Hallitus vuonna 2016

TAMMISAARI-POHJAN KALASTUSALUE VUOSIKERTOMUS 2016 kalastusalueen ohjesääntöjen mukaan PERUSTIEDOT Tammisaari-Pohjan kalastusalueen perustava kokous pidettiin 19.11.2014, jolloin Ekenäs-Snappertunan kalastusalue ja Pohjan kalastusalueet yhdistettiin. Kalastusalue joka aloitti toimintansa 1.1.2015, toimii Länsi- Uudellamaalla Raaseporin kaupungissa ja Lönnhammar nimisessä kylässä Lohjan kaupungissa. Kalastusalueeseen kuuluu saaristoalueita Hangon kaupungin rajalta lännessä Inkoon kunnan rajalle idässä ja pohjoisessa Pohjanpitäjänlahden pohjoisrantaan. Kalastusalueeseen kuuluvat myös seuraavat sisävesialueet: Raaseporin joki, Mustion joki Åkerforsenista jokisuulle, Fiskarsin joki, osia Määrjärvestä ja Seljänalasesta, Simijärvi, Degersjö, Kullasjö, Grabbskog Storträsk, osia Brukträsketin vesistöstä, Marsjön, Källträsk sekä Högbensjönin ja Läppträskin läntiset osat. Kalastusalueen vedenomistajarekisterin 8.2.2017 mukaan kalastusalueella on 1 412 kiinteistöä, joista 296 yhteisiä ja 1 116 jaettuja. Vedenomistajia on 1 192, ajatellen että yhteisvesialue tai yhteisomistettu alue on yksi omistaja, vaikka vesialueella todellisuudessa voi olla kymmeniä tai satoja osakkaita. Kalastusalueella ei ole osakkaidensa lukumäärästä kattavia tietoja. Näistä 1 192 omistajista, 110:llä on 50 ha tai enemmän vesialuetta ja näistä 6:lla on 500 1 000 ha vesialuetta ja 6:lla enemmän kuin 1 000 ha. Varsinais Suomen ELY-keskuksen, Kalatalouspalvelujen aluetoimisto Helsingissä on 12.2.2015 (Dnro 175/5730-2015) vahvistanut kalastusalueen voimassa olevia sääntöjä. HALLINTO Vuosikokoukset Kalastusalueen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 13.4 Novian tiloissa Tammisaaressa. Vuosikokoukseen, jossa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, osallistui 8 äänioikeutettua jäsentä tai heidän valtuuttama edustajansa sekä 4 muuta henkilöä. Kokouksen jälkeen väitöskirjan tekijä Henri Jokinen kertoi kampelatutkimuksestaan. Hallitus Hallitus on kokoontunut kolme kertaa vuonna 2016. Kokoukset pidettiin Tammisaaressa ja Fiskarsissa. Hallitus on valinnut Magnus Nylund kalastusalueen nimenkirjoittajaksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ollessa estyneitä. Hallitus vuonna 2016 Nimi Tehtävä Edustaa Osallistunut Erovuorossa kokouksiin vuosikokouksessa Tomas Gripenberg Puheenjohtaja Pohja 2 2017 Henrik Lundberg Varapuheenjohtaja Tammisaari 3 2018 Thomas Alm Jäsen Pohja 2 2019 Bengt Dunderfelt Jäsen Tammisaari 2 2019 Magnus Nylund Jäsen Tammisaari 3 2018 Thomas Stenström Jäsen Pohja 3 2018 Roger Takolander Jäsen Tammisaari 3 2018 Henric Öhman Jäsen Tammisaari 2 2017 Jan Westerholm jäsen Paikalliset 2 ammattikalastajajärjestöt 2019 Björn Lindholm jäsen Paikalliset vapaaaikakalastusjärjestöt 3 2017 Rolf Rejström varajäsen I Tammisaari 2 2017 Ernst Knape varajäsen I Pohja 1 2018 Jan Erik Öhman, 0 varajäsen II Tammisaari vuosikokoukseen Bo-Eric Forstén, 1 varajäsen II Tammisaari vuosikokouksesta 2018 Seppo Siltala varajäsen II Pohja 1 2019 Hallituksen jäsenille ja varajäsenille on maksettu kokouspalkkiota 60 /kokous, kokouksen puheenjohtajalle on

maksettu 100 /kokous ja hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiota 300. Sida 2/7 Toimitsijat Vuosikokous valitsi Lars Ove Backman HTM tilintarkastajaksi ja Karl Erik Holmberg, HTM varatilintarkastajaksi. Kalastusalue on ostanut isännöitsijäpalvelun F:ma Gabi Lindholm T:mi:lta. Gabriella Lindholm on toiminut isännöitsijänä. Isännöitsijä on internetin välityksellä hoitanut talousasioita Tammisaaren Säästöpankin kanssa. Kalastusalue on palkannut Björn Lindholm hoitamaan kalastuksenvalvontaa vuonna 2016 ja Tommy Ahlqvist osan vuotta. Lisäksi Henrik Lundberg on kalastusalueen valtuuttama talkoo-valvoja. Ilmoituselimet Kalastusalueen virallinen ilmoitustaulu on osoitteessa Raaseporin kaupunginkanslia, Raatihuoneentori, 10611 Raasepori. Kalastusalueen vuosikokouskuulutukset ovat olleet kalastusalueen ilmoitustaululla ja julkaistu seuraavissa lehdissä; Västra Nyland, Etelä Uusimaa ja Virallinen lehti. Jäsenyys Tammisaari-Pohjan kalastusalue on alueellisen neuvontajärjestön Nylands Fiskarförbund r.y:n jäsen. Arkistointi Ekenäs-Snappertunan kalastusalue on sopinut Raaseporin kaupungin kanssa kalastusalueen arkistomateriaalin säilytyksestä kaupungin arkistossa. Pohjan kalastusalue on siirtänyt kalastusalueen dokumentteja vuosilta 1983-2005 Pohjan paikallishistorialliseen arkistoon sopimuksella 2.12.2010. Arkisto on avoinna yleisölle. TALOUS Toimintavuoden tulos Tammisaari-Pohjan kalastusalue rahoitti vuoden 2016 toimintaansa Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalveluryhmän myöntämällä toiminta-avustuksella (jäljempänä ELY-keskus), 12 861, korvauksilla jotka 30 :n säännön mukaan jää kalastusalueelle 6 120,42, vedenomistajien luovuttamilla varoilla 4 929,10, kymmenen vuotta Aluehallintovirastossa talletettuina olleilla kalastuskorvausvaroilla 86 754,59, ELYkeskuksen kartan laatimiseen myönnetyillä edistämismäärärahoilla 2 000, valvontatuotoilla 500 ja korkotuloilla 6 662,57. Kalastusalueen tulot olivat yhteensä 119 827,68. Varsinaisen toiminnan kulut, kuten kalavesienhoito ja valvonta, oli 23 989,24 ja hallinnon kulut kuten vuosikokous-, hallitus- ja isännöitsijäkustannukset, oli 22 344,14. Kalastusalueen oma pääoma 31.12.2016 on 227 774,67. Toimintavuoden ylijäämä on 73 494,30. Hallitus esittää, että ylijäämä viedään voitto- ja tappiotilille. Taseen loppusummasta, 479 723,78, 50 % koostuu Etelä Suomen Aluehallintovirastoon talletetuista varoista 193 177 tai varoista joita tulee tallettaa ELY-keskukseen 46 260,20. Tammisaari-Snappertunan kalastusalueen vuosikokous päätti 28.3.2012, että kalastusalue perustaa säätiön saariston ja sen asukkaiden hyväksi nykyisen kalastusalueen rajojen puitteissa. Hallitus hyväksyi vuonna 2013 omavaraisen säätiön säännöt ja siirsi 50 000 euroa kalastusalueen omasta pääomasta säätiölle. Vuosikokous 15.4.2014 päätti, lisätä säätiön pääomaa 25 000 eurolla, mikä tehtiin 30.9.2014. Säätiön pääoma oli 76 975,31 31.12.2016. Rahaa ei ole jaettu. Kalastuskorvauksia vedenomistajille Uusi kalastuslaki astui voimaan 1.1.2016. Sen myötä kalastuskorttivaroja, n.k. vedenomistajakorvauksia, onki- ja pilkkikalastuksesta ei enää jaeta vedenomistajille. Vuonna 2015 jaettava summa oli 6 877,65 Kalastusalue on saanut edelleen vedenomistajille jaettavaksi: 59 142 viehekalastusvaroja vuodelta 2015. Kalastusalue on vuoden 2016 aikana maksanut yhteensä 51 076,86 viehekalastuskorvauksia 47 vedenomistajalle, vuoden 2014 korvauksia 26 483,07 ja vuoden 2015 korvauksia 24 593,79. Valtio maksoi vuoden 2014 korvaukset kalastusalueen tilille 5.2.2016. Edellisen kalastuslain mukaan ne korvaukset, jotka yltävät korkeintaan 30 :oon, jäävät kalastusalueen käyttöön. Rajasumma nousee vuonna 2017 vuoden 2016 korvauksien osalta 50 :oon. Vedenomistajakorvauksen poisjääminen, nostettu rajasumma ja se ettei uutta kalastonhoitomaksua ole lunastettu Valtion arvioimassa määrin, tulee näkymään kokonaisuudessaan vedenomistajilla vuonna 2017.

Sida 3/7 Kalastusalue on Etelä Suomen Aluehallintovirastoon tallettanut varoja alla olevan taulukon mukaisesti. Kyse on vedenomistajille kuuluvista varoista, joihin kalastusalue ei ole saanut yhteyttä. Ottamalla kalastusalueeseen yhteyttä, vedenomistaja voi 10 vuoden aikana talletuspäivästä, nostaa korvauksiaan aluehallintovirastosta. Tämän jälkeen kalastusalue voi vuoden sisällä nostaa varat itselleen. Talletus päivämäärä Talletukset aluehallintovirastoon, varoja joista ei ole sovittu Talletettu Nostettu Kalastusalue summa vuonna 2016 Saldo 31.12.2016 13.6.2006 Tammisaari-Snappertuna 92 599,75 89 495,32 0 22.4.2008 Pohja 12 433,39 0 12 433,39 31.12.2008 Tammisaari-Snappertuna 33 027,02 3 963,84 28 505,67 31.12.2010 Tammisaari-Snappertuna 41 784,11 4 247,06 36 932,94 30.12.2013 Tammisaari-Snappertuna 65 317,36 6 887,59 58 429,77 31.12.2013 Pohja 11 484,70 0 11 484,70 29.12.2014 Pohja 2 080,62 0 2 080,62 30.12.2014 Tammisaari-Snappertuna 47 410,38 4 773,40 42 636,98 29.12.2015 Tammisaari-Pohja 886,37 0 886,37 Yhteensä 307 023,70 109 580,65 193 177,00 Ero Talletussumman ja Saldon välillä 31.12.2016 johtuu siitä että vedenomistajia on vuoden aikana ottanut kalastusalueeseen yhteyttä ja nostaneet heille kuuluvia korvauksia aluehallintovirastosta. Vuoden 2016 aikana yksi vedenomistaja on anonut maksatusta aluehallintovirastolta ja kalastusalue on nostanut talletuksen vuodelta 2006. TOIMINTA Kalavesien hoito Kalastusalue on vuoden aikana istuttanut meritaimenta, ankeriasta ja siikaa yhteensä 8 699,99 :lla. Taimenet on tilattu Suomenlahden Meritaimentoimikunnalta. Rasvaeväleikatut kalat ovat Savon Taimenen, Rautalammella kasvattamia Isojoen kantaa. Taimenten, 2 840 kpl keskipituus oli n. 23 cm ja keskipaino 114,7 124 g. Kalat istutettiin 25 huhtikuuta Baggöössä. Ankeriaat ovat olleet Silver eel:llä karanteenissa Ruotsissa ja tilattu Nylands Fiskarförbundilta. Kalat istutettiin Raaseporin joen suulle 30 elokuuta. Kalastusalue istutti 1 000 ankeriasta joiden keskipaino oli 1 g ja keskipituus 10 cm. Siianistutukset järjesti Fiskarsin kalastusyhdistys Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton välityksellä. Kalastusalue osallistui rahoitukseen 2 000 :lla. Yhteensä istutettiin 9 461 kpl Rautalammi-reitin kantaa olevaa, yhden kesän vanhaa, keskipituudeltaan 13 cm ja keskipainoltaan 13 g siianpoikasta, 7 lokakuuta Määrjärveen, Seljänteeseen, Pitkäjärveen, Iso-Kiskoon ja Degersjöhön. Kalastusalue tilasi 8 000 :n edestä Bengtsårin kantaa olevaa saaristosiikaa Tunturisiika Oy:ltä. Kasvattajalla oli ongelmia saada poikaset pyydystettyä luonnonravintolammikoista joten Tammisaari-Pohjan ja kuten myös toinen länsi Uudenmaan kalastuaslue jäi ilman saaristosiikaa. Vastaisuudessa tulee olemaan haasteellista istuttaa vuosittain uusitusta emokalakannasta peräisin olevaa Bengtsårin-siikaa, Trollbölen kalahautomon lopettaneen toimintansa keväällä 2016. Istutukset vuonna 2016, joista kalastusalue on tietoinen laji, kanta, ikä päiväm. määrä Istutuspaikka Rahoittaja Ankerias 30.8 1 000 Raaseporin joen suu Kalastusalue Siika, Rautalampi 1-kesä 7.10 1 053 Pitkäjärvi Fiskarsin kalastusseura, Kalastusalue - - - - 2 102 Iso-Kisko - - - - - - 2 102 Degersjö - - - - - - 2 102 Seljänne - - Vaellussiika, Kymijoki 1-kes 20.9 3 871 Skeppsholmen Raaseporin kaupunki, Skeppsholmen puhdistamo * - - - - 2 584 - - Forcit, Hanko * Vaellussiika, Kymijoki 1-kes 20.9 7 502 Skeppsholmen Raaseporin kaupunki, Karjaa-Pohjan puhdistamo *

Sida 4/7 Istutukset vuonna 2016, joista kalastusalue on tietoinen laji, kanta, ikä päiväm. määrä Istutuspaikka Rahoittaja - - - - 3 282 - - Inkoo, Joddböle viemäri * - - - - 20 163 - - Nord Stream AG kaasuputki * - - - - 4 517 - - Fortum, Inkoo * Taimen, Isojoki, 2-v 25.4 2 840 Baggö Kalastusalue - - - - 284 - - Munkkiniemen Kala-Veikot Järvitaimen, 2-v 7.6 333 Iso-Simi Fiskarsin kalastusseura Taimen, Ingarskila, mäti sp 17.3 780 Fiskarsin joki - - - - 1 560 Finnsjön koski - - - - 3 900 Brunkomin puro - - - - 3 120 Rissla joki - - - - 3 208 Långsjön puro, Brännbro Kuha, Painiojärvi, 1-kesä 29.8 2 720 Pohjanpitäjän lahti Åminneforsin kalastusyhdistys - - 31.8 8 635 Gästersjö Gästersjön kalastuskunta - - - - 4 327 Rågö Oy Rågservice Ab - -, Pyhäjärvi 14.9 1 700 Pohjanpitäjän lahti Spakanäsin kalastuskunta Velvoitteet on merkitty *:lla Taulukko perustuu ELY-keskukselta, Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitolta, Nylands Fisakrförbundilta ja Suomenlahden meritaimentoimikunnalta saamiin tietoihin. Mustion joki / Karjaanjoki Länsi Uudenmaan Vesi ja ympäristö r.y. vetää Lohikalaa Karjaanjokeen 2021 nimistä Life-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa jokihelmisimpukan kantaa, rakentaa kalateitä ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin joilla parannetaan lohikalojen ja simpukoiden elinehtoja. Puheenjohtaja ja isännöitsijä ovat osallistuneet hankevetäjän info-tilaisuuksiin kalastusalueille Lohjalla tammikuussa ja vedenomistajille Lärkkullassa toukokuussa Karjaanjoki-hankkeesta. Raaseporin kaupunki on Aluehallintovirastoon jättänyt lupahakemuksen Mustion joen Åminnekosken ja Pinjaisten voimalaitoksen ohittavien kalateiden rakentamiseen. Länsi Uudenmaan Vesi ja ympäristö on ELY-keskukselta saanut poikkeusluvan taimenen poikasten pyydystämiseen Vihdin joessa, Vanjoessa ja Nummenjoen-Pusulanjoen valuma-alueilla. Tarkoitus on yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa perustaa yhdistetty emokalakanta, myöhemmin Mustion jokeen suoritettavia istutuksia varten. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen tutustui lokakuun alussa Lohikalaa Karjaan jokeen-hankkeeseen Pinjaisissa jolloin kertoi valtion osallistuvan Åminnekosken ja Pinjaisten kalateiden rakennuskustannuksiin yhteensä 800 000 :lla. Fiskarsin joki ELY-keskus myönsi kalastusalueelle erikoisavustusta Kvarnby joen Finnsjö kosken kunnostukseen 5 770. Käytännön työt suorittaa Riverkeepers/Aki Janatuinen. Kunnostukset suoritetaan vuonna 2017. Kvarnbyn joki kuuluu Fiskarsin joen vesistöön ja laskee Finnsjöstä Degersjöhön. Korkeuseroa on 7 metriä. Kalastuksenvalvonta Kalastusalueen valvojat ovat hoitaneet kalastuksenvalvontaa koko alueella, lukuun ottamatta Metsähallituksen vesialueita, Nothamnin vesialuetta sekä järvet ja lammet. Länsi Uudenmaan kalastusalue on omakustannushintaan ostanut 5 tuntia valvontaa Tammisaari-Pohjan kalastusalueelta etelässä olevan raja-alueen valvomiseen, Mulaniin asti lännessä. Valvontatehtävää on suorittanut Tommy Ahlqvist ajalla 28.2. -22.5. ja Björn Lindholm ajalla 22.4. -10.11 tuntipalkalla ja km-korvauksilla, raportoitujen tuntien ja kilometrien mukaan. Björn Lindholm käytti ja vastasi kalastusalueen valvontaveneestä. Henrik Lundberg hoitaa osan valvontaa talkoilla, lähinnä ulkosaaristossa. Ahlqvist valvoi 25 tuntia ajalla 23.4. -22.5 ja ilman kirjattuja tunteja ajalla 28.2. -22.4. Hän tarkasti 253 henkilöä ja 180 pyydystä. Toimenpiteet olivat 13 huomautusta ja 2 näyttömääräystä. Lindholm valvoi ajalla 22.4. -10.11, 163 tuntia kunnostustyöt mukaan lukien. Yhteensä hän tarkasti 649 henkilöä. Tarkastukset johtivat 13 näyttömääräyksen ja yhden rikosilmoituksen antamiseen. Kaikki, joiden tuli maksaa kalastonhoitomaksua, oli sen tehneet. Lundberg on tarkastanut 3 venettä/ 5 henkilöä. Kalastuspaine on aiempien vuosien mukaisesti ylivoimaisesti vahvin kaupungin ytimen ympärillä ja Pohjanpitäjän lahdella, seuraavana on sisempi laivaväylä. Skåldö -Torsön eteläpuolella ei heittouistelua juurikaan esiinny.

Tiedotus Kalastusalue on pystyttänyt rauhoituspiirejä koskevia kylttejä strategisille paikoille. Tietoa kalastusalueen omista kalastussäädöksistä löytyy kotisivulta. Kalastusalueella on työn alla kalastusalueen karttaa, jota jaetaan sekä paperisena että elektronisena webkarttana kotisivuilla. Graafisen työn tekee Leo Graphics. Sida 5/7 Lausuntoja Kalastusalue on 15.6 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pyynnöstä, antanut lausunnon Koskienergia Oy:n kalatalousmaksusta (vuosittain 16 000 ) Pinjaisten ja Åkerforsin vesivoimaloista Mustion joessa vuodesta 2016 lähtien. Kalastusalue kannatti ELY-keskuksen ehdotusta, että maksua osittain käytettäisiin korvauksiin Åminne-kosken kalatiehen johdettavasta vedestä ja osittain mahdollisiin vaelluskaloja jokeen palauttaviin kalataloudellisiin toimenpiteisiin. ELY-keskus päätti että vuosien 2016 2020 kalatalousmaksuja käytetään: ensi sijassa kalateiden suunnitteluun ja rakentamiseen mukaan lukien korvaukset Voimalayritykselle veden johtamisesta kalateihin. Toissijaisesti maksua käytetään vaelluskalakantojen elvyttämistoimenpiteisiin, istutukset mukaan lukien. Tammisaari-Pohjan kalastusalue on yhdessä 4 muun kalastusalueen kanssa antanut lausunnon rasvaeväleikatun taimenen alamitasta Suomenlahdella. Lausunto on jätetty 1.9. Uudenmaan ELY-keskukselle/Mikko Koivurinta. Kalastusasetuksen mukaan taimenen pyyntimitta on 50 cm. Kalastusalueidenmielestä mitta tulee säilyttää sellaisenaan. ELY-keskus/Markku Marttinen ehdotti että mitta olisi 60 cm 1.10.2016 lähtien.. Yhteistyö, koulutus ja kokouksia Hallitus on päättänyt että Tammisaari-Pohjan kalastusaluetta toistaiseksi, jollei muutoin päätetä, virallisesti edustaa, ensisijaisesti puheenjohtaja, toissijaisesti varapuheenjohtaja ja kolmassijaisesti isännöitsijä kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa. Tomas Gripenberg on valittu Nylands Fiskarförbund r.y:n hallitukseen, läntisen Uudenmaan kalastusalueiden edustajana. Uuden kalastuslain mukaisesti on perustettu Uuttamaata käsittävä kalataloudellinen yhteistyöryhmä, jossa Tammisaari-Pohjan kalastusaluetta edustavat varapuheenjohtaja Henrik Lundberg. Puheenjohtaja Tomas Gripenberg on hänen varamiehensä. Työryhmä kokoontui kolmasti vuonna 2016 päätehtävänään laatia ehdotus kalatalousalueiden rajoista. Jotta sujuvammin päästäisiin päämäärään, perustettiin pienryhmiä joissa yksityiskohtaisesti keskusteltiin joidenkin kalatalousalueiden välisistä rajoista. Tammisaari-Pohjan kalastusaluetta koski Mustion joen vesistön pienryhmä, joka kokoontui kahdesti Lohjalla. Näissä kokouksissa kalastusaluetta edusti isännöitsijä. Tammisaari-Pohjan kalastusalueen osalta ehdotus on että nykyiset rajat säilyvät. Uudenmaan rannikko-kalastusalueilla on yhteinen edustaja, Magnus Lindholm Itäisen Uudenmaan kalastusalueesta, vesien- ja merensuojelu-yhteistyöryhmässä. Isännöitsijä toimii hänen varahenkilönä. Kalastusalueet jakavat matka- ja kokouskustannuksia. Läntisen Uudenmaan rannikon kalastusalueilla on yhteinen edustaja alueellisessa merimetsotyöryhmässä. Paavo Paju Länsi Uudenmaan kalastusalueesta on varsinainen edustaja ja Leif Wikstedt Kirkkonummi-Siuntion kalastusalueesta hänen varamiehensä. Kalastusalueet jakavat matka- ja kokouskustannuksia. Isännöitsijä edustaa Porvoon-Sipoon ja Itäisen Uudenmaan kalastusalueita Nylands Fiskarförbund r.y:n hallituksessa ja rannikon kalastusalueita Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto r.y:n hallituksessa sekä yllämainittuja tahoja Kalatalouden Keskusliitto r.y:n hallituksessa. Tammisaari-Pohjan kalastusalue on vuoden 2016 aikana ollut edustettuna seuraavissa tapahtumissa joita ei aikaisemmin ole kertomuksessa mainittu: Åbolands Fiskarförbund järjestämät kalastusalueseminaarit tammikuussa, Turku-Tukholma risteily. Kalatalouden Keskusliiton valtakunnalliset kalastusaluepäiväti helmikuussa Helsinki-Tukholma risteily ja ruotsinkieliset kalastusaluepäivät syyskuussa Pohjanmaalla Nylands Fiskarförbund r.y:n vuosikokous maaliskuussa, Helsingissä. Länsi Uudenmaan vesi- ja ympäristön 40-vuotis seminaarit otsikkona rubriken Ha koll på kustvatten häng med, lokakuussa Tvärminnessä Rannikon ELY-keskuksen infopäivät marraskuussa Helsingissä ja Tallinna risteily. Maa- ja metsätalousministeriön koulutuspäivä uudesta kalastuslaista ja -asetuksesta joulukuussa Helsingissä Suomenlahden meritaimentoimikunnan vuosikokous ja seminaarit joulukuussa Porvoossa.

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNITELMA Tammisaari-Snappertunan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vahvistettiin vuonna 2008 ja Pohjan kalastusalueen suunnitelma 1990-luvulla. Kalastusalue aloittaa koko aluetta koskevan suunnitelman laatimisen, kalatalousalueen rajojen saaneen lainvoimaisuuden. Uusi suunnitelma on jätettävä alue-viranomaisille vahvistettavaksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Sida 6/7 TULEVA TILIKAUSI Kahden seuraavan toimintakauden aikana kalastusalueen töihin kuuluu kalastusaluetoiminnan päättäminen ja sujuvan ylimenon kalatalousalueeksi valmistelu. Kalastusalue jatkaa vuonna 2017 myös kalaston hoitamista, kalastuksenvalvonnan kehittämistä, Mustion joen yhteyteen tapahtuvan seuraamista sekä yleistä edun valvontaa. Osallistuminen ELY-keskuksen yhteistyöryhmän työhön on tärkeää. Työryhmän tulee yleistasolla työstää kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia. Viranomais-/tutkija-taholta laaditaan mahdollisesti koko Uudenmaan osalta Suomenlahtea koskevaa yleisosaa. KALASTUSSÄÄDÖKSIÄ Rauhoituspiirit Pohjan kalastusalueen vuosikokous 2012 päätti perustaa rauhoituspiirin meressä Mustion ja Fiskarsin jokien ulkopuolelle, Alueeseen kuuluu myös Brunkombäcken ja Borgbyträsk. Kaikki kalastus on kielletty ajalla 1.8. -30.11, vuosina 2012-2016. On odotettavissa että ELY-keskus pidentää päätöstä. Tammisaari-Snappertunan kalastusalueen vuosikokous 10.4.2013 päätti kieltää kuhankalastuksen kesäkuussa, vuosina 2014-2020, alueella joka kulkee sisäistä veneväylää pitkin, Hangon kaupungin rajalta lännessä Inkoon kunnan rajalle idässä. Muu kalastus on sallittu, mutta kaikkia sivusaaliina saatuja kuhia on heti päästettävä takaisin mereen. (Skogbyfjärden-Grobbfjärden, Saltsjön, Kallbodafjärden, Landbodafjärden, Kiviholmsfjärden, Höstnäsleden, Söderfjärden, Korsfjärden) Solmuväli Tammisaari-Pohjan kalastusalueen vuosikokous 2015 päätti, että verkkokalastuksessa pienin sallittu solmuväli on 43 mm koko alueella. Säädöksestä poiketen silakan, kilohailin, muikun sekä syöttikalan verkkopyynti on sallittua. Päätös astui voimaan 1.1.2016 ja on voimassa nykylainsäädännön mukaan 31.12.2020 asti. Kalastusalue suosittelee, että Pohjanpitäjänlahdella verkkokalastuksessa edelleenkin noudatettaisiin Pohjan kalastusalueen 24.3.2011 päättämiä säädöksiä: Kuhankalastuksessa verkon solmuväli on oltava 50 mm 1.4-31.7 välisenä aikana ja yleispätevä pienin sallittu solmuväli on 45 mm. Vedenomistaja voi edellyttää suuremman solmuvälin käyttöä myöntäessään verkkokalastuslupia. Lain ja asetuksen säädökset sekä viranomaispäätökset Uusi kalastuslaki ja asetus ovat tuoneet säännöksiä pyyntimitoista, kalalajien rauhoituksista, verkkokalastuksen sekä onginnan ja pilkinnän rajoittamisesta sekä saaliskiintiöistä. Kooste uusista säännöksistä on luettavissa esimerkiksi osoitteessa: http://www.ahven.net/pyyntimitat Maa- ja metsätalousministeriöllä on työn alla Internet-sivu; www,kalastusrajoitus.fi joka valmistuessaan tulee sisältämään tiedot kaikesta kalastusta rajoittavasta. Nyt siellä on esimerkiksi tietoa mitkä vesistöt ovat vaelluskalavesistöjä ja siksi kalastus on niissä rajoitettu. Tammisaari-pohjan kalastusalueella ainakin Kulla järven vesistö (Kullan järvi- Kvarnträsket-Långträsket-Hemträsket-Pohjanpitäjän lahti) Fiskarsin joki, Mustion joki, Storträskin vesistö (Grabbskog Storträsk-Längträsket- Västerby Storträsket-Kvarnträsket-meri) ja Raaseporin joki.

Sida 7/7 KALASTUSALUEEN YHTEYSTIEDOT Isännöitsijä Gabi Lindholm, puh: (050) 404 2738, S-posti: gabi.lindholm@outlook.com Postiosoite: Tallbackantie 69 A, 07900 Loviisa Kotisivu osoitteessa: www.ahven.net Tammisaaressa 9.2.2017 hallitus