Lapin liitto Sairaalahoidon palvelurakenne ja profilointi

Samankaltaiset tiedostot
Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0, neurokirurgia yo-sairaala , neurokirurgia yhteensä ,

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI

Erikoislääkäriennuste Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari Aki Lindén, toimitusjohtaja

Käyttötalousosa 2016 Määräraha Muutettu Toteutunut tot.% Tuloarvio Muutettu Toteutunut tot.%

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Terveydenhuoltolain muutokset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 2014

Lausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus PN Pekka Nousiainen

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kannanotto Ylä-Savon SOTEn pyyntöön koskien leikkaustoiminnan ja päivystyksen järjestelyjä. Viite (314/06.00.

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

KÄYTTÖSUUNNITELMAT vuodelle 2013

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Yhteisyrityksen valmistelu Yhtymäjohtaja Juha Heino

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Miten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten lausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden

Tammi-toukokuu 5/2009

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto

Asiakaspalautteet

a Salomaa johtajaylilääkäri

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Lääkehuoltokysely LSHP:n jäsenkunnille. Laura Huotari Proviisori LKS sairaala-apteekki

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

KSSHP TASKUTIETOA 2017

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Transkriptio:

Lapin liitto Sairaalahoidon palvelurakenne ja profilointi Kokouksen taustamateriaali 13.6.217

Toimeksiannon yhteenveto Tausta Erikoissairaanhoidon palvelurakenne- ja toimintayksiköiden profilointiselvitys pitää sisällään erikoissairaanhoidon palvelurakenteen sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavien operatiivisten toimintayksiköiden profiloinnin SOTE-uudistus ja siihen liittyvän lainsäädännön linjaukset, tulevaisuuden resurssien saatavuus ja kysynnän kehitys huomioiden. Tavoite Selvityksen tavoite on määrittää Rovaniemen ja Kemin keskussairaaloiden välinen työnjako ja profiloituminen tulevaisuudessa erikoisaloittain, merkittävimpien toimenpideryhmien osalta toimenpiteiden tarkkuudella sekä päivystyksen ja siihen liittyen toimenpiteiden osalta. Tavoitteena erikoissairaanhoidon yhdenmukainen saatavuus kotikunnasta riippumatta. Palveluiden saavutettavuus ei voi olla yhdenmukainen Lähtökohta selvitykselle on YKSI SAIRAALA KAKSI TOIMIPISTETTÄ. Erikoissairaanhoidon toiminta voidaan siis suunnitella mm. erikoisaloittain kokonaisuutena niin, että kummankin toimipisteen osaamista, tiloja, laitteita ja muita resursseja hyödynnetään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Suunnitelmien laatimisessa on huomioitava, että sairaalapalveluiden profilointi on vuosia kestävä kehityspolku Toteutus Selvitys vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä reunaehtoja liittyy SOTE-uudistukseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön sekä erityisvastuualueen profilointiin? Millainen palvelurakenne vastaa alueen kysyntään ja taloudelliseen kehitykseen? Miten resurssien riittävyys varmistetaan ja miten ne organisoidaan mm. liikkumaan eri yksiköiden välillä? Projekti toteutetaan toukokuun 217 aikana 2

Kustannusten jäädyttäminen vastaa arviolta noin 158 m * vuosittaista säästöä vuonna 22 verrattuna historialliseen kehitykseen Vuosikasvun pienentäminen 2,%:iin tarkoittaisi noin 1 m säästöä vuosikustannukseen* Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, m 7 ESIMERKKI LAPIN SHP:N ALUEELTA 6 5 4 3 284 31 321 337 35 373 48 Tilanne, jos kustannuskehitys jatkuu samanlaisena kuin viimeisen 5 vuoden aikana 435 454 Kustannusten jäädytys vuoden 214 tasolle (%) +5,1% +3,% 158m +2,% +1,% 57m Savukoski Utsjoki Enontekiö Muonio Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä 2 Inari Kemijärvi 1 Sodankylä Rovaniemi 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215E 216F 217F 218F 219F 22F Tavoitteen saavuttamiseksi toiminnan tuottavuuden on kasvettava vuoteen 22 mennessä yhteensä: 1. ~26% eli vuosittain ~4,3%, jos kustannukset jäädytetään 214 tasolle 2. ~23% eli vuosittain ~3,5%, jos kustannusten vuosikasvutavoite 1,% 3. ~16% eli vuosittain ~2,7%, jos kustannusten vuosikasvutavoite 2,% *Vuoden 22 rahassa Lähteet: Kuntaliitto: THL; Tilastokeskus väestöennuste alueittain. Punaisella käyrällä kuvattu kustannuskehityksen perusura on laskettu asukaskohtaisten kustannusten historiallisen kehityksen perusteella. 3

Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan keskitasoa korkeammat Länsi-Pohjassa ja Lapissa Soteuudistuksen myötä koko maakunnan rahoitus tulee laskemaan huomattavasti Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( ) per asukas 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1437 1663 719 837 1473 674 153 1391 134-67 /asukas (-12M ) 3814 3747 Sosiaali-ja pelastustoimi Muut sosiaalitoimen kulut Muu terveydenhuolto Erikoissairaanhoito ARVIO Sosiaali- ja terveystoimen tavoitekustannukset (M ) 8 7 6 5 4 3 2 1 286 143 265 121 ESH: -12M -6M -5M 286 281 28 286 144 141 144 144 258 235 258 253 252 246 Muut sosiaalitoimen kulut Muu terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Tavoite 1: Vuoden 217 %-osuuksien mukaan Muutos maakunnan rahoituksessa soteuudistuksen myötä Tavoite 2: Vuoden 217 terveydenhuoltokulut, säästöt jaettuna puoliksi muulle sosiaalitoimelle ja ESH:lle Tavoite 3: Vuoden 217 terveydenhuolto- ja sosiaalitoimen kulut, säästöt kokonaan ESH:lle Lähde: Tilastokeskus, STM/VM 3/217 4

Lapin maakunnan alueella erikoissairaanhoidon kustannukset ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin Kemin nettomenot indeksoituna (Suomi* = 1) Rovaniemen nettomenot indeksoituna (Suomi* = 1) 16 16 14 135 133 134 14 12 1 113 115 97 121 11 13 12 1 12 14 99 15 18 111 14 13 15 8 8 6 6 4 4 2 2 Kemi 213 Kemi 214 Kemi 215 Rovaniemi 213 Rovaniemi 214 Rovaniemi 215 SOTE ESH Tarvevakioitu SOTE SOTE ESH Tarvevakioitu SOTE *Indeksointi manner-suomeen Lähde: THL, Sotkanet 5

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot sekä Länsi- Pohjassa että Lapissa yli maan keskiarvon Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot per 1 asukasta, ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi 214 215 Koko maan keskiarvo = 1 pv 16 14 Länsi-Pohja: +27 % maan keskiarvosta Lappi: +8 % maan keskiarvosta 214 215 12 1 8 6 4 2 Lähde: Sotkanet 6

:ssä oli vuonna 216 lähes kaksinkertaisesti sisätautien vuodeosastohoitopäiviä verrattuna vertailupiirien keskitasoon Keskitaso = vertailupiirien keskitaso, matalin = vertailupiirien matalin sisätautien vuodeosastokäyttö Sisätautien vuodeosastohoitopäivät 1 asukasta kohden, 216 2 Sisätautien vuodeosastohoitopäivät kokonaisuudessaan, 216 25 18 196 16-39 % 168 2 19 8 14-64 % -29 % 12 1 119 119-58 % 15 12 3 14 8 1 6 7 7 7 4 8 2 4 5 4 4 2 Nykytila Keskitaso Matalin Nykytila Keskitaso Matalin Nykytila Keskitaso Matalin Nykytila Keskitaso Matalin Lähde: Sairaaloiden potilastietojärjestelmät 7

:ssä oli vuonna 216 merkittävästi kirurgian vuodeosastohoitopäiviä verrattuna vertailupiirien keskitasoon Keskitaso = vertailupiirien keskitaso, matalin = vertailupiirien matalin sisätautien vuodeosastokäyttö Kirurgian vuodeosastohoitopäivät 1 asukasta kohden, 216 2 Kirurgina vuodeosastohoitopäivät kokonaisuudessaan, 216 18 18 16 158 16 14 15 4 15 9 14 12 135 131 135 12 12 9 1 11 11 1 9 9 8 8 8 4 6 6 6 9 4 4 2 2 Nykytila Keskitaso Matalin Nykytila Keskitaso Matalin Nykytila Keskitaso Matalin Nykytila Keskitaso Matalin Lähde: Sairaaloiden potilastietojärjestelmät 8

:ssä oli vuonna 216 merkittävästi enemmän psykiatrisen vuodeosastohoitopäiviä verrattuna Suomen keskitasoon Keskitaso = suomen keskitaso, matalin = pienin peittävyys Suomessa Psykiatrian osastohoitopäivät 1 asukasta kohden, 216 Psykiatrian osastohoitopäivät kokonaisuudessaan, 216 3 25 2 15 25 235 259 235 35 3 25 2 Projektissa ei ole noussut esille asioita, jotka puoltaisivat toiminnan keskittämistä jompaan kumpaan pisteeseen. Huomioitavaa on, että vain tahdonvastainen toiminta on ehdotettu keskittävän yhteen pisteeseen. Paikan valinnassa on tärkeä huomioida millä mallilla päästään parhaiten tulevaisuuden tavoitteisiin 3 4 27 7 143 143 15 14 7 16 8 1 12 8 1 8 9 5 5 Nykytila Keskitaso Matalin Nykytila Keskitaso Matalin Nykytila Keskitaso Matalin Nykytila Keskitaso Matalin Lähde: Sotkanet 9

ENSI AKU KARD GAS NEF HEM ENDO REUMA INF YLEIS NEU KEU IHO ORTO GAS VERIS URO LASTEN PLAST YLEIS ANS GYN KOR SIL ONKO LAS LASNEU FYS KUN RAD PAT KLFYSIOL KNF PSY LASPSY PTH SUU Lääkäritilanne Lapissa ja Länsi-Pohjassa 16 14 12 1 8 6 - Vak - Täyttö - Vak - Täyttö 4 2 1

:n päivystykseen akuuttiklinikalle saapuu yöaikaan (klo 24-7) keskimäärin,82 potilasta tunnissa, :n PPKL:lle 1,2 potilasta Päivystykseen saapuvia potilaita keskimäärin tunnissa (kaikki poliklinikat), 216 Päivystykseen saapuvia potilaita keskimäärin tunnissa (:n PPKL ja :n Akuuttiklinikka), 216 8 8 7 7 6 arki 6 arki 5 vkl 5 vkl 4 3 arki vkl 4 3 arki vkl 2 2 1 1 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 Lähde: Sairaaloiden potilastietojärjestelmät 11

Vuodessa yhteensä (molemmat sairaalat ) alle 1 kappaletta tehtäviä leikkauksia on eniten pehmytosakirurgiassa Toimenpiteet, joita Suomessa tehdään vuodessa alle 2 tulee keskittää YO-sairaaloihin Toimenpiteiden, joita tehdään vuodessa alle 1 yhteensä :ssä ja :ssä, lkm erikoisaloittain Toimenpiteiden, joita tehdään vuodessa alle 1 yhteensä :ssä ja :ssä, hoitopäivien lkm erikoisaloittain 45 12 1132 4 35 381 1 3 8 25 6 2 15 161 113 4 43 317 1 5 72 2 136 8 4 1 9 3 Lähde: Sairaaloiden potilastietojärjestelmät 12

Selkäleikkaukset ja rintasyöpäkirurgia pitää tulevaisuudessa keskittää toiseen sairaalaan, jotta leikkausmäärä ylittää vaadittavan määrän Muissa syöpäkirurgioissa vaaditaan 7 leikkausta ja tekonivelissä 6 leikkausta vuodessa Toimenpiteiden lukumäärä selkä-, syöpä- ja tekonivelkirurgian osalta, 216 2 18 8 7 16 14 Muut 6 12 KCD 5 1 8 QXE/QBE QAE HAB 4 3 NGC NFC NGB 6 HAC NFB 4 BA* 2 2 NA* 1 Selkäkirurgia Rintasyöpäkirurgia (diag. C5) Ihosyöpäkirurgia (diag. C44) Virtsarakon kirurgia (diag. C67) Muu syöpäkirurgia* Tekonivelkirurgia *Leikkaus on laskettu syöpäkirurgiaksi, jos potilaan päädiagnoosina on syöpä (C-alkuinen) Tekonivelkirurgiaan on huomioitu toimenpiteet NCB, NCC, NBC, NHB, NHC, NFB, NFC, NGB, NGC, NBB 13

Vaihtoehdot sairaaloiden profiileille ESH-työryhmän vaihtoehdot* R = Rovaniemi, K = Kemi Erikoisala / toiminta Malli 1 Rovaniemi Malli 2 Kemi laaja Malli 3 Kemi suppea Malli 4: Keskittämisasetuksesta johtuva malli akuutti sairaalapäivystys R + K R + K R + K R + K traumatologia vapaamuotoinen R R + K (vl päivä) R + K (vl päivä) R/K pehmytosakirurgia vapaamuotoinen R R + K R + K (painotus yleiskir) anestesiologia sairaalapäivystys R R + K R + K R sisätaudit vapaamuotoinen R + K R + K R + K R + K radiologia vapaamuotoinen R R + K R + K R psykiatria vapaamuotoinen (+ VL päivätyö ei-päivystävään yksikköön) R/K R/K R/K R/K R/K naistentaudit sairaalapäivystys R R + K R + K (vapaa) R lastentaudit vapaamuotoinen (tai sairaala, jos tuleva asetus vaatii) R R + K R R Kardiologia / R / R / R / R Neurologia / R / R / R / R teho-osasto R R + K R + K R leikkaussalitiimin sairaalapäivystys R R + K R + K (vapaa) R Huomioita * Mikäli selvityksessä esitettävä optimaalinen erikoissairaanhoidon toteuttamismalli ei vastaa jotakin ESH-työryhmän esittämistä vaihtoehdoista, tulee sen toteuttaminen laskea erikseen. 14

Skenaario 4 NHG:n esittämä malli perustuen keskittämisasetukseen Keskeiset olettamukset Keskittämisasetus Rajalliset taloudelliset resurssit ja priorisointi Päivystysasetus ja päivystävän keskussairaalan taloudellinen minimikoko Synnytystoiminnan poikkeuslupa Kemissä 218 loppuun asti Indikaationasettelu virka-aikaiseen toimintaan Mahdollisimman kattava toiminta lähipalveluna 15

KESKITTÄMISASETUS: Asetus* erikoissairaanhoidon työnjaosta ja keskittämisestä Mitä tehtäviä kootaan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen sairaaloihin? Keskeiset toimenpideryhmät Tekonivelleikkaukset koottaisiin ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen sairaaloihin, joissa tehdään vähintään noin 6 leikkausta vuodessa. Selkäkirurgia (vähintään 15 leikkausta) Syöpäkirurgia (rintasyövässä vähintään 15 leikkausta, muissa yleisissä syövissä vähintään 7 leikkausta). Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön koottaisiin vaativat leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 2 kappaletta vuodessa. Merkittävä osa elektiivisestä vuodeosastohoitoa vaativasta kirurgiasta keskittyy pakolla suurempiin sairaaloihin * Nyt lausunnolle lähetetty asetusluonnos on virkamiesesitys, ja se on lausunnolla 16.6.217 saakka. Asetus on tarkoitus antaa kesäkuun lopulla 16

RAJALLISET TALOUDELLISET RESURSSIT Maakunnalla on käytössään tietty, pääasiassa väestön palveluntarpeeseen perustuva ulkopuolinen rahoitus Ei mitään tekemistä vanhan / olemassa olevan palvelurakenteen kanssa Maakunnan rajat ylittävä raha on oikeaa tuloa tai menoa naapurimaakunnat tietyllä tavalla kilpailijoita Lapissa erityispiirteenä raskas palvelurakenne Kallis ensihoito Jokaisessa kunnassa tk-sairaala, vaikka väestöpohja olisi pieni 2 päivystävää keskussairaalaa Panostaminen tiettyyn kohteeseen / toimintoon aiheuttaa vastaavan säästötarpeen toisaalta investoinnit tulisi pystyä perustelemaan maakunnan näkökulmalla ja edulla 17

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET ja päivystävän keskussairaalan taloudellinen minimikoko Päivystysasetus tulee kasvattamaan päivystystoiminnan vaatimuksia läsnäolon suhteen Tulee kasvattamaan laajan päivystyksen sairaaloiden päivystysrinkien määrää ja päivystystoiminnan kustannuksia Muiden sairaaloiden resursointi kevenee Synnytystoiminta vaatii jatkuessaan useita läsnä olevia päivystysrinkejä, kuten Pehmytkudoskirurgia, gynekologia, lastentaudit ja anestesia Yhden päivystysringin virka-ajan ulkopuolisen lääkärityöpanoksen kustannus on vähintään 65-7k vuodessa Päivystävä keskussairaala pystyy toimimaan minimiresursseilla 2-25 tuhannen hengen väestöpohjaan saakka 5 tai 15 synnytystä vuodessa vaatii saman resursoinnin 18

Synnytystoiminnalla on Kemissä POIKKEUSLUPA vuoden 218 loppuun asti Suunnittelussa tulee varautua siihen, että poikkeusluvan jälkeen uutta lupaa ei välttämättä saada. Nykyisellään synnytystoiminnan vaatima pakollinen resurssi mahdollistaa kylkiäisenä monta muuta päivystystoimintaa 19

Indikaationasettelun saattaminen kohdilleen virka-aikaisessa toiminnassa ja sen tarvitseman resurssin määrittely Yksi päivystysrinki vaatii käytännössä 7-1 erikoislääkäriä (7 riittää) Näille on tärkeää saada tarkoituksenmukaista toimintaa virkaaikaan Ylimääräisen ajan käyttäminen leikkausja hoitoindikaatioita löysentämällä ei ole tarkoituksenmukaista resurssinkäyttöä Yhden sairaalan ja kahden toimipisteen malli mahdollistaa toiminnan eri toimipisteissä, mutta päivystämisen yhteisessä ringissä Vaihtoehtona on myös tarjota lääkäreille osa-aikaisia työsuhteita, kuitenkin niin, että päivystysrinkeihin osallistutaan Sairaalan resursointi on tasapainoilua elektiivisen ja päivystystoiminnan edellyttämän resurssin kanssa 2

Kahden toimipisteen sairaalalla on tavoitteena tarjota mahdollisimman kattava toiminta lähipalveluna, taloudelliset realiteetit huomioiden Yhdistämällä resurssit pyritään varmistamaan, että molemmissa sairaaloissa pystytään tuottamaan suurivolyymiset toiminnat, kuten Kaikkien erikoisalojen polikliininen toiminta Yhteispäivystys ja sisätautipäivystys Päiväkirurgia alueen väestölle Päivystyskirurgiaa virka-aikana mahdollisuuksien mukaan (lainsäädännön rajoitukset huomioiden) Elektiivistä kirurgiaa (lyhki) mahdollisuuksien mukaan (lainsäädännön rajoitukset huomioiden) Osastokuntoutusta ja tarvittavaa päivystyskirurgian ja raskaamman elektiivisen kirurgian jatkohoitoa 21

Erikoisaloittain polikäyntien leikkausten, osastojaksojen ja hoitopäivien määrät Erikoisalat määräytyvät malliehdotusten perusteella Erikoisala Akuutti (15) Hoitopäivät Traumatologia (2J, 2O) Pehmytosakir. (muut 2) Sisätaudit (1, pl. 1K) Polikäynnit Leikkaukset Elekt/ Päiv. Muu Päiv. Muu Eurot (M ) Polikäynnit Leikkaukset Elekt/ Päiv. Muu Päiv. Muu Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitojaksot 2293 737 7 34249 11381 22 56 11 233 8115 31 977 1541 449 88 1194 562 1364 2346 7951 1 (~1/3 kir.) 2 (~2/3 kir.) 4 184 762 158 1971 5858 24 32437 926 2253 4311 16937 Eurot (M ) 1 (~1/4 kir.) 28 (~3/4 kir.) 885 1997 33 61 27 8979 9 18 2962 28 1 391 17329 2 Psykiatria (7) 2511 353 5524 9 357 19919 1635 328 18 Naistentaudit (3) Lastentaudit (4) Kardiologia (1K) Neurologia (77,78) 1195 5986 97 265 16 3425 5,5 886 11892 153 394 285 9131 14 179 2627 4 48 1466 4,5 5 14387 8 15 99 3699 13 59 1 959 346 3 8946 85 193 141 427 6 295 5258 1 794 2529 1,5 7 17988 1479 628 6 Teho-osasto 4 5 Jaksoissa mukana vain vähintään yhden yön kestäneet jaksot. Lähde: Sairaaloiden potilastietojärjestelmät 22

Erikoisaloittain polikäyntien leikkausten, osastojaksojen ja hoitopäivien määrät Erikoisalat, jotka puuttuvat malliehdotuksista Erikoisala KNK (55) Hoitopäivät Keuhkosairaudet (8) Ihotaudit ja allergologia (6) Hammas-, suu- ja leukasairaudet (58) Silmätaudit (5) Polikäynnit Leikkaukset Elekt/Mu Päiv. Muu Päiv. u Eurot (M ) Polikäynnit Leikkaukset Elekt/Mu Päiv. Muu Päiv. u Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitojaksot 357 7859 1 357 16 211 1,5 153 1989 1 565 276 516 2,5 11 4859 1 2 322 1569 1 42 21567 1215 5748 6,8 82 4894 14 76,5 1 5738 84 4 18 1 286 1762 2 34 5 6,5 41 3584 1 33 23 62 1 594 14692 -* -* -* -* 2 585 12437 1 115 22 38 3 Eurot (M ) * :stä puuttuu tietoa silmätaudeista kirjauskäytännöistä johtuen Jaksoissa mukana vain vähintään yhden yön kestäneet jaksot. Lähde: Sairaaloiden potilastietojärjestelmät 23

Arvio eri skenaarioiden kustannusvaikutuksista Miljoonaa 25-1 M 3-7 M Valinnanvapauden, matkojen ja keskittämisen vaikutukset ARVIO Tavoitetila hoitojaksojen kestojen yhtenäistämisen jälkeen -4,6 M +,4 M -,6 M -4,6 M +1,7 M +,9 M +1, M +2 M 6 M 2 15 1 5 Kemistä poistuu traumatologia, pehmytosakirurgia, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, kardiologia, neurologia ja teho-osasto Kemistä poistuu kardiologia ja neurologia Kemistä poistuu lastentaudit, kardiologia, neurologia NHG:n malli: Sama kuin malli 1, mutta mallissa on keskittämisen vaikutukset*. *NHG:n mallissa traumatologian ja pehmytosakirurgian muu kuin päiväkirurgia siirtyy Rovaniemelle. Jos 9 % traumatologiasta, pehmytosakirurgiasta ja synnytyksistä siirtyisi Ouluun, niin hoitopäivien kustannuksia siirtyisi maakunnan ulkopuolelle arvioita 7,5 M 24