Aika: 11.6.2014 klo 12.00-14.36 Paikka: Osallistujat: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere, pj. Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Tirronen Anniina vs.tilaajapäällikkö Tampere Santalahti Anne terveys- ja sosiaalijohtaja Ylöjärvi Harju Raija sosiaali- ja terveysjohtaja Kangasala Halme Eeva perusturvajohtaja Nokia Helin Vesa sosiaali- ja terveysjohtaja Lempäälä Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula perusturvajohtaja Pirkkala, vpj. Partanen Pirkko sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Rutanen Leila vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Orivesi Karttunen Tiina T. tietohallintokoordinaattori Tampere Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Kahila Arto tietohallintojohtaja Kehyskunnat Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, sihteeri Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Aaltonen Mikko apulaispormestari Tampere Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Mäkinen Sari ylilääkäri 1/11
Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN 4 5 PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET 7 6 SEUDULLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN PALVELUIDEN VISIOINTITYÖ 9 7 MUUT ASIAT 11 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 2/11
1 KOKOUKSEN AVAUS Varapuheenjohtaja avasi kokouksen kello 12.10 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä (extranet). Päätösehdotus. SEUTUSOTE 11.6.2014 kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen 25.4.2014 muistion (liitteenä). Päätös. Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - suun terveydenhuollon ajankohtaiset asiat - seutuyhteistyöhön vaikuttavat kuntien omat tiedotettavat asiat - Syksyn 2014 kokousaikataulu Seuraavat kokoukset: 5.9 kello 13.00 Päätösehdotus. SEUTUSOTE 11.6.2014 kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Päätös. Merkittiin tiedoksi. Anne Santalahti selosti suun terveydenhuollon -hankkeen kilpailutustilannetta, joka on toistaiseksi jätetty lainsäädäntöuudistusten vuoksi pöydälle. Sovittiin palattavan asiaan pykäläasiana syksyn kokouksissa. 3/11
Anniina Tirronen informoi Tampere-Oriveden ja Ylöjärven osallistumisesta kuntakokeiluhankkeisiin valvonnan -osa-alueilla. Tuukka Salkoaho kertoi Tampereen ja PSHP:n välisistä neuvotteluista. Käytiin yleistä keskustelua erikoissairaanhoidon kustannuskehityksestä. 4 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen 14.4.2014: MAL-sopimuksessa todetaan, että sopimuskaudella 2013-2015 kunnat ottavat käyttöön paikkatietojärjestelmien mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen seurannassa ja sopivat tuotettavista analyyseistä ja käytettävistä mittareista. Kuntayhtymän toiminnallisiin tavoitteisiin vuodelle 2014 asia on muotoiltu siten, että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä selvitetään ja luodaan yhteinen toimintamalli. Soveltaminen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2015. Yhdyskuntarakenteen suunnittelu on muodostunut vapaaehtoisen seutuyhteistyön keskeiseksi teemaksi. Myös valtion ohjaus kaupunkiseuduilla painottuu yhdyskuntarakennekysymyksiin. Seudullinen MAL-suunnittelu on nostanut esiin suunnitelmien havainnollisuutta lisäävän paikkatiedon hyödyntämisen tarpeet ja mahdollisuudet mm. suunnitteluvaiheessa valintoja tehtäessä. Paikkatiedon hyödyntämisen tarve on akuutti myös MAL-sopimuksen seurannassa. MAL-aiesopimuksen lisäksi paikkatietopohjaisen tiedon tuottamisen kehittämistä kaupunkiseudulla ohjaavat vuosille 2010-2015 vahvistettu kansallinen paikkatietostrategia, Inspire-direktiivi, laki- ja asetus paikkatietoinfrastruktuurista ja kuntien paikkatietostrategiat. Inspire direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää julkisen hallinnon paikkatietovarantojen hallintaa ja käytettävyyttä ja velvoittaa viranomaiset, esimerkiksi kunnat, kuvailemaan direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot sekä saattamaan ne tietoverkon kautta yhteiseen ja avoimeen käyttöön. Direktiivin toteuttamisesta Suomessa säädetään em. paikkatietoinfrastruktuurilailla ja asetuksella. Kehyskunnille on valmistunut vuonna 2008 yhteinen paikkatietostrategia, joka vaatii jo omalta osaltaan uudistamista. Tampereella on oma paikkatietostrategiansa, joka on hyväksytty vuonna 2013. 4/11
Seudullista paikkatietopohjaista tietotuotantoa on tarkasteltu kuntayhtymän hankkeessa 2011 (esiselvitys sähköinen palveluverkko - ja kartta) ja uudelleen ns. omana työnä syksyllä 2013. Tarkasteluissa on ilmennyt, että seudun kunnilla on eroja paikkatietopohjaisen datan tuottamisessa, analysoinnissa ja hyödyntämisessä. Myös käytettävissä tietotekniikkaympäristöissä on eroa. Nykyisin kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen on hajanaista. Tiedon tuottajia on useita, mutta tiedon hyödyntämisaste seutusuunnittelussa on alhainen. Yhdyskuntarakennetta koskeva tietoa syntyy mm. kahdeksassa kunnassa, ELYkeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa sekä Tilastokeskuksessa. Haasteita on myös tiedon keräämisessä yhteiseen käyttöön. Tällä hetkellä suuri osa seudullisesta seurantatiedosta kootaan erillisin sähköpostitiedusteluin, joihin vastaaminen, vastausten odottelu, karhuaminen ja kokoaminen vievät paljon työaikaa. Tämän vuoksi yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottamisen, jakelun ja koonnin systematisointiin ja resursointiin pitäisi kiinnittää huomiota. Tehdyn tarkastelun perusteella on myös ilmeistä, että paikkatietopohjaista tietoa ei vielä kattavasti osata hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa. -- Paikkatietopohjainen seutusuunnitteluhanke käynnistyy Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajakokouksen päätöksellä (24.04.2014) kesäkuussa 2014. Kuntajohtajakokouksessa hanke hyväksyttiin seuraavin ehdoin: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntasuunnittelussa käynnistetään kuntien omaa työtä koordinoivan projektin pohjalta vuonna 2014, että koordinointityö rahoitetaan selosteessa esitetyllä tavalla, että projektista vastaa paikkatietoasiantuntijoista nimettävä projektiryhmä ja kuntayhtymän henkilöstö, että kunnat nimeävät edustajansa projektiryhmään, johon kutsutaan myös kaupungingeodeetti Anna Mustajoki ja että paikkatietosisältöjen määrittelyyn osallistuvat myös kaupunkiseudun kaavoitusjohtajien, teknisten johtajien sekä sote- ja sivistysjohtajien työryhmät Hanketta koordinoi kuntayhtymän seutuyksikkö, ja hankkeeseen osallistuvat kaupunkiseudun kunnat. Pyrkimyksenä on ennen kaikkea lisätä paikkatiedon hyödynnettävyyttä suunnittelussa sekä parantaa seurantatiedon keräämistä Tampereen kaupunkiseudulla. Hanke vastaa myös MAL-aiesopimuksen vaatimukseen kehittää yhdyskuntarakenteen seu- 5/11
rantaa sekä Inspire-direktiivin toteutumiseen kunnissa tiedon avaamisen osalta. Hankkeen koordinointivastuu on seutuyksiköllä. Hankkeen toteutuksesta vastaa projektityöryhmä, joka koostuu kuntien vastuuhenkilöistä. Hankkeen rahoituksessa mukana oleva MAL-verkosto osallistuu projektityöryhmän toimintaan oman edustajansa kautta (Oulu). Tämä mahdollistaa näkökulmien tuomisen suunnitteluun Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolelta ja toimintamallien kehittämisessä niin, että niitä voidaan hyödyntää muilla kaupunkiseuduilla. Tampereen kaupunki on kehittänyt Oskari- paikkatietopalvelua pyrkimyksenä kehittää paikkatiedon hyödynnettävyyttä sekä kehittää avointa dataa. Näiltä osin Tampere toimii myös asiantuntijaorganisaationa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, painottuen rajapintapalveluiden kehittämiseen. Hankkeessa edetään teemakohtaisesti asiasisällöittäin niin, että ensin pureudutaan paikkatietoaineistojen tarpeisiin ja niiden tämänhetkiseen tilaan. Tässä vaiheessa toteutetaan myös aineistokysely seudun työryhmille ja kerätään asiantuntijatyöryhmien näkökulmat ja tarpeet aineistolle. Toisessa vaiheessa kehitetään rajapintapalvelut tarpeen mukaisiksi ja toimiviksi. Hankkeen tarkoitus ei ole luoda uutta paikkatietojärjestelmää tai seudullista paikkatietotuotantoa. Pyrkimyksenä on yhteistyöllä kehittää paikkatiedon hyödynnettävyyttä seudulla. Kehittämispäällikkö Laine 11.6.2014: Tampereen kaupunkiseudun sote-työryhmä on käsitellyt hankkeen käynnistämistä kokouksessaan 25.4.2014 ja antanut hankkeelle tukensa. Seuraavassa vaiheessa työryhmien toivotaan täydentävän seudullisten työryhmien aineistotarpeita. Hankesuunnittelija Simo Turunen esittelee asiaa kokouksessa. Liitteet: aineistotarveasiakirja Päätösehdotus. SEUTUSOTE 11.6.2014 kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää määritellä aineistotarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen osalta. Päätös. Päätettiin rakentaa ryhmälle kysely aiheeseen liittyen ja lähettää se ryhmälle kesäkuun aikana. 6/11
5 PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET Seutujohtaja Nurminen ja kehittämispäällikkö Laine: Seutuhallitus hyväksyi kokouksessaan 30.5.2012 raportin kaupunkiseudun palveluverkon suunnittelun nykytilasta ja päätti, että palveluverkon suunnittelun seudullisten pääperiaatteiden valmistelu käynnistetään. MAL2-aiesopimuksessa toimenpide on muotoiltu seuraavasti: Kunnat laativat seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle ja huomioivat, että julkisten ja kaupallisten palvelujen sijaintiperiaatteet tukevat toisiaan. Seudullisissa periaatteissa huomioidaan palvelujen liikenteelliset vaikutukset eri kulkumuotoihin. Kuntien yhteissuunnittelualueilla selvitetään palvelujen yhteistuotantomahdollisuutta. Palveluverkkoa tarkastellaan rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä, jolloin tarkastelun kohteena ovat seudullisesti merkittävät ja paljon liikennettä synnyttävät palvelut. Seudullisten palveluverkkoperiaatteiden tarvetta lähestyttiin keväällä 2012 selvittämällä palveluverkon suunnittelun nykytilaa kunnissa. Kartoituksen mukaan kunnilla on käytössä erilaisia välineitä ja tapoja kunnallisen palveluverkon suunnitteluun yksittäisistä päätöksistä aina poliittisesti hyväksyttyihin palveluverkkoperiaatteisiin. Kartoituksen johtopäätökset tukivat palveluverkon seudullisten periaatteiden jatkovalmistelua. Palveluverkon periaatteiden suunnittelua ja palveluiden toteutusta voidaan lähestyä mm. seuraavien näkökulmien kautta: Periaatteiden luonne Periaatteisiin tulee sitoutua sekä operatiivisella että poliittisella tasolla. Seudulliset periaatteet voisivat olla yhteisesti hyväksyttyjä strategisia näkemyksiä sekä menettelytapoja palveluverkon suunnittelun perustaksi. Pohjaa työlle on luotu aiemmin mm. Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvityksessä, joissa korostuivat mm. mitoitus- ja rajaaluekysymykset. Tulevaisuuteen orientoituvat palveluverkkoratkaisut saavat mitoituskriteerinsä rakennesuunnitelman 2040 yhteydessä väestön sijoittumisen kautta. Käsitteet Seudullista käsitteistöä voidaan hyödyntää palvelujaoissa ja luokitteluissa. Tärkeänä nähdään vähintään lähi- ja aluepalveluiden yhteinen määrittely. Toimintamallit 7/11
Palveluverkkosuunnittelun yhteiset toimintamallit voivat tukea mm. kuntien kahdenvälistä palveluverkkosuunnittelua ja toteutusta kuntarajalla. Yhteisen toimintamallin ja kriteeristön tarvetta koetaan myös investointisuunnittelussa. Yhdyskuntarakenne MAL2-aiesopimuksen kirjaukset korostavat palveluverkon yhdyskuntarakenteellista näkökulmaa. Seudullisten periaatteiden valmistelussa tulee huomioida myös maakuntakaavatyö, jossa OASin mukaan tarkasteltavia asioita ovat mm. palveluverkko (keskusta-alueet ja muut palveluiden alueet, palvelukylät sekä vähittäiskaupan suuryksiköt). Hyvinvointipalveluiden asiantuntijaryhmät ovat käyneet jatkosuunnittelua koskevan keskustelun seutuhallituksen 30.5.2012 päätöksen pohjalta ja todenneet, että palveluverkkosuunnittelun seudullisten periaatteiden kokoamiseksi työ tulisi aloittaa yhteisen käsitteistön luomisesta. Kyseeseen voisi tulla ensimmäisessä vaiheessa esimerkiksi palvelukategorisointi, jonka avulla erilaiset palvelumuodot ja tyypit (kuten päiväkoti-lähipalvelu, terveyskeskus-aluepalvelu) määritellään seudullisesti ja jota myös kunnat soveltaisivat jatkossa omassa palveluverkkosuunnittelussaan. Toisessa vaiheessa palvelutasovyöhykkeet voitaisiin lisätä uuteen seudulliseen rakennesuunnitelmaan väestötietojen avulla ja siten tunnistaa potentiaalisia yhteiskehittämisalueita ja edistää seudullisen palveluverkon hahmottamista sekä investointisuunnittelua. -- Seudulliset hyvinvointipalvelutyöryhmät ovat toteuttaneet kehittämispäivissään 2013 syksyllä palvelutehtävien kategorisoinnin ja käsitteistön luomisen. Palvelut on jaoteltu asiointitiheyden mukaan tai järjestämistavan tarkoituksenmukaisuuden mukaisesti (keskitetty erikoispalvelu). Ensimmäisessa vaiheessa työryhmät ovat määritelleet, millaisia toimintatapaperiaatteita asiakirjaan lisätään ja millä tarkkuustasolla toimintatapaperiaatteet on syytä kirjata. Tampereen kaupunki on käynnistämässä yhtäaikaisesti omaa palveluverkon kehittämissuunnitelmaansa ja periaatteita on harmonisoitu Tampereen kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kehyskuntien osalta on toteutettu vastaavaa tarkastelua. Palveluverkkoperiaatteita laadittaessa on osallistuttu myös vuorovaikutteisesti maakuntakaavatyön puitteissa meneillään olevaan palveluverkkosuunnitteluun. Seudun kuntajohtajat ovat käsitelleet asiaa kokouksessaan 14.3.2014. Tuloksena tarkastelua on toivottu laajennettavan myös tulevaisuuden palvelumallien suuntaan rakenteellisen tarkastelun lisäksi. Työtä tukee sote-työryhmän käynnistämä tulevaisuuden sote-palveluiden sekä tiedonhallinnan visiointityö. -- 8/11
Kehittämispäällikkö Laine 11.6.2014: Periaatevalmistelu on edennyt seuraavaan vaiheeseen, jossa on huomioitu myös tulevaisuuden toimintamallimuutoksia. Toimintamallien taustalla on hyödynnetty työryhmän kevään 2014 visiotyöpajan tuloksia ja työryhmän 25.4.2014 kokouksessa antamia ohjeita. Tarkoituksena on, että kunnat hyväksyvät periaatteet rakennesuunnitelman 2040 yhteydessä. Liite: periaatteiden ajankohtainen versio. Päätösehdotus. SEUTUSOTE 11.6.2014 kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää ohjeistaa seudullisen palveluverkon suunnittelun ja kehittämisen periaatteiden laadintaa ja merkitä nykyisen asiakirjavaiheen tiedoksi. Päätös. Työryhmä ohjeisti periaatteiden laadintaa ja merkitsi asiakirjan tiedoksi. Tehtiin muutoksia siten, että poistetaan luokittelusta koululaisten hammashuolto. Keskusteltiin mahdollisesta asumispalvelujen lisäämisestä periaatteisiin. 6 SEUDULLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN PALVELUIDEN VISIOINTI- TYÖ Tampereen kaupunkiseudun sote-työryhmä on käynnistänyt tulevaisuuden palveluiden visiointityön kokouksessaan 14.2.2014. Tarve tulevaisuuden palveluiden ja tiedonhallinnan pohdinnalle on lähtenyt liikkeelle tietohallinnon aloitteesta. Tietohallinnon näkökulmasta sote-sektorin kehittämistyötä on tehty Tampereen seudulla vahvasti oletuksella, että tietohallinto pystyy ICT ratkaisujen uusimisen kautta korjaamaan nykyisiä ongelmallisia toiminnan ja prosessien epäkohtia (mm. sote-tietojen tehokas hyödyntäminen alueellisesti). Toisaalta keskustelussa on korostunut myös odottava kanta siihen, mitä rakenteelliset uudistukset tarkoittavat käytännössä. 9/11
Tampereen seudulta on puuttunut selkeä ja riittävän tavoitteellinen asiakaslähtöinen sote-palveluiden kehittämisen visio. Tällaisia kehitystoimenpiteitä on kuitenkin nähtävissä esimerkiksi pääkaupungin tai Oulun seudulla. Tietohallinto haluaakin haastaa Tampereen kaupunkiseudun palvelutoiminnan edustajia miettimään, miten seudulla saataisiin aikaiseksi aktiivinen ja asiakaslähtöinen ICT-teknologiaa tehokkaasti hyödyntävä kehittämistoiminta. Keskeinen ratkaistava kysymys on esimerkiksi, miten seudullisesti kehitetään alueellista soten kokonaisarkkitehtuuria. Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä toiminnan ja tiedonhallinnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Keskeinen osa kokonaisarkkitehtuuria on kehittämispolku, joka kuvaa ne kehittämiskohteet joiden toimeenpanolla siirrytään nykytilasta määriteltyyn tavoitetilaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa kokonaisarkkitehtuurisuunnitelman kehittämispolussa vuodelle 2016 on kuvattu paljon uusia kehittämiskokonaisuuksia, jotka alkavat pian jalkautumaan kuntiin. Esimerkkejä tällaisista kehittämiskokonaisuuksista ovat esimerkiksi kansalaisten käyttöliittymäpalvelut, sosiaalihuollon arkisto ja potilastiedon arkiston seuraavat vaiheet. -- Haasteeseen vastaamiseksi Tampereen kaupunkiseudun sote-työryhmä on käynnistänyt tulevaisuuden palveluiden visiointityön kokouksessaan 14.2.2014. Erillinen kehittämispäivä asiantuntija-alustuksineen pidettiin 21.3.2014. Työtä on jatkettu edelleen 14.2.2014 asetetun pientyöryhmän toimesta. Pientyöryhmän linjausten mukaisesti on päädetty laatia kartoitus tulevaisuuden sote-palveluista. Työtä toteuttaa työssäoppimisharjoittelijana kuntayhtymässä toimiva HM Kimmo Nissinen Tampereen yliopiston hyvinvointiteknologia-alan koulutusohjelmasta. Kartoituksen käsikirjoitus esitellään kokouksessa. Päätösehdotus. SEUTUSOTE 11.6.2014 kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä kartoituksen edistymisen tiedoksi sekä ohjeistaa kartoituksen laadintaa. 10/11
Päätös. Työryhmä ohjeisti kartoituksen laatimista ja merkitsi kartoituksen vaiheen tiedoksi. Lisäksi keskusteltiin siirtymisestä tulevaisuudessa yhteisiin toimintakäytäntöihin ja tietojärjestelmään siirtymisen edellytyksistä. Merkittiin tiedoksi, että Antti Jokela ja Jarkko Oksala valmistelevat tietohallinnon seudullisen yhteistyön tiivistämistä PSHP:n kanssa. Asiaan sovittiin palattavan seuraavassa kokouksessa. 7 MUUT ASIAT Keskusteltiin ympäristöterveydenhuollon yhteistyöasioista sekä valmiusvarastojen tilanteesta. 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Muistion vakuudeksi Toni K. Laine sihteeri Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 14.36. 11/11