Luonnos luettelon täydennys Alueluettelo

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus Luonnos 9.6.2016 luettelon täydennys 1.7.2016 Alueluettelo Biotalous Liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet Asutusrakenne Matkailu ja virkistys Tekninen huolto Luonnonvarat Erityistoiminnot Kulttuuriympäristö Luonnonsuojelu Alueluettelon kohdenumerointi viittaa kunkin teeman alussa oleviin apukarttoihin. Maakuntakaavan mittakaavassa olevat epäviralliset teemakartat löytyvät osoitteesta http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaavantarkistus/teemakohtaisia_apukarttoja

14 6 7 15 3 40 5 54 32 8 44 58 10 46 37 55 38 19 49 43 35 12 41 68 4 1 78 33 48 74 20 56 65 64 29 30 18 11 60 22 51 79 71 34 62 25 36 66 39 61 59 16 9 45 75 70 76 73 13 63 26 21 2 17 28 47 52 57 50 27 72 23 24 31 67 69 77 42 53 Jämsä Keuruu Viitasaari Joutsa Saarijärvi Jyväskylä Multia Pihtipudas Laukaa Karstula Äänekoski Kuhmoinen Kivijärvi Konnevesi Kinnula Hankasalmi Kyyjärvi Petäjävesi Toivakka Kannonkoski Uurainen Luhanka Muurame Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS 0 20 40 km BIOTALOUS 1/3 Turvetuotantoalue Alueluettelon mukainen kohdenumero 12

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS BIOTALOUS 2/3 Kinnula 28 Pihtipudas 29 Monipuolinen työpaikka-alue 12 Alueluettelon mukainen kohdenumero Kivijärvi 22 23 Kyyjärvi 35 Viitasaari Karstula 18 17 Kannonkoski 30 Saarijärvi 32 31 33 37 Äänekoski 38 40 41 39 Konnevesi 36 Multia 26 Uurainen 24 Hankasalmi 25 Laukaa 12 2 Keuruu 19 20 21 Petäjävesi 8 Jyväskylä 10 9 1 6 7 Muurame 27 11 34 Toivakka 13 Jämsä 15 14 5 16 Luhanka Joutsa 4 3 Kuhmoinen 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

53 1 63 57 8 6 98 5 54 9 81 32 23 3 76 29 7 25 18 75 77 74 52 66 24 2 49 31 67 46 92 22 14 68 45 104 78 28 47 70 93 64 13 65 94 19 38 73 20 108 43 59 100 91 40 97 96 109 51 62 103 95 85 44 12 87 107 113 58 60 89 99 82 106 11 80 17 48 15 4 61 90 10 27 21 72 88 35 56 34 42 37 30 39 71 79 102 101 110 105 69 16 112 41 26 84 86 55 83 50 111 33 36 Jämsä Keuruu Viitasaari Joutsa Saarijärvi Jyväskylä Multia Pihtipudas Laukaa Karstula Äänekoski Kuhmoinen Kivijärvi Konnevesi Kinnula Hankasalmi Kyyjärvi Petäjävesi Toivakka Kannonkoski Uurainen Luhanka Muurame Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS BIOTALOUS 3/3 0 20 40 km Turvetuotantoon soveltuva alue (tu) Turvetuotantoon soveltuva alue (tu1) Alueluettelon mukainen kohdenumero 12

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Biotalouteen tukeutuva alue Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on turvattava metsä- ja maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Turvetuotanto alue (EO/tu) Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla jo on turpeen ottotoimintaa tai joilla ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. 1 Kivisensuo Hankasalmi 2 Kivisensuo 2 Hankasalmi 3 Läyniönsuo Hankasalmi 4 Tervasuo Hankasalmi 5 Aukeasuo Joutsa 6 Haapasuo Joutsa 7 Havusuo Joutsa 8 Höystösensuo Joutsa 9 Jokipolvensuo Joutsa 10 Kailasuo Joutsa 11 Maissuo Joutsa 12 Mesiänsuo Joutsa 13 Pihlassuo, Pajusuo Joutsa 14 Rääsysuo Joutsa 15 Palosuo Jyväskylä 16 Pohjansuo Jämsä 17 Haapisuo Karstula 18 Heposuo Karstula 19 Kaijansuo Karstula 20 Karametsä Karstula 21 Martinsuo Karstula 22 Pirttijärvi-Pölkki Karstula 23 Pärepuulamminneva I Karstula 24 Pärepuulamminsuo II Karstula 25 Suoniemensuo 1 Karstula 26 Suoniemensuo I Karstula 27 Suoniemensuo II Karstula 28 Suurensuonneva Karstula 29 Tynnörsuo Karstula 30 Vastinginsuo Karstula 31 Vihisuo Karstula 32 Voimäensuo Karstula 33 Lehtosuo-Pyöreäsuo Keuruu 34 Penkkisuo Keuruu 35 Permisuo Keuruu 36 Riihi-Peuraneva Keuruu 37 Ukonmurronsuo Keuruu, Petäjävesi 38 Vehkaneva Kinnula 39 Isoneva Kivijärvi 40 Isoneva Kyyjärvi 41 Leppineva Kyyjärvi 42 Pyöreäsuo Kyyjärvi 43 Savonneva Kyyjärvi 44 Savonneva 1-4 Kyyjärvi 45 Sirkkasuo Laukaa, Äänekoski 46 Haukisuo Multia 47 Hirvisuo Multia

48 Kummunsuo Multia, Keuruu 49 Lapsukansuo- Multia Miinavainaansuo 50 Pihtisuo Multia 51 Pirttisuo-Peurusuo Multia 52 Saarisuo Multia 53 Hyttisuo Petäjävesi 54 Kurkisuo Petäjävesi 55 Umpilamminsuo Petäjävesi 56 Valkeissuo Petäjävesi 57 Valkeissuo Petäjävesi, Jyväskylä 58 Pyytneva Pihtipudas 59 Ahvenlamminsuo Saarijärvi 60 Konttisuo Saarijärvi 61 Löytösuo Saarijärvi 62 Maha-Siko-Kaakkosuo Saarijärvi 63 Mätässuo Saarijärvi 64 Mökkisuo Saarijärvi 65 Pajumäensuo Saarijärvi 66 Raatteikkosuo Saarijärvi 67 Rajapuronsuo Saarijärvi 68 Rajasuo Saarijärvi 69 Rasinsuo Saarijärvi 70 Saarekeneva Saarijärvi 71 Suljetunneva Saarijärvi 72 Vasikkasuo Saarijärvi 73 Heinäsuo Viitasaari 74 Ihkajansuo Viitasaari, Pihtipudas 75 Kolkunsuo Viitasaari 76 Lavasuo Viitasaari 77 Matkus-Haukineva Viitasaari 78 Sammalisneva Viitasaari 79 Vehkasuo Viitasaari

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Monipuolinen työpaikka-alue Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. 1 Hankasalmen saha Hankasalmi Olemassa oleva biotalousalue. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 0,2 km. 2 Nälkämäki Hankasalmi Kunnan kehittämisstrategiaan perustuva tulevaisuuden työpaikkaalue. 3 Karimäki Joutsa Olemassa oleva ja tulevaisuuden teollisuusalue. 4 Kettuvuori Joutsa Olemassa oleva ja tulevaisuuden teollisuusalue. 5 Leivonmäen teollisuusalue Joutsa Olemassa oleva ja tulevaisuuden biotalousalue. 6 Eteläportti Jyväskylä, Muurame Taajamarakenteeseen ja kaupunkiseudun kasvusuuntaan liittyvä työpaikka-alue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on etelään ja pohjoiseen. 7 Kanavuori-Ruokosaari Jyväskylä Taajamarakenteeseen ja kaupunkiseudun kasvusuuntaan liittyvä työpaikka-alue. 8 Lintukangas Jyväskylä Jyväskylän yleiskaavaan perustuva tulevaisuuden työpaikka-alue. 9 Nuutti Jyväskylä Olemassa oleva teollisuusalue. 10 Seppälänkangas-Palokangas Jyväskylä, Laukaa Jyväskylän seudun merkittävin työpaikka-alue. 11 Säynätsalo Jyväskylä Olemassa oleva biotalousalue. 12 Tikka-Mannila Jyväskylä Jyväskylän yleiskaavaan perustuva tulevaisuuden työpaikka-alue. 13 Halli Jämsä Olemassa oleva teollisuusalue. Lentoteknologian ja digitalouden osaamiskeskittymä. 14 Jämsä Jämsä Taajamarakenteeseen liittyvä tulevaisuuden työpaikka-alue. 15 Jämsänkoski Jämsä Olemassa oleva biotalousalue. Jämsänkosken merkittävin työpaikka-alue. Suunnittelumääräys: Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa luoda edellytykset joukko- ja kevytliikenteelle. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 0,5 km. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,0 km TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,5 km Jämsänkosken tehdas-aluetta 16 Kaipola Jämsä Olemassa oleva biotalousalue. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,5 km 17 Sammallahti Kannonkoski Olemassa oleva biotalousalue. 18 Humppi Karstula Olemassa oleva biotalousalue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on kaakkoon, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. Taajamarakenteeseen liittyvä tulevaisuuden työpaikkaalue. 19 Haapamäki Keuruu Olemassa oleva teollisuusalue, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. 20 Tiwi Keuruu Olemassa oleva teollisuusalue. 21 Yliaho-Sysivuori Keuruu Olemassa oleva teollisuusalue. 22 Orikallio Kivijärvi Olemassa oleva ja tulevaisuuden biotalousalue. 23 Betsetin teollisuusalue Kyyjärvi Olemassa oleva teollisuusalue. 24 Vehniä Laukaa Logistiikkaan liittyvä alue 25 Vihtavuoren teollisuusalue Laukaa Olemassa oleva teollisuusalue. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 2,0 km 26 Multian saha Multia Olemassa oleva biotalousalue 27 Teollisuuskylä Muurame Olemassa oleva teollisuusalue.

28 Arvola Pihtipudas Olemassa oleva ja tulevaisuuden teollisuusalue. 29 Ruppo Pihtipudas Olemassa oleva biotalous- /teollisuusalue. 30 Kolkanlahti Saarijärvi Olemassa oleva biotalousalue. 31 Linna Saarijärvi Olemassa oleva teollisuusalue. Liittyy läheisesti Sara-ahon-Rajalan teollisuusalueeseen. 32 Sara-aho-Rajala Saarijärvi Olemassa oleva teollisuusalue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on kaakkoon, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. 33 Tarvaala Saarijärvi Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus 34 Tervaskangas Toivakka Biotalousalue, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. 35 Mustalahti Viitasaari Olemassa oleva biotalous- /teollisuusalue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on pohjoiseen, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. 36 Hirvaskangas Äänekoski, Uurainen Tulevaisuuden työpaikka-alue, jonka läheisyyteen sekä Äänekosken että Uuraisten puolelle on syntynyt ja tulee syntymään taaja-asutusta. 37 Koukkuniemi Äänekoski Taajamarakenteeseen liittyvä tulevaisuuden työpaikka-alue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on pohjoiseen. 38 Metsäteollisuusalue Äänekoski Olemassa oleva kansainvälistä merkitystä omaava biotalousalue ja biotalouden osaamiskeskittymä. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida liikenteen tarvitsemat palvelut. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,5 km 39 Suolahden teollisuuskylä Äänekoski Olemassa oleva teollisuusalue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on länsiluoteeseen, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. 40 Suolahden vaneritehdas Äänekoski Olemassa oleva biotalousalue. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 0,5 km 41 Valtran teollisuusalue Äänekoski Olemassa oleva biotalous- /teollisuusalue.

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Turvetuotanto on soveltuva alue (tu, tu1) Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuva alue. Turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon asutus, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Lisäksi tu1-alueiden maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että turvevarojen hyödyntäminen on mahdollista luontoarvot turvaten. 1 Haukilamminsuo Hankasalmi tu1 2 Heinäsuo 2 Hankasalmi tu 3 Leväsuo Hankasalmi tu1 4 Paljakansuo N Hankasalmi tu 5 Paljakansuo S Hankasalmi tu 6 Suurisuo 6 Hankasalmi tu 7 Tervajoensuo Hankasalmi tu 8 Tervasuo Hankasalmi tu 9 Teurisuo Joutsa tu 10 Karhusuo 2 Jämsä tu 11 Kelkkasuo-Sammalsuo Jämsä, Jyväskylä tu1 12 Keltasuo Jämsä, Jyväskylä tu1 13 Kirvessuo Jämsä tu1 14 Kunnarsuo Jämsä tu 15 Nevalansuo Jämsä tu1 16 Rättisuo Jämsä tu 17 Veljestensuo Jämsä tu 18 Rimminneva Kannonkoski tu 19 Suurisuo 2 Kannonkoski tu 20 Haapapuukonsuot Karstula tu 21 Kyntöläisneva Karstula, Kyyjärvi tu 22 Lampisuo 1 Karstula tu 23 Murtolamminneva Karstula tu 24 Murtosuo 1 Karstula tu 25 Patinsuo Karstula tu1 26 Perhonsuo Karstula tu 27 Pirttiahonsuo Karstula tu 28 Sarvisuo 2 Karstula tu1 29 Soppisenneva Karstula tu 30 Teerensuo Karstula tu 31 Töyrisuo 1 Karstula, Kyyjärvi tu 32 Vihisuo Karstula tu1 33 Heposuo 2 Keuruu tu 34 Honkasuo Keuruu tu 35 Karjunneva Keuruu tu 36 Koppelokorpi Keuruu tu 37 Kortesuo Keuruu tu 38 Mustassuo Keuruu tu 39 Olkitaipaleenneva Keuruu, Multia tu 40 Pahkasuo Keuruu tu 41 Saarisuo A Keuruu tu 42 Sikolamminsuo Keuruu tu 43 Iso Sääksneva Kinnula tu 44 Kanavakytö Kinnula tu 45 Kurkisuo 4 Kinnula tu 46 Matkusneva Kinnula tu 47 Petäikköneva Kinnula tu 48 Pieni Sääksneva Kinnula tu 49 Ruotesuo Kinnula tu 50 Töyrisuo 2 Kinnula tu 51 Louhuinneva Kivijärvi tu 52 Syväjärvenneva N Kivijärvi tu1 53 Syväjärvenneva S Kivijärvi tu 54 Yölamminneva Kivijärvi, Kyyjärvi tu1 55 Teerisuo 3 Konnevesi tu

56 Isosuo 6 Kuhmoinen, Jämsä tu 57 Korteneva Kyyjärvi tu1 58 Rummakonneva Kyyjärvi tu 59 Saarisuo 1 Kyyjärvi tu1 60 Suurisuo 5 Kyyjärvi tu 61 Heinäsuo 4 Laukaa tu1 62 Ahvensuo Multia tu 63 Joutensuo Multia tu1 64 Jälsisuo-Konkarinsuo Multia tu 65 Kalettomansuo Multia tu 66 Korhonsuo Multia, Saarijärvi tu 67 Lauttasuo Multia tu 68 Leppäsuo Multia tu 69 Loukkusuo Multia tu 70 Mannissuo-Purnukorvensuo Multia tu 71 Niinisuo Multia tu 72 Nimetönsuo5 Multia tu 73 Parantaisensuo Multia, Uurainen tu 74 Partasuo Multia tu1 75 Peurusuo Multia tu 76 Pihtisuo Multia tu1 77 Pirttisuo-Karjosuo Multia tu1 78 Pukkilamminsuo Multia tu 79 Rajasuo Multia tu1 80 Sarvisuo 1 Multia tu 81 Tervasuo-Kangassuo Multia tu1 82 Valkeissuo Multia tu 83 Vehmassuo-Tervosuo Multia tu 84 Kypäräsuo Petäjävesi tu 85 Maunusuo Petäjävesi tu 86 Mökinsuo Petäjävesi tu 87 Ruokosuo Petäjävesi, Jämsä, Jyväskylä tu 88 Vekurinsuo Petäjävesi, Jämsä tu1 89 Velkkulansuo Petäjävesi tu 90 Hanslamminneva Pihtipudas tu 91 Jämsänneva Pihtipudas tu 92 Kanasensuo Pihtipudas tu1 93 Männikönneva Pihtipudas tu 94 Purontausneva Pihtipudas tu 95 Vihvilässuo Pihtipudas tu 96 Itäsuo Saarijärvi tu1 97 Korteniemi Saarijärvi tu 98 Kärmeneva Saarijärvi tu1 99 Lamminsuo Saarijärvi tu 100 Rautasuo Saarijärvi tu 101 Takapellonneva Saarijärvi tu 102 Aukeasuo Uurainen tu 103 Heinäsuo 5 Uurainen tu 104 Kuitulan Isosuo Uurainen tu 105 Myllysuo Uurainen tu 106 Peurasuo Uurainen tu 107 Porrassuo Uurainen tu 108 Rokkasuo Uurainen tu1 109 Pyöreisneva Viitasaari tu1 110 Sarvineva Viitasaari, Äänekoski, Konnevesi tu 111 Illakkaneva Äänekoski, Konnevesi tu 112 Isoneva 6 Äänekoski tu 113 Pakoneva Äänekoski tu

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS LIIKENNE Kinnula 15 27 Pihtipudas Satama Lentokenttä Lentoliikenteen alue Kyyjärvi Kivijärvi 17 16 30 28 29 Viitasaari Oikorata Valtatien 4 kehittämisakseli Valta-/rautatien kehittämisakseli 13 31 Moottoritie, uusi Kannonkoski Moottoritie Karstula Valtatie/kantatie Saarijärvi 32 33 21 20 19 Valtatie, uusi Valtatie, merkittävä parantaminen Äänekoski 18 Valtatie, ohjeellinen Konnevesi Seututie Seututie, uusi Multia Uurainen 25 Laukaa Hankasalmi Seututie, merkittävä parantaminen Keuruu Petäjävesi Jyväskylä Seututie, ohjeellinen Eritasoliittymä 14 Muurame Valtakunnallisesti merkittävä päärata 8 5 4 3 Toivakka Valtakunnallisesti merkittävä päärata, merkittävä parantaminen Rautatie Jämsä 11 Ratareitti 9 7 12 Laivaväylä Kuhmoinen 6 22 23 10 26 Luhanka 1 Joutsa 2 12 Vesiliikenteen yhtestarve Alueluettelon mukainen kohdenumero 24 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Satama 1 Joutsenlampi Joutsa Venesatama 2 Ollinsalmi Joutsa Venesatama 3 Rutalahti Joutsa Satama-alue 4 Rutalahti Joutsa Venesatama 5 Kärkistensalmi Jyväskylä Venesatama 6 Arvaja Jämsä Satama-alue 7 Hulkkionlahti Jämsä Venesatama 8 Juokslahti Jämsä Venesatama 9 Olkkola Jämsä Satama-alue 10 Pajulahti Jämsä Venesatama 11 Patalahti Jämsä Venesatama 12 Vaheri Jämsä Venesatama 13 Piispala Kannonkoski Venesatama 14 Keurusselkä Keuruu Venesatama 15 Saarenkylä Kinnula Venesatama 16 Lokakylä Kivijärvi Venesatama 17 Talviaislahti Kivijärvi Venesatama 18 Kivisalmi Konnevesi Venesatama 19 Kuhjonlahti Konnevesi Satama-alue 20 Neituri Konnevesi Venesatama 21 Pyhälahti Konnevesi Venesatama 22 Pihlajakoski Kuhmoinen Venesatama 23 Ruolahti Kuhmoinen Venesatama 24 Tehi Kuhmoinen Venesatama 25 Kuusaa Laukaa Venesatama 26 Judinsalo Luhanka Venesatama 27 Ukonniemi Pihtipudas Venesatama 28 Iponlahti Viitasaari Satama-alue 29 Kymönkoski Viitasaari Satama-alue 30 Luotolansaari Viitasaari Satama-alue 31 Ridanniemi Viitasaari Satama-alue 32 Lintulahti Äänekoski Satama-alue 33 Matilanvirta Äänekoski Venesatama

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS ASUTUSRAKENNE Kinnula 6 Pihtipudas Asumisen ja vapaa-ajan asumisen vetovoima-alue Seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama 6 Kivijärvi 10 Keskustatoimintojen alue, kohde 3 Kyyjärvi 6 4 8 7 Viitasaari Keskustatoimintojen alakeskus Kunta-/palvelukeskus 4 Karstula km1 4 4 Kannonkoski Vähittäiskaupan suuryksikkö Kaupallinen vyöhyke (km-1) Kaupallinen vyöhyke (km-2) Haapamäki 5 Pylkönmäki 5 5 10 Halli 8 11 Multia Keuruu km1 5 10 Länkipohja Koskenpää Jämsä Saarijärvi km1 3 3 15 Jämsänkoski 9 3 3 6 2 7 Uurainen Petäjävesi 17 6 9 Tikkakoski Jyväskylä Eteläportti 1 8 Luhanka 8 Konginkangas 11 Säynätsalo 5 2 14 Muurame 3 Korpilahti 11 10 9 12 Palokka Äänekoski 4 Kuokkala Suolahti 18 Leppävesi 9 13 Sumiainen 12 Laukaa 16 1 1 13 7 Lievestuore Vaajakoski Toivakka Leivonmäki Konnevesi 7 Joutsa Hankasalmi 1 12 km1 2 km1 1 2 Jyväskylä Maakuntakeskus Seutukeskus Kuntakeskus Alueluettelon mukainen kohdenumero 1 km2 1 Palokka 5 Vaajakoski 2 7 4 Kuokkala Eteläportti 2 8 Leppävesi Kuhmoinen 11 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista ympäröivää maaseutua tiiviimpi vapaaajan ja pysyvän asumisen toisiaan täydentävä rakentaminen ottaen huomioon yhdyskuntateknisen huollon järjestäminen ja lähipalvelujen saavutettavuus. Suunnittelussa tulee edistää luonto- ym. matkailuelinkeinojen ja virkistyksen palvelujen sijoittumista alueelle sekä näiden toimintojen yhteensovittamista asutuksen kanssa. 1 Kärkinen Jyväskylä 2 Himos Jämsä 3 Arvaja Jämsä 4 Kannonkoski Kannonkoski 5 Keurusselkä Keuruu 6 Kivijärvi Kivijärvi 7 Konnevesi Konnevesi 8 Luhanka Luhanka 9 Rutalahti Toivakka 10 Keitelepohja Viitasaari 11 Konginkangas Äänekoski

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama Merkinnällä osoitetaan kehitettävä ja palvelut säilyttävä taajama. Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää seudullisena palvelukeskuksena, taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi tiivistettäväksi keskukseksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. 1 Hankasalmi Hankasalmi 2 Joutsa Joutsa 3 Jyväskylä Jyväskylä 4 Jämsä Jämsä 5 Jämsänkoski Jämsä 6 Karstula Karstula 7 Keuruu Keuruu 8 Kinnula Kinnula 9 Kuhmoinen Kuhmoinen 10 Kyyjärvi Kyyjärvi 11 Laukaa Laukaa 12 Muurame Muurame 13 Petäjävesi Petäjävesi 14 Pihtipudas Pihtipudas 15 Saarijärvi Saarijärvi 16 Viitasaari Viitasaari 17 Suolahti Äänekoski 18 Äänekoski Äänekoski Taajamarakenteen laajeneminen vt:n 4 länsipuolelle edellyttää eritasoliittymää. Taajaman pohjoisosien suunnittelussa tulee ottaa huomioon varalaskupaikan vaatimat suoja-alueet. Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Jämsänjoen arvokas maisema-alue). Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa kiinnittää erityistä huomiota kauppakeskus Paletin liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen.

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Kunta- /palvelukeskus 1 Leivonmäki Joutsa 2 Säynätsalo Jyväskylä 3 Koskenpää Jämsä 4 Kannonkoski Kannonkoski 5 Haapamäki Keuruu 6 Kivijärvi Kivijärvi 7 Konnevesi Konnevesi 8 Leppävesi Laukaa 9 Luhanka Luhanka 10 Multia Multia 11 Pylkönmäki Saarijärvi 12 Konginkangas Äänekoski 13 Sumiainen Äänekoski Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan paikalliskeskustasoinen kuntakeskus tai taajama. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Keskustatoimin tojen alue, kohde (C, c) Merkinnällä osoitetaan kaupunkitasoisen tai seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinalue. Keskustatoimintojen alueella on asutuksen lisäksi hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja ja Jyväskylässä myös matkakeskus. (Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski) Suunnittelumääräys: Keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: 1 Joutsa Joutsa 10 000 k-m 2 2 Jyväskylä Jyväskylä Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enimmäiskerrosalaa. 3 Jämsä Jämsä 50 000 k-m 2 4 Karstula Karstula 10 000 k-m 2 5 Keuruu Keuruu 25 000 k-m 2 6 Saarijärvi Saarijärvi 25 000 k-m 2 7 Viitasaari Viitasaari 20 000 k-m 2 8 Äänekoski Äänekoski 50 000 k-m 2

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Keskustatoimin tojen alakeskus Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. Suunnittelumääräys: Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedelly-tyksistä ja turvallisista kevytliiken-teen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnalli-sesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerros-alat: 1 Hankasalmi kk Hankasalmi 10 000 k-m2 2 Eteläportti Jyväskylä 35 000 k-m2 3 Korpilahti Jyväskylä 4 Kuokkala Jyväskylä 20 000 k-m2 5 Palokka Jyväskylä 20 000 k-m2 6 Tikkakoski Jyväskylä 7 Vaajakoski Jyväskylä 20 000 k-m2 8 Halli Jämsä 9 Jämsänkoski Jämsä 10 Länkipohja Jämsä 11 Kuhmoinen kk Kuhmoinen 12 Laukaa kk Laukaa 20 000 k-m2 13 Lievestuore Laukaa 14 Muurame kk Muurame 15 000 k-m2 15 Petäjävesi kk Petäjävesi 10 000 k-m2 16 Toivakka kk Toivakka 17 Uurainen kk Uurainen 18 Suolahti Äänekoski Muihin alakeskuksiin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan yksiköitä.

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Vähittäiskaupa n suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräys:Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan enimmäiskerrosalat: 1 Keljonkeskus Jyväskylä 50 000 k-m 2 2 Palokankeskus Jyväskylä 70 000 k-m 2 yhteenlasketut 3 Paletti Kyyjärvi 10 000 k-m 2, alueelle voi sijoittua keskustaalueille soveltuvaa erikoistavarakauppaa 4 Rokkakangas Laukaa 10 000 k-m 2 5 Saunakylä Muurame 20 000 k-m 2 6 Putaanportti Pihtipudas 10 000 k-m 2. 7 Asemankannas Saarijärvi 35 000 k-m 2 8 Mustaniemi Viitasaari 20 000 k-m 2 9 Hirvaskangas Äänekoski 20 000 k-m 2 10 Kotakennäs Äänekoski 20 000 k-m 2 11 Äänekoskentie (pohjoinen) Äänekoski 20 000 k-m 2

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Kaupallinen vyöhyke (km-1) Merkinnällä osoitetulla alueella on tai sinne voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: 1 Keljonkeskus-Eteläportti Jyväskylä 50 000 k-m 2. Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta. 2 Palokankeskus-Kirri Jyväskylä 60 000 k-m 2. Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta. 3 Jämsän Risteys Jämsä 40 000 k-m 2 4 Humppi Karstula 10 000 k-m 2 5 Yliaho Keuruu 20 000 k-m 2 Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Kaupallinen vyöhyke (km-2) Suunnittelumääräys: Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m². 1 Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue Jyväskylä

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS MATKAILU JA VIRKISTYS 1/2 Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Ulkoilun yhteystarve Ulkoilureitti Veneväylä Vesiretkeilyreitti Kyyjärvi Viitasaari Moottorikelkkailureitti Kannonkoski Karstula Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Multia Uurainen Hankasalmi Keuruu Petäjävesi Laukaa Jyväskylä Muurame Toivakka Jämsä Joutsa Luhanka Kuhmoinen 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS MATKAILU JA VIRKISTYS 2/2 33 Kinnula 34 16 55 21 Pihtipudas 57 54 58 56 59 Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue Virkistysalue, kohde; laajenemissuunta Kyyjärvi 42 17 Kivijärvi 10 25 70 68 69 76 72 73 71 26 26 75 9 Kannonkoski 27 74 67 66 Viitasaari 65 12 Matkailupalvelujen alue, kohde Maisema-/matkailutie Alueluettelon mukainen kohdenumero Karstula 12 11 64 84 35 22 Saarijärvi 60 23 24 61 Äänekoski 82 79 77 85 28 81 80 83 Konnevesi 78 32 Keuruu 13 29 15 31 27 51 14 28 12 14 11 30 Multia 7 8 23 24 19 63 25 Uurainen Petäjävesi 17 Jyväskylä Muurame 20 10 6 9 5 3 53 7 52 44 5 13 16 47 1 19 18 62 8 2 4 43 48 46 Laukaa 18 45 Toivakka Hankasalmi 2 1 Jämsä 21 6 15 22 36 20 49 Luhanka 50 3 Joutsa 4 Kuhmoinen 38 39 41 40 37 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä matkailussa ja virkistyksessä oleva tai siihen soveltuva kokonaisuus. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Kotanen-Tikkamäki, Muurame, Jyväskylä, Muuratsalo, Mustavuori Laukaa Aluekohtainen suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Matkailupalveluj en alue, kohde (RM, r) Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue. 1 Häkärinteet Hankasalmi Matkailukeskus, osa mv-aluetta. 2 Revontuli Hankasalmi Matkailukeskus, osa mv-aluetta. 3 Joutsenlampi Joutsa Matkailukeskus, osa mv-aluetta. 4 Vehmasrinteet Joutsa Matkailukeskus, osa mv-aluetta. 5 Laajavuori Jyväskylä Matkailukeskus. 6 Himos Jämsä Matkailukeskus, osa mv-aluetta. 7 Matarniemi Jämsä Lomakylä, osa vesireretkeilyaluetta 8 Virtala Jämsä Matkailukeskus. 9 Piispala Kannonkoski Matkailukeskus, osa mv-aluetta. 10 Öijanniemi Kannonkoski Lomakylä 11 Isomies Karstula Matkailukeskus 12 Wanhat Wehkeet Karstula Matkailukeskus. 13 Höyryveturipuisto Keuruu Matkailukeskus, johon liittyy junaelämysmatkailua ja rautateiden museotoimintaa palveleva, yleiseltä liikenteeltä suljettu rataosa Haapamäki-Virrat sekä moottorikelkkasafarit. 14 Iso Kirja Keuruu Matkailukeskus, laajenemissuunta länteen 15 Keurusselkä Keuruu Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Valtakunnallinen ampumahiihtorata liittyen Montosvuoren virkistysalueeseen. 16 Saarenkylä Kinnula Lomakylä. 17 Peltokangas Kivijärvi Matkailukeskus, osa mv-aluetta, alueeseen liittyy Sikakankaan virkistysalue. 18 Nokkakivi Laukaa Huvipuisto 19 Peurunka Laukaa Matkailukeskus, osa mv-aluetta. 20 Riihivuori Muurame Matkailukeskus. 21 Niemenharju Pihtipudas Matkailukeskus, osa vesiretkeilyaluetta. 22 Ahvenlampi Saarijärvi Matkailukeskus, osa mv-aluetta. 23 Kusiaismäki Saarijärvi Matkailukeskus 24 Summassaari Saarijärvi Matkailukeskus. 25 Marjoniemi Uurainen Matkailukeskus. 26 Muikunlahti Viitasaari Matkailukeskus 27 Savivuori Viitasaari Matkailukeskus. 28 Matilanvirta Äänekoski Matkailukeskus, osa vesiretkeilyaluetta. Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön.

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Virkistysalue, kohde; laajenemissuunt a (V, v) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä virkistysalue. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Nuolella osoitetaan Jyväskylän kaupunkiseudulla virkistysalueiden laajenemissuunnat. Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan virkistysja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. 1 Aittovuori Jyväskylä Seudullinen ulkoilualue. 2 Haapasaari Jyväskylä Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 3 Iso-Urtti-Haapavuori Jyväskylä, Muurame Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen ulkoilualue. 4 Jääskelä Jyväskylä Osa vesiretkeilyaluetta ja mvaluetta, maakunnallinen retkeilyalue. 5 Kalasaari Jyväskylä Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. 6 Kalliosaari Jyväskylä Maakunnallinen veneulkoilualue. 7 Keljonlahti Jyväskylä Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen ulkoilualue. 8 Kivilampi-Vääräjärvi Jyväskylä Seudullinen ulkoilualue. 9 Kiviönniemi Jyväskylä Maakunnallinen veneulkoilualue. 10 Kokkomäki Jyväskylä Seudullinen ulkoilualue. 11 Kolmisoppinen Jyväskylä, Muurame Seudullinen ulkoilualue. 12 Laajavuori Jyväskylä Valtakunnallinen talviurheilukeskus ja ulkoilukeskus, hevosurheilukeskus. 13 Neihtyensaaret Jyväskylä Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Mukana Livansaaren pohjoisosa, Taikinainen 14 Länsi-Palokka-Ruoke Jyväskylä Seudullinen ulkoilualue. 15 Pirttisaari Jyväskylä Valtakunnallinen veneulkoilualue. 16 Tervamäki Jyväskylä Valtakunnallinen veneulkoilualue. 17 Touruvuori Jyväskylä Seudullinen ulkoilualue. 18 Äijänniemi Jyväskylä Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 19 Huhdanvuori Jämsä Seudullinen ulkoilualue. 20 Mertasaari Jämsä Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Mukana osa Kukkarosta ja Huhtisaaresta 21 Pukinvuori Jämsä Seudullinen ulkoilualue. 22 Taivassalo Jämsä Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Mukana Vuorisalo. 23 Tervala Jämsä Maakunnallinen veneulkoilualue, liittyy Vanhan Vitosen veneretkeilyreittiin. 24 Vuojansalo Jämsä Maakunnallinen veneulkoilualue, liittyy Vanhan Vitosen veneretkeilyreittiin. Mukana Lamposaari. 25 Isohiekka Kannonkoski Osa mv-aluetta, seudullinen veneulkoilualue. 26 Piispalanniemi Kannonkoski Osa mv-aluetta, valtakunnallinen ulkoilualue. 27 Häntämäki Keuruu Seudullinen ulkoilualue. 28 Ilovuori-Mäntymäki Keuruu Seudullinen ulkoilualue. 29 Montosvuori Keuruu Osa mv-aluetta, maakunnallinen ulkoilualue. Valtakunnallinen ampumahiihtorata liittyen Keurusselän matkailualueeseen. 30 Nenistönniemi Keuruu Seudullinen ulkoilualue. 31 Sikoniemi Keuruu Osa mv-aluetta, seudullinen veneulkoilualue. 32 Valkeinen Keuruu Seudullinen ulkoilualue. 33 Matkusjoki Kinnula Seudullinen ulkoilualue.

34 Vattusaari Kinnula Seudullinen veneulkoilualue. 35 Myllyniemi Konnevesi, Äänekoski Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. 36 Askonniemi Kuhmoinen Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. 37 Koreakoivu Kuhmoinen Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. 38 Pihlajasaaret Kuhmoinen Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. 39 Ruolahti Kuhmoinen Valtakunnallinen veneulkoilualue. 40 Sarvisalon luoto Kuhmoinen Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. 41 Vähä Selkäsaari Kuhmoinen Valtakunnallinen veneulkoilualue. 42 Lintusaari Kyyjärvi Seudullinen veneulkoilualue. 43 Kuusisaari Laukaa Valtakunnallinen veneulkoilualue. 44 Multamäki Laukaa Seudullinen ulkoilualue. 45 Mustatsaaret Laukaa Seudullinen veneulkoilualue. 46 Savio Laukaa Seudullinen ulkoilualue. 47 Torikkasalmi Laukaa Valtakunnallinen veneulkoilualue. 48 Tyvelänsaari Laukaa Valtakunnallinen veneulkoilualue. 49 Jyrtynniemi Luhanka Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 50 Kajaaninsaari Luhanka Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. 51 Hallinmäki Multia Osa mv-aluetta, maakunnallinen ulkoilualue. 52 Mikonniemi Muurame Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. 53 Sudensaari Muurame Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 54 Haapasaari Pihtipudas Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 55 Kammolankangas Pihtipudas Osa vesiretkeilyaluetta, seudullinen ulkoilualue. 56 Kartiska Pihtipudas Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 57 Lihasaari (Iso-Lihasaari) Pihtipudas Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 58 Pieni-Varpanen Pihtipudas Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 59 Suursaari Pihtipudas, Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 60 Kusiaismäki Saarijärvi Maakunnallinen ulkoilualue. 61 Lamposaaren Saarijärvi Maakunnallinen veneulkoilualue. pohjoisosa 62 Mämminiemi Toivakka Osa vesiretkeilyaluetta ja vmaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. 63 Huutoniemi Uurainen Seudullinen ulkoilualue. 64 Arinasaari Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 65 Autionlahti Viitasaari Maakunnallinen veneulkoilualue. Mukana Leukaniemi ja Tervaniemi. 66 Hakkarilan salmi Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 67 Hiekkalahti Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 68 Honkasaari Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 69 Kaunissaari Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 70 Lintusaari Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 71 Martinniitty Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 72 Naurissaari Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 73 Ollinkulma Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. 74 Rakajansaaren eteläosa Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, seudullinen veneulkoilualue. 75 Savivuori Viitasaari Seudullinen ulkoilualue. 76 Soliskaarre Viitasaari Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue.

77 Haapasaari Äänekoski Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Mukana Sammalsaari. 78 Kapeenkoski Äänekoski Osa vm-aluetta, maakunnallinen ulkoilualue, valtakunnallinen veneulkoilualue. 79 Niinimäki Äänekoski Seudullinen ulkoilualue. 80 Petäjäsaaret Äänekoski Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 81 Pieni Rahkonen Äänekoski Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 82 Rekolahti Äänekoski Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 83 Tallisaaret Äänekoski Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 84 Viukarinsaari Äänekoski Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 85 Yhdyssaari Äänekoski Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Harmaalla merkityt kohteet jäävät mv-alueiden sisään ja tästä syystä niitä ei varsinaisella kaavakartalla osoiteta. Kohteet tulee huomioida kuntakaavoituksessa. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Maisema- /matkailutie Merkinnällä osoitetaan maisemallisesti arvokas tie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus: Tien maisema-arvoja tulisi säilyttää hoitotoimenpiteillä. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Moottorikelkkail ureitti Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Ulkoilun yhteystarve Merkinnällä osoitetaan virkistysalueja ulkoilureittiverkostoon liittyvä tavoitteellinen reittiyhteys. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata ulkoilureittien jatkuvuus. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan Keski- Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Veneväylä Merkinnällä osoitetaan veneilyä palveleva runkoväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Vesiretkeilyreitti Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn sopiva reitti.

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS TEKNINEN HUOLTO Kyyjärvi 220 kv/2 -> 220 kv + 400 kv Kinnula 9 3 Kivijärvi 6 Pihtipudas 5 12 Viitasaari 9 Energiahuollon alue Yhdyskuntateknisen huollon alue Materiaalikeskus Voimalinja Voimalinja, yhteystarve Siirtoviemäri, yhteystarve Päävesijohto, yhteystarve Karstula Kannonkoski 12 Tuulivoimapuiston alue Alueluettelon mukainen kohdenumero 6 4 400 kv Saarijärvi 7 11 13 Äänekoski 6 400 kv 12 7 13 10 Konnevesi 400 kv Keuruu 8 4 2 4 Multia 220 kv + 400 kv 3 Uurainen 10 /2 400 kv 400 kv 7 5 Petäjävesi 8 400 kv 5 400 kv 10 400 kv Jyväskylä 3 9 5 4 4 3 /2 3 1 2 110kV 1 2 8 1 Muurame 2 Laukaa Toivakka 1 Hankasalmi 1 400 kv 4 2 11 6 5 7 400 kv /2 3 Jämsä /2 Luhanka 1 Joutsa 2 Kuhmoinen 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Materiaalikesk us (MK, mk) 1 Mustankorkea Jyväskylä 2 Metsä-Kivelä Jämsä 3 Mörkökorpi Laukaa 4 Sammakkokangas Saarijärvi Merkinnällä osoitetaan materiaalikeskuksen alue jätteiden ja maa-ainesten vastaanottoa, käsittelyä, hyötykäyttötoimintoja, loppusijoitusta sekä niihin tarvittavia rakennelmia ja laitoksia varten. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen ja sen ympäristön suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että materiaalikeskuksen ja mahdollisten häiriintyvien kohteiden välille jää riittävä suojavyöhyke. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että materiaalikeskusalueen toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Energiahuollon alue (EN, en) Merkinnällä osoitetaan maakunnallinen energiahuoltoalue, suurmuuntamo ja vesivoimalaitos. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 1 Keljonlahti Jyväskylä Olemassa oleva lämpövoimala. 2 Rauhalahti Jyväskylä Olemassa oleva lämpövoimala. 3 Vaajakoski Jyväskylä Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. 4 Jämsän sähköasema Jämsä Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon päämuuntoasema. 5 Toivilan muuntoasema Jämsä Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon päämuuntoasema. 6 Hilmo Kannonkoski Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. 7 Kuhankoski Laukaa Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. Suunnittelumääräys: Voimalaitosaluetta ja ympäristöjä sekä niihin liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista kehitetään kulttuuriympäristöjä tukevalla tavalla. Suunnittelumääräys: Voimalaitosaluetta ja ympäristöjä sekä niihin liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista kehitetään kulttuuriympäristöjä tukevalla tavalla. 8 Vihtavuoren sähköasema Laukaa Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon päämuuntoasema. 9 Petäjäveden sähköasema 1 Petäjävesi Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon päämuuntoasema. 10 Petäjäveden sähköasema 2 Petäjävesi Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon päämuuntoasema. 11 Leuhunkoski Saarijärvi Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. 12 Hietama Äänekoski Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. 13 Parantala Äänekoski Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Voimalinja (z) Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat sekä suunnitelmiltaan valmiit, 220 kv ja 400 kv voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Voimalinja, yhteystarve (z) Merkinnällä osoitetaan voimalinjan pitkän aikavälin yhteystarve. 1 Kauppila - Niinimäki Hankasalmi Etelä-Savon puolelle suunniteltua Niinimäen tuulivoimapuiston tarpeisiin tuleva :n voimajohto.

2 Joutsa - Kuortti Joutsa Joutsan ja Pertunmaan sähkönsaantia varmistava yhteys. 3 Nuutti - Tikkakoski Jyväskylä Tikkakosken ja Palokan sähkönsaantia varmistava yhteys. 4 Vihtavuori - Rauhalahti Jyväskylä, Laukaa Kaupunkiseudun tarpeita palveleva johto, joka sijoittuu nykyisen johdon rinnalle. 5 Vihtavuori - Siikajärvi Jyväskylä, Laukaa Nykyisen johdon rinnalle toteutettava yhteys, joka liittyy olemassa olevaan Lemettilän haaraan ja yhdistää Pohjois-Savosta Konneveden kautta tulevan yhteyden. 6 Halli - Längelmäki Jämsä Länkipohjan ja Hallin sähkönsaantia varmistava yhteys. 7 Toivila - Längelmäki Jämsä Olemassa olevan 400 kv johdon rinnalle toteutettava johto varmistamaan sähköradan ja Längelmäen sähkönsaantia. 8 Jussero - Haapamäki - Kolho Keuruu Haapamäen ja Kolhon tarpeisiin tuleva voimajohto. 9 Kinnula - Viitasaari Kinnula, Viitasaari Pohjoisen Keski-Suomen sähkönjakeluverkon varmistuksen kannalta tärkeä :n yhteystarve. 10 Konnevesi - Laukaa Konnevesi, Laukaa Pohjois-Savon ja Konneveden sähkönjakelun kannalta tärkeä yhteystarve. 11 Toivakka - Leivonmäki - Kälä Toivakka, Joutsa Toivakan ja Leivonmäen sähkönsaantia parantava ja sähkönjakelun varmuutta Joutsan ja Kangasniemen alueella parantava yhteys. 12 Viitakangas - (Keitele) Viitasaari Pohjoisen Keski-Suomen sähkönjakeluverkon varmistuksen kannalta tärkeä :n yhteystarve Pohjois-Savon suuntaan. 13 Sirkkaharjun haara Äänekoski Suunniteltu voimajohto teollisuusalueen tarpeisiin. Merkintä/Aluekuvaus Merkinnällä osoitetaan siirtoviemärin (j) tai päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve. Kaavamääräykset Aluetunnus Alueen nimi Kunta Pääjohto, yhteystarve (j, v) 1 Lievestuore-Vaajakoski-Nenäinniemi Jyväskylä, Laukaa Suunniteltu siirtoviemäri Lievestuoreen siirtoviemäri tarpeisiin. 2 Keuruu-(Mänttä-Vilppula) yhdysvesijohto Keuruu Yhdysvesijohdon yhteystarve kaupunkien vedenhankinnan varmistamiseksi. 3 Kinnula-Kivijärvi yhdysvesijohto Kinnula, Kivijärvi Kuntakeskusten välisen yhdysvesijohdon yhteystarve. 4 Vuontee-Janakka yhdysvesijohto Laukaa, Jyväskylä Suunniteltu varasyöttövesijohto Vuonteen tekopohjavesilaitokselta Janakan vesilaitokselle. 5 Petäjävesi-Kintaus yhdysvesijohto Petäjävesi Yhteystarve yhdysvesijohdolle välillä Kintaus- Petäjävesi. Yhdistää Petäjäveden ja Jyväskylän/Kuohun verkostot. 6 Saarijärvi-Karstula yhdysvesijohto Saarijärvi, Karstula Kuntakeskusten välisen yhdysvesijohdon yhteystarve. 7 Saarijärvi-Pylkönmäki yhdysvesijohto Saarijärvi Taajamien välisen yhdysvesijohdon yhteystarve. 8 Toivakka-Jyväskylä yhdysvesijohto Toivakka, Jyväskylä Yhdysvesijohdon yhteystarve varmistaa Toivakan vedensaannin Leppälahden kautta. 9 Viitasaari-Haarala-(Vesanto) Viitasaari, (Vesanto) Yhteystarve kuntien väliselle yhdysvesijohdolle. yhdysvesijohto 10 Suolahti-Laukaa yhdysvesijohto Äänekoski, Laukaa Yhdysvesijohdon yhteystarve Suolahdelta Laukaaseen.

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Tuulivoimapuis ton alue (tv) Merkinnällä osoitetaan tuulivoimatuotantoon soveltuva alue. Merkintään ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon ja maaaineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. 1 Häähninmäki Hankasalmi, Konnevesi 2 Kärkistensalmi Jyväskylä 3 Vekkula Jämsä 4 Vehkoo Multia 5 Ilosjoki Pihtipudas Yhdyskuntatek nisen huollon alue (ET, et) Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 1 Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo Joutsa Merkinnällä osoitetaan Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan seudullnen jätevedenpuhdistamo. 2 Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo Jyväskylä Merkinnällä osoitetaan Jyväskylän seudun jätevedenpuhdistamo. 3 Jämsän yhteispuhdistamo Jämsä Merkinnällä osoitetaan Jämsän seudun kuntien jätevedenpuhdistamo. 4 Keuruun yhteispuhdistamo Keuruu Merkinnällä osoitetaan Keuruun ja Multian seudullinen jätevedenpuhdistamo. 5 Vuonteen tekopohjavesilaitos Laukaa Merkinnällä osoitetaan alue Jyväskylän seudun vedenhankintaa palvelevaa tekopohjavedenottamoa varten. 6 Syvälahden tekopohjavesilaitos Äänekoski Merkinnällä osoitetaan Äänekosken seudun vedenhankintaa palveleva suunnitellun tekopohjavedenottamon alue. 7 Äänekosken keskuspuhdistamo Äänekoski Merkinnällä osoitetaan Äänekosken seudun jätevedenpuhdistamo.

3 8 3 8 7 6 4 5 3 2 1 5 4 2 7 1 9 70 55 10 60 56 78 67 18 46 66 31 35 48 51 53 26 77 73 75 17 73 68 67 37 80 95 21 63 23 20 16 69 22 86 72 71 61 53 54 62 19 24 74 77 91 12 42 41 45 49 81 79 58 57 51 30 29 99 98 97 96 94 93 87 84 83 82 75 50 39 37 32 106 108 109 111 110 107 103 101 100 76 6 5 4 8 9 1 6 7 2 92 65 40 44 14 11 85 52 25 13 80 64 28 27 89 38 34 43 90 41 47 48 88 59 15 36 33 26 33 38 49 18 16 19 17 10 15 62 12 29 30 27 31 28 14 52 25 32 13 47 11 63 65 50 44 45 42 41 46 66 72 43 64 79 71 70 36 74 58 60 56 57 61 76 59 55 24 23 20 21 40 68 39 69 35 54 34 104 112 102 105 78 22 Jämsä Keuruu Viitasaari Joutsa Saarijärvi Jyväskylä Multia Pihtipudas Laukaa Karstula Äänekoski Kuhmoinen Kivijärvi Konnevesi Kinnula Hankasalmi Kyyjärvi Petäjävesi Toivakka Kannonkoski Uurainen Luhanka Muurame Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS LUONNONVARAT 0 20 40 km Alueluettelon mukainen kohdenumero 12 Malmipotentiaalinen vyöhyke Maa-ainesten ottovyöhyke Pohjavesialue

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue Suunnittelumääräys: Pohjavesialueille ei tule sijoittaa pohjaveden pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavia laitoksia ja toimintoja. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin pois lukien kotitarveotto, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. 1 Halmeniemi Hankasalmi 2 Lintusyrjä Hankasalmi 3 Mikonlampi Hankasalmi 4 Harjunkangas Joutsa 5 Joutsenlampi Joutsa 6 Askeleentakanen Jyväskylä, Laukaa 7 Itäranta Jyväskylä 8 Kaivovesi Jyväskylä 9 Kapakkavuori Jyväskylä 10 Kulperinkangas Jyväskylä 11 Köntyskangas Jyväskylä, Uurainen 12 Oravasaari Jyväskylä 13 Tikkamannila Jyväskylä, Laukaa 14 Vesanka Jyväskylä 15 Vihtakangas Jyväskylä 16 Heräkulma Jämsä 17 Holiseva Jämsä 18 Kollinkangas Jämsä 19 Lahdenkylä Jämsä 20 Metsomäki Kannonkoski 21 Piispalankangas Kannonkoski 22 Kiminki Karstula 23 Pönkä Karstula 24 Rantakylä Karstula 25 Alalampi Keuruu 26 Jukojärvi Keuruu 27 Kaleton Keuruu 28 Ketunpesämäki Keuruu 29 Lintusyrjänharju Keuruu 30 Lomahotelli Keuruu 31 Pajulampi Keuruu 32 Syrjäharju Keuruu, Multia, Petäjävesi 33 Aho-kurkela Kinnula 34 Muhola Kinnula 35 Lintuharju Kivijärvi 36 Kaivopuisto Konnevesi 37 Soukkionniemi Konnevesi 38 Karklampi Kuhmoinen 39 Harsunkangas Kyyjärvi 40 Sormiharju Kyyjärvi 41 Hietasyrjänkangas Laukaa 42 Hitonmäki Laukaa, Äänekoski 43 Sirkkaharju Laukaa, Äänekoski 44 Tervakangas Laukaa 45 Valkola Laukaa 46 Vatia Laukaa 47 Vuontee Laukaa 48 Koikerus Luhanka

49 Lempää Luhanka 50 Lintankangas Multia 51 Isolahti Muurame 52 Kaistinmäki Petäjävesi 53 Kaivanto Petäjävesi 54 Iloskangas Pihtipudas 55 Haukilampi Saarijärvi 56 Hiekkalankangas Saarijärvi 57 Lähteenmäki Saarijärvi 58 Rimminkangas Saarijärvi 59 Sadeharju Saarijärvi 60 Summassaari Saarijärvi 61 Vihanti Saarijärvi 62 Huikko Toivakka 63 Hankala Uurainen 64 Kangashäkki Uurainen 65 Kiijasenkangas Uurainen 66 Peltokangas Uurainen 67 Salmi-kuukka Uurainen 68 Hakovuori Viitasaari 69 Viitakangas Viitasaari 70 Hietama Äänekoski 71 Jurvonharju Äänekoski 72 Kapeenkylä Äänekoski 73 Kovalanniemi Äänekoski 74 Kulopalonkangas Äänekoski 75 Kuokanniemi Äänekoski 76 Kurikkaharju Äänekoski 77 Suojoki Äänekoski 78 Telkkälampi Äänekoski 79 Tervavuori Äänekoski 80 Vähälä Äänekoski Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Maa-ainesten ottovyöhyke (eo) Merkinnällä osoitetaan elinkeinoelämän kannalta tärkeät Suunnittelumääräys: Alueiden maa-ainesten ottovyöhykkeet käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen maa-ainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin pois lukien kotitarveotto, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. 1 Antinvuori Hankasalmi Rakennuskivi 2 Kalliola Hankasalmi Kallio 3 Lintusyrjä Hankasalmi Sora ja hiekka 4 Lyötinmäki Hankasalmi Kallio 5 Etu-Ikola Joutsa Sora ja hiekka 6 Joutsenlampi Joutsa Sora ja hiekka 7 Kiviahonriutta Joutsa Rakennuskivi 8 Kukkulamäki Joutsa Kallio 9 Lapinvuori Joutsa Kallio 10 Pirttikangas Joutsa Sora ja hiekka 11 Säynätjärvenkangas Joutsa Sora ja hiekka 12 Ylimmäinen Riipilampi Joutsa Kallio 13 Askeleentakanen Jyväskylä, Laukaa Sora ja hiekka + kallio 14 Halkomäki Jyväskylä Sora ja hiekka 15 Lanttumäki-Sulunharju Jyväskylä Rakennuskivi

16 Leppänen Jyväskylä Kallio 17 Levaniemi Jyväskylä Rakennuskivi 18 Lintumäki Jyväskylä, Laukaa Sora ja hiekka 19 Loukkumäki Jyväskylä Rakennuskivi 20 Palokan kalliolouhos Jyväskylä Kallio 21 Papinmäki Jyväskylä Rakennuskivi 22 Punakangas Jyväskylä, Muurame Rakennuskivi + kallio 23 Riukukallio Jyväskylä Kallio 24 Sarvenperä Jyväskylä Rakennuskivi 25 Haaralankangas Jämsä Sora ja hiekka 26 Halli Jämsä Rakennuskivi 27 Heräkulma Jämsä Sora ja hiekka 28 Kollinkangas Jämsä Sora ja hiekka 29 Mustikkamäki Jämsä Kallio 30 Partalankoski Jämsä Kallio 31 Riitavuori N Jämsä Kallio 32 Viitavuori Jämsä Rakennuskivi 33 Riikinvuori Kannonkoski Rakennuskivi 34 Heinäjoki Karstula Sora ja hiekka 35 Iso Hillomäki Karstula Rakennuskivi 36 Isovuori Karstula Rakennuskivi 37 Pääkallokangas Karstula Rakennuskivi 38 Rillakangas Karstula Sora ja hiekka 39 Soidinmäki Karstula Rakennuskivi 40 Kaakkokangas Keuruu Sora ja hiekka 41 Kaijanaho N, S Keuruu Kallio 42 Kylmäkorpi Keuruu Kallio 43 Metsä-Saukko Keuruu Kallio 44 Multharju Keuruu Sora ja hiekka 45 Mäntylä Keuruu Kallio 46 Riihimäki Keuruu Kallio 47 Ryngänvuori Keuruu Kallio 48 Lammaskalliot Kinnula Kallio 49 Itäpäänkangas Kivijärvi Rakennuskivi 50 Leijunkallio Kivijärvi Rakennuskivi 51 Permivuori Kivijärvi Kallio 52 Hevosenselkäharju Konnevesi Sora ja hiekka 53 Jouhtijärvi Konnevesi Kallio 54 Loutikkokallio Konnevesi Rakennuskivi 55 Harjunkorkii Kuhmoinen Sora ja hiekka 56 Keskisenkangas Kuhmoinen Sora ja hiekka 57 Ahomäki Kyyjärvi Kallio 58 Hirsikangas Kyyjärvi Kallio 59 Iso Pohjoiskangas Kyyjärvi Rakennuskivi 60 Sormiharju Kyyjärvi Sora ja hiekka 61 Haapamäki Laukaa Kallio 62 Hyyriäismäki Laukaa Rakennuskivi + kallio 63 Pedonmäki Laukaa Sora ja hiekka 64 Tervakangas Laukaa Sora ja hiekka 65 Valkola Laukaa Sora ja hiekka 66 Ylenmäki Laukaa Kallio 67 Lempää Luhanka Sora ja hiekka

68 Sydänmaa Luhanka Sora ja hiekka 69 Honkaselkä Multia Rakennuskivi 70 Lopakankangas Multia Sora ja hiekka 71 Purstinvuori Multia Kallio 72 Ristimäki Multia Kallio 73 Lähteelänperä Muurame Sora ja hiekka 74 Iso-Kulhia Petäjävesi Rakennuskivi 75 Paljakkokalliot Petäjävesi Rakennuskivi 76 Palvavuori Petäjävesi Rakennuskivi 77 Pitkälänvuori Petäjävesi Rakennuskivi 78 Alvajärvi Pihtipudas Sora ja hiekka 79 Hurrikankalliot Pihtipudas Kallio 80 Iloskangas Pihtipudas Sora ja hiekka 81 Mahakallio Pihtipudas Rakennuskivi + kallio 82 Munamäki Pihtipudas Rakennuskivi 83 Mäntyvuori Pihtipudas Rakennuskivi + kallio 84 Virkamäki Pihtipudas Rakennuskivi 85 Kangasharju-Koiraharju Saarijärvi Sora ja hiekka 86 Kelkkamäki Saarijärvi Kallio 87 Napsalankytö Saarijärvi Rakennuskivi 88 Raatesuo Saarijärvi Rakennuskivi 89 Pyhänkangas Saarijärvi, Äänekoski Sora ja hiekka 90 Korkealehdonmäki Toivakka Kallio 91 Kalliolampi Uurainen Rakennuskivi 92 Kangashäkki Uurainen Sora ja hiekka + kallio 93 Hirvivuori Viitasaari Rakennuskivi 94 Holmanvuori Viitasaari Rakennuskivi 95 Huopana Viitasaari Rakennuskivi 96 Isomäki Viitasaari Rakennuskivi 97 Jouhtkangas Viitasaari Rakennuskivi 98 Kalliomäet Viitasaari Rakennuskivi 99 Koivumäki Viitasaari Rakennuskivi 100 Lonnikko-Pyydysmäki Viitasaari Rakennuskivi 101 Pahalamminkalliot Viitasaari Rakennuskivi 102 Toulatkangas Viitasaari Sora ja hiekka 103 Tyrälampi Viitasaari Rakennuskivi 104 Hietama Äänekoski Sora ja hiekka 105 Iivarinvuori Äänekoski Rakennuskivi + kallio 106 Ilveskallio Äänekoski Sora ja hiekka 107 Kalikkavuori Äänekoski Kallio 108 Paasmäki Äänekoski Kallio 109 Rappukallio Äänekoski Kallio 110 Saunamäki Äänekoski Kallio 111 Tattarinmäki Äänekoski Kallio 112 Sirkkaharju Äänekoski/Laukaa Sora ja hiekka

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Malmipotenti aalinen vyöhyke (ek) Merkinnällä osoitetaan malmipotentiaalinen vyöhyke, jolla on todettu malmi- ja mineraalivaroja 1 Vatsa Jyväskylä/Luhanka Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tarkasteltuna tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000-verkostoon kuuluvan Putkilahden alueen (FI0900098), Au-keasuon luonnonsuojelualueen ja Housuvuoren valtakun-nallisesti arvokkaan kallioalueen perusteena olevia luon-nonarvoja. 2 Längelmäki Jämsä/Kuhmoinen 3 Lepola Luhanka 4 Sydänmaa Luhanka 5 Tammijärvi Luhanka 6 Mäntymäki Pihtipudas 7 Soidinkangas Pihtipudas 8 Viitasaari Viitasaari

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS 19 ERITYISTOIMINNOT Kinnula 27 Pihtipudas Puolustusvoimien alue Ampuma- ja moottorirata Melualue (me) Kivijärvi Suojavyöhyke (sv) Kyyjärvi 20 12 Viitasaari 12 Alueluettelon mukainen kohdenumero 15 32 Karstula 1413 Kannonkoski 28 Saarijärvi me 7 29 Äänekoski 31 21 Konnevesi Multia sv 6 Keuruu 16 17 18 sv 7 2 25 Uurainen 4 1 5 sv 5 Petäjävesi 26 Jyväskylä me 1 22 Laukaa me 6 4 23 me 5 1 Hankasalmi 11 sv 8 3 me 3 me 4 8 9 Muurame 6 Toivakka sv 9 30 5 sv 10 sv 4 me 2 7 10 Jämsä 24 Luhanka 3 sv 2 sv 3 Joutsa 2 Kuhmoinen sv 1 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄT AMPUMARADAT Kinnula Pihtipudas Ampumarata 11 Kivijärvi 10 12 Alueluettelon mukainen kohdenumero Kyyjärvi Viitasaari Paikallisesti merkittäviä ampumaratoja ei esitetä kaavakartalla. Kannonkoski Karstula Saarijärvi 9 Äänekoski 12 Konnevesi Multia 7 5 8 Uurainen Laukaa Hankasalmi 3 Keuruu Petäjävesi Jyväskylä 6 1 Muurame Toivakka Jämsä 2 Luhanka Joutsa Kuhmoinen 4 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Puolustusvoimien alue Puolustusvoimain käytössä oleva Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön varuskunta-, harjoitus- tai vastaava suunnittelussa on turvattava riittävät alue. alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnoille sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille. 1 Luonetjärvi Jyväskylä 2 Keuruun varikko Keuruu (Kaleton) 3 Vuorisjärvi Keuruu Ampuma- ja harjoitusalue 4 Lievestuoreen varikko Laukaa 5 Toivakan varikko Toivakka Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Ampuma- ja moottorirata Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä ampumarata tai moottoriurheilualue 1 Lintusyrjä Hankasalmi Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 09/2011. 2 Itä-Päijänteen RHY:n rata Joutsa Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 05/2009. 3 Koittilankangas Joutsa Ajoharjoittelu- ja moottoriurheilualue. 4 Luonetjärvi 1 Jyväskylä Puolustusvoimien alueella sijaitseva rata. 5 Luonetjärvi 2 Jyväskylä Puolustusvoimien alueella sijaitseva rata. 6 Vihtakankaan rata Jyväskylä Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 12/2012. 7 Haaralankangas Jämsä Moottoriurheilualue. 8 Jämsän Seudun Ampujat Jämsä Käytössä. Ei luvitettu nykyisen ry ympäristönsuojelulain nojalla. 9 Jämsänäijän rata Jämsä Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ei luvitettu nykyisen ympäristönsuojelulain nojalla. 10 Lullinmäki Jämsä Riistanhoitoyhdsityksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 2014. 11 Särkikangas Jämsä Moottoriurheilualue. 12 Teeriharju Kannonkoski Moottoriurheilualue. 13 Helapuro Karstula Moottoriurheilualue. 14 Karmas:n rata Karstula Valtakunnallisesti merkittävä rata. Vanha lupa voimassa. 15 Mätäslammin rata Karstula Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Vanha lupa voimassa. 16 Pirjonkankaan rata Keuruu Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ei tarvitse lupaa. 17 Talvisalo Keuruu Moottoriurheilualue, suunnitteilla oleva, entinen jätteenkäsittelypaikka. 18 Varuskunnan rata Keuruu Entinen varuskunnan rata, kehittämissuunnitelma tehty. 19 Kinnulan rata Kinnula Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Lupaharkinta kesken. 20 Sarvivuoren rata Kivijärvi Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 10.3.2010. 21 Jouhtisvuoren rata Konnevesi Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 01/2005 sekä suunnitteilla oleva moottoriurheilualue.

22 Leppäveden rata Laukaa Keski-Suomen Ampujat ry:n ja Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Valtakunnallisesti merkittävä rata. Ympäristölupa 12.2.2013. 23 Lievestuore Laukaa Ajoharjoittelu- ja moottoriurheilualue. Alueelle sijoittuu myös logistiikan tutkimusta ja kehittämistä palvelevia toimintoja (Innoroad). 24 Luhangan Ampujat ry Luhanka Ympäristölupa 7.9.2005. 25 Töykyräharjun rata Multia Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ei tarvitse lupaa. 26 Petäjäveden RHY Petäjävesi Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Lupaharkinta kesken. 27 Haapavuori Pihtipudas Moottoriurheilualue ja riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata (Pyssylä) 28 Kolkanlahti Saarijärvi Moottoriurheilualue. 29 Pyssylä Saarijärvi Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Lupaharkinta kesken. 30 Toivakan rata Toivakka Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 1998. 31 Kangashäkin rata Uurainen Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 03/2011. 32 Ilmolahden rata Viitasaari Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa xx.xx.xxxx. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Melualue (me) Merkinnällä osoitetaan alueita, joille ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. 1 Jyväskylän lentoasema Jyväskylä, Laukaa 2 Halli Jämsä 3 Vuorisjärvi Keuruu Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso LAeq ylittää ajoittain tason 55 db. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaus toimenpiteet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 4 Vuorisjärvi Keuruu Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso Laeq ylittää ajoittain tason 50 db. Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta rakentamista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen Suunnittelumääräys:Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueelle uusia melulle mahdollisesti herkkiä toimintoja on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. 5 Kelkkamäki Laukaa 6 Lievestuoreen varikko Laukaa 7 Palolampi Multia Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeessa määritellyt raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun suositusarvot.

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Suojavyöhyke (sv) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaara tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunnittelumääräys: Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen ja nousuteiden suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Alueen maankäytön suunnitteluussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto. 1 Hartolan varikko Joutsa Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa 2 Joutsan varalaskupaikka Joutsa laitosta. 1 3 Joutsan varalaskupaikka Joutsa 2 4 Joutsan varalaskupaikka Joutsa, Luhanka Merkinnällä osoitetaan Joutsan varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet. Suunnittelumääräys: Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/2009 165 mukainen lausunto Trafilta. 5 Tikkakosken varalaskupaikka 6 Tikkakosken varalaskupaikka Jyväskylä, Laukaa Jyväskyä, Laukaa, Uurainen,Äänekoski, Petäjävesi Merkinnällä osoitetaan Tikkakosken varalaskupaikan suojavyöhyke. Suunnittelumääräys: Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/2009 165 mukainen lausunto Trafilta. 7 Kalettoman varikko Keuruu Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. 8 Kalettoman varikko Keuruu Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. 9 Toivakan varikko Toivakka Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustusvoimia palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan ra-kennuskannan peruskorjausta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. 10 Toivakan varikko Toivakka Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta.

Paikallisesti merkittävät ampumaradat Kohteita ei esitetä kaavakartalla Alueen nimi Kunta 1 Halttulan Jahti ry Hankasalmi 2 Haukilahti Harri Jämsä 3 Kannonkosken Ampujat ry Kannonkoski 4 Lapinjärven Metsästysseura ry Keuruu 5 Aukeasuon rata Kuhmoinen 6 Erä-Äijät ry Laukaa 7 Valkolan Jahti ry Laukaa 8 Kuivasmäen Metsästysseura ry Petäjävesi 9 Soi-Pa Erä ry Saarijärvi 10 Keitelepohjan Eräveikot ry Viitasaari 11 Koliman Erämiehet ry Viitasaari 12 Äänekosken Ampujat ry Äänekoski

11 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS 9 KULTTUURIYMPÄRISTÖ 1/2 16 Kinnula 17 18 12 10 Pihtipudas Kulttuuriympäristön vetovoima-alue Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 19 Kivijärvi Maakunnallisesti arvokas maisema-alue 24 Kyyjärvi 12 20 42 41 Viitasaari 12 UNESCO:n maailmanperintökohde Alueluettelon mukainen kohdenumero Kannonkoski 11 Karstula 13 38 36 13 Saarijärvi 39 37 43 45 Äänekoski 46 Konnevesi 21 15 Keuruu Multia 32 31 14 40 Uurainen Petäjävesi un 2 34 35 44 1 6 Jyväskylä 28 26 27 Laukaa 25 8 2 1 Hankasalmi Muurame 4 33 14 Toivakka 8 7 9 un 1 5 Jämsä 2 3 10 4 6 5 29 Luhanka 30 3 Joutsa Kuhmoinen 7 23 22 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS KULTTUURIYMPÄRISTÖ 2/2 Kinnula 46 Pihtipudas 51 12 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Alueluettelon mukainen kohdenumero Kivijärvi 52 Kyyjärvi 50 Viitasaari 26 27 Kannonkoski Karstula 47 Saarijärvi 48 Äänekoski 55 33 Konnevesi 54 56 53 32 Multia 42 49 Uurainen 11 16 Laukaa Keuruu 29 31 30 28 Petäjävesi 45 Jyväskylä 18 38 37 2 Hankasalmi 1 21 20 Muurame 44 14 43 12 Toivakka 23 Jämsä 25 22 24 9 41 10 13 19 8 5 6 15 7 17 Luhanka 40 39 3 Joutsa 4 Kuhmoinen 36 34 35 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS MUINAISJÄÄNNÖKSET Kinnula Pihtipudas Muinaisjäännös Kivijärvi Muinaisjäännöksiä ei esitetä kaavakartalla. Kyyjärvi Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Multia Uurainen Laukaa Hankasalmi Keuruu Petäjävesi Jyväskylä Muurame Toivakka Jämsä Luhanka Joutsa Kuhmoinen 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

31 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS 14 32 ARVOKKAAT PERINNEMAISEMAT 15 Kinnula 16 Pihtipudas Arvokas perinnemaisema Kivijärvi 12 Alueluettelon mukainen kohdenumero Kyyjärvi 24 Viitasaari Arvokkaita perinnemaisemia ei esitetä kaavakartalla. 36 Karstula Kannonkoski 35 33 Saarijärvi 38 Äänekoski 37 Konnevesi Keuruu 26 28 Multia 27 Uurainen Petäjävesi 12 Laukaa Hankasalmi 30 7 Jyväskylä 13 29 Muurame 10 34 1 8 2 Toivakka 6 11 Jämsä 9 4 Luhanka 25 5 Joutsa 21 Kuhmoinen 19 17 3 20 18 22 23 0 20 40 km Keski-Suomen liitto 2016 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos

Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluetunnus Kaavamääräykset Kulttuuriympäristön vetovoima-alue Merkinnällä osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluetunnus Kaavamääräykset Valtakunnallisesti (v) ja maakunnallisesti (m) arvokas maisemaalue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (v) 1 Kuukanpään kulttuurimaisema Jyväskylä Kuukanpää on laaksossa sijaitseva korkeiden vuorimaisten mäkien rajaama maisema-alue. Rakennuskanta on sijoittunut perinteisesti maantien ympärille ja järvenrantapellot ovat viljelykäytössä tai laitumina. Pihapiirien puut ja peltojen lehtipuuvaltaiset metsäsaarekkeet tekevät maisemasta monimuotoisen. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 2 Oravivuori Jyväskylä Maisemallisesti hyvin merkittävä Oravivuori on Päijänteen rannalla oleva kallioniemi, jonka huipulla sijaitsee yksi Suomen kuudesta Unescon maailmanperintökohteena suojellusta Struven ketjun mittauspisteestä Suomessa. Vaikka metsä osittain peittänyt Struven näköalat, lakiosista avautuu näkymiä kauas yli saarisen Päijänteen sekä peltoja ja metsämaastoa. 3 Putkilahti Jyväskylä Putkilahti on jylhien luonnonpiirteiden ja rikkonaisen vesistön kehystämää Päijänteen seudun kulttuurimaisemaa. Viljelymaisemaan kuuluvat alavat, loivasti vesistöihin viettävät rantapellot. Putkilahden kylässä on muutama suuri yhtenäinen peltoalue, joille leimaa-antavia ovat metsäsaarekkeet ja harvinaisiksi käyvät ladot. 4 Alhojärven viljelymaisema Jämsä, Kuhmoinen Keski-Suomen laajimmilla ja yhtenäisimmillä savikoilla sijaitseva Alhojärvi on loivasti kumpuilevaa viljely- ja laidunmaata, jota ympäröivät korkeat mäet. Alhojärven rakennuskannassa näkyy alueen vauraus ja maatalouden pitkät perinteet; edustavia päärakennuksia on runsaasti. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä.

5 Arvajanreitin kulttuurimaisema Jämsä, Kuhmoinen Arvajanreitin kulttuurimaisema-alue on monipuolinen, jylhien luonnonmaisemien sekä pienipiirteisten, edustavien kylä- ja viljelymaisemien yhdistelmä, joka jakautuu kolmeen osaan. Eteläosaa hallitsee jylhä ja voimakaspiirteinen luonnonmaisema. Alueen keskiosan Puukkoinen ja Hassi edustavat tyypillistä rannoille syntynyttä viljelymaisemaa.arvajanreitin alajuoksun maisema perustuu taas koskiin ja vesireitin luonnonmaisemaan. Maisemakuvassa näkyvät jyrkät kalliomäet, niiden alarinteiden tiheät kuusikot ja niiden välissä kulkeva kapea vesireitti. Viljelykset ovat vaatimattomia laikkuja pienten järvien ja jokien rantamailla. Erityisen kaunis koskipaikka on Kivikoski ympäristöineen. Loivat, hieman kumpuilevat rinnepellot viettävät Pälämäjärvelle, asutus on sijoittunut ylemmäksi rinteille pienille kummuille tai metsän reunaan. Maisemassa merkittävimmät tilat ovat Iso- ja Vähä- Haljala. Maisemakuva etenkin Puukkoisissa on avoin, eheä ja edustava. Ihmisen jälki näkyy pieninä tiloina ja niiden viljelyksinä siellä täällä. 6 Jämsänjokilaakso Jämsä Jämsänjoen alue on pitkään jatkuneen pysyvän asutuksen ja varhaisen viljelyn muovaamaa viljelymaisemaa. Kylä sijaitsee kohdassa, jossa Jämsänjoki purkaa vetensä Päijänteeseen. Viljavat rantasavikot sopivat hyvin viljelyyn. Alueen vauraudesta kertovat lukuisat mahtitilat. 7 Päijälän Linnavuoren muinaismaisema Kuhmoinen Päijälän Linnavuori on valtakunnallisesti merkittävä rautakautinen muinaislinna. Jyrkkäseinäinen ja vaikeakulkuinen Linnavuori sijaitsee jylhässä erämaamaastossa Linnajärven ja Saaresjärven välisellä kapealla kannaksella. Lakialueen loivimmalla länsireunalla on havaittavissa vanhan vallituksen ladottua tukikiveystä. Pohjoismaiden rikkain esinelöytö keihäineen, kirveineen, talousesineineen ja koruineen kertoo hämäläisestä talonpoikaiskulttuurista. 8 Hyyppäänvuori Laukaa Jylhä kallioinen Hyyppäänvuori on geologialtaan, maisemiltaan, kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokas erämainen alue. Laella on hieno näköalapaikka, lakkapäämäntyjä ja keloja sekä metsähallituksen rauhoittama luonnonhoitometsä. Lakiosaa kiertää pystysuora kallioseinämä ja vuori on hyvin selkeä maisemallinen maamerkki. 9 Kortteinen Pihtipudas Osa-alue, joka kuuluu Pihtiputaan pikaasutusmaisemiin. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 10 Kärväskylä Pihtipudas Pihtiputaan Kärväskylä on tyypillistä sodanjälkeistä Keski-Suomen järviseudun pika-asutusmaisemaa. Asuinrakennukset ovat tyyppipiirustusten mukaisia, puolitoistakerroksisia ja lautarakenteisia rintamamiestaloja. Vaikka alue on maisemakuvaltaan melko yksipuolinen, on se kuitenkin yhtenäinen ja edustava kokonaisuus sodanjälkeisistä rakennustyyleistä ja ajankuvasta. Osa-alue, joka kuuluu Pihtiputaan pika-asutusmaisemiin.

11 Muurasjärven kulttuurimaisemat Pihtipudas Keski-Suomen pohjoisosassa sijaitseva Muurasjärvi on Suomenselän oloissa poikkeuksellisen vaurasta maaseutualuetta. Lisäpiirteen alueelle on tuonut voimakas II maailmansodan jälkeinen pika-asutus. Maisema on voimakkaasti maatalouden muovaamaa. Muurasjärven maisemaa leimaa avonaisuus; metsiä on vähän. Alueelle on tyypillistä myös laajat laidunalueet. 12 Ylä-Liitonjoki Pihtipudas Ylä-Liitonjoki edustaa siirtolais- ja rintamamiesperheille rakennettua pika-asutusaluetta. Alue on yleisilmeeltään karua, suoalueista raivattua, maaseutumaisemaa ja se kuvastaa asutustilallisten inhimillisiä ponnistuksia elää vaikeissakin oloissa. Vaatimattomat asutustilat sijaitsevat peltoaukeita halkovan soratien varrella; asuinrakennukset ovat tyyppipiirustusten mukaisia rintamamiestaloja. Osaalue, joka kuuluu Pihtiputaan pika-asutusmaisemiin. 13 Saarijärven reitin kulttuurimaisemat 14 Viisarinmäki- Rutalahti laaksomaisema Saarijärvi Toivakka, Joutsa Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten rikastamaa kulttuurimaisemaa. Maisemakuva on hyvin vaihteleva ja mosaiikkimainen. Reittivesistö on alueen luonnonelementeistä keskeisin. Asutus on sijoittunut perinteisesti vesistöjen varsille; vanhoja rakennuksia on säilynyt runsaasti. Viisarinmäki-Rutalahti -alue on korkeiden kalliomäkien väliseen murtumalaaksoon muotoutunut maatalousmaisema. Voimakkaat luonnonpiirteet ovat sanelleet ehdot ihmisen toiminnalle. Mäet ovat vuorimaisia ja alueella sijaitseva Vällyhoilon kanjoni on tunnettu luontonähtävyys. Alue hahmottuu helposti aluetta halkovalta maantieltä, joka noudattelee perinteisiä linjauksia ja kaartelee kauniisti maaston muotoja seuraillen. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (m) 1 Hankamäki Hankasalmi Hankamäki edustaa Keski-Suomessa harvinaista mäkiasutusta. Alue on ympäristöstään erottuva korkea mäki, joka on länsi- ja keskiosiltaan raivattu pelloksi. Rakennuskanta on kirjavaa ja ympäristön hoidon taso vaatimatonta. Laajat näköalat ovat säilyneet, vaikka maatalous on vähentynyt. 2 Kovalanmäki Hankasalmi Kovalanmäki on vanha mäkiasutuskylä. Kovalanmäen laki ulottuu liki 200 m mpy; mäen lakiosat ovat vedenkoskematonta aluetta. Pellot ovat hedelmällisillä, lämpimillä rinteillä. Mäeltä aukeavat pitkät näkymät Kuuhankaveden ylitse itään ja koilliseen. 3 Pappinen Joutsa Pappisen kylä sijaitsee eteläisen Keski-Suomen korkeimman mäen, Tammimäen (214 m mpy), eteläpuolella. Maisemaa hallitsevat metsän rajaamat pellot ja asutus hieman syrjässä tieltä. Luonto on rehevää ja metsät lehtipuuvaltaisia. Pelloilla on paljon persoonallisia kiviryhmiä ja raunioita. Osa vanhoista rakennuksista on rapistunut. 4 Maatianjärvi Jyväskylä Maatianjärven maastonmuodot ovat vaihtelevia ja kumpuileva maasto viettää Maatianjärveen. Maisemaa hallitsevat vesistönäkymät peltojen keskellä. Kylämaisemaa hipoo valtatie, joka tuo kauniin maiseman ohikulkijoiden nähtäville. Alueella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa.

5 Oittila Jyväskylä Oittilan kylä on pinta-alaltaan pienehkö, puoliavoin viljelymaisema, jossa eri maisemaelementit yhdistyvät sopusuhtaisesti toisiinsa. Alueen luonto on rehevää ja maasto poimuilevaa mäkimaata. Kylässä on asuttu 1500-luvulta lähtien ja kylä on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä. 6 Puuppola Jyväskylä Puuppolan kylä sijaitsee laaksomuodostelmassa, jossa on pitkänomaisia harjanteita ja niiden välisiä laaksoja, joiden rinteet on raivattu pelloksi. Kylän halki kulkee maiseman muotoja noudatteleva Jyväskylä-Saarijärvi - maantie. Alueen läheisyys Jyväskylään tekee siitä vetovoimaisen.maisema on kehittymässä voimakkaasti taajamamaiseen suuntaan. 7 Särkijoki Jyväskylä Kanjonimaisesti sijaitsevan Särkijoen maisemakuvan tärkeimmät elementit ovat voimakkaasti kumpuilevat pellot, taustan jylhät mäet sekä tien varsien ja pihojen kaunis rehevä puusto.alueen luonto on rehevää ja monipuolista. Kylätie kulkee maaston kumpareisia muotoja seuraillen ja vanhimmat talot sijaitsevat tien varren mäkipaikoilla ja sivummalla teiden päissä. 8 Hopsu Jämsä Hopsun maiseman ominaispiirteitä ovat laajat kumpuilevat pellot, paikoin aukeavat vesistönäkymät ja vanha punamullalla maalattu rakennuskanta. Alueella on pitkä viljelyhistoria ja kylän läpi kulkevan tien linjaus oli olemassa nykyisen kaltaisena jo ainakin 1840-luvulla. Alueen luonto on jylhää ja kallioista; järvet ovat suuria ja syviä. 9 Juokslahti Jämsä Juokslahden kylä sijaitsee Päijänteen luoteeseen työntyvän pitkulaisen lahden pohjukassa. Alue rajautuu Päijänteeseen ja jyrkkiin kallioisiin vuoriin ja se koostuu kahdesta kyläalueesta sekä joukosta yksinäistaloja. Rakennuskannassa näkyy maatalouden vauraus vanhoina perintötiloina. 10 Längelmäveden kulttuurimaisema Jämsä Längelmäveden kulttuurimaiseman rungon muodostavat Längelmäveden Säkki lahtineen sekä Syväjärvi, niitä ympäröivät loivasti vesistöön viettävät rantapellot sekä aluetta reunustava suuren selännealueen vaihettumisvyöhyke. Rakennuskannassa on merkittävää isot talonpoikaisrakennukset. Maisemaalue jatkuu Pirkanmaan puolella. Hiukkaanlahti ja Hepojärvi ovat monimuotoisuudelle tärkeitä kosteikkoja ja lintuvesiä. 11 Aho-Vastinki Karstula Aho-Vastingin kylän alue sijoittuu kumpuilevaan viljelysmaastoon, jolla on vanhan asutusalueen leima. Koko peltoalue on säilynyt avoimena ja maataloutta harjoittavia tiloja on useita. Pihat ovat hoidettuja ja ne tekevät kylämaisemasta vireän. Teiden varsilla ja peltosaarekkeilla kasvaa monilajista rehevää puustoa. 12 Kiminki-Oikari Karstula, Kyyjärvi Kiminki ja Oikari on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä. Alueen läpi kulkee harjua seuraava, jo 1700-luvulla tunnettu Savon tie. Pellot on raivattu harjun viljaville liepeille Oikarinjoen ja Kiminginjärven ympärille. Koko alue on viriiliä maatalousmaisemaa. Rakennuskanta on vaihtelevaa.

13 Luksanjärvi Karstula, Saarijärvi Luksanjärven kylän asutus sijoittuu eri puolille Luksanjärveä. Luksanmäellä on vanhaa asutusta sekä uudempia karjatiloja. Kylän peltoaukeat ulottuvat rantaviivaan saakka; näkymät ovat valoisat ja avarat. Etenkin järven länsirannalla on pitkiä niittysarkoja. 14 Manniskylä-Hoskari- Ollila Keuruu Vesistöjen ja mäkien rajaama Manniskylän-Hoskarin- Ollilan alue muodostuu kahdesta erityyppisestä osasta. Kantatien itäpuolelle jää Hoskarinjoen laakso, joka on jyrkkäpiirteistä ja asutus sijaitsee pääosin nauhamaisena. Manniskylä-Ollilan maisemakuvaa hallitsevat mäkien päälle sijoittuvat suuret tilakeskukset. Alueen maatalous-maisemassa on säilynyt vanhaa rakennuskantaa, joka yhdessä uuden rakentamisen kanssa tekee kokonaisuudesta sopusointuisen. 15 Riiho-Moijaskylä Keuruu Riiho-Moijaskylän aluetta hallitsevat yhtenäiset laajat viljelylakeudet. Avaraan maisemaan tuovat vaihtelua vesistöt, metsät ja tasapainoinen rakennuskanta. Alueella on säilynyt paljon perintötilojen komeita päärakennuksia ja kokonaisia pihapiirejäkin. Asutus on perinteisesti sijoittunut jokivarteen. Riihon alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. Lisäksi alueella on tärkeitä lintuvesiä. 16 Kangaskylä Kinnula Kangaskylän läpi kulkee harjujakso ja pellot ovat harjun viljavilla reunusmailla. Asutus on syntynyt sodan jälkeen ja suurin osa rintamamiestiloista on säilynyt maatalouskäytössä. Karjatalous ja rintamamiestilat hallitsevat maisemaa. Maisemakuvaa elävöittävät peltojen kivikasat ja kiviset metsäsaarekkeet. 17 Muhola Kinnula Muhola on kumpuilevaa, suurelta osin pelloksi raivattua aluetta. Maatalous on alueella voimissaan ja etenkin alueen reunoilla on hienoja laidunalueita. Rakennuskanta on hyväkuntoista ja pihapiirit hoidettuja. 18 Urpila Kinnula Urpila on loivasti kumpuilevaa viljelymaisemaa. Alueella on voimakas karjatalouden leima. Peltoja, metsäsaarekkeita ja metsiäkin käytetään laitumina. Karjan maisemaa hoitava vaikutus on hyvin näkyvissä. Tilakeskuksia hallitsevat isot talousrakennukset ja monilla tiloilla on matala taajamatyyppinen päärakennus. 19 Lahdenperä Kivijärvi Lahdenperän kylä sijoittuu Vuonamonlahden pohjukkaan. Kylän halki kulkeva tie seurailee harjuselännettä; kumpuilevat rinnemaat on raivattu pelloiksi. Rakennuskanta on uudistunut sotien jälkeen ja on epäyhtenäinen, mutta yleisilme on kohtuullisen hyvin hoidettu. Maiseman peruselementtejä ovat näyttävät rinne- ja rantapellot sekä laidunmaat. 20 Penttilänkylä Kivijärvi Penttilänkylän pellot on raivattu harjun ja rannan väliselle viljavalle alueelle. Pellot on edelleen viljelyssä ja tiloilla on karjaa. Peltojen reunoilla, peltosaarekkeissa, tien varressa ja rannoilla kasvaa kaunista lehtipuustoa. Rakennuskanta istuu maisemaan ja pihat ovat hoidettuja. Harjun reunaa seuraavasta tiestä, tien varren asutuksesta ja pienistä pelloista muodostuu kaunis pienkyläkokonaisuus.

21 Rossinkylä Konnevesi Rossinkylän maisemassa näkyvät keskisuomalaisen maiseman tyypilliset piirteet: vesi, jylhän metsäiset mäenrinteet ja kumpuilevat pellot. Viljely- ja metsämaisemassa kulkeva vanha tie myötäilee luontevasti maaston muotoja. Rossinkylässä on useita rakennushistoriallisesti merkittäviä kokonaisuuksia eikä rakennuskannassa ole maatalousmaisemalle vieraita piirteitä. 22 Kissakulma Kuhmoinen Kissakulman alue on selvästi rakennettua ja vesistöllä on suuri vaikutus maisemakuvaan. Vaihtelevuus syntyy niin luonnon- kuin kulttuuripiirteidenkin monipuolisuudesta. Kulttuurihistoriallinen monimuotoisuus syntyy vanhoista, maisemaan hyvin istuvista pihapiireistä, maisemaa myötäilevistä kylä- ja tilusteistä, rehevistä tienpientareista ja viljellyistä pelloista.papinsaari ja Kuhmoisten sahan ranta muodostavat maisema-alueen pohjoisosassa kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. 23 24 Ruolahti Pölkki Kuhmoinen Kyyjärvi Ruolahden kylä on voimakkaan karjatalouden leimaamaa Päijänteen rantakylän maisemaa. Maasto on kumpuilevaa ja alue koostuu kahdesta suuresta viljelyaukeasta, joita täplittävät metsäiset saarekkeet ja ketomaiset kumpareet. Asutus on sijoittunut mäkipaikoille, kylätien varteen ja viljelyaukeiden reunoille. Pölkin kylä edustaa Suomenselän tasaista moreeni- ja suopeltomaisemaa, jossa on yhtenäisiä peltoalueita ja melko runsaasti asutusta. Laiduntava karja ja ladot elävöittävät maisemaa. Tilakeskukset ovat sijoittuneet tien varrelle tai 100-200 m päähän kylätiestä. Rakennuskanta on edustavaa ja hyväkuntoista. 25 26 Lankamaa Leppävesi Laukaa Laukaa Lankamaan kylä sijaitsee metsäisten mäkien ympäröimässä laaksossa. Lankamaa edustaa perinteistä pienviljelysvaltaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Maisematilaa kehystäviä reunametsiä on hakattu. Asutus on sijoittunut kylätien varteen ja sen tuntumaan. Talot ovat lähinnä pienviljelystiloja. Leppäveden kylä on kumpuilevaa peltomaisemaa, joka rajautuu vesistöön, metsiin ja maanteihin. Laaksomaiset peltoaukeat ja niihin liittyvä asutus muodostavat Leppäveden kulttuurimaiseman ytimen. Rakennuskanta on hyvin säilynyttä. Yleisilme on avara ja hoidettu. 27 Savio Laukaa Savion vanhaa maanviljelyskylää rajaa koillispuolelta harjualue. Kumpuilevat ja rantaan saakka laskevat pellot ovat alueen tunnusmerkki. Peltomaisemaa elävöittävät muutamat pienet puu- ja metsäsaarekkeet. Kylän läpi kulkee mutkitellen Vihtavuori-Metsolahti -maantie, jonka varteen ja lähistölle asutus sijoittuu. Tien vartta reunustavat vanhat puut, joiden lomasta aukeaa näkymiä molemmin puolin järvelle ja peltomaisemaan. 28 Vatia Laukaa, Äänekoski Pitkänomainen Vatianjärvi jakaa maisema-alueen kahteen osaan: länsipuolella ovat laajat rantaan ulottuvat viljelykset ja itäpuolella ovat Kapeenharjun rajaamat pienemmät rantapellot. Harjumetsän rajassa kulkeva kapea hiekkainen vanha sotatie ja tienvarren pienet punaiset mökit luovat Kapeenharjun omaleimaisen miljöön. Maisemakuvan tärkeimmät tekijät ovat harjun puusto ja Vatian tilan laajat pellot.

29 Rekola Luhanka Rekola on jylhien kallioisten mäkien kehystämä pieni laaksokylä Päijänteen Vanhanselän kainalossa. Kylän muutamat talot sijaitsevat keskeisillä mäkipaikoilla. Kylätie kulkee laakson pohjassa sen polveilevia muotoja seuraillen. Rinnepellot sopivat hyvin karjan laitumiksi. Alue on edustava kokonaisuus Päijänteen alueen kumpuilevaa maaseutumaisemaa. 30 Tammijärvi Luhanka Tammijärven kylän maasto on melko alavaa; asutus on sijoittunut viljelysten lomaan mäkipaikoille. Kyläkeskusta on kehittynyt taajamamaiseen suuntaan.alueella on Peltolan mäkitupalaismuseo, joka välittää viestin vuosisatojen takaisesta rakennusperinteestä ja pienyhteisön asuinmiljööstä. 31 Kopolankylä Multia Kopolanmäki kohoaa lähes 200 metriä mpy. Kylän vanhimmat talot ovat mäen korkeimmilla kohdilla ja nuoremmat pienviljelystilat alempana läntisellä rinteellä. Kopolankylä edustaa Multialle tyypillistä mäkiasutusta. Vanhan asutuksen leima näkyy mäenlakija rinnepeltoina ja osin säilyneenä talonpoikaisena rakennuskulttuurina. Peltoaukeat ovat suhteellisen pieniä ja alueella viljellään paljon herukkaa. 32 Tarhapää Multia Tarhapään alue sijoittuu Tarhapäänjärven reunamille, joilla peltomaat viettävät loivasti vesistöä kohti. Alueen tilat ovat sijoittuneet maantien varteen. Vauraiden talonpoikaistilojen tilakeskuksissa on säilynyt perinteistä ilmettä. Tarhapää on Multialla harvinaisen laaja peltokylämiljöö, jonka keskeisimpiä osia viljellään ja laidunnetaan edelleen. 33 Saarenkylä Muurame Saarenkylän maisemakuvaa hallitsevat avoimet peltonäkymät, vanhat tilat viljelysten keskellä ja kylätie. Päijänne ympäröi Saarenkylää joka puolelta; kylä on ollut pitkään viljelyssä. Talot ovat sijoittuneet kylätien molemmin puolin. Rakennuskanta on pääosin vanhaa. Vesistönäkymiä aukeaa erityisesti länsi- ja luoteisosassa. 34 Petäjäveden vanhan kirkon kulttuurimaisema Petäjävesi Alueen maisemarakenne koostuu kapeiden salmien ja lahtien sekä harju- tai kallioniemien muodostamasta pohjois-eteläsuuntaisesta mosaiikista. Maasto on pienipiirteisen kumpuilevaa. Vanhat tilakeskukset ja matkailunähtävyytenä oleva vanha puukirkko erottuvat muusta asutuksesta. Vanha kirkko ja Kirkkolahden pohjoisrannalla sijaitseva uusi kirkko, muodostavat Jämsänveden kapeikossa kirkollisen kulttuurimaiseman. 35 Piesalankylä Petäjävesi Piesalankylän alue on suurimmalta osaltaan varsin tasaista tai loivasti kumpuilevaa maastoa. Maisemalle on leimallista avoimuus ja pitkät näkymät peltoaukeiden yli. Vanhinta asutusta edustavat Vanha- Piesalan, Piesalan, Taipaleen ja Ylä-Taipaleen tilat tiluksineen. Hankakosken pohjoispuolella levittäytyvä laaja peltoaukea rintamamiestiloineen on uudempaa sotien jälkeen syntynyttä asutusta. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 36 Pajumäki Saarijärvi Pajumäki on pylkönmäkeläinen mäkiasutuskylä. Mäki on rehevää huuhtoutumatonta aluetta. Hedelmälliset rinnemaat on viljavina raivattu pelloiksi ja peltoja viljellään edelleen. Rakennuskanta on pääosin uutta. Kylämaisema on elinvoimainen ja perinteisen maatalouden leimaama.

37 Pajupuro-Tarvaala Saarijärvi Alue jakautuu maisemarakenteeltaa kolmeen osaan: Pajupuro, Tarvaala ja Satosuo. Pajupuron peltoalueet levittäytyvät nauhamaisena etelä-pohjoissuuntaisen Murronjoen ympärille. Tarvaala on tienvarsille ja vesistöjen rannoille muodostunut viljelykylä, joka on Saarijärven kasvualuetta. Satosuon alue on vanhaa suota, joka on muutettu Keski-Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laajoiksi pelloiksi. Satosuon alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. Lautajärvi on monimuotoisuudelle tärkeä kosteikko ja lintuvesi. 38 Pääjärvi- Hokkalanmäki Saarijärvi Pääjärven ja Hokkalanmäen maisema-alue on puoliavointa viljelymaisemaa. Kumpuilevat viljelykset, avoimet peltorinteet, vesistönäkymät ja mäkien lailla sijaitsevat kauas näkyvät rakennusryhmät ovat keskeisiä maisemaelementtejä. Rakennuskannassa näkyvät Pylkönmäelle tyypilliset pohjalaisen rakennusperinteen piirteet. 39 Rahkola Saarijärvi Rahkolankylän maisema on rehevää maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Rakennuskanta on tavallista edustavampaa ja vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Alueelle on tulossa kaavan myötä uusia rakennuspaikkoja. 40 Kyynämöinen Uurainen Kyynämöisen on vanhaa maatalouden muovaamaa asuinpaikkaa. Alueelle on leimallista upeat järvinäkymät, Kyynämöisen järveen viettävät rantapellot ja tienvarren raittimainen olemus. Pihapiirit ovat hyvin hoidettuja. 41 Kymönkosken reitti ja Pasala Viitasaari Kymönkosken reitti ja Pasalan kylä edustavat historialtaan rikasta ja maisemaltaan monipuolista Keski-Suomen pohjoisosien koskireittien varrelle muodostunutta kulttuurimaisemaa. Pasalan kylä muodostaa eheän ja maisemakuvaltaan hyvin yhtenäisen viljelysmaiseman. Kymönkoski oli jo kivikaudella eränkävijöiden aluetta. 42 Toulat Viitasaari Toulat sijaitsee kapean ja pitkänomaisen Iso-Toulat - järven ympärillä. Järven länsiranta on metsäistä mäkimaastoa. Asutus ja pellot ovat keskittyneet järven itärannalle. Rantoja seurailevalta kylätieltä aukeaa kauniita näkymiä yli järven; karjatalous ja laitumet näkyvät vahvasti maisemassa. Toulat on vaihtevaa puusaarekkeiden kirjomaa maisemaa. Taustan metsäiset mäet muodostavat maisemalle ehjän kehyksen. 43 44 Honkola-Hietama Koivistonkylä Äänekoski Äänekoski Honkola-Hietaman maisema-alue muodostuu laakeista, loivasti kumpuilevista pelloista ja viljelylaaksoa reunustavista korkeista mäistä.honkolan kylä on historiallisen posti- ja kauppatien varteen syntynyt kylä. Hietaman kylän maisemalle on tyypillistä viljavat peltoaukeat ja kylän halki virtaava Suojoki. Koivistonkylän maisema-alueen muodostaa laajat kumpuilevat peltoaukeat, taustalla häämöttävä vesistö ja korkeat metsäselänteet. Maisema-alueen ydinaluetta on Koivistonlahden ympärille kiertyvä kulttuurimaisema. Vanhoja rakennuksia on vähän jäljellä ja rakennuskanta kirjavaa. Kylää halkoo Keski- Suomen ainoa virallinen museotie.

45 Liimattala Äänekoski Liimattalan peltoaukeat ovat Muinais-Päijänteen pohjaa, minkä takia alue on tasaista, viljavaa ja pohjoisen Keski-Suomen oloissa harvinaisen avaraa maatalousmaisemaa. Veden läheisyydestä huolimatta näkymät Pyyrinlahdelle ovat rajalliset, koska rannassa on tiivis puuvyöhyke. Tilakeskukset sijaitsevat peltoaukealla. Kyläraitin varrelle sijoittuu jonkin verran vanhaa rakennuskantaa. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 46 Saarikas Äänekoski, Konnevesi Saarikkaan kylä on noin kolme kilometriä pitkä, laajahko viljelyalue. Kylää leimaavat pienet järvet ja niiden viljellyt ja laidunnetut ympäristöt. Peltojen laidunnetut kivi- ja puusaarekkeet elävöittävät maisemaa. Rakennuskanta on moni-ilmeistä. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluetunnus Kaavamääräykset Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 1 Hankasalmen rautatieasema Hankasalmi Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Hankasalmen rautatieasema on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan hyvin rakentamisaikansa asussa säilynyt, pieni 1910-luvun maaseutuasema Vaasan ja Savon radat yhdistävällä poikkiradalla. Asema-alueella on mansardikattoinen 1916 valmistunut asemarakennus, tavaramakasiini sekä kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen. Asema on valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde. Suunnittelumääräys: Alueella tulee edistää kestävän maatalouden harjoittamista ja alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 2 Pienmäen talonpoikaistalo 3 Joutsan Jousitien keskusraitti Hankasalmi Joutsa Peltojen ympäröimässä Pienmäen talomuseossa on alkuperäisellä paikallaan mäkimaastossa 21 talonpoikaista hirsirakennusta. Lähes kaikissa rakennuksissa on säilynyt rakentamisaikainen asu. Kohde on toiminut museona 1960-luvun lopulta lähtien. Jousitie muodostaa pitäjän kirkon ja Joutsansalmen välille Joutsan kirkonkylän keskusraitin, jossa on nähtävissä hyvin 1930-luvulla alkanut kirkonkylien urbanisoitumisvaihe eri rakennuksineen. Kirkkomiljöötä hallitsee Joutsan puukirkko, joka on rakennettu v. 1812-13. 4 Viherin museosilta Joutsa Viherin kaksiaukkoinen tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka.