FEAR HALLINNOINTIMALLIN TOTEUTUMINEN IBM RATIONAL METHOD COMPOSERISSA

Samankaltaiset tiedostot
Tiina Koskelainen, Eila Nummi, Reko Mätäsaho, Hannu Vänttinen

Vaikuttavuutta arkkitehtuurityöllä

Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Kehittämishankkeiden ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto

Enterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Turun seudun KA- koulu

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

Tietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

Kehittämishankkeiden FEAR -ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Software product lines

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A Kandidaatintyö ja seminaari

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JUHTA / VAHTI työpaja Valtiovarainministeriö, Kimmo Järvinen Valtiokonttori. Tietojohtaminen ja HR

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen

Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive.

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

SeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus

Digiajan muutoshaasteet liiketoiminnassa

Yhteentoimivuusvälineistö

SOLEA-tulosseminaari Päätössanat

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Envibase-hanke. Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Kurssin sisältö. Kurssilla vähemmän. Johdatus ohjelmistotekniikkaan. Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan?

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

UCOT-Sovellusprojekti. Testausraportti

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Henkilöstöhallinto haltuun

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Digitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen Marjut Siintola

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

UMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ)

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Kokonaisarkkitehtuuri

Projektinhallinta SFS-ISO mukaan

OpenUP ohjelmistokehitysprosessi

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( )

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä

Sisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.

Maiju Mykkänen Susanna Sällinen

Esityksen sisältö. Automaatioyritysten aamukahvit Maksuttomilla MOOC-kursseilla tehoa tuotekehitykseen

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Avoimen tiedon keskus

TeliaSonera Identity and Access Management

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Transkriptio:

Jarmo Tiitinen, Timo Kaipiainen Jukka Ojala FEAR HALLINNOINTIMALLIN TOTEUTUMINEN IBM RATIONAL METHOD COMPOSERISSA TJTSE25 harjoitustyö 2.6.2009 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä

TIIVISTELMÄ Jarmo Tiitinen, Timo Kaipiainen Jukka Ojala FEAR hallinnointimallin toteutuminen IBM Rational Method Composerissa Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2009. 15 s. Harjoitustyö Tässä tutkielmassa tutustutaan IBM Rational Method Composer ohjelmistotuotteeseen ja tutkitaan miten se toteuttaa FEAR hallinnointimallia. Tutustumiseen on käytetty sekä tieteellisiä artikkeleja, tuotteen valmistajan www-sivustoja sekä varsinaista tuotteen testikäyttöä ja arviointia. Ennen itse Rational method composer työkaluun tutustumista esitellään FEAR hallinnointimalli kokonaisarkkitehtuurien mallintamiseen, jonka jälkeen paneudutaan kappaleessa 3 itse työkaluun ja sen ominaisuuksiin. Kappaleessa 4 puolestaan esitetään miten FEAR malli on tuettu Rational Method Composer ohjelmistossa. Viimeisessä kappaleessa esitetään johtopäätökset sekä mahdollisia jatkotutkimus kohteita FEAR-mallin ja Rational Method Composerin yhteiskäytöstä. AVAINSANAT: FEAR kokonaisarkkitehtuuri työkalu suunnittelu Rational method composer

SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4 2 FEAR - KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINNOINTIMALLI...5 2.1 Ohjausmallin vaiheet...5 2.1.1 Hankealoite...5 2.1.2 Toteuttamiskelpoisuuden arviointi...5 2.1.3 Toteuttajien arviointi (kypsyysarviointi)...6 2.1.4 Kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden arviointi...7 2.1.5 Liiketoimintamallinnus...7 2.1.6 Toimintamallien valinta...7 2.1.7 Kilpailutus...7 3 IBM RATIONAL METHOD COMPOSER...8 3.1 Käyttö ja tuki kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa...9 3.2 Keskeiset ominaisuudet ja tuki erilaisille kokonaisarkkitehtuuri malleille10 3.3 Heikkouksia ja vahvuuksia...11 4 FEAR JA SEN TOTETUMINEN RATIONAL METHOD COMPOSERISSA...12 4.1 Prosessin valmistaminen...12 5 JOHTOPÄÄTÖKSET...14 LÄHTEET...15

1 JOHDANTO Tässä harjoitustyössä esitellään miten IBM Rational Method Composer ohjelmistotuote toteuttaa FEAR (JYU 2009) kokonaisarkkitehtuurimallia. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitellussa tarvitaan työkaluja, ja yksi vastaus työkaluksi on IBM:n kehittämä Rational-tuoteperheen jäsen Rational Method Composer. Kappaleessa 3 paneudutaan itse työkalun ominaisuuksiin ja kappaleessa 4 puolestaa miten em. työkalu toteuttaa tai mahdollistaa FEAR-hallinnointimallin totetuttamisen. Työkalu pohjautuu avoimenlähdekoodin eclipse alustaan, mutta kuten luvussa 3 todetaan, on tässä rajoitteita, eikä itse tuote ole ilmaisesta alustastaan huolimatta ilmainen. FEAR hallinnointimalli on Jyväskylän yliopistossa kehitetty kokonaisarkkitehtuurin hallinnointiin ja rakentamiseen tarkoitettu malli. FEAR tutkimusprojektin tarkoituksena on tuottaa tietoa kokonaisarkkitehtuurilähestymistavasta ja sen käytöstä valtionhallinnossa. Lisäksi projektissa tehdyt havainnot ovat johtaneet tai johtavat kehittämishankkeiden ohjausmallin luomiseen, jolla voidaan edistää kokonaisarkkitehtuuri ajattelua em. ohjausmallin kautta (JYU 2009). Työn tarkoituksena on esitellä sekä työkalu, että FEAR-projekti sekä malli yleisellä tasolla, sekä antaa kappaleessa 5 yhteenveto FEAR-projektin nykytilasta ja saavutuksista, sekä siitä miten IBM rational method composer soveltuisi FEAR hallinnointimallin kanssa käytettäväksi. Rajallisten resurssien ja aikataulun takia työn laajuuden ulkopuolelle on rajattu syvällisempi tutustuminen Rational Method Composeriin (mm. 30päivän trial version takia).

5 2 FEAR - KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINNOINTIMAL- LI Valtiovarainministeriö yhdessä keskeisten tieto- ja viestintäteknologian alan toimittajien kanssa ovat tilanneet FEAR (Finnish Enterprise Architecture Research) - tutkimusprojektin. Projektin toteuttajana on Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutti. Projektissa saadaan tietoa kokonaisarkkitehtuurilähestymistavasta ja siitä miten sitä voidaan käyttää valtionhallinnossa (Liimatainen ym. 2008). FEAR-projektissa on tutkittu kokonaisarkkitehtuuria useasta eri näkökulmasta. Projektissa tehdyt havainnot kokonaisarkkitehtuurityöstä ja sen kokonaisvaltaisen käytön vaikeudesta johtivat ohjausmallin luomiseen. Kokonaisarkkitehtuuria edistetään ohjausmallin kautta, sen sijaan että aloitettaisiin kokonaisvaltainen kokonaisarkkitehtuurityö. Mallia hyödyntämällä kokonaisarkkitehtuuriajattelu saadaan yhdistettyä kehittämishankkeisiin sekä johtamisprosesseihin. Tällöin saadaan varmistettua, että hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia ja tulokset laadukkaita ja kokonaisarkkitehtuurin mukaisia. Malli auttaa hankkeiden koordinoinnissa sekä kustannusten ja hankkeista saatavien hyötyjen arvioinnissa (JYU 2009) 2.1 Ohjausmallin vaiheet 2.1.1 Hankealoite Hankealoite voi olla lähtöisin kansalaisilta, hallitusohjelmasta tai eri organisaatiolta. Jokainen hanke käsitellään valtion kokonaisarkkitehtuurin kautta. Kokonaisarkkitehtuuri määrittää millaisia hankkeita ja projekteja julkishallinto rahoittaa ja panee täytäntöön (Heikkilä 2009). 2.1.2 Toteuttamiskelpoisuuden arviointi Toteuttamiskelpoisuuden arviointiin osallistuvia sidosryhmiä ovat esimerkiksi kansalaiset yritykset ja virastot. Vaiheessa tarkistetaan hankkeiden tavoitteiden

6 KUVIO 1 Ohjausmallin vaiheet realistisuus sekä arvioidaan sen vaikutukset hallinnolliseen taakkaan. Hankkeen tulisi olla kytköksissä hallitusohjelmaan ja sen tavoitteisiin. Lähtötietoina ovat alustava arvio vaikutuksista kansalaisiin ja yrityksiin sekä investoinnin tarve sisältäen vuotuiset käyttökustannukset ja aikataulun. Tuloksena saadaan tavoiteasetanta, vaikuttavuuslaskelma sekä alustava investointi-/hankintalaskelma (Heikkilä 2009). 2.1.3 Toteuttajien arviointi (kypsyysarviointi) Toteuttajien arviointi (kypsyysarviointi) Rinnakkain em. vaiheen kanssa tulisi arvioida hanketta koskevien osapuolien valmiudet hankkeen toteuttamiseksi. Tällöin selvitetään onko hankkeelle olemassa riittävät edellytykset ja resurssit. Arviointiin sisältyy prosessien, sääntöjen, säännöksien ja tietojärjestelmien maturiteetin kartoitusta. Lähtötietoina ovat toimittajien suunnittelu ja toteuttamiskyky, resurssinäkymät sekä infrastruktuurin ajantasaisuus. Esimerkiksi seuraavia menetelmiä ja standardeja käytetään arviointiin: tulosprisma, BSC (=Balanced Scorecard), arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli ja JHS-mukaisuuden arviointi. Tuloksena saadaan kokonaisarkkitehtuurin kypsyysarvio, jossa mukana osaamis-, resurssi ja infrastruktuuritarvelaskelma (Heikkilä 2009).

7 2.1.4 Kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden arviointi Vaiheessa tarkistetaan, että hanke on linjassa valtion palveluiden sekä muiden hankkeiden kanssa. Vaiheen toteutus edellyttää kokonaisuuden hallintaa sekä yhteentoimivuusvaatimusten huomioonottamista. Tuloksena tavoitekohtainen kokonaisarkkitehtuuri roadmap sekä liittymä JulkIT/KA roadmapiin (Heikkilä 2009). 2.1.5 Liiketoimintamallinnus Vaiheessa palataan arvioimaan tavoitteiden sekä suorituskykymittareiden asettamia vaatimuksia. Innovointiin osallistuvat edustajat ministeriöistä/virastoista, konsultit tutkijat ja ohjelmistotoimittajat. Hankkeen osapuolet suunnittelevat organisoinnin ja roolit mahdollisimman tuottaviksi. Tuloksena vaihtoehtoiset liiketoimintamallit, jotka sisältävät toiminnallisen palvelutavoitteen ja diffuusioarvion (Heikkilä 2009). 2.1.6 Toimintamallien valinta Osoitetaan hankkeelle tarkoituksenmukaiset resurssit. Hanke voidaan toteuttaa joko sisäisesti tai ulkoistamalla. Mallien valinnassa on otettava huomioon olemassa olevat säännöt ja kustannukset. Vaikuttavia sääntöjä ovat esimerkiksi kansalaisten ja yritysten tietosuoja ja turva. Myös toimittajien luotettavuus ja jatkuvuus on syytä arvioida. Vaiheessa laaditaan suunnitelma koulutuksesta, käyttöönotosta ja ylläpidosta. Toimintamallien valinnassa tarvitaan edellisten vaiheiden tuloksia. Laadunvalvonta on välttämätöntä, jotta seuraavan vaiheen alkaessa on riittävästi tietoa tarjolla (Heikkilä 2009). 2.1.7 Kilpailutus Edellisissä vaiheissa saadut tulokset tarjoavat perustan kilpailutukselle ja hankkeen kustannusarviolle (Heikkilä 2009).

8 3 IBM RATIONAL METHOD COMPOSER IBM Rational Method Composer (IBM 2009b) on IBM:n kehittämä järjestelmäkomponenttien ja kokonaisarkkitehtuurin suunnittelutyökalu (Haumer 2005). Ohjelmiston avulla projektipäälliköiden, prosessi insinöörien ja johtajien on mahdollista viedä tuotantoon ja ylläpitää organisaation sekä yksittäisen projektin prosesseja. Työkalu pohjautuu avoimenlähdekoodin Eclipse-työkaluun (EclipseFoundation 2009), jonka päälle IBM on kehittänyt mittavan nk. plugin-kokoelman. Työkalulle löytyy tuki sekä Windows, että Linux ympäristöön. Tässä työssä tutustumisen tukena on käytetty 30 päivän kokeiluversiosta mikä on ladattavissa IBM:n www-sivuilta. Kuviossa 2 on havainnollistettu Rational method composerin yleisnäkymä, joka on hyvinkin tuttu eclipse-työkalua käyttäneille. Huolimatta tutusta näkymästä, käyttö arkkitehtuurien suunnitteluun on melko erilaista, jos on esimerkiksi tottunut käyttämään eclipse-alustaa ohjelmistokehitykseen. Tämä aiheutti testatessa huomattavia jäsennysongelmia käyttöliittymässä testihenkilöille, jotka olivat lähinnä tottuneet sovelluskehitykseen Eclipsellä. KUVIO 2 Yleisnäkymä Rational method composerin työtilaan (engl. workspace)

9 Työtilasta voidaan aloittaa uusia projekteja ja muokata niiden komponentteja, tässä harjoitustyössä tyydyimme kuitenkin ohjelmiston tarjoamaan tutorial osuuteen, koska koko työkalun käytön opetteleminen ei onnistuisi kurssin työmäärän puitteissa. Tutorial osuus tarjoaa erittäin laajan itseopiskelu sekä seikkaperäisen hakemiston ongelmien ratkaisuun tuotteen käytössä, mutta ei ehkä sovellu opiskelijoille ensimmäiseksi kosketukseksi prosessien mallintamiseen, kyseessä on siis järeämmänluokan Enterprise työkalu. Käytännön kokemuksia Rational method composerilla saavutetuista eduista on Ford Motor Credit companyn ohjelmistokehityksen standardointi projekti, missä käytettiin apuna Rational method composeria (IBM 2008). Saavutettuja parannuksia olivat mm. projektien riskien aikaisempi tunnistaminen, aikataulujen parempi pitävyys, laadun parantuminen, lisäksi sovellusten käyttäjät ovat mukana koko prosessin ajan jolloin liiketoimintatarpeiden täyttäminen onnistuu paremmin. 3.1 Käyttö ja tuki kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa Rational method composer tarjoaa laajan työkaluvalikoiman koko kokonaisarkkitehtuurin mallintamiseen, lisäksi se integroituu hyvin muiden IBM:n Rational tuoteperheen tuotteiden (kuten esimerkiksi Rational Rosen) kanssa. Rational Method Composer vastaa kahteen avainongelmaan, mitkä yleensä estävät uusien prosessien tuotantoon viennin tehokkaasti, seuraavassa esitellään nämä kaksi ongelmakohtaa mihin Ratinal Method Composer pyrkii tarjoamaan ratkaisuja: Ensin kehitystiimeille täytyy rajata ne arkkitehtuurin (tai ohjelmiston) alueet mistä ne ovat vastuussa. Esimerkiksi ohjelmistokehittäjän on osattava analysoida suunnitelmia ja testaajien on opittava miten testata toteutettuja ominaisuuksia liiketoimintavaatimuksia vasten. Organisaatioissa saavutetaan huomattavia hyötyjä siitä, että nämä edellämainitut ja niitä vastaavat prosessit ovat yleisiä ja noudattavat standardeja (IBM 2009a). Toiseksi kehitystiimien täytyy tietää miten he voivat käyttää näitä metodeja koko kehityssyklin ajan. Esimerkiksi vaatimustenmäärittelyprosessia on sovellettava eri tavalla riippuen projektin vaiheesta. Myös eri metodien ja tehtävien vuorovaikutuksen ymmärtäminen on erittäin keskeistä, esimerkiksi kuinka muutoksenhalinta metodi vaikuttaa vaatimusten määrittelyyn ja regressiotestaukseen koko järjestelmän elinkaarenajan (IBM 2009a). Kuviossa 3 on kuvattu Rational Method Composerin periaate erottaa itse (uudelleenkäytettävien)metodien suunnittelu varsinaisista prosesseista. Tämä erotus on suoraan yhteydessä edellä kuvattuihin kahteen ongelmakohtaan mihin

10 KUVIO 3 Metodit ja prosessit rational method composerissa (IBM 2009a) Rational method composeri pyrkii pureutumaan. Ohjelmisto pyrkii toteuttamaan tämänkaltaisen jaon kaikissa komponenteissaan. "Method Contentilla"kuvataan tuote mitä ollaan tuottamassa, tarvittavat tiedot ja taidot em. tuotteen rakentamiseksi ja tarkat ohjeet, miten tietyt tavoitteet saavutetaan. "Process-osio puolestaan kuvaa kehityksen elinkaaren. 3.2 Keskeiset ominaisuudet ja tuki erilaisille kokonaisarkkitehtuuri malleille Rational Method Composerin tuki kokonaisarkkitehtuurin mallintamis malleille ja menetelmille on hyvin runsas ja se tarjoaa nk. end-to-end ratkaisun koko kokonaisarkkitehtuurin mallintamiseen. Tuettuina ovat niin RUP (engl. Rational Unified Process), SOA (engl. Service Oriented Architechture) ja SOMA (engl. Service Oriented Modelling and Architecture) arkkitehtuuri mallit. Varsinaista suoranaista tukea FEAR hallinnointimallille Rational Method Composer ei tarjoa, mutta sen soveltamista FEAR mallin mukaisesti käsitellään luvussa 4. Rational method composerilla pyritään valmistajan mukaan täyttämään kaksi pää tarkoitusta arkkitehtuurin mallintamisessa. Ensinnä tarjota alusta millä voidaan tallentaa tietämyspääomaa jota voidaan selailla, halita sekä jalkauttaa käytännön tasolle asti. Tämä tietämyspääoma voi sisältää ulkopuolisesti kehitettyä materiaalia, määrityksiä, parhaita käytäntöjä sekä erityisesti organisaation omaa tietämyspääomaa jota voivat olla ns. whitepaperit, ohjeet, periaatteet, käyt-

11 töohjeet tai mikä muu tahansa mikä sisältää tarvittavaa tietoa (Haumer 2005). Tätä edellämainittua tietoa Rational method composer käyttää prosessien ja metodien kehityksen pohjana. Pääasiassa Rational method composer on tarkoitettu toimimaan eräänlaisena materiaalin hallinta järjestelmän (engl CMS. - content management system). Näistä voidaan rational method composerin avulla julkaista raportteja sekä etsiä tietoa helposti kehitettäessä uutta arkkitehtuuria tai järjestelmää. Rational method composer myös tarjoaa valmiita prosessimalleja prosessisuunnittelijoiden, projektipäälliköiden ym. käyttöön jotka voivat hyödyntää näitä sekä em. organisaation sisällä tallennettuja asioita suunnitellessaan uusia tai ylläpitäessään vanhoja arkkitehtuureita. Rational method composer tukee nk. kyvykkyys malleja (engl. capabiity pattern) mitkä kuvaavat parhaita kehitysmenetelmiä, metodeja, kehitystyökaluja tmv. Näiden kyvykkyysmallien avulla voidaan rakentaa työkalupakki projektispesifisten prosessien käyttöönottoa varten. 3.3 Heikkouksia ja vahvuuksia Työkalun vahvuudeksi voidaan varauksella laskea eclipse-alustalle pohjautuminen, jolloin ohjelmiston toimiminen eri laitealustoilla pitäisi olla varmempaa. Rational Method Composer toimiikin sekä Windows että Linux ympäristössä, mutta jostain syystä tuki mac-alustalle on jätetty pois. Työkalu on varsin raskas sekä käytössä, että oppimiskäyrän kannalta. Kuten edellä on esitetty, tukee se lähes kaikkia kuviteltavissa olevia notaatioita sekä arkkitehtuurimalleja koko kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluun. Tämä johtaa ohjelmiston mammuttimaiseen kokoon ja vaikeaan opeteltavuuteen. Onkin suositeltavaa, että työkseen tätä työkalua käyttävät järjestelmä arkkitehdit saavat kunnon koulutuksen, jotta he pystyvät ottamaan työkalusta kaiken irti.

12 4 FEAR JA SEN TOTETUMINEN RATIONAL METHOD COM- POSERISSA Tässä luvussa esitellään miten FEAR (Finnish Enterprise Architecture Research) tutkimusprojektin tuottamat mallit toteutuvat IBM:n Rational Method Composerissa (RMC) ja käsitellään prosessikirjasto-ajatusmallia. 4.1 Prosessin valmistaminen KUVIO 4 Method Composerin toimintaperiaate (Poutanen 2006) FEAR-projektissa on tutkittu kokonaisarkkitehtuuria monesta eri näkökulmasta. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on luoda suunnittelu menetelmä, jolla tuotetaan toiminnan ja tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen tavoitetilan kuvaukset (Heikkilä 2009). Kokonaisarkkitehtuurissa kuvataan tavoitetiloja, nykytilaa, ennen kaikkea toimintamalli jonka avulla ohjataan suunnittelua, laatua ja poistetaan mahdollinen päällekkäinen kehitystyö ja erinlasiten ristiriitaisten toimintojen tunnistaminen. FEAR-mallissa erilaiset projektit ovat iso haaste eri prosesseille ja erilaisten prosessien tarve on huomattava (Seppänen 2009). Kuviossa 4 on esitetty erilaisia tekijöitä jotka vaikuttavat projektin prosessitarpeeseen.

13 Projekteissa on haasteena saada aikaan prosessi jonka runko muodostuu parhaista käytännöistä ja tarvittaessa skaalautuu ja sävyttyy projektin mukaisesti. Rational Method Comporesissa tämä ongelma on ratkaistu menetelmäkirjastolla ja prosessikoostintyökaluilla, joilla prosessi asiantuntija kokoaa kullekin projektille tarpeita vastaavaan kokonaisuuden. Menetelmäkirjasto sisältää yleisiä ja oman organisaation erilaisia käytäntöjä. Työkalujen avulla kootaan kirjastosta tietyille projekteille tai projektityypeille oma prosessi. Menetelmäkirjastosta voidaan valita toteutettavalle prosessille tarvittavat komponentit tai luoda omaa sisältöä tai muokata olemassa olevaa komponenttia, ottaen huomioon myös projektin erityispiirteet. Rational Method Composerissa on mahdollista tuottaa prosesseista HTML-sivusto joka voidaan jakaa eri sidosryhmille. Rational Method Composerin tärkeimpänä ajatuksen on että kirjastossa oleva menetelmän sisältö on erotettu prosessista. Joka mahdollistaa tehokkaan uudelleenkäytön ja erilaisten prosessien kasaamisen olemassa olevista komponenteista.

14 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Valtiovarainministeriö yhdessä keskeisten tieto- ja viestintäteknologian alan toimittajien kanssa ovat tilanneet FEAR (Finnish Enterprise Architecture Research) -tutkimusprojektin. Projektin toteuttajana on Jyväskylän yliopiston Tietotekniikantutkimusinstituutti. Projektissa saadaan tietoa kokonaisarkkitehtuurilähestymistavasta. IBM Rational Method Composer-työkalulla voidaan ylläpitää organisaation sekä yksittäisen projektin prosesseja. Työkalu pohjautuu avoimenlähdekoodin Eclipse-työkaluun, jonka päälle IBM on kehittänyt mittavan nk. plugin-kokoelman. Rational Method Composer vastaa kahteen avainongelmaan, mitkä yleensä estävät uusien prosessien tuotantoon viennin tehokkaasti. Ensin kehitystiimeille täytyy rajata ne arkkitehtuurin (tai ohjelmiston) alueet mistä ne ovat vastuussa. Organisaatioissa saavutetaan huomattavia hyötyjä siitä, että vastuualueet ovat jaettu ja prosessit ovat yleisiä ja noudattavat standardeja sekä vastaavat liiketoimintavaatimuksia. Toiseksi kehitystiimien täytyy tietää miten he voivat käyttää näitä metodeja koko kehityssyklin ajan. Eri metodien ja tehtävien vuorovaikutuksen ymmärtäminen on myös erittäin keskeistä. Harjoitustyön tarkoituksena oli tutkia miten IBM Rational Method Composer ohjelmistotuote toteuttaa FEAR (JYU 2009) kokonaisarkkitehtuurimallia. Prosessikoostintyökaluilla voidaan koota kullekin projektille sen tarpeita vastaavaan kokonaisuus. Menetelmäkirjasto sisältää yleisiä ja oman organisaation erilaisia käytäntöjä. Työkalujen avulla kootaan kirjastosta tietyille projekteille tai projektityypeille oma prosessi. On suositeltavaa, että työkalun käyttöön saa riittävän kattavan koulutuksen, jotta siitä saa kaiken mahdollisen hyödyn irti liiketoimintaprosessimallissa.

15 LÄHTEET EclipseFoundation 2009. Eclipse Foundation. Saatavilla www-muodossa: <http: //www.eclipse.org>. Haumer P. 2005. IBM Rational Method Composer: Part 1: Key concepts. IBM developer works Saatavilla www-muodossa: <http://www.ibm.com/ developerworks/rational/library/dec05/haumer/>. Heikkilä J. 2009. Enterprise Architecture TJTSE25 2009 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri luentokalvot. IBM 2008. Ford Motor Credit Company Standardizes Development Methodology on IBM Rational Unified Process. IBM Case study. IBM 2009a. IBM Rational Method Composer Manual. IBM. IBM 2009b. Rational Method Composer. Saatavilla www-muodossa: <http:// www-01.ibm.com/software/awdtools/rmc/>. JYU 2009. FEAR-projekti. Saatavilla www-muodossa: <https://www.jyu.fi/it/ laitokset/titu/projektit/kaynnissa/fear>. Liimatainen K., Heikkilä J. & Seppänen V. 2008. A Framework for Evaluating Compliance of Public Service Development Programs with Government Enterprise Architecture. European Conference on Information Management and Evaluation (ECIME). Poutanen J. 2006. Täsmäprosessi projektille? Töitä prosessikokille. Systeemityö (2), 12 14. Seppänen V. 2009. Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä valtionhallinnnossa. Valtiovarainministeriön julkaisuja.