalla lähi- ja verkko-opetukseen sekä työpajatyöskentelyyn työsaleilla sekä työpaikoilla. Oppimisympäristöinä toimivat työsalit, verkko-oppimisympäristöt ja alan työpaikat. Osaamisen kehittymisen arviointi (valmistava koulutus) Osaamisen kehittymistä arvioidaan säännöllisesti opintojen aikana. Opiskelija saa opettajalta suullista palautetta osaamisensa kehittymisestä käytännön tehtävien yhteydessä. Opiskelijaa autetaan itse asettamaan osaamistavoitteita ja arvioimaan harjoittelumäärä, joka tarvitaan tavoiteltavan osaamisen hankkimiseen. Arvioinnin menetelminä käytetään mm. opiskelijan itsearviointia, arviointikeskustelua sekä työkokeita. Erilliset opinnot arvioidaan merkinnällä S (suoritettu), kun opinnon osaamistavoitteet on saavutettu. Tutkinnon osan osaamisen arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyn hitsauskokeet ja valmistamalla hitsausliitoksia sisältävän levytyökokonaisuuden tai osakokonaisuuksia työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytössä arvosanasta päätetään arviointikeskustelussa, jossa ovat läsnä opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Arviointiin kuuluu opiskelijan itsearviointi. Näytön arvosanasta päättää opettaja. Näytön arvosanan antaminen perustuu aina tutkinnon osan arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Ammattiosaamisen näytön nimi on "Hitsaus- ja levytyöt" ja näyttö kestää kahdesta viiteen työpäivää. Näyttötodistukseen tulee maininta näyttöpaikasta. Näyttötutkinnon tutkintotilaisuus Arvioinnin tekee kolmikantainen arvioijaryhmä, johon kuuluu työnantaja-arvioija, työntekijäarvioija ja opetusalan arvioija. He tekevät tutkinnon osittain arviointipäätöksen arviointikokouksessa. Tutkinnon suorittajan itsearviointi huomioidaan arviointipäätöstä tehtäessä. Tutkinnon suorittajalle annetaan palaute arvioinnista arviointipäätöksen jälkeen. Valmistavan koulutuksen kouluttajat eivät osallistu arviointiin. Arviointiasteikko on 1-3. 16

Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ymmärtää levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen ja laatia toimivia työvaihesuunnitelmia ja levynkäyttösuunnitelman levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa terästen eri ominaisuudet ja seosaineiden vaikutus leikkauksen ja hitsattavuuteen terästen ja valssattujen muotoprofiilien ainesmerkinnät ja käyttökohteet ominaisuuksien mukaan lämpökäsittelyjen ja pinnoitusten vaikutukset ohutlevyille kuuma- ja kylmävalssauksen erot ja ominaisuudet muokattaessa levyä materiaalien oikea varastointi, käsittely ja korroosion esto käyttää hitsaus- ja levytöissä tarvittavia mittavälinetä ja mitata niillä pituuksia, kulmia, suoruuksia, tasomaisuuksia, muotoja ja ristimittoja määritellä silmämääräisesti vaadittavan pinnanlaadun ja tehdä viimeistelytyöt käyttää puomi- ja siltanostureita ja osaa tehdä nostot ja siirrot turvallisesti käyttäen oikeita välineitä pystyy arvioimaan nostettavan kappaleen massan ja massakeskipisteen, sekä soveltuvat nostokohdat valitsee nostoon tai siirtoon oikeat välineet, kuten tarraimet, liinat, köydet, ketjut, puomit, tuet ja suojaimet kulma-, nauha- ja penkkihiomakoneen käyttö ja perushuollot, valitsee oikean koneen ja hiomavälineen valitsee oikean hiomalaikan, -nauhan tai kiven hiomavälineen ja materiaalin tunnusmerkintöjen perusteella hiomalaikan, -nauhan ja hiomakiven vaihto tarvittavine oikaisuineen sahaustyöt konesahalla, vannesahalla ja pyörösahalla leikata levyjä NC- suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet ja syöttää leikkaustyön parametrit CNC-levyleikkurille levytöissä tarvittavat poraus- ja kierteytystyöt sekä ruuviliitokset levytöissä käytettävät liitokset niittaamalla, liimaamalla tai mekaanisesti puristamalla suorittaa piirrotuksen mukaan sekä kuljetusrissojen ja harppien avulla käsivaraista termistä leikkausta, osaa arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua käyttää kulmauskonetta, nakertimia ja lävistimiä levytöissä levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat, sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset, säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita ja suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten aihioiden päiden esitaivutuksen merkitys ja suorittaa esitaivutukset ottaa huomioon levyn materiaalista, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan yhdellä kerralla suoritettavan muokkakusen laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen taivutettavalle tuotteelle suorittaa särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella 17

leikata piirustusten mukaisia yksinkertaisia muotoja CNC- leikkauskoneella tehdä levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä lukea standardin EN 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) hitsien mitoitustavat ja piirustusmerkinnät sekä hitsien tarkistusmittaukset voimassa olevan standardin EN 5817 määrittelemät ja pienahitsaukselle asetetut laatuvaatimukset suorittaa puikkohitsauksia, MIG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia hitsata voimassa olevan standardin EN 9606-1 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB sl valitsemallaan prosessilla hallitsee henkilökohtaisten suojaimien käytön sekä työmaalla työhönsä vaikuttavat määräykset työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa ohjeita ja -määräyksiä tulkita englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita, sekä selviytyy työtilanteista englannin kielellä laatu- ja ympäristöjärjestelmien mukaisen toiminnan työpaikoilla ja oppilaitoksissa toimia työryhmän jäsenenä ottaen huomioon työturvallisuusasiat ja pitää huolta työympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä Arviointi Suunnitelmallinen työskentely 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 osaa laatia työsuunnitelman, mutta tarvitsee apua ongelmatilanteissa Hyvä H2 osaa laatia työsuunnitelman Kiitettävä K3 korjaa työsuunnitelmaansa tarvittaessa ja etenee työssään suunnitelmallisesti vaiheesta toiseen Työn kokonaisuuden hallinta Tyydyttävä T1 osaa työvaiheet suoritusteknisesti, mutta tarvitsee ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä Hyvä H2 hallitsee työkokonaisuuden, mutta työpiirustuksen mukaiseen lopputulokseen päästäkseen tarvitsee joissain kohdissa ohjausta Kiitettävä K3 valmistaa itsenäisesti työpiirustuksen mukaisen levytyökokonaisuuden Aloitekyky ja yrittäjyys Tyydyttävä T1 kysyy tarvittaessa neuvoa 18 Hyvä H2 on aktiivinen ja yritteliäs Kiitettävä K3 työskentelee oma-aloitteisesti, on kustannustietoinen ja etsii vaihtoehtoisia ratkaisuja

Levytyökoneiden käyttö 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 osaa käyttää levytyökoneita monipuolisesti käyttää levyalan CNC- koneita pienellä avustuksella Hyvä H2 leikkaa, polttoleikkaa, kulmata, pyöristää ja särmää työkappaleita, joissa on karkeat työtapakohtaiset toleranssit hyödyntää levyalan CNC- koneita valmistustöissä Kiitettävä K3 valmistaa itsenäisesti useasta osasta koostuvia levytyökappaleita levyalan CNC- koneiden peruskäyttö Terminen leikkaus Tyydyttävä T1 osaa polttoleikkauksen teknisen suorituksen Hyvä H2 tekee termiset leikkaukset työpiirustusten mukaan Kiitettävä K3 tekee termiset leikkaukset siistillä työjäljellä Hitsaus Tyydyttävä T1 osaa hitsausprosessin suoritustekniset perusteet ja osaa käyttää hitsauskonetta hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PA Hyvä H2 osaa käyttää hitsauskoneita niin, että pystyy lähes kaikissa tilanteissa itsenäisesti suorittamaan tarvittavat säätötoimenpiteet hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PA ja PB Kiitettävä K3 osaa tehdä itsenäisesti tarvittavat hitsauksen edellyttämät valinnat ja säätötoimenpiteet hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PA, PB ja PF sl Materiaalin hallinta 19

Tyydyttävä T1 tunnistaa ja käsittelee materiaaleja oikein Hyvä H2 tunnistaa eri standardien mukaiset materiaalimerkinnät ja tiedää niiden ominaisuudet pystyy työpiirustuksen perusteella ohjatusti valitsemaan työhönsä soveltuvat materiaaliaihiot Kiitettävä K3 osaa työpiirustuksen perusteella valita itsenäisesti materiaalit ja aihioiden mitat ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista Laadunvarmistus Tyydyttävä T1 tunnistaa valmistuskuvissa olevat toleranssit ja hitsausmerkinnät Hyvä H2 valitsee tarkoituksenmukaiset mittavälineet ja huolehtii niiden kunnosta Kiitettävä K3 osaa mitata työkappaleen eri tekovaiheissa ja suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset sekä osaa arvioida mittaustuloksen oikeellisuutta 20

Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 osaa keskeisimmät piirrosmerkit Hyvä H2 tietää hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja esitystavat Kiitettävä K3 osaa hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja tulkitsee niitä oikein Hitsaus Tyydyttävä T1 tietää yleisimmät hitsausvirheet Hyvä H2 tunnistaa työssään yleisimmät hitsausvirheet Kiitettävä K3 tunnistaa hitsausvirheet itsenäisesti ja osaa välttää niitä Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Tyydyttävä T1 pystyy laskemaan lieriön ja särmättävän kappaleen oikaistun pituuden Hyvä H2 osaa leikkaamisessa, särmäämisessä ja pyöristämisessä tarvittavan matematiikan Kiitettävä K3 osaa mittauksissa ja korjaustoimenpiteissä tarvittavaa matematiikkaa 21

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusohjeita Hyvä H2 työskentelee ergonomisesti oikein Kiitettävä K3 pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä Hyvä H2 etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna Kiitettävä K3 ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti analysoi ja arvioi omaa työtään työsuorituksen aikana sekä korjaa työsuoritustaan suunnitelman mukaiseksi Vuorovaikutus- ja yhteistyö Tyydyttävä T1 ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä Hyvä H2 on joustava ja yhteistyökykyinen selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä Kiitettävä K3 on aktiivinen ja aloitteellinen hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä Ammattietiikka Tyydyttävä T1 käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita käytettävää materiaalia Hyvä H2 työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden huolloista Kiitettävä K3 työskentelee huolellisesti ja tarkasti Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyn hitsauskokeet ja valmistamalla hitsausliitoksia sisältävän levytyökokonaisuuden tai osakokonaisuuksia työpaikalla. 22

Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 1.4. Koneistus (101106) Tutkinnon osa on koneistajille pakollinen 30 osaamispisteen laajuinen ja sisältää seuraavat osaamiskokonaisuudet: Työstökoneiden turvallinen käyttö CNC-ohjelmoinnin ja -koneistuksen perusteet Valmistusteknisten toleranssien käyttö Työstöarvojen laskeminen ja määrittäminen Mittakellojen käyttäminen Menetelmä- ja kiinnitystekniikan hallinta tuotannossa Erikoismateriaalien koneistaminen Työstökone- ja työkaluhuolto Konepajamittaukset ja dokumentoinnin hallinta Osaamista hankitaan osallistumalla lähi- ja verkko-opetukseen sekä työpajatyöskentelyyn työsaleilla sekä työpaikoilla. Oppimisympäristöinä toimivat työsalit, verkko-oppimisympäristöt ja alan työpaikat. Osaamisen kehittymisen arviointi (valmistava koulutus) Osaamisen kehittymistä arvioidaan säännöllisesti opintojen aikana. Opiskelija saa opettajalta suullista palautetta osaamisensa kehittymisestä käytännön tehtävien yhteydessä. Opiskelijaa autetaan itse asettamaan osaamistavoitteita ja arvioimaan harjoittelumäärä, joka tarvitaan tavoiteltavan osaamisen hankkimiseen. Arvioinnin menetelminä käytetään mm. opiskelijan itsearviointia, arviointikeskustelua sekä työkokeita. Erilliset opinnot arvioidaan merkinnällä S (suoritettu), kun opinnon osaamistavoitteet on saavutettu. Tutkinnon osan osaamisen arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ammattitaitovaatimuksiin nähden riittävän monipuolisia kappaleita eri tyyppisillä työstökoneilla, joiden koneistuksessa tulee osoitettua koneistuksen periaatteiden sekä eri työstötapojen ja CNC -koneistuksen ammattitaitovaatimusten mukainen hallinta. Valmistukseen liittyen osaaminen osoitetaan mittaamisessa ja muussa laadunvarmistuksessa sekä mittauspöytäkirjan laatimisessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Ammattiosaamisen näyttö 23

Ammattiosaamisen näytössä arvosanasta päätetään arviointikeskustelussa, jossa ovat läsnä opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Arviointiin kuuluu opiskelijan itsearviointi. Näytön arvosanasta päättää opettaja. Näytön arvosanan antaminen perustuu aina tutkinnon osan arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Ammattiosaamisen näytön nimi on "Koneistus" ja näyttö kestää kahdesta viiteen työpäivää. Näyttötodistukseen tulee maininta näyttöpaikasta. Näyttötutkinnon tutkintotilaisuus Arvioinnin tekee kolmikantainen arvioijaryhmä, johon kuuluu työnantaja-arvioija, työntekijäarvioija ja opetusalan arvioija. He tekevät tutkinnon osittain arviointipäätöksen arviointikokouksessa. Tutkinnon suorittajan itsearviointi huomioidaan arviointipäätöstä tehtäessä. Tutkinnon suorittajalle annetaan palaute arvioinnista arviointipäätöksen jälkeen. Valmistavan koulutuksen kouluttajat eivät osallistu arviointiin. Arviointiasteikko on 1-3. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää kärkisorveja, jyrsinkoneita ja porakoneita sekä CNC -ohjattuja työstökoneita turvallisesti CNC -ohjelmoinnin perusteet sekä mitata ja asettaa työkalut ja nollapisteet ja ajaa valmiita CNC -ohjelmia työstökoneella lukea sovitemitoilla, muoto- ja sijaintitoleransseilla ja pinnankarheusvaatimuksilla toleroituja konepiirustuksia ja valmistaa niiden mukaan kappaleita tarkkuusvaatimukseen ISO 2768- m erityyppisillä työstökoneilla koneistamalla teknisen laskennan ja trigonometrian niin, että pystyy laskemaan oikeat työstöarvot ja selvittämään mittoja sekä kulmia konepiirustuksista valmistaa ja käyttää tarvittavia työlaitteita ja apukoneistuksia kellottaa kiinnittimet ja työstettävä kappaleet niiden käännön ja irrottamisen jälkeen työstötekniikan ja menetelmäsuunnittelun niin, että pystyy valmistamaan useamman kiinnityksen vaativia monimuotoisia kappaleita taloudellisesti koneistaa rakenneterästen lisäksi muita materiaaleja sekä tietää lämpökäsiteltyjen ja erikoislujien terästen, ei rautametallien ja muiden materiaalien ominaisuuksia koneistettaessa tehdä perushuollot, tarkistukset ja pienemmät kunnostukset käyttämillensä työstökoneille työkaluhuollon, oikean käytön ja säilytyksen terille, kiinnittimille ja pitimille mitata konepajoissa käytössä olevilla mekaanisilla mittavälineillä pituusmittoja, kulmia ja muotoja sekä tunnistaa pinnankarheuden ja laatia mittauspöytäkirjan tarkistaa mittavälineen, ymmärtää kalibroinnin ja puhtauden merkityksen sekä osaa käyttää, huoltaa ja säilyttää mittavälineitä oikein varmistaa työnsä laadun niin, että se vastaa työpiirustusten ja annettujen ohjeiden laatuvaatimuksia toimia työssään taloudellisesti ja kustannustehokkaasti työturvallisuusmääräykset ja ohjeet sekä noudattaa niitä toimia huolehtien työsuojelusta sekä omasta terveydestään ja työkyvystään käyttää konesuojalaitteita ja henkilönsuojaimia ja huolehtii niiden kunnosta havainnoida ja raportoida työskentelyä haittaavista häiriöistä ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista huolehtia työpisteen ympäristönsuojelusta sekä toteuttaa lajittelun tarkoituksenmukaisesti englanniksi alalla tarvittavan sanastoa niin, että selviytyy työtilanteista ja pystyy hyödyntämään työssään vieraskielistä materiaalia 24

Arviointi 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 tarvitsee jonkin verran ohjausta työsuunnitelman laadinnassa Hyvä H2 suunnittelee työkappaleen kiinnitykset, työstöjärjestyksen ja terien valinnat Kiitettävä K3 työskentelee suunnitelmallisesti ja muuttaa suunnitelmaa tarvittaessa Työn kokonaisuuden hallinta Tyydyttävä T1 valmistaa kappaleen, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta valmis kappale on työpiirustuksen mukainen, mutta toleranssien täyttymisessä voi olla pieniä puutteita Hyvä H2 hallitsee koneistuskokonaisuuden, mutta tarvitsee neuvoja ongelmatilanteissa valmis kappale on työpiirustuksen mukainen, toleransseissa pieniä puutteita Kiitettävä K3 valmistaa kappaleen itsenäisesti ja suunnitelmallisesti valmis kappale on työpiirustuksen mukainen, toleranssien sisällä ja kaikilta yksityiskohdiltaan viimeistelty Aloitekyky ja yrittäjyys Tyydyttävä T1 on yritteliäs ja kysyy tarvittaessa neuvoa Hyvä H2 tekee työtä taloudellisesti ja joutuisasti Kiitettävä K3 työskentelee oma- aloitteisesti ja kustannustehokkaasti 25

2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Sorvaus Tyydyttävä T1 sorvaa sisä- ja ulkopuolisia lieriöpintoja sekä olakkeita, pistää uria, kääntää ja kiinnittää uudelleen kappaleen, mutta tarvitsee jonkin verran ohjausta esim. terävalinnoissa Hyvä H2 sorvaa lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä ja pyöristyksiä, pistää uria, tekee kierteen, mutta tarvitsee joissain ongelmatilanteissa ohjausta Kiitettävä K3 sorvaa itsenäisesti erilaisia kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä, ulkopuolisia kierteitä ja pistää uria Jyrsintä Tyydyttävä T1 tekee tasopintojen jyrsintää ja kääntää ja kiinnittää uudelleen kappaleen, mutta saattaa tarvita opastusta esim. oikeiden työstöarvojen ja työkalujen valinnassa Hyvä H2 kiinnittää tavallisen kappaleen ja valitsee terätyökalun tarkoituksenmukaisesti sekä suorittaa jyrsinnän itsenäisesti, mutta saattaa tarvita ohjausta monimuotoisemmissa kappaleissa Kiitettävä K3 tekee kiinnitykset, terävalinnat, jyrsinnät ja tarvittavat kierteytykset itsenäisesti myös monimuotoisiin kappaleisiin, joissa on mm. viisteitä ja kiilauria CNC-koneistus Tyydyttävä T1 tuntee CNC -tekniikan perusteet ja käyttää valmiita CNC -ohjelmia työstökoneella, kiinnittää kappaleen sekä asettaa nollapisteen Hyvä H2 kääntää ja kiinnittää uudelleen kappaleen ja tekee mittaukset sekä asettaa työkalut ja nollapisteet Kiitettävä K3 tekee tarvittaessa nollapistemuutokset ja käyttää työkalukorjaimia sekä tekee muita korjauksia ohjelmaan Työstöarvot 26

Tyydyttävä T1 määrittää työstöarvoja, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta Hyvä H2 määrittää työstöarvoja oikein, mutta joutuu kysymään joskus neuvoja Kiitettävä K3 määrittää itsenäisesti taloudelliset työstöarvot eri terille ja materiaaleille Terien ja työkalujen käyttö Tyydyttävä T1 käyttää työhön soveltuvia teriä ja työkaluja Hyvä H2 tekee tarkoituksenmukaiset terä- ja työkaluvalinnat ja huolehtii niiden kunnosta Kiitettävä K3 huolehtii itsenäisesti terien ja työkalujen kunnosta, niiden järjestyksestä ja käytettävyydestä Mittaaminen Tyydyttävä T1 käyttää eri mittavälineitä tarkoituksenmukaisesti ja säilyttää ne huolellisesti, osaa tarkistusmitata käyttämänsä mittavälineet Hyvä H2 tekee pituusmittaukset 0,01 mm tarkkuudella, huolehtii mittavälineiden kunnosta ja kalibroinneista sekä huoltaa mittavälineet tarkoituksenmukaisesti Kiitettävä K3 osaa käyttää mittapaloja, mitata kulmia ja muotoja sekä ottaa huomioon mittauksen epävarmuustekijöitä ja tehdä päivittäiskalibrointeja 27

Työpiirustusten ymmärtäminen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 tunnistaa mitoitusmerkinnät ja tavallisimmat toleranssi- ja pinnanlaatumerkinnät sekä ymmärtää tavallisia konepiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen kappaleen Hyvä H2 tulkitsee konenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia ja niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä Kiitettävä K3 hahmottaa nopeasti työpiirustuksista valmistettavan kappaleen, sen pituusmitat, sovitteet, vaadittavat toleranssit ja pinnanlaatuvaatimukset Laadunhallinta Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta vaadittavan laadun aikaansaamiseksi valmistuksessa, pystyy laatimaan mittauspöytäkirjan Hyvä H2 valmistaa laatuvaatimukset täyttäviä kappaleita Kiitettävä K3 valmistaa laatuvaatimusten mukaisia kappaleita ja ymmärtää laadun taloudellisen merkityksen Materiaalitekniikka Tyydyttävä T1 tunnistaa tavalliset koneistettavat materiaalit ja tietää niiden työstöominaisuuksia Hyvä H2 tunnistaa myös erikoismateriaaleja ja osaa selvittää niiden työstöominaisuudet Kiitettävä K3 tietää myös erikoismateriaalien työstöominaisuuksia Matematiikka ja luonnontieteet 28 Tyydyttävä T1 osaa funkitolaskimella laskea työstöarvoja ja pythagoran lauseen avulla kolmioiden sivuja, sekä tekee työssä muita tarvittavia laskutoimituksia Hyvä H2 osaa tangenttilauseen avulla laskea reikäpiirin koordinaatit ja soveltaa joissain tilanteissa matemaattis-

luonnontieteellistä osaamistaan työsuorituksissaan Kiitettävä K3 selviytyy työssään tarvittavista laskutoimituksista, osaa käyttää ja muuntaa matemaattisia kaavoja, hyödyntää yleisesti matemaattisluonnontieteellistä osaamistaan työssään Englannin kielen taito Tyydyttävä T1 tuntee tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä Hyvä H2 ymmärtää keskeiset asiat suullisista ja kirjallisista ohjeista sekä tulee toimeen tavallisessa työpaikkakeskustelussa Kiitettävä K3 ymmärtää englanninkielisiä ohjeita ja osaa tavallisen työpaikkaviestinnän englannin kielellä 29

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita käyttää konekohtaisia suojalaitteita sekä henkilönsuojaimia tarvittaessa ilmoittaa havaitsemistaan työturvallisuuteen liittyvistä puutteista Hyvä H2 varmistaa kappaleen ja terien kiinnityksen aina ennen aloitusta huolehtii koneiden suojalaitteista ja henkilönsuojainten kunnosta kaikissa tilanteissa tekee havaintoja työsuojeluun liittyvistä puutteista sekä ilmoittaa niistä Kiitettävä K3 pitää työpaikkansa, koneet ja työvälineet siisteinä ja järjestyksessä tekee työtä ergonomisesti oikein ja huolehtii omasta vireydestään ja työkyvystään on aktiivinen työterveyteen ja työkykyyn liittyvissä asioissa Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä arvioi omaa työtään Hyvä H2 etsii tietoa, mutta tarvitsee apua vaikeimpien ongelmien ratkaisussa ei tee samaa virhettä kahta kertaa Kiitettävä K3 ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti muuttaa toimintatapojaan työn kuluessa niin, että suoritus paranee Vuorovaikutus- ja yhteistyö Tyydyttävä T1 ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä tunnistaa oman osaamattomuutensa ja osaa pyytää apua 30 Hyvä H2 on joustava ja yhteistyökykyinen selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä toimii yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti Kiitettävä K3 on aktiivinen ja aloitteellinen