Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina avautunut 2007 Henkilöliikenteessä matka-aikojen lyhentäminen ajonopeuksia nostamalla (160/200 km/h) parantaa kilpailukykyä Täsmällisyys tärkeää
Rautatieliikenne keskittyy ja ruuhkautuu 3993 138 155 10093 95 58 234 155 920 287 254 1903 1276 1273 3304 1037 53 1482 255 75 3339 58 16 2585 3511 868 3949 70 155 47 389 116 672 4090 460 6750 25 21 148 1017 413 2546 2375 2092 1904 2099 31 46 771 1674 760 5253 4935 543 5749 6533 660 1187 1602 904 2608 3566 1184 8 242 236 933 107 3752 2890 2784 1632 2130 196 665 1294 1234 36 1754 214 336 2089 4486 4428 1963 5148 1687 319 4623 4173 5174 4574 276 242 703 6180 2997 136 1550 1581 1196 862 1549 1656 5632 4127 4269 788 684 72 119 86 769 825 3998 907 700 1018 709 1324 3894 2744 34 7 2719 495 261 3890 2166 4935 105 4101 291 155 43 596 Turku 3900 Naantali 7200 Rauma 6600 Pori 5800 Hanko 4200 Uusikaupunki 1500 Koverhar 1400 Sköldvik 19700 Helsinki 11700 Hamina 5200 Inkoo 1900 Pietarsaari 1500 Kaskinen 1900 Raahe 6100 Kokkola 5300 Oulu 3000 Tornio 1900 Kemi 2700 Vaasa 1400 Loviisa 1100 Kotka 9600 Parainen 1100 Saimaan kanava 2100 1905 1418 3453 2733 Vilkkaimmilla reiteillä riittämätön välityskyky estää tavaraliikenteen lisäämisen nykyisestä ROVANIEMI KUOPIO SEINÄJOKI VAASA PORI TURKU IMATRA OULU RIIHIMÄKI IISALMI MIKKELI HANKO HELSINKI KOUVOLA 65 25 30 135 185 385 565 310 LIEKSA NURMES 20 45 KONTIOMÄKI PARIKKALA SAVONLINNA VARKAUS 95 115 50 LAPPEENRANTA 395 PIEKSÄ- MÄKI 640 ORIVESI 35 110 820 525 615 LAHTI 515 KOTKA YLIVIESKA KOKKOLA 930 1130 350 PARKANO 1730 1790 265 4035 TOIJALA 3685 620 KARJAA 130 HAAPAMÄKI KEMIJÄRVI KOLARI KEMI 900 PIETARI 337 305 60 VILPPULA TAMPERE 5600 1870 1450 JYVÄSKYLÄ JOENSUU 950 LUUMÄKI 765 1270 100 1105 375 675 1570 KERAVA 4925 120
Turvalaitteet ja liikenteenohjaus Liikenteenohjaus varmistaa turvallisen ja tehokkaan liikennöinnin Turvalaitteet pienentävät onnettomuusriskiä Automatisointi vähentää liikenteenohjauksen työmäärää (506 htv)
Toimenpiteitä Helsingistä Länteen JKV rakennetaan Hyvinkää-Hanko ja samalla uusi liikennepaikka Haimoo Rantaradalla peruskorjattavaa (käynnissä) Pohjarakenteet, tunnelit, päällysrakenne,siltoja Täsmällisyyteen vaikuttavat kaapeloinnit, turvalaitteiden tekniikan parantaminen Jatkosähköistyksestä uusi arviointi Paljon toiminnallista suunnittelua
Helsinki Turku (ELSA) esiselvitys
Seuranta- ja ohjausryhmän johtopäätökset 1. Nopean junayhteyden kehittäminen perustuu toistaiseksi nykyisen radan parantamiseen. Ratahallintokeskuksen tulee selvittää nykyisen rantaradan kaukoliikenteen nopeuttamisen mahdollisuudet koko yhteysvälillä Helsinki - Turku ja taajamaliikenteen kehittämisen edellyttämät toimet Leppävaara - Karjaa ja Salo - Turku osuuksilla. 2. Uusi nopea junayhteys on tarpeen sisällyttää maankäytön suunnitelmiin pitkän aikavälin varauksena ottaen huomioon Helsinki - Turku -yhteysvälin strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä. Uuden radan linjaus ja vaikutukset on selvitettävä. 3. Välillä Turku - Salo varaudutaan kaksoisraiteeseen nykyiseen rataan tukeutuen. Paimio - Piikkiö -rataoikaisuista voidaan luopua. 4. Välillä Salo - Espoo varaudutaan uuteen Lohjan kautta kulkevaan linjaukseen. Välillä Salo - Lohja Ratahallintokeskus ja kaavoitusviranomaiset selvittävät linjauksen. Välillä Lohja - Espoo ratayhteys perustuu Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maa-kuntakaavassa olevaan, moottoritietä myötäilevään varaukseen (vaihtoehto 2B). Vanhas-ta ELSA-ratavarauksesta voidaan luopua välillä Lohja - Espoo. 5. Suurnopeaan (300 km/h) tai Turun suunnasta lentoaseman kautta kulkevaan ratayhteyteen ei ole tarvetta varautua. 6. Liikenne- ja viestintäministeriön tulee laadittujen selvitysten ja lausuntojen pohjalta tehdä päätös tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja niiden ohjeellisesta aikataulusta.
Etelä-Suomen ratahankkeita ESPOON KAUPUNKIRATA Leppävaaran ja Espoon välisen osuuden rakentaminen kaksiraiteisesta neliraiteiseksi Yleissuunnitelma valmis Rakentamiskustannukset 120 milj. euroa Rata on mahdollista saada käyttöön 5 vuoden kuluttua rakentamispäätöksestä Radan rakennustyöt voidaan aloittaa 1,5 vuoden suunnittelujakson jälkeen. Suunnitteluaika on 2 vuotta ja rakentamisaika 3,5 vuotta
Liikenteen haasteita Tasoristeysten vähentäminen Globalisoituminen Ilmaston muutos Liikenneturvallisuus Verkottunut toiminta Kaupungistuminen Ikärakenteen muutos Maaseudun autioituminen Rataverkon laajuus? Kuljetusolosuhteiden parantaminen (välityskyky, kantavuus) Matka-aikojen lyhentäminen (välityskyky, nopeus)