IPR eli aineettomat oikeudet ja yliopistotutkimus Suomen Akatemia ja Tiedon julkistamisen neuvottelukunta Helsinki 10.3.2010 Professori Niklas Bruun IPR University Center/Helsingin yliopisto IPR yliopistoissa? Kyse on omaisuustyyppisistä resursseista, joihin liittyy hyödynnettävissä olevaa osaamista, tietämystä jne. Kyse on oikeudellisesti perinteisistä kielto-oikeuksista, joilla yhteiskunnassa on palkittu luovaa toimintaa (tekijänoikeus, mallioikeus, patentteja jne.). Perinteisesti on usein nähty yliopistot public domain - vyöhykkeenä, jossa IPR on poikkeusilmiö Yliopistoissa pitää olla näkemys tällaisten resurssien hyödyntämisestä (kaupallinen/ei kaupallinen sivuseikka), suojaamisesta ja jakamisesta Lisäksi pitää olla näkemys siitä miten käytetään muiden resursseja hyväksi ja millä periaatteilla niitä hankitaan, jaetaan jne. Ei voida puhua huippuyliopistosta elleivät nämä asiat ole osa yliopiston strategiaa ja ellei näitä myös ammattimaisesti hallinnoida ja hoideta 2 1
IPR ja yliopistot avoin tiedemalli Sivistysyliopistossa: Tuotettu tieto on julkista ja vapaata Yliopistot tuottavat perustutkimusta IPR kuuluu soveltavaan tutkimukseen Tiedon jakaminen ja levittäminen keskeinen yliopiston tehtävä Ulkopuolinen rahoitus ei ratkaisevan tärkeä yliopistojen perustoiminnoille 3 IPR-suojan korostumisen tausta tietoyhteiskunnan yleiset kehitystrendit, IPRjärjestelmän kehitys yliopistojen laajentuneet tehtävät, yliopistot nähdään osana kansallista innovaatio-järjestelmää tutkimusyhteistyön trendit (private/public mix), SHOK:it, kansainväliset konsortiot ym. tutkimusyhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti kansallinen IPR-strategia (valtioneuvosto 26.3.2009) konkreettiset ongelmatapaukset 4 2
Uudet haasteet Yliopistojen muuttunut asema: riskien hallinta (erit. patentit) ja tutkimustulosten hyödyntäminen, suojatun materiaalin käyttöä koskevat sopimukset, verkko-opetukseen liittyvät ongelmat, tieteellisen julkaisutoiminnan murrokseen liittyvät kysymykset (open access, verkkojulkaisut, arkistointi jne) tietokantojen ja tietokoneohjelmien suojaaminen uudentyyppinen yhteistyö yksityisen sektorin toimijoiden kanssa (SHOK:it, EU-tason yhteistyö jne) 5 IPR ja erilaiset aineistot Fyysiset aineistot (mapit, muistiinpanot ym) Luottamukselliset aineistot (potilastiedot, henkilörekisterit ym) Yksityiset/julkaistut aineistot Immateriaalioikeudellinen ulottuvuus kirjalliset teokset (raportit, päiväkirjat ym) tietokoneohjelmat ja -sovellukset tietokannat ja luettelot keksintöihin liittyvää dataa 6 3
Yksityiset aineistot Kirjeet Päiväkirjat Valokuvat Elokuvat, äänitteet Tutkimuskäyttö sallittu, jos omistaja sallii. Tekijänoikeus rajoittaa monin tavoin käyttömahdollisuuksia 7 Yliopistotutkimuksessa tai sen yhteydessä luotu aineisto Digitaalinen muoto luo uusia ulottuvuuksia: Aineistot voidaan monistaa, siirtää ja käyttää monella uudella tavalla. Kenellä on määräysvalta? 1. Fyysisisen aineiston omistaja 2. Immateriaalioikeuden haltija 3. Muu oikeudenhaltija (suostumuksen antaja, tutkimuksen kohderyhmä ym) 8 4
Tietokanta teosten, tietojen tai muiden itsenäisten aineistojen kokoelma, joka on järjestetty järjestelmällisellä tai menetelmällisellä tavalla ja johon elektronisesti tai muulla tavoin on mahdollistettu yksilöllinen pääsy (määritelmä sisältyy EU:n Direktiiviin tietokantojen oikeudellisesta suojasta vuodelta 1996 (96/9/EY) 9 Sui generis-suoja Suomessa myös luettelosuoja Sui generis-suoja käytännössä tärkeä - sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta 10 5
Kenellä oikeudet? oikeudenhaltija = valmistaja se, joka on panostanut aloite, riski tms. juridinen henkilö usein työnantaja suoja-aika: 15 v. valmistusvuodesta päivitykset? 11 Hyödynnettävät aineistot ja keksinnöt Onko luvanvaraista? Tarvitaanko lupa tutkimukseen/tieteellisiin tarkoituksiin? Millä tavalla voidaan hyödyntää, jos lupa on saatu? Tutkimustuloksen hyödyntäminen ja saatu lupa? Miten laajalle erityiset tutkimuspoikkeukset ulottuvat? Keksintöjen suojaaminen, hallinta, patentointi ja yliopiston rooli Ei julkinen tieto? 12 6
Ongelmakohtia IPR-osaamista ei nähdä kokonaisuutena Kuvitellaan, että IPR-oikeudet liittyvät vain tutkimustulosten hyödyntämiseen ja etupäässä patentteihin IPR-osaamista ei nähdä osana strategista toimintaa, johon useimmiten liittyy sekä osaamisen jakamista ja avoimuutta että oman aseman vahvistamista oikeuksien avulla Vähätellään perusasioiden (esim. juridiikan merkitystä) Unohdetaan, että IPR-toimintaan liittyy riskien ottamista ja että tieteellinen toiminta on myös luottamuspohjaista Toimivat tutkijoiden ja opettajien työkalut puuttuvat Institutionaaliset rakenteet IPR-yhteistyölle puuttuvat tulevaisuudessa yliopistot ovat mukana IPR-platformeissa 13 Uudet avaukset Valtioneuvoston IPR-strategia (maaliskuu 2009) Laaja toimenpideohjelma, ensimmänen laatuaan Aikahorisontti vuoteen 2015 Koskee kaikkia aloja, mutta yhtenä keskeisenä tavoitteena on panostaminen osaamiseen Useat kohdat ohjelmassa koskevat yliopistoja ja ammattikorkeakouluja - Opetusta ja tutkimusta varten ohjelma - Tutkijankoulutus (erityismaininta OPM:n ja Suomen Akatemian roolista) - Opettajien koulutusta 14 7
IPR-strategia ja yliopistot Perus- ja tutkijankoulutuksessa tulee taata riittävä tämän alan osaaminen Yliopistotutkimuksen innovaatioiden kaupallistamiseen liittyvää toimintaa tulee edelleen kehittää (innovaatiokeskukset, -palvelut jne) Yliopistotoimintaan liittyvän IPR:n hallintaa tulee edistää ja sitä koskevaa strategiaa kehittää (digitaaliset tietopalvelut ja kirjastot, tietokannat, biopankit, tietokoneohjelmat, yliopistojen visuaalinen ilme ja sen suojaaminen ym) Muissa yliopiston toiminnoissa (tutkimus, täydennyskoulutus ym) on taattava näiden asioiden riittävä painotus. 15 IPR-koulutus yliopistoissa IPR-koulutuksen kohderyhmät yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa - opiskelijat (perustutkintovaiheet) - tutkijat ja opettajat - muut ryhmät (yliopiston hallintohenkilökunnalle, projektien johtajille ja eri käytännön työtehtävissä oleville suunnattua täydennyskoulutusta) IPR University Center on osallistunut kaikille näille ryhmille annettavan koulutuksen tuottamiseen Tutkijakoulujen koulutus strategisesti avainasemassa Toinen tärkeä kohderyhmä on koulujen opettajat (opettajankoulutus) 16 8
IPR-koulutuksen tilannearvio Asiasta puhutaan paljon ja tarve tiedostetaan Tietoisuus uudella tasolla, osaaminen parantunut ainakin osalla henkilöstöä, myös yliopistojen hallinnossa on osaavia henkilöitä Yleistilanne edelleen epätyydyttävä: - koulutusta annetaan hajanaisesti ja satunnaisesti, koulutustarpeesta (sisällöstä ja kytkennöistä) on hyvin erilaisia näkemyksiä, tarjonta on eritasoista ja korvamerkittyjä määrärahoja koulutuksen järjestämiseksi ei juuri ole 17 Yhteystiedot Professori Niklas Bruun IPR University Center PL 4 (Yliopistonkatu 3) 00014 University of Helsinki puh. +358 50 5996801 niklas.bruun@iprinfo.com www.iprinfo.com 18 9