Naiset yrittäjinä Pohjois-Karjalassa

SPATIA Raportteja 2/2017 Naiset yrittäjinä Pohjois-Karjalassa Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen ja Maarit Sireni Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto

SPATIA Raportteja 2/2017 Naiset yrittäjinä Pohjois-Karjalassa Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen ja Maarit Sireni ISBN: 978-952-61-2518-3 (PDF) 978-952-61-2520-6 (print) ISSNL: 1795-9594 ISSN: 1795-9594, Spatia raportteja

Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi/spatia Kannen kuva: Timo Viitanen / Vastavalo.fi Paino: Grano Oy Joensuu 2017

Sisällys 1 Aluksi... 4 2 Yrittäjyyden uudet muodot... 5 3 Naisyrittäjyyden edistäminen... 9 4 Naisyrittäjyys Pohjois-Karjalassa... 11 5 Kyselyn tulokset... 14 Naisten yritykset ja yrittäjyys... 14 Yrityksen perustaminen ja siihen vaikuttavat tekijät... 15 Yrityksen liiketoiminta... 20 Osaaminen... 25 Tulevaisuus... 28 Suhtautuminen naisyrittäjyyteen... 31 Neuvot yrittäjyyttä harkitseville naisille... 34 6 Lopuksi... 36 Tapausesimerkit naisten yrittäjyydestä... 38 NORDIC KOIVU OY/Susanna Maaranen... 38 Äksyt Ämmät Oy/Majatalo Pihlajapuu/Minna Murtonen... 39 Lähteet... 42 Liite: Kyselylomake... 43

4 1 Aluksi Tämä selvitys on osa Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO) -hanketta, jota toteutetaan Pohjois-Karjalassa vuosina 2015 2017. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa analysoitua ja tulkittua tietoa koulutuksen osuvuuden parantamiseksi ja työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoimiseksi. Syksyllä 2016 hankkeessa toteutettiin naisyrittäjille suunnattu sähköinen kysely naisyrittäjyyden toimintaedellytyksistä. Kyselyn laatimiseen osallistuivat Pohjois-Karjalan Yrittäjänaiset ja Pohjois-Karjalan kauppakamari. Tässä raportissa esitetään kyselyn keskeiset havainnot. Kyselyllä kartoitettiin yrittäjäksi ryhtymisen motiiveja, yritystoiminnan käynnistämiseen vaikuttaneita tekijöitä, yrityksen liiketoimintaa, yrittäjän lisäosaamisen tarvetta sekä yritystoiminnan tulevaisuudennäkymiä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Yrittäjänaisten, Pohjois-Karjalan Yrittäjien, Suomen Yrittäjänaisten ja ProAgria Pohjois-Karjalan kanssa. Nämä jakoivat naisyrittäjäjäsenilleen linkin kyselylomakkeeseen. Lähettämistavasta johtuen kyselyn jakelun laajuus ei ole tiedossa tarkasti. ProAgria Pohjois-Karjalan kautta lähetetty lomake poikkesi muille naisyrittäjille kohdistetusta kyselystä siten, että siihen oli lisätty eräitä erityisesti maaseutuyrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi maaseudun naisyrittäjien ja muiden naisyrittäjien vastausvaihtoehdot olivat muutamissa kysymyksissä erilaisia. Kyselyyn vastasi 139 naisyrittäjää, joista pääosa, 75 prosenttia, oli Pohjois- Karjalasta ja 25 prosenttia muualta Suomesta.

2 Yrittäjyyden uudet muodot 5 Vuodesta 2006 vuoteen 2016 palkansaajien osuus suhteessa yrittäjiin ja yrittäjäperheiden jäseniin säilyi samankaltaisena. Vuonna 2006 palkansaajien osuus työllisistä oli 87 prosenttia ja vuonna 2016 se oli 86 prosenttia. Yrittäjien ja yrittäjäperheen jäsenien osuudet kyseisinä vuosina olivat 13 ja 14 prosenttia. Myös kokoaikaisten ja osa-aikaisten palkansaajien osuudet säilyivät lähes ennallaan. Vuosina 2006 ja 2016 noin kolme neljäsosaa palkansaajista työskenteli jatkuvassa kokoaikaisessa palkkatyössä. Vuonna 2006 määräaikaista kokoaikatyötä teki 12 prosenttia palkansaajista ja vuonna 2016 heidän osuutensa oli 11 prosenttia. Jatkuvaa osa-aikatyötä tekevien osuus sen sijaan kasvoi yhdeksästä prosentista yhteentoista prosenttiin. Molempina vuosina määräaikaisten osa-aikaisten palkansaajien osuus oli hieman yli neljä prosenttia. (Tilastokeskus, työvoimatutkimus.) Kuvio 1. Palkkatyön ja yrittäjyyden muodot Vaikka palkansaajien ja yrittäjien osuudet työllisistä ovat pysyneet samansuuruisina, ovat palkkatyön ja yrittäjyyden muodot nykyisin hyvin moninaiset (Kuvio 1). Ansiotyön eri muodot limittyvät toisiinsa monin tavoin. Esimerkiksi työttömät saavat ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vähentää heidän työttömyysturvansa määrää. Työtön henkilö voi myös saada soviteltua työttömyyspäivärahaa, jos hän tekee työtä osa-aikaisesti. Eläkeläisten työssäkäynti on lisääntynyt vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen, jolloin mahdollistui joustava eläkkeelle jääminen 63 68 vuoden iässä. Vanhuuseläkettä saava voi tehdä työtä rajoi-

6 tuksitta, mutta osa-aikaeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen yhteydessä työntekoa on rajoitettu. Ennen vuotta 2017 myönnetty osa-aikaeläke jatkuu normaalisti. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa 1 osa-aikaeläkkeen korvasi osittainen varhennettu vanhuuseläke. Sen saajat voivat joko lopettaa työskentelyn, vähentää työskentelyä tai jatkaa samanaikaisesti töissä. Vuosina 2017 2018 käynnissä olevalla perustulokokeilulla 2 pyritään vähentämään työn tekemiseen liittyviä kannustinloukkuja. Perustulon uskotaan helpottavan lyhytaikaisten töiden vastaanottamista ja yrittäjäksi ryhtymistä. Itsensätyöllistäjien kannalta perustulon toivotaan lisäävän itsensätyöllistäjien työmahdollisuuksia. Yrittäjyys jaetaan tavallisesti työnantajayrittäjyyteen, itsensätyöllistäjiin sekä maa-, metsä- ja kalatalousyrittäjyyteen. Työnantajayrittäjällä tarkoitetaan yrittäjää, jolla on palveluksessaan palkattua työvoimaa. Itsensätyöllistäjiä ovat yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat. Itsensätyöllistäminen on työnteon muoto, jonka odotetaan muuttavan työmarkkinoita enemmän kuin määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen 1990-luvulla. (Pärnänen & Sutela 2014.) Itsensätyöllistämisen tapoja on useita, mutta itsensätyöllistäjiä yhdistää työskentely yksin yrittäjänä tai yrittäjämäisesti. Yksinyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka työskentelee yksin osakeyhtiössä, avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai osuuskunnassa. Yksinyrittäjällä voi olla osakekumppaneita. Ammatinharjoittajat myyvät osaamistaan toiminimellä ilman palkattua työvoimaa ja usein myös ilman kiinteää toimipistettä. Freelancerit tekevät työtä palkkiota tai palkkaa vastaan joko työsuhteessa, omassa yrityksessään tai toiminimellä. Freelancerit harjoittavat toimintaansa freelancer-verokortilla ja yleensä heillä on useita toimeksiantajia. Myös apurahan saajat, jotka ovat usein taiteilijoita tai tutkijoita, luetaan itsensätyöllistäjiin. (Itsensätyöllistäminen ja jakamistalous työelämän murroksessa 2017: Pärnänen & Sutela 2014.) Yrittäjyyteen liittyviä uusia ilmiöitä ovat muun muassa verkostomarkkinoinnin yleistyminen, erilaiset väliaikaiset pop-up -liikkeet, -ravintolat, -torit ja -kahvilat. Itsensätyöllistävien 15 64-vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2013 noin 32 000 henkilöllä. Vuonna 2013 heitä oli yhteensä 152 000. Heidän osuutensa kaikista työllisistä on kuitenkin edelleen pieni. Vuonna 2015 hieman alle 7 prosenttia kaikista työllisistä, eli noin 157 000 henkilöä, oli itsensätyöllistäjiä. Suurin osa heistä, 114 000 henkilöä, oli yksinyrittäjiä. Ammatinharjoittajia oli 33 000 ja freelancereita ja apurahansaajia 12 000. (Pärnänen & Sutela 2014; Itsensätyöllistäminen ja jakamistalous työelämän murroksessa 2017.) Itsensätyöllistäjien ammattirakenne on hyvin heterogeeninen. Yleisimmät ammatit vuonna 2013 olivat rakennustyöntekijä, palvelutyöntekijä (parturit, kampaajat, kosmetologit), lainopillisten ja sosiaali- ja kulttuurialan erityisasiantuntija (toimittajat, kääntäjät, taiteilijat) sekä kuljetusalan työntekijä. (Pärnänen & Sutela 2014.) Tilastokeskuksen vuoden 2017 työvoimatutkimuksessa selvitetään itsensätyöllistäjien työmarkkina-aseman tarkastelun lisäksi ns. kombityötä (esimerkiksi palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen), yksinyrittäjien verkostoissa tapahtuvaa työskentelyä, jakamistaloutta sekä digitaalisten alustojen käyttöä yritystoiminnassa. (Pärnänen 2016.) Niin sanottu kevytyrittäjyys on yleistynyt Suomessa uutena työnteon muotona. Sillä tarkoitetaan yrittäjämäistä työntekoa ja itsensä työllistämistä ilman yrityksen perustamista. Kevytyrittäjänä toimiva hankkii itse työn toimeksiantajan, tekee työn ja antaa laskutuksen hoi- 1 http://www.elakeuudistus.fi/ 2 http://www.kela.fi/perustulokokeilu-2017-2018

7 dettavaksi siihen erikoistuneelle palveluntarjoajalle. Arvioiden mukaan erilaisten laskutuspalvelujen (mm. Ukko.fi, Eezy, Omapaja, Osuuskunta Finjob, Toimipiste) asiakkaiksi on kirjautunut noin 50 000 kevytyrittäjää (Kevytyrittäjyys itsensä työllistämisen muotona 2015). Kevytyrittäjät työskentelevät tavallisimmin rakentamisen, hallinnon, taiteen, viihteen, viestinnän, koulutuksen ja tieteellisen toiminnan aloilla eli samoilla aloilla kuin itsensätyöllistäjät yleensä. Sitran ja Osuuskunta Eezyn kevytyrittäjille tekemän kyselyn mukaan 60 prosenttia vastaajista työskenteli kevytyrittäjänä satunnaisesti. Päätoimiset kevytyrittäjät, joita oli viidesosa vastaajista, työskentelivät pääasiassa rakentamisessa, teollisuudessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa. Osa-aikaisesti kevytyrittäjänä toimi vajaa viidennes vastaajista. Kevytyrittäjyyttä pidetään keinona testata liikeideaa ennen varsinaisen yrityksen perustamista. Sitran ja Osuuskunta Eezyn kyselyn mukaan 48 prosenttia kevytyrittäjistä haluaisi tulevaisuudessakin työskennellä kevytyrittäjänä ja ainoastaan 18 prosenttia vastaajista toivoisi tulevaisuudessa olevansa yrittäjä. (Kevytyrittäjyys itsensä työllistämisen muotona 2015.) Journalistiliitto perusti vuoden 2017 alussa jäsenilleen Mediakunta nimisen osuuskunnan. Mediakunta toimii kuten muutkin laskutuspalvelut, mutta se on erikoistunut palvelemaan media-alan freelancereita: toimittajia, viestinnän ammattilaisia, valokuvaajia, kustannustoimittajia, graafikoita ja kääntäjiä. Verohallinnon tulkinnan mukaan Mediakunnan jäsen on työsuhteinen palkansaaja, mutta osuuskunnan jäsenyys ei kuitenkaan automaattisesti oikeuta työttömyysturvaan. Mediakunta markkinoi jäsentensä asiantuntemusta ja pyrkii myös etsimään ja välittämään työtä jäsenilleen. Mediakunta tuntee media-alan ja se pystyy tarjoamaan jäsenilleen sekä Journalistiliiton että kollegoiden tuen. Kevytyrittäjänä toimimista hankaloittaa se, että kevytyrittäjän asema on epämääräinen suhteessa viranomaisiin. Lainsäädäntö tuntee ainoastaan palkansaajan ja yrittäjän. Verotuksen, vakuutuksen ja kirjanpitovelvollisuuden osalta kevytyrittäjien työtä leimaavat työsuhteenomaiset piirteet, mutta kyseessä on työsuhde ainoastaan silloin, mikäli kevytyrittäjänä tehtävä työ kuuluu laskutuspalvelua tarjoavan tahon toimialaan. Näin ei useinkaan ole. Vaikka laskutuspalvelun tarjoaja pidättää työsuorituksen tehneen kevytyrittäjän palkkiosta palkansaajan ja työnantajan lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksut, työsuorituksen tekijälle ei kerry työttömyysturvan työssäoloehtoa, ellei toimintaa katsota työsuhteeksi. (Selvitys työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa 2016.) Sipilän hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -kärkihankkeessa toteutettiin selvitys työttömyysturvan muutostarpeista, sillä puutteellisen työttömyysturvan oletetaan olevan yksi este itsensätyöllistämiselle. Selvityksessä tarkasteltiin itsensätyöllistäjien mahdollisuutta työttömyysturvaan sekä yrittäjänä ja palkansaajana tehdyn työn yhtäaikaista vakuuttamista työttömyyden varalle. Itsensätyöllistämisellä tarkoitetaan selvityksessä sellaista työttömyysturvan ulkopuolelle jäävää ansiotyötä, joka ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, koska se katsotaan yrittäjänä tehdyksi ja jota ei ole mahdollista vakuuttaa yrittäjän työttömyysvakuutuksessa. (Selvitys työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa 2016.) Selvityksessä esitettiin yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa, joka mahdollistaisi sekä palkka- ja yrittäjätyön vakuuttamisen ja mahdollistaisi siten nykyisen työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle jäävien itsensätyöllistäjien mahdollisuuden päästä ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen piiriin. Lisäksi selvityksessä ehdotettiin, että yritystoiminnan pää- ja

8 sivutoimisuuden arvioisivat työttömyyskassa ja Kela ja että työttömällä olisi mahdollisuus aloittaa yritystoiminta ja saada soviteltua työttömyysetuutta neljän kuukauden ajan. (Selvitys työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa 2016.)

3 Naisyrittäjyyden edistäminen 9 Yrittäjyyden edistäminen on ollut tärkeä tavoite Suomessa useiden hallituskausien ajan. Erityisesti talouden heikkoina aikoina yrittäjyyden toimintaedellytysten parantamisen ja yrittäjyyden edistämisen on toivottu lisäävän työpaikkoja sekä parantavan kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia. Naisten yrittäjyysaktiivisuus on miehiä alhaisempaa, joten naisten korkean koulutus- ja osaamistason hyödyntämistä yrittäjyydessä pidetään käyttämättömänä mahdollisuutena. Naisten yrittäjyyden edistämiseksi Suomessa on toteutettu useita valtakunnallisia ja alueellisia hankkeita. Työ- ja elinkeinoministeriön vuosiksi 2008 2009 asettaman naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän tavoitteena oli kartoittaa naisyrittäjyyden esteitä, edistää naisyrittäjyyden kasvua, lisätä nuorten naisten yrittäjyyttä sekä kehittää toimenpiteitä, jotka kannustavat yksinyrittäjien kehittymistä työnantajayrittäjiksi. Tärkeä syy naisyrittäjyyden edistämiseksi oli myös ajatus parantaa sekä alueellista että sukupuolten välistä tasa-arvoa. Elinkeinorakenteen muutoksen ja palvelujen kasvavan kysynnän kasvun ajateltiin luovan mahdollisuuksia erityisesti naisten yrittäjyydelle, koska naiset toimivat miehiä useammin yrittäjinä kotimaan palvelumarkkinoilla, kaupan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, henkilökohtaisten palvelujen ja kotitalouspalvelujen parissa. (MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys 2010). Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä esitti kärkitavoitteenaan yritysympäristön uudistamista siten, että se tukee menestyvää yritystoimintaa ja uusien työpaikkojen syntyä. Loppuraportissaan työryhmä esitti seitsemän naisyrittäjyyden edistämiseen liittyvää toimenpideehdotusta. Niistä naisyrittäjien työssä jaksamisen ja työkyvyn edistämistä sekä yrittäjien sijaispalvelutoimintaa kehitettiin työ- ja elinkeinoministeriön vuosina 2010 2012 rahoittamassa Naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittämishankkeessa (VeryNais-hanke) (VeryNais Naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittämishanke 2012). Muut toimenpide-ehdotukset koskivat riittävien resurssien ohjaamista naisyrittäjille suunnattuihin neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluihin, yksinyrittäjän tukemista ensimmäisen työtekijän palkkaamisessa, yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen vahvistamista, naisyrittäjyyden tilastoinnin parantamista ja naisyrittäjätutkimuksen kehittämistä. Lisäksi työryhmä esitti palvelualojen ja luovien alojen yritystoimintaa rahoittavan julkisen pääomasijoitusrahaston perustamista. (MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys 2010). Osaa naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän toimenpide-ehdotuksista on edistetty. Esimerkiksi Sipilän hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -kärkihankkeessa toteutetaan kokeilu yksinyrittäjän tukipaketista, jonka avulla ensimmäisen työtekijän palkkaamista voidaan helpottaa käyttämällä palkkatukea, starttirahaa tai muuta kannustinta. Samassa kärkihankkeessa selvitetään työttömyysturvajärjestelmään tarvittavia muutoksia, jotka kannustavat itsensä työllistämiseen joko päätai sivutoimisesti ja jotka huomioivat nykyistä paremmin erilaiset työnteon muodot sekä mahdollistavat siirtymät palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin. (Hallitusohjelman toteutus Työllisyys ja kilpailukyky). Maa- ja kotitalousnaiset, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry ja Suomen Yrittäjänaiset ry julkaisivat vuoden 2016 lopussa yhteisen tiedotteen (Naisten yrittämisen esteet raivattava

10 23.11.2016), jossa ne esittivät keinoja sille, miten naisten yrittäjyyttä voidaan edistää. Ensinnäkin arvonlisäveron alarajaa pitäisi nostaa 50 000 euroon, toiseksi yrittäjän sosiaaliturvaa tulisi parantaa ja kolmanneksi vanhemmuudesta aiheutuvia kustannukset tulisi jakaa tasaisemmin työntekijöiden ja työnantajien kesken. Nämä toimenpiteet vauhdittaisivat Suomen talouskasvua ja edistäisivät naisvaltaisten yritysten kasvua, työllistämistä ja kansainvälistymistä. Alhaisen arvonlisäveron raja vaikuttaa enemmän työvoimavaltaisiin palvelualoihin kuin pääomavaltaisiin yrityksiin ja sen nosto kannustaisi yrityksiä kasvamaan ja työllistämään. Suomen Yrittäjänaiset ry:n vuosia ajama vaatimus vanhemmuuden kustannusten jakamisesta edistyi, kun hallitus päätti joulukuussa 2016 sairausvakuutuslain muutoksesta. Huhtikuusta 2017 lähtien perhevapaalle jäävän äidin työnantajalle maksetaan 2 500 euron kertakorvaus, kun työntekijän työsopimus on tehty vähintään vuodeksi, työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysvapaalle jäämistä ja työntekijän työaika on vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. (Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/ 1224.) Parannuksesta huolimatta Suomen Yrittäjänaiset haluavat, että vanhemmuudesta aiheutuvat kulut jaettaisiin yhä tasaisemmin työntekijöiden ja työnantajien kesken. Tällä olisi merkitystä työllistämiseen ja naisten omistamien yritysten kasvuun. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ja Pohjois-Karjalan Yrittäjänaisten toteuttamassa Tulevaisuuden avaintaidot naisyrittäjyydessä -hankkeessa (1.7.2016 29.12.2017) tarjotaan naisyrittäjyyteen ja yrittäjyyttä suunnitteleville naisille vertaistukea, kehitetään yrittäjien osaamista sekä luodaan naisyrittäjille uusia liiketoimintaverkostoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet perustuvat aiemmin Pohjois-Karjalassa toteutettuihin naisyrittäjyyden kehittämishankkeisiin. Ohjelmakaudella 2014 2020 Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 3:n (työllisyys ja työvoiman liikkuvuus) ja erityistavoite 8.1:n tavoitteena on työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen. Investointiprioriteetin toimenpiteillä pyritään lieventämään työelämässä esiintyviä sukupuolten välisiä kuiluja muun muassa työmarkkinoille osallistumisen, urakehityksen ja yrittäjyyden osalta. Hanketoiminnalla halutaan tukea muun muassa naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä tukevaa osaamista, joka liittyy erityisesti työnantajayrittäjyyteen ja innovaatioita hyödyntävään yrittäjyyteen. (Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020.) Vuonna 2014 Suomessa oli 343 000 yrittäjää ja yrittäjäperheenjäsentä 3, joista naisia oli lähes kolmannes (111 000) (Naiset ja miehet Suomessa 2016). Naisten osuus yrittäjistä on kaikissa maissa vähäisempi kuin miesten, mutta EU-maiden vertailussa suomalaisten naisyrittäjien osuus on silti suhteellisen korkea (Tervo & Haapanen 2007). Vuonna 2014 yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten osuus työllisistä oli 14 prosenttia. Naisyrittäjien ja heidän yrittäjäperheenjäsentensä osuus työllisistä oli 9,3 prosenttia ja vastaavasti miesyrittäjien ja heidän perheenjäsentensä osuus oli 18,4 prosenttia. Naiset toimivat tyypillisesti eri aloilla kuin miehet. Suomalaisista naisyrittäjistä 76 prosenttia oli yrittäjinä palvelualoilla. Miesyrittäjistä 50 prosenttia toimi palvelualoilla, 25 prosenttia oli yrittäjinä teollisuudessa ja rakentamisessa ja 24 prosenttia toimi yrittäjinä maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä kaivostoiminnassa. (Naiset ja miehet Suomessa 2016.) 3 Yrittäjäperheenjäsenellä tarkoitetaan henkilöä, joka työskentelee palkatta samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä tai maatilalla.

4 Naisyrittäjyys Pohjois-Karjalassa 11 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ammattiasemaluokituksen 4 mukaan Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2014 yhteensä 2 460 naista ja 5 105 miestä yrittäjinä. Naisyrittäjien määrä väheni vuodesta 2007 vuoteen 2014 yhteensä 431:llä (15 %). Miesyrittäjien määrä väheni hieman vähemmän, 8 prosenttia vuodesta 2007. (Taulukko 1.) Yrittäjien määrän vähenemiselle ei voi antaa yhtä yksiselitteistä selvitystä. Lukumäärän muutoksiin vaikuttavat talouden suhdanteiden lisäksi muun muassa muutokset lainsäädännössä ja työssäkäyntitilastojen määrittelyssä. (Katainen 2016.) Taulukko 1. Yrittäjien määrä ja osuus työllisistä sukupuolen mukaan vuosina 2007 2014 Pohjois-Karjalassa Vuosi Yrittäjät, määrä Yrittäjien osuus työllisistä, % Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset 2007 8415 5524 2891 13,1 16,6 9,4 2008 8236 5443 2793 13,0 16,8 8,9 2009 8097 5373 2724 13,1 17,4 8,8 2010 8043 5372 2671 12,7 16,8 8,6 2011 8133 5478 2655 12,8 17,1 8,5 2012 7937 5359 2578 12,7 17,2 8,2 2013 7730 5211 2519 12,5 16,9 8,2 2014 7565 5105 2460 12,4 17,0 8,0 Lähde: Tilastokeskus, Statfin-tietokanta. 055 - Työlliset alueen, toimialan (TOL 2008), ammattiaseman, iän, sukupuolen ja vuoden mukaan 2007 2014 Vuonna 2014 yrittäjän ammattiasemassa olleista pohjoiskarjalaisista naisista 28 prosenttia toimi maa-, metsä- ja kalataloudessa. Toiseksi eniten (15 %) naisia oli yrittäjänä muussa palvelutoiminnassa ja kolmanneksi eniten terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa 11 prosentilta naisyrittäjistä puuttuu tieto yrityksen toimialasta. Kaupan alalla toimi yhdeksän prosenttia ja ammatillista, tieteellistä ja teknistä toimintaa harjoitti kuusi prosenttia naisyrittäjistä. Teollisuuden (4,6 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (4,4 %) aloilla naisyrittäjiä oli lähes yhtä paljon. Miesyrittäjiä toimi eniten maa-, metsä- ja kalataloudessa (33 %), rakentamisessa (15 %), tukku- ja vähittäiskaupassa sekä moottoriajoneuvojen korjauksessa (10 %), kuljetuksessa ja varastoinnissa (9 %), teollisuudessa (6 %), ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminassa (5 %), hallintoja tukipalvelutoiminnassa (3 %), sosiaali- ja terveyspalveluissa (2 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (2 %). (Taulukko 2.) 4 Ammattiasema kuvaa työllisten asemaa työelämässä. Työlliset jaetaan ammattiaseman mukaan palkansaajiin ja yrittäjiin. Yrittäjät-luokka sisältää myös ne perheenjäsenet, jotka muina kuin palkansaajina työskentelevät yrityksessä. Tieto ammattiasemasta perustuu henkilön eläkevakuutustietoihin sekä palkka- ja yrittäjätulon määrään. (Tilastokeskus, käsitteet.)

Taulukko 2. Yrittäjät toimialan ja sukupuolen mukaan vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa 12 Toimiala Yhteensä Miehet Naiset Määrä % Määrä % Määrä % Naisten os. (%) A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 2386 31,5 1700 33,3 686 27,9 28,8 B Kaivostoiminta ja louhinta 17 0,2 17 0,3 0 0,0 0,0 C Teollisuus 415 5,5 302 5,9 113 4,6 27,2 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 1 0,0 1 0,0 0 0,0 0,0 E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 14 0,2 14 0,3 0 0,0 0,0 F Rakentaminen 773 10,2 741 14,5 32 1,3 4,1 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 732 9,7 512 10,0 220 8,9 30,1 H Kuljetus ja varastointi 483 6,4 440 8,6 43 1,7 8,9 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 219 2,9 111 2,2 108 4,4 49,3 J Informaatio ja viestintä 79 1,0 73 1,4 6 0,2 7,6 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 33 0,4 25 0,5 8 0,3 24,2 L Kiinteistöalan toiminta 73 1,0 60 1,2 13 0,5 17,8 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 430 5,7 276 5,4 154 6,3 35,8 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 248 3,3 153 3,0 95 3,9 38,3 P Koulutus 31 0,4 11 0,2 20 0,8 64,5 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 424 5,6 114 2,2 310 12,6 73,1 R Taiteet, viihde ja virkistys 66 0,9 37 0,7 29 1,2 43,9 S Muu palvelutoiminta 455 6,0 90 1,8 365 14,8 80,2 X Toimiala tuntematon 686 9,1 428 8,4 258 10,5 37,6 Yhteensä 7565 100,0 5105 100,0 2460 100,0 32,5 Lähde: Tilastokeskus, Statfin-tietokanta. 055 - Työlliset alueen, toimialan (TOL 2008), ammattiaseman, iän, sukupuolen ja vuoden mukaan 2007 2014 Naisyrittäjät olivat harvoilla toimialoilla enemmistönä. Naisvaltaisia aloja olivat (naisia vähintään 60 %) ainoastaan muu palvelutoiminta (naisia 80 %), terveys- ja sosiaalipalvelut (naisia 73 %) ja koulutus (naisia 65 %). Nais- ja miesyrittäjien osuudet olivat tasapainossa ainoastaan kahdella toimialalla: majoitus- ja ravitsemusalan yrittäjistä 49 prosenttia sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen alan yrittäjistä 44 % oli naisia. Kaikkien muiden toimialojen yrittäjistä vähintään 62 % oli miehiä. Useilla aloilla yli 90 prosenttia yrittäjistä oli miehiä. Miesten aloja olivat kaivostoiminta ja louhinta (100 % miehiä), sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto

13 ja jäähdytysliiketoiminta (100 % miehiä), rakentaminen (96 % miehiä), informaatio- ja viestintä (92 % miehiä) sekä kuljetus ja varastointi (91 % miehiä). (Taulukko 2.) Taulukko 3 kuvaa Pohjois-Karjalassa vuonna 2014 toimineiden naisyrittäjien ikärakennetta toimialoittain. Yli 60 prosenttia kaikista naisyrittäjistä oli yli 45-vuotiaita. Taulukko 3. Yrittäjinä toimineiden naisten ikä vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa Toimiala Maatalous, metsätalous ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Toimiala tuntematon Yhteensä määrä/ % Ikäryhmä 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Yhteensä määrä 10 86 116 267 202 5 686 % 1,5 12,5 16,9 38,9 29,4 0,7 100 määrä 0 6 19 34 53 1 113 % 0,0 5,3 16,8 30,1 46,9 0,9 100 määrä 0 6 5 11 10 0 32 % 0,0 18,8 15,6 34,4 31,3 0,0 100 määrä 0 14 60 82 64 0 220 % 0,0 6,4 27,3 37,3 29,1 0,0 100 määrä 0 2 5 20 16 0 43 % 0,0 4,7 11,6 46,5 37,2 0,0 100 määrä 2 15 20 36 34 1 108 % 1,9 13,9 18,5 33,3 31,5 0,9 100 määrä 1 1 1 3 0 0 6 % 16,7 16,7 16,7 50,0 0,0 0,0 100 määrä 0 1 2 3 2 0 8 % 0,0 12,5 25,0 37,5 25,0 0,0 100 määrä 0 0 1 7 5 0 13 % 0,0 0,0 7,7 53,8 38,5 0,0 100 määrä 2 26 33 38 54 1 154 % 1,3 16,9 21,4 24,7 35,1 0,6 100 määrä 2 13 16 35 29 0 95 % 2,1 13,7 16,8 36,8 30,5 0,0 100 määrä 1 1 6 8 4 0 20 % 5,0 5,0 30,0 40,0 20,0 0,0 100 määrä 0 21 64 121 102 2 310 % 0,0 6,8 20,6 39,0 32,9 0,6 100 määrä 0 6 9 10 4 0 29 % 0,0 20,7 31,0 34,5 13,8 0,0 100 määrä 34 80 80 95 73 3 365 % 9,3 21,9 21,9 26,0 20,0 0,8 100 määrä 25 73 41 61 56 2 258 % 9,7 28,3 15,9 23,6 21,7 0,8 100 määrä 77 351 478 831 708 15 2460 % 3,1 14,3 19,4 33,8 28,8 0,6 100 Lähde: Tilastokeskus, Statfin-tietokanta. 055 - Työlliset alueen, toimialan (TOL 2008), ammattiaseman, iän, sukupuolen ja vuoden mukaan 2007 2014.

14 5 Kyselyn tulokset Naisten yritykset ja yrittäjyys Pohjois-Karjalan Yrittäjänaisten, Pohjois-Karjalan Yrittäjäjien, Suomen Yrittäjänaisten sekä ProAgria Pohjois-Karjalan naisyrittäjäjäsenilleen jakamaan kyselyyn vastasi 139 naista, joista 75 prosenttia on pohjoiskarjalaisia naisyrittäjiä. Taulukossa 4 esitetään keskeiset avainluvut kyselyyn vastanneista ja heidän yrityksistään. Taulukko 4. Avainluvut kyselyyn vastanneista ja heidän yrityksistään Vastaajien ikä % Pää- tai sivutoiminen yrittäjyys % - 40 vuotta 19,4 Päätoimista 96,4 41 50 vuotta 28,8 Sivutoimista tai kausiluonteista 3,6 51 vuotta tai enemmän 51,8 Yhteensä % 100,0 Yhteensä % 100,0 N 139 N 139 Yritysmuoto % Toiminimi eli yksityinen elinkeinon- Vastaajien koulutus % harjoittaja 41,0 Peruskoulu tai kansakoulu 0,7 Avoin yhtiö 2,9 Ylioppilas 1,4 Kommandiittiyhtiö 10,8 Kurssimuotoinen ammatillinen koulutus 4,3 Osakeyhtiö 43,2 Ammattikoulu tai ammattiopisto 36,7 Muu 2,2 Ammattikorkeakoulu 31,7 Yhteensä % 100,0 Yliopisto 25,2 N 139 Yhteensä % 100,0 N 139 Yksinyrittäjä tai työnantajayrittäjä % Yksinyrittäjä 50,4 Yrityksen toiminta vuosina % Työnantajayrittäjä 49,6 0 3 vuotta 22,4 Yhteensä % 100,0 4 10 vuotta 34,3 N 139 11 19 vuotta 18,7 20 vuotta tai enemmän 24,6 Työnantajayritykset % Yhteensä % 100,0 Työntekijöiden määrä (koko- tai osa-aikaisia) N 139 1 työntekijä 20,3 2 työntekijää 23,2 Yrityksen ala % 3 työntekijää 8,7 Sosiaali- ja terveysala 13,7 4 9 työntekijää 33,3 Taloushallinto, tilinpito yms. 13,7 10 tai sitä enemmän 14,5 Matkailu- ja ravitsemuspalvelut 12,9 Yhteensä % 100 Kauppa 12,9 N 69 Käsi- ja taideteollisuus 12,2 Asiantuntijapalvelut (konsultointi, viestintä yms.) 9,4 Yrityksen kotipaikan sijainti % Puutarha-, piha- ja rakennussuunnittelu yms. 5,0 Kaupunki- tai kuntakeskuksessa 54,7 Muussa taajamassa tai haja-asutus- Elintarvikkeiden tuotanto ja jatkojalostus 5,0 alueella 45,3 Kauneudenhoito 3,6 Yhteensä % 100,0 Muut 11,5 N 139 Yhteensä % 100,0 Yli puolet vastaajista oli yli 50-vuotiaita ja lähes kaikissa tapauksissa yrittäminen oli päätoimista. Puolet kyselyyn vastanneista oli yksinyrittäjiä ja heidän yrityksensä oli toiminut

15 keskimäärin 9,1 vuotta. Työnantajayrittäjien yritykset olivat toimineet hieman pidempään kuin yksinyrittäjien yritykset, keskimäärin 15,9 vuotta (kaikkien yritysten keskimääräinen toiminta-aika 12,4 vuotta). Työnantajayrityksistä hieman yli puolet työllisti 1 3 työntekijää, kolmasosa 4 9 työntekijää ja 15 % vähintään kymmenen työntekijää. Kaikki työnantajayritykset olivat joko alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä tai pieniä alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Vastaajien koulutustaso oli korkea, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita oli 57 prosenttia. Hieman yli puolella yrityksen kotipaikka sijaitsi kaupunki- tai kuntakeskuksessa. Yrityksistä 43 prosenttia oli osakeyhtiöitä ja lähes saman verran toimi yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Pääosa yrityksistä, 65 prosenttia, jakautui melko tasaisesti viidelle alalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä tilinpidon ja taloushallinton alojen yrityksiä oli molempia 14 prosenttia. Vastaajien yrityksistä toimi matkailu- ja ravitsemuspalvelualalla 13 prosenttia ja saman verran oli myös kaupan alan yrityksiä. Viidenneksi eniten (12 %) oli käsi- ja taideteollisuusalan yrityksiä. Osa yrityksistä toimi useilla eri aloilla. Tyypillisesti esimerkiksi nettikauppaa sekä koulutus- ja neuvontapalveluja yhdistettiin muuhun liiketoimintaan. (Taulukko 4.) Yrityksen perustaminen ja siihen vaikuttavat tekijät Yli puolet kyselyyn vastanneista naisyrittäjistä oli perustanut yrityksensä yksin. Toimivan yrityksen ostamisen myötä yrittäjäksi oli päätynyt 15 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastanneista naisyrittäjistä 14 prosenttia oli perustanut yrityksen yhdessä yhteistyökumppanin kanssa ja 13 prosenttia yhdessä puolisonsa kanssa. Perheyrityksen toimintaa jatkoi 4 prosenttia vastanneista yrittäjistä. (Kuvio 2.) Ostin toimivan yrityksen 15 % Jatkoin perheyrityksen toimintaa 4 % Perustin yrityksen yhdessä yhteistyökumppanin kanssa 14 % Perustin yrityksen yksin 54 % Perustin yrityksen yhdessä puolison kanssa 13 % Kuvio 2. Yrityksen perustamisen tapa (%) Yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttaneita tekijöitä selvitettiin väittämien avulla asteikolla 1 5 (ei vaikuttanut lainkaan = 1, vaikuttanut erittäin paljon = 5). Maaseudun naisyrittäjille suunnatussa (jakelu ProAgrian kautta) kyselylomakkeessa oli joitakin sellaisia väittämiä,

16 joiden aikaisempien selvitysten perusteella oletettiin vaikuttavan maaseudun naisyrittäjien valintoihin. ProAgrian kautta haluttiin tavoittaa naisyrittäjiä, joilla voisi olla myös kytkentä maatilatalouteen. Halu toteuttaa omia tavoitteita Itsensä työllistäminen Halu parantaa elämänlaatua Yrittäjyyden kokeminen omaksi elämänmuodoksi Elämäntilanne mahdollisti yrittäjäksi ryhtymisen Hyvä liikeidea Taloudellisen aseman parantaminen Pitkä palkkatyöura alalla Epävakaa työura Työttömyys Tarjolla oli toimiva yritys, jonka ostin Aikaisempi yrittäjänä toimiminen Perheyrityksen jatkaminen Halu olla taloudellisesti itsenäinen* Halu asua maaseudulla* Mahdollisuus hoitaa lapset kotona* Pitkä työmatka palkkatyöhön* 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo Kuvio 3. Yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttavat tekijät (keskiarvo) (*=ProAgrian naisyrittäjäjäsenet) Väittämien keskiarvojen perusteella yrittäjäksi ryhtymiseen vaikutti eniten halu toteuttaa omia tavoitteitaan ja itsensä työllistäminen. Kyselyyn vastanneista peräti 57 prosenttia katsoi omien tavoitteiden toteuttamisen vaikuttaneen erittäin paljon yritystoiminnan aloittamiseen. Lisäksi 29 prosenttia arvioi tämän vaikuttaneen paljon. Itsensä työllistäminen vaikutti yritystoimintaan lähtemiseen paljon tai erittäin paljon 77 prosentilla vastanneista. Tärkeiksi tekijöiksi esitetyistä väittämistä osoittautuivat myös halu parantaa elämänlaatua, yrittäjyyden kokeminen omaksi elämänmuodoksi sekä elämäntilanne, joka mahdollisti yrittäjänä toimimisen. Hyvä liikeidea oli keskiarvotarkastelun perusteella vasta kuudenneksi tärkein yritystoiminnnan aloittamiseen vaikuttaa tekijä. Työttömyys tai epävakaa työura eivät osoittautuneet tärkeäksi vaikuttimeksi yrittäjyydelle. (Kuvio 3, Taulukko 5.) Myös yrittäjäpuolisolla näyttää olevan merkitystä naisten yrittäjäksi ryhtymiselle. Naisyrittäjien puolisoista 34 prosenttia oli yrittäjiä, vaikka Pohjois-Karjalan työllisistä vain 12,5 prosenttia on yrittäjiä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan yrittäjien puolisoista jopa 32 prosentti on yrittäjiä, kun palkansaajien työssä olevista puolisoista yrittäjinä toimii noin 9 prosenttia (Katainen 2016).

Taulukko 5. Yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttava tekijät (%) (*=ProAgrian naisyrittäjäjäsenet) 17 Yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttavat tekijät 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Halu toteuttaa omia tavoitteita 1,4 1,4 11,6 29,0 56,5 138 Itsensä työllistäminen 8,8 4,4 9,6 24,3 52,9 136 Yrittäjyyden kokeminen omaksi elämänmuodoksi 7,2 10,1 18,8 31,2 32,6 138 Halu parantaa elämänlaatua 5,1 9,6 22,1 33,1 30,1 136 Elämäntilanne mahdollisti yrittäjäksi ryhtymisen 11,7 9,5 17,5 27,0 34,3 137 Hyvä liikeidea 5,2 10,4 26,7 37,8 20,0 135 Taloudellisen aseman parantaminen 15,4 11,8 32,4 25,7 14,7 136 Pitkä palkkatyöura alalla 47,4 12,6 14,1 16,3 9,6 135 Tarjolla oli toimiva yritys, jonka ostin 70,4 2,2 2,2 10,4 14,8 135 Epävakaa työura 53,3 8,9 15,6 8,9 13,3 135 Työttömyys 61,5 8,1 11,9 3,7 14,8 135 Aikaisempi yrittäjänä toimiminen 70,6 8,1 5,9 6,6 8,8 136 Perheyrityksen jatkaminen 86,8 5,1 2,2 1,5 4,4 136 Halu asua maaseudulla* 15,4 5,1 2,6 33,3 43,6 39 Halu olla taloudellisesti itsenäinen* 2,6 15,4 7,7 35,9 38,5 39 Mahdollisuus hoitaa lapset kotona* 55,3 5,3 7,9 15,8 15,8 38 Pitkä työmatka palkkatyöhön* 50,0 21,1 21,1 5,3 2,6 38 N ProAgrian naisyrittäjäjäsenille esitettyjen kysymysten perusteella maaseudun naisyrittäjille taloudellinen itsenäisyys ja halu asua maaseudulla olivat tärkeitä vaikuttimia yritystoiminnan aloittamiseen. Peräti 74 prosenttia maaseudun naisyrittäjistä katsoi, että halu asua maaseudulla vaikutti paljon tai erittäin paljon yrityksen perustamiseen. Yhtä suurelle osalle taloudellisella itsenäisyydellä oli paljon tai erittäin paljon vaikutusta. Hieman vajaalle kolmasosalle ProAgrian naisyrittäjäjäsenistä mahdollisuus hoitaa lapset kotona oli vaikuttanut paljon tai erittäin paljon yritystoiminnan aloittamiseen. Sen sijaan pitkällä työmatkalla palkkatyöhön oli vain vähäinen merkitys sille, että naisyrittäjä oli perustanut yrityksen. (Taulukko 5.) Hieman alle neljäosalla ProAgrian naisyrittäjäjäsenten yritystoiminnalla oli maatilakytkentä, mutta se ei näytä vaikuttavan haluun asua maalla tai lisäävän tarvetta taloudelliseen itsenäisyyteen.

18 Kannattavuuslaskelmien laatimiseen Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen Rahoituksen hankintaan Tuotteiden/palveluiden markkinointiin Perustamisasiakirjojen laatimiseen Yrittäjän sosiaaliturvan järjestämiseen Yritysmuodon valintaan Yritysidean kehittelyyn Toimitilojen hankintaan Työterveyshuollon järjestämiseen 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo Kuvio 4. Yritystoiminnan perustamiseen tarvittava neuvonta ja ohjaus (keskiarvo) Avun tarve yritystoiminnan aloittamiseen koettiin melko vähäiseksi. Keskiarvojen mukaan yritystoiminnan alkuvaiheessa eniten neuvontaa ja ohjausta tarvittiin kannattavuuslaskelmien laatimiseen, liiketoimintasuunnitelmien tekemiseen, rahoituksen hankintaan sekä tuotteiden ja palveluiden markkinointiin (ei lainkaan = 1, erittäin paljon = 5). Näihin paljon tai erittäin paljon apua tarvitsevien osuus vaihteli 21 prosentista 36 prosenttiin. Kaikkiin muihin kysyttyihin asioihin suurin osa (59 79 %) ei katsonut tarvitsevansa apua lainkaan tai tarvitsi ainoastaan vähän apua. (Kuvio 4, Kuvio 5.) Kannattavuuslaskelmien laatimiseen Rahoituksen hankintaan Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen Tuotteiden/palveluiden markkinointiin Perustamisasiakirjojen laatimiseen Yrittäjän sosiaaliturvan järjestämiseen Yritysmuodon valintaan Toimitilojen hankintaan Yritysidean kehittelyyn Työterveyshuollon järjestämiseen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Kuvio 5. Yritystoiminnan perustamiseen tarvittava neuvonta ja ohjaus (%)

19 Yritystoiminnan alkuvaiheen kannalta tärkeitä tahoja pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 5, jossa 1 oli ei ollenkaan tärkeä ja 5 oli erittäin tärkeä. Kehittämis- ja neuvontapalvelujen tarjoajista tärkeimpinä pidettiin Uusyrityskeskusta, kehitysyhtiöitä ja Suomen Yrittäjiä. Verotoimistoa, ELY-keskusta ja TE-toimistoa pidettiin tärkeimpinä julkista palvelua tarjoavista tahoista. Toisten yrittäjien tuen koki tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi 65 prosenttia vastanneista. Pankkien merkitystä yritystoiminnan alkuvaiheelle piti tärkeänä 73 prosenttia vastaajista (Kuvio 6, Kuvio 7.) Toiset yrittäjät Yrittäjyyden edistämishanke Verotoimisto ELY-keskus TE-toimisto Kunta Yritys-Suomi-palvelu (neuvonta- ja Tilitoimisto Konsulttiyritys Pankki/vakuutusyhtiö Finnvera Uusyrityskeskus Kehitysyhtiö Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjien aluejärjestö* ProAgria Suomen Yrittäjänaisten jäsenyhdistys* Suomen Yrittäjänaiset ry Kauppakamari Leader-toimintaryhmä** Kyläyhdistys** 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo Kuvio 6. Yritystoiminnan alkuvaiheen tärkeät tahot (keskiarvo) (**=ProAgrian naisyrittäjäjäsenet, *= lisävaihtoehdot muille vastaajille) ProAgrian naisyrittäjäjäseniltä kysyttiin lisäksi Leader-toiminnan ja kyläyhdistysten merkitystä yritystoiminnan alkuvaiheessa. Leader-toiminnan tuki koettiin kyläyhdistyksiä tärkeämmäksi ja tähän vaikuttaa maaseudun yritysrahoituksen saaminen Leaderin/ELYn kautta. Muita yrittäjiä huomattavasti tärkeämmiksi tahoiksi yritystoiminnan alkuvaiheessa he kokivat kunnan, ProAgrian, TE-toimiston ja kehitysyhtiön tuen. (Kuvio 7.)

20 Kyläyhdistys** Leader-toimintaryhmä** Kauppakamari Suomen Yrittäjänaiset ry Suomen Yrittäjänaisten jäsenyhdistys* ProAgria Suomen Yrittäjien aluejärjestö* Suomen Yrittäjät ry Kehitysyhtiö Uusyrityskeskus Finnvera Pankki/vakuutusyhtiö Konsulttiyritys Tilitoimisto Yritys-Suomi-palvelu Kunta TE-toimisto ELY-keskus Verotoimisto Yrittäjyyden edistämishanke Toiset yrittäjät 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100% 1 ei ollenkaan tärkeä 2 ei kovin tärkeä 3 ei tärkeä eikä merkityksetön 4 tärkeä 5 erittäin tärkeä Kuvio 7. Yritystoiminnan alkuvaiheen tärkeät tahot (%) (**=ProAgrian naisyrittäjäjäsenet, *= lisävaihtoehdot muille vastaajille) Yrityksen liiketoiminta Naisyrittäjiltä kysyttiin, millainen merkitys eri rahoitusmuodoilla on ollut heidän yritystoiminnalleen. Yrittäjien omalla rahoituksella oli suurin merkitys liiketoiminnan käynnistymiselle ja toiminnalle, koska 65 prosenttia vastaajista arvoi sillä olleen paljon tai erittäin paljon merkitystä. Toiseksi tärkeimpänä rahoitusmuotona pidettiin pankkilainaa. Vastanneista naisyrittäjistä 48 prosenttia arvioi pankkilainalla olleen paljon tai erittäin paljon merkitystä liiketoiminnan rahoituksessa. (Kuvio 8.)

21 Oma rahoitus Pankkilaina Starttiraha Finnveran yrityslaina Yritysten kehittämisavustus (ELY) Muu, mikä? Maaseudun yritysrahoitus (ELY/Leader) Finnveran naisyrittäjyyslaina (vuoteen 2013 saakka) Tekesin avustus tai laina 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 ei lainkaan merkitystä 2 vähän merkitystä 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Kuvio 8. Rahoitusmuotojen merkitys liiketoiminnalle (%) Kolmasosa vastanneista naisyrittäjistä piti merkityksellisinä myös starttirahaa, Finnveran yrityslainoja sekä ELYn myöntämää yritysten kehittämisavustusta. Vuoteen 2013 saakka Finnveralla oli oma lainamuoto naisyrittäjille, ja 17 prosenttia vastanneista kertoi sillä olleen paljon tai erittäin paljon merkitystä omalle liiketoiminnalleen. Tekesin avustuksella tai lainalla ei ollut lainkaan merkitystä 97 prosentille vastaajista, mitä selittää se, että suuri osa yrityksistä on pieniä palvelualojen yrityksiä. Lähes 30 prosenttia haja-asutusalueella tai taajamissa yritystoimintaa harjoittavista katsoi, että paikalliselta ELY-keskukselta tai Leader-toimintaryhmältä haettavalla maaseudun yritystuella oli paljon tai erittäin paljon merkitystä. ProAgrian jäsenille (38 %) maaseudun yritysrahoitus oli merkityksellisempi kuin muille naisyrittäille (8 %). Myös naisyrittäjille (55 %), joiden yrityksillä oli maatilakytkentä, maaseudun yritystuki oli merkityksellisempi kuin muille naisyrittäjille (33 %). (Kuvio 8.) Muina yritystoiminnan rahoitusmuotoina yrittäjät mainitsivat puolison antaman rahoituksen, ELYn täsmäkoulutustuen, hankerahoituksen tai nuoren viljelijän aloitustuen. Väittämien avulla haluttiin selvittää naisyrittäjien ajanhallintaa, työssä jaksamista, työn ja perheen yhteensovittamista sekä yrittäjän toimeentuloa asteikolla 1 5 (täysin eri mieltä =1, täysin samaa mieltä = 5). Väittämien keskiarvojen perusteella yrittäjät kokivat yhtäältä, ettei heillä ole riittävästi vapaa-aikaa ja että he käyttävät aivan liian paljon aikaa yritystoimintaansa. Toisaalta yrityksen jokapäiväisten rutiinien pyörittämiseltä heillä ei jää tarpeeksi aikaa liiketoiminnan kehittämiseen. (Kuvio 9.) Lähes puolet vastanneista yrittäjistä (48 %) katsoi, että vaikka he käyttävät paljon aikaa yritystoimintaansa, yrittäjinä he voivat joustavasti jakaa aikaansa työn ja vapaa-ajan kesken. (Kuvio 10.)

22 Minulla ei ole riittävästi vapaa-aikaa Liiketoiminnan kehittämiseen ei jää riittävästi aikaa yrityksen "rutiinien Käytän liikaa aikaa yritystoimintaan Yrittäjänä voin joustavasti jakaa aikani työn ja vapaa-ajan välillä Koen, että työ uuvuttaa minua usein Perheenjäsenen työpanos on tärkeä yritystoiminnalleni Yritystoiminta takaa minulle hyvän toimeentulon Yrittäjyyden ja hoivavelvoitteiden yhteensovittaminen on hankalaa En tule toimeen yritystuloillani Yritystulojeni lisäksi palkkatuloillani ontärkeä merkitys toimeentuloni kannalta Saan helposti itselleni sijaisen tarvittaessa 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Keskiarvo Kuvio 9. Yritystoimintaan liittyviä väittämiä (keskiarvo) Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien työssä jaksaminen on koettu ongelmaksi, jolla on vaikutusta muun muassa yritystoiminnan kehittymiseen ja jatkumiseen. Vastanneista yrittäjistä lähes 40 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että kokee työnsä uuvuttavan usein. Yksin- ja mikroyrittäjien hyvinvoinnin edistämiseksi ja työssä uupumisen ehkäisemiseksi on muun muassa esitetty sijaispalvelujärjestelmän kehittämistä. Erilaisia yksinyrittävien sijaispalvelujärjestelmiä on kehitetty useissa alueellisissa yrittäjyyden edistämishankkeissa, myös Pohjois-Karjalassa 2000-luvun alussa toteutetussa ESR-hankkeessa. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa VeryNais-hankkeessa mallinnettiin pienyrittäjän sijaispalvelun kansallinen malli. (VeryNais Naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittämishanke 2012). Useista kokeiluista ja mallintamisesta huolimatta toimivaa sijaispalvelujärjestelmää ei ole saatu luotua. Kyselyyn vastanneista naisyrittäjistä vain 18 prosenttia ilmoitti olevansa jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että saa tarvittaessa helposti sijaisen yritykseensä. Jokseenkin tai täysin samaa mieltä oli 46 prosenttia vastaajista väittämästä, että perheenjäsenen osallistuminen naisyrittäjän yritystoimintaan on tärkeää. Perheenjäsenten aktiivinen osallistuminen yritystoimintaan voi olla myös seurausta siitä, etteivät yrittäjät saa sijaisia tai heillä ei ole mahdollisuutta palkata työntekijöitä. Yrittäjyyden ja hoivavelvotteiden yhteensovittamisella haluttiin selvittää, miten yrittäjät kokevat aikaa vievän yrittäjyyden ja hoivavelvoitteiden (esimerkiksi lastenhoito tai ikääntyneiden vanhempien hoito) yhteensovittamisen. Vain vajaalle kolmannekselle vastaajista työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen oli hankalaa. (Kuvio 9,

23 Kuvio 10.) Tämä johtunee siitä, että yli 50 prosenttia kyselyyn vastanneista oli yli 50 vuotiaita. Vastaajat kuitenkin kommentoivat yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistämistä, "ettei suosittele alle kouluikäisten lasten äitejä yrittäjiksi, jos yritys vaatii täyttä panostusta äidiltä" tai lapset kannattaa hankkia ennen yritystoiminnan aloittamista, jos niitä aikoo hankkia. Liiketoiminnan kehittämiseen ei jää riittävästi aikaa yrityksen "rutiinien pyörittämiseltä" Minulla ei ole riittävästi vapaa-aikaa Käytän liikaa aikaa yritystoimintaan Yrittäjänä voin joustavasti jakaa aikani työn ja vapaa-ajan välillä Perheenjäsenen työpanos on tärkeä yritystoiminnalleni Koen, että työ uuvuttaa minua usein Yritystoiminta takaa minulle hyvän toimeentulon En tule toimeen yritystuloillani Yrittäjyyden ja hoivavelvoitteiden yhteensovittaminen on hankalaa Yritystulojeni lisäksi palkkatuloillani ontärkeä merkitys toimeentuloni kannalta Saan helposti itselleni sijaisen tarvittaessa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100% 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuvio 10. Yritystoimintaan liittyviä väittämiä (%) Yrittäjien toimeentuloa selvitettiin kolmella väittämällä. Kolmasosa vastaajista oli jokseenkin tai täysin saamaa mieltä siitä, ettei tule toimeen yrittäjätuloillaan. Hieman enemmän eli 36 prosenttia vastaajista sen sijaan katsoi, että yritystoiminta takaa yrittäjälle hyvän toimeentulon. (Kuvio 10.) Niistä, joiden yritys sijaitsi kaupunki- tai kuntakeskuksessa, 46 prosenttia ja vastaavasti muussa taajamassa tai hajatusalueella yrittäjänä toimineista vain 24 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että he tulevat hyvin toimeen yritystulollaan. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjille tekemän kyselyn mukaan 45 prosentilla päätoimisista yksinyrittäjistä ja 84 prosentilla sivutoimisista yksinyrittäjistä kuukausittaiset bruttotulot ovat alle 2 000 euroa. Päätoimisista yksinyrittäjistä 69 prosenttia ansaitsi kuukaudessa alle 3 000 euroa, kun palkansaajien nimellinen keskiansio kuukaudessa oli 3 338 euroa vuonna 2015. (Yksinyrittäjäkysely 2016). Naisyrittäjäkyselyyn vastanneista lähes kaikki olivat päätoimisia yrittäjiä. Vain pieni osa, 3,6 prosenttia, oli sivutoimisia tai kausiluonteisia yrittäjiä. Palkkatulojen merkityksen arvioi

24 tärkeäksi noin viidesosa vastanneista naisyrittäjistä. Palkkatulot olivat tärkeämpiä kaupunkitai kuntakeskuksissa yritystoimintaa harjoittaneille kuin taajamissa tai haja-asutusaluilla toimiville naisyrittäjille. Tätä selittänee se, että maaseudulla on vähemmän mahdollisuuksia kuin kaupungissa tehdä palkkatyötä yrittäjyyden ohella. Myös ne, joilla ei ollut puolisoa arvioivat palkkatulot tärkeämmiksi kuin muut. Tilitoimistopalvelut Yrityksen kotisivujen laatiminen Työterveyshuolto/muut hyvinvointipalvelut Mainonta Yrityksen kotisivujen päivittäminen Ohjelmistopalvelut Markkinointi Viestintä Puhtaanapito Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Tuotteistaminen Kansainvälistyminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Kuvio 11. Yrityksen ostamat ulkopuoliset palvelut (%) Yrittäjiltä kysyttiin, mitä ulkopuolisia palveluja he ostivat. Eniten he ostivat tilitoimistopalveluja (75 %), palvelua yrityksen kotisivujen laatimiseen (54 %), työterveyshuollon palveluja tai muita hyvinvointipalveluja (47 %) sekä apua mainontaan (39 %). Yritykset eivät kokeneet tarvitsevansa kansainvälistymispalveluja, vaikka kyselyyn vastanneista yrityksistä 13 prosenttia toimi matkailu- ja ravitsemuspalvelujen toimialalla. Tarve ostaa ulkopuolisia palveluja tuotteistamiseen tai uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen oli vähäinen, vaikka 58 prosenttia yrittäjistä suunnitteli kehittävänsä uusia tuotteita tai palveluja seuraavan kahden vuoden aikana. (Kuvio 11, Kuvio 16.)

25 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1 vähentynyt oleellisesti 2 vähentynyt hieman 3 ei muutosta 4 kasvanut hieman 5 kasvanut oleellisesti Kuvio 12. Liikevaihdon kehittyminen kolmen viimeisen vuoden aikana (%) Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 65 prosenttia kertoi, että yrityksen liikevaihto oli kasvanut hieman tai oleellisesti kolmen viimeisen vuoden aikana. Lähes 20 prosenttia vastaajista totesi, ettei yrityksen liikevaihdon kehityksesä ole tapahtunut muutosta kolmen viimeisen vuoden aikana. (Kuvio 12.) Osaaminen Kyselyyn vastaneiden naisyrittäjien koulutustaso oli korkea. Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita oli kaikista vastaajista 57 prosenttia. Ammattikoulussa tai ammattiopistossa opiskelleita oli 37 prosenttia vastaajista. Ainoastaan yleissivistävä koulutus oli yhdeksällä vastaajalla, ja he olivat 51-vuotiaita tai vanhempia. (Taulukko 6.) Koulutusalalla ja -asteella on todettu olevan vaikutusta naisten ja miesten valintaan yrittäjäksi lähtemisessä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutus, kaupallinen ja yhteiskunnallinen koulutus edistävät miesten ryhtymistä yrittäjiksi, kun sen sijaan naisten yrittäjäksi ryhtymiseen sillä ei ole vaikutusta. Kuitenkin palvelualan koulutuksen saaneet naiset lähtevät yrittäjäksi saman koulutuksen saaneita miehiä todennäköisemmin. Koulutustason nousun on todettu vähentävän miesten halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi, mutta naisten tapauksessa vaikutus on päinvastainen. (Tervo & Haapanen 2007.) Yrittäjien koulutustaso on palkansaajia alhaisempi, mutta se on noussut 1990-luvun lopusta lähtien. Naisyrittäjät ovat miesyrittäjiä keskimääräisesti koulutetumpia, ja vuonna 2010 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita naisyrittäjiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 12 prosenttia. Naisyrittäjien korkea koulutustaso johtuu naisten paremmasta yleisestä koulutustasosta, mutta myös niistä toimialoista, joilla naiset toimivat yrittäjinä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, koulutus- ja henkilöstöpalveluissa tai asiantuntijapalveluissa edellytetään muodollisesti korkeaa koulutusta. (Yrittäjyyskatsaus 2012).

Taulukko 6. Naisyrittäjien koulutusaste ja yrittäjäkurssin käyminen ikäryhmittäin 26 Yrittäjän ikä 40 vuotta 41 50 vuotta 51 vuotta tai enemmän Yhteensä Koulutus ja yrittäjäkurssi Määrä % Määrä % Määrä % Määrä % Koulutusaste Yleissivistävä 0 0,0 0 0,0 9 12,5 9 6,5 Ammattikoulu tai ammattiopisto 10 37,0 16 40,0 25 34,7 51 36,7 Ammattikorkeakoulu 14 51,9 10 25,0 20 27,8 44 31,7 Yliopisto 3 11,1 14 35,0 18 25,0 35 25,2 Yhteensä 27 100,0 40 100,0 72 100,0 139 100,0 Yrittäjäkurssi Ei ole käynyt 13 48,1 26 65,0 54 75,0 93 66,9 On käynyt 14 51,9 14 35,0 18 25,0 46 33,1 Yhteensä 27 100,0 40 100,0 72 100,0 139 100,0 Kaksi kolmasosaa kaikista vastanneista naisyrittäjistä ei ollut käynyt yrittäjäkurssia. Sen sijaan alle 40-vuotiaiden ikäryhmässä hieman yli puolet vastanneista oli ollut yrittäjäkurssilla. (Taulukko 6.) Yrityksen perustamista suunnitteleville naisille naisyrittäjät suosittelivat yrittäjyyskurssin käymistä: älä aloita ilman asianmukaista yrittäjäkoulutusta tai yrittäjäkurssille ja kehitysyhtiöön juttusille. Ohjenuorana aloittaville yrittäjille oli, että heidän kannattaa hakea rohkeasti apua ja neuvoja yrittäjyyden kehittämis- ja neuvontaorganisaatioilta ja verkostoitua muiden yrittäjien kanssa, koska se tukee omaa yritystoimintaa ja oppimista. Vastaajien lisäosaamisen tarvetta yritystoiminnassaan pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 5 (1 = ei lainkaan, 5 = erittäin paljon). Yrittäjät katsoivat tarvitsevansa eniten lisäosaamista yrityksen kotisivujen laatimisessa, markkinoinnissa, digitalisaation hyödyntämisessä liiketoiminnassa ja verkostoitumisessa. Vähintäänkin jonkin verran lisäosaamista näillä osa-alueilla tarvitsi 56 62 prosenttia vastanneista. Vastaajat eivät pitäneet tärkeinä lisäosaamisen hankkimista kansainvälistymiseen ja henkilöstöhallintoon. Kaikista vastanneista vain pieni osa tarvitsi lisäosaamista henkilöstöhallinnossa. Muista yrittäjistä poiketen kolmasosa työnantajayrittäjistä kuitenkin kaipasi tähän lisäosaamista. Lisäosaamisen tarpeessa oli merkitseviä eroja sen mukaan, sijaitsiko yrityksen kotipaikka kaupunki- tai kuntakeskuksessa vai taajamassa tai haja-asutusalueella. Taajamissa ja haja-asutusaluilla toimivat yrittäjät tarvitsivat lisäosaamista enemmän mainontaan, liiketoiminnan digitalisoitumiseen, verkostoitumiseen, sosiaalisen median käyttöön ja henkilöstöhallintoon kuin kaupungeissa tai kuntakeskuksissa toimivat yrittäjät. Verkostoitumiseen lisäosaamista kaipasivat eniten ne, joiden yritysten kotipaikka sijaitsi taajamissa tai haja-asutusalueilla. (Kuvio 13, Kuvio 14.)

27 Yrityksen kotisivujen laatiminen Markkinointi Digitalisaatio liiketoiminnassa Verkostoituminen Mainonta Yrityksen kotisivujen päivittäminen Sosiaalisen median käyttö yritystoiminnassa Talous-ja rahoitussuunnittelu Alaa koskeva lainsäädäntö, määräykset, Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Viestintä Hinnoittelu ja tarjouslaskenta Tuotteistaminen Vuorovaikutustaidot Kansainvälistyminen Henkilöstöhallinto 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo Kuvio 13. Lisäosaamisen tarve yritystoiminnassa (keskiarvo) Yrityksen kotisivujen laatiminen Digitalisaatio liiketoiminnassa (tavaroiden, palvelujen sekä niiden tuotannon tai jakelun sähköiset muodot) Yrityksen kotisivujen päivittäminen Markkinointi Sosiaalisen median (esim. Facebook, Twitter, Chat, YouTube, Instagram) käyttö yritystoiminnassa Verkostoituminen Talous-ja rahoitussuunnittelu Alaa koskeva lainsäädäntö, määräykset, ohjeet ja sopimukset Hinnoittelu ja tarjouslaskenta Viestintä Mainonta Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Tuotteistaminen Vuorovaikutustaidot Kansainvälistyminen Henkilöstöhallinto 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Yhteensä Kuvio 14. Lisäosaamisen tarve yritystoiminnassa (%)

28 Tulevaisuus Kyselyyn vastanneet naisyrittäjät suhtautuivat myönteisesti yritystoimintansa tulevaisuuteen. Naisyrittäjistä 64 prosenttia arvioi, että heidän yrityksensä liikevaihto kasvaa kolmen seuraavan vuoden aikana ja vain kuusi prosenttia odotti yrityksensä liikevaihdon vähenevän. Liikevaihdon odotti pysyvän ennallaan 30 prosenttia vastanneista. (Kuvio 15.) 60,0 50,0 40,0 % 30,0 20,0 10,0,0 1 vähenee oleellisesti 2 vähenee hieman 3 ei muutosta 4 kasvaa hieman 5 kasvaa oleellisesti Kuvio 15. Miten arvioit liikevaihdon kehittyvän seuraavan kolmen vuoden aikana? (%) Kyselyyn vastanneista naisyrittäjistä 58 prosenttia suunnitteli kehittävänsä uusia palveluja tai tuotteita, 44 prosenttia harkitsi yritystoiminnan digitalisoinnin laajentamista ja 31 prosenttia harkitsi liiketoiminnan laajentamista. Huomattavan suuri osa (45 %) naisyrittäjistä suunnitteli palkkaavansa uusia työntekijöitä. Työnantajayrittäjistä 63 prosenttia suunnitteli palkkaavansa uusia työntekijöitä melko tai erittäin todennäköisesti seuraavan kahden vuoden aikana. Yksinyrittäjistäkin 28 prosenttia suunnitteli todennäköisesti palkkaavansa työntekijän. Yritystoiminnan sukupolvenvaihdos, yrityksen lopettamien tai myyminen ja kansainvälistyminen ovat epätodennäköisiä lähitulevaisuuden vaihtoehtoja. (Kuvio 16, Kuvio 17.)

29 Uuden palvelun tai tuotteen kehittäminen Yritystoiminnan digitalisointi/digitalisoinnin Liiketoiminnan laajentaminen Uuden osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen Investointien lisääminen Uuden määräaikaisen työntekijän palkkaaminen Avustavan perheenjäsenen työpanoksen Yritystoiminnan myyminen Uuden kokoaikaisen työntekijän palkkaaminen Kansainvälistyminen/kansainvälistymisen Yritystoiminnan lopettaminen Vuokratyöntekijän hankkiminen Yritystoiminnan sukupolvenvaihdos 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo Kuvio 16. Yritystoiminnan tulevaisuus seuraavan kahden vuoden aikana (keskiarvo) Avustavan perheenjäsenen työpanoksen Vuokratyöntekijän hankkiminen Uuden määräaikaisen työntekijän palkkaaminen Uuden osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen Uuden kokoaikaisen työntekijän palkkaaminen Yritystoiminnan lopettaminen Uuden palvelun tai tuotteen kehittäminen Yritystoiminnan sukupolvenvaihdos Kansainvälistyminen/kansainvälistymisen lisääminen Yritystoiminnan digitalisointi/digitalisoinnin Investointien lisääminen Yritystoiminnan myyminen Liiketoiminnan laajentaminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 erittäin epätodennäköistä 2 melko epätodennäköistä 3 ei epätodennäköistä eikä todennäköistä 4 melko todennäköistä 5 erittäin todennäköistä Kuvio 17. Yritystoiminnan tulevaisuus seuraavan kahden vuoden aikana (%)

30 Vastanneista 85 % oli sitä mieltä, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen helpottuisi, jos yrittäjä voisi käyttää palkkatukea, starttirahaa tai verokannustinta palkkaamiseen. Myös mahdollisuutta yhdistää joustavasti palkkatyö ja yrittäjyys pidettiin tärkeänä. Peräti 54 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 27 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väittämästä Olisi tärkeää, että yrittäjyyteen pystyisi yhdistämään joustavasti palkkatyötä. (Kuvio 18.) Kyselyssä pyydettiin arvioimaan myös perustulon merkitystä yrittäjäksi ryhtymiselle. Kelan toteuttamaa perustulokokeilua kokeillaan Suomessa vuosina 2017 2018. Perustulo on sosiaaliturvan malli, jossa kokeiluun valituille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ilman ehtoja rahaa toimeentuloa varten. Sen tarkoitus on vähentää tukien hakemiseen liittyvää työtä sekä vapauttaa aikaa ja voimavaroja muuhun toimintaan, kuten työn tekemiseen tai hakemiseen. Kokeilussa perustulon määrä on 560 euroa kuukaudessa. 5 Naisyrittäjistä 73 prosenttia arvioi, että perustulo helpottaisi yrittäjäksi ryhtymistä ja vähentäisi yrittäjyyteen liittyviä riskejä. Kaikista vastanneista 70 % oli sitä mieltä, että perustulo mahdollistaisi itsensä työllistämisen erityisesti taajamissa ja haja-asutusalueilla. Tähän ei vaikuttanut se, sijaitsiko yrityksen kotipaikka kaupunki- tai kuntakeskuksessa tai haja-asutusalueella. Starttirahan olisi valmis korvaamaan perustulolla 56 prosenttia vastanneista. (Kuvio 18.) Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen helpottuisi,jos yrittäjä voisi käyttää palkkatukea,starttirahaa tai verokannustinta Olisi tärkeää, että yrittäjyyteen pystyisi yhdistämään joustavasti palkkatyötä Perustulo helpottaisi yrittäjäksi ryhtymistä ja vähentäisi yrittäjyyteen liittyviä riskejä Perustulo mahdollistaisi itsensä työllistämisenerityisesti haja-asutusalueilla Starttirahan voisi korvata perustulolla Perustulo helpottaisi enemmän naisten kuin miestenyrittäjäksi ryhtymistä Kuvio 18. Väittämiä hallituksen suunnitelmista ja perustulosta (%) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Riittäväksi perustulon määräksi kuukaudessa arvioitiin 1 000 euroa (sekä keskiarvo että mediaaniluokka). Naisyrittäjistä viidesosa vastasi, että perustulon pitäisi olla 1 000 euroa kuukaudessa. Perustulon määräksi olisi riittänyt 14 prosentille vastaajista 400 600 euroa ja 32 prosenttia vastanneista katsoi, että perustulon pitäisi olla 700 900 euroa kuukaudessa. 5 http://www.kela.fi/perustulokokeilu-tavoitteet-ja-toteutus; http://www.kela.fi/perustulokokeilu-maara-ja-maksaminen

31 Kolmasosa esitti, että perustulon tulisi olla yli 1 000 euroa kuukaudessa. Tähän kysymykseen jätti vastaamatta 27 % kyselyyn vastanneista, vaikka muihin kysymyksiin oli vastattu hyvin kattavasti. (Kuvio 19.) 35,0 30,0 25,0 % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 400-600 700-900 1000 yli 1000 Euroa/kk Kuvio 19. Perustulon sopiva määrä (euroa/kk) Suhtautuminen naisyrittäjyyteen Kyselyn lopussa esitettiin muutamia naisyrittäjyyteen liittyviä väittämiä asteikolla 1 5 (täysin eri mieltä = 1, täysin samaa mieltä = 5). Valtaosa vastaajista (73 %) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että naisyrittäjyyden edistämiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niin valtakunnan kuin maakunnankin tasolla. Jokseenkin tai täysin samaa mieltä oli 57 prosenttia vastaajista väittämästä, jonka mukaan naisyrittäjien koulutukseen pitäisi alueella/ maakunnassa panostaa enemmän. Hieman yli puolet vastaajista oli jokseenkin tai samaa mieltä väittämästä, että naisyrittäjien verkosto tukee naisyrittäjyyttä. ProAgrian naisyrittäjäjäsenille lähetetyssä kyselyssä oli yksi lisäväittämä, joka liittyi maaseudun asenteisiin naisyrittäjyyttä kohtaan. Lähes 60 prosenttia vastaajista katsoi, että asenteet naisyrittäjyyttä kohtaan ovat maaseudulla myönteisiä. (Kuvio 20, Kuvio 21.)

32 Naisyrittäjyyden edistämiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota valtakunnan tasolla Naisyrittäjyyden edistämiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota maakunnan tasolla Naisyrittäjien koulutukseen pitäisi panostaa alueella/maakunnassa enemmän Naisyrittäjien verkosto tukee naisyrittäjyyttä Alueen yrittäjyysilmasto on myönteinen Yrittäjyyteen/liiketoimintaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta on naisyrittäjille riittävästi Miespuoliset yrittäjät saavat helpommin/paremmin rahoitusta yritystoiminnalleen kuin naisyrittäjät Miehiä ja naisia kohdellaan yrittäjinä tasapuolisesti liikeelämässä Yrityksen kotikunnan elinkeinopolitiikka ei kohtele tasavertaisesti nais- ja miesyrittäjiä Viranomaiset kohtelevat naisyrittäjiä huonommin kuin miesyrittäjiä Mies on yrittäjänä uskottavampi kuin nainen Maaseudulla asenteet naisyrittäjyyttä kohtaan ovat myönteisiä* 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo Kuvio 20. Suhtautuminen naisyrittäjyyteen (keskiarvo) (*=ProAgrian naisyrittäjäjäsenet) Muutaman väittämän avulla haluttiin selvittää, mitä mieltä kyselyyn vastanneet naisyrittäjät olivat siitä, kohdellaanko mies- ja naisyrittäjiä tasapuolisesti. Hieman vajaan kolmanneksen mukaan naisia ja miehiä kohdellaan liike-elämässä tasapuolisesti. Lähes yhtä moni vastaaja oli asiasta täysin tai jokseenkin eri mieltä. Vastaajista 40 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että mies on yrittäjänä uskottavampi kuin nainen. Vastaajien näkemyksissä ei ollut suuria eroja sen suhteen saavatko miesyrittäjät helpommin rahoitusta yritystoiminnalleen kuin naisyrittäjät, kohtelevatko viranomaiset naisyrittäjiä huonommin kuin miesyrittäjiä tai kohteleeko kotikunnan elinkeinopolitiikka nais- ja miesyrittäjiä tasavertaisesti. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä näistä väittämistä oli 24 29 prosenttia vastaajista. (Kuvio 20, Kuvio 21.)

33 Naisyrittäjyyden edistämiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota valtakunnan tasolla Naisyrittäjyyden edistämiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota maakunnan tasolla Alueen yrittäjyysilmasto on myönteinen Naisyrittäjien koulutukseen pitäisi panostaa alueella/maakunnassa enemmän Naisyrittäjien verkosto tukee naisyrittäjyyttä Yrittäjyyteen/liiketoimintaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta on naisyrittäjille Miehiä ja naisia kohdellaan yrittäjinä tasapuolisesti liike-elämässä Mies on yrittäjänä uskottavampi kuin nainen Miespuoliset yrittäjät saavat helpommin/paremmin rahoitusta Viranomaiset kohtelevat naisyrittäjiä huonommin kuin miesyrittäjiä Yrityksen kotikunnan elinkeinopolitiikka ei kohtele tasavertaisesti nais- ja miesyrittäjiä Maaseudulla asenteet naisyrittäjyyttä kohtaan ovat myönteisiä* 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100% 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuvio 21. Suhtautuminen naisyrittäjyyteen (%) (*=ProAgrian naisyrittäjäjäsenet) Kyselylomakkeeseen sisältyi avoin kysymys, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan näkemyksiään naisyrittäjyydestä.tähän kysymykseen näkemyksistään kirjoitti 25 yrittäjää. Vastauksista nousi esille asia, joka jakoi vastaajajoukon kahtia. Toinen puoli vastaajista oli närkästyneitä siitä, että yrittäjyys-sanaan liitetään jokin etuliite. Heidän mukaansa pitäisi puhua vain yrittäjistä, ei naisyrittäjistä tai miesyrittäjistä. Näiden vastaajien mukaan kaikilla yrittäjillä on samanlaisia ongelmia liittyen muun muassa työntekijän palkkaukseen, jaksamiseen, sosiaaliturvaan, yrittäjäeläkkeeseen ja lomiin, ja kaikkia yrittäjiä koskee sama lainsäädäntö, jonka mukaan he toimivat. Yrittäjyyden edistämisessä pitäisi kiinnittää huomiota yleisiin, sukupuolesta riippumattomiin asioihin. Onko tarpeen korostaan nimenomaan NAISyrittäjyyttä? Se tuo tietyn leiman. Eikö voi olla vain yrittäjä? Enpä tullut ajatelleeksi yritystä perustaessani, että ryhdyn nyt NAISyrittäjäksi, sillä olenhan nainen ja tässä ei sukupuolella pitäisi olla mitään merkitystä.

34 Molempien sukupuolten yrittäjyys on yhtä tärkeää ja sen täytyisi olla tasa-arvoista kaikin puolin. Vastaajajoukon toisen puolen näkemysten mukaan naisten ja miesten yrittäjyydessä on eroja. Esille tuli näkemys, että naiset tarvitsevat erilaista kohdennettua neuvontaa ja koulutusta kuin miehet. Näitä erilaisia neuvoja tarvittaisiin esimerkiksi silloin, kun naisyrittäjä aikoo saada lisää lapsia yrittäjyyden aikana. Suurin ero naisten ja miesten yrittäjyydessä on vastaajien mukaan perheen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen. Toisena nais- ja miesyrittäjiä erottavana seikkana pidettiin sitä, että naiset aloittavat yritystoimintansa pienimuotoisesti riskejä kaihtaen, kun sen sijaan miehet eivät välttele riskinottoa. Naisyrittäjät kritisoivat sitä, että naisyrittäjät pipertävät pienien asioiden parissa tai että naisyrittäjissä tulee usein vastaan riskinoton välttely ja suuren kuvan hämärtyminen kun keskitytään pieniin yksityiskohtiin. Toisaalta tärkeänä pidettiin myös sitä, että pystyy toteuttamaan itseään, työllistämään itsensä ja hankkimaan toimeentulonsa, vaikka yhteiskunnassa arvostetaankin kovasti kasvuyrittäjyyttä ja yrityksen hyvää tulosta. Neuvot yrittäjyyttä harkitseville naisille Kyselyyn vastanneita naisyrittäjiä pyydettiin antamaan neuvoja ja ohjeita yrittäjyyttä harkitseville naisille. Yrittäjien vastaukset voi karkeasti luokitella neljään ryhmään. Ensinnäkin naisyrittäjät kehottivat aloittavia yrittäjiä hakemaan aktiivisesti apua yritystoimintansa aloittamiseen. Apua ja neuvoja kannattaisi hankkia muun muassa kannattavuuslaskelmien tekemiseen, yrittäjäedellytyksien ja oman osaamisensa arvioimiseen, toimintaympäristön analyysiin, eri yritysrahoituskanavien selvittämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden kartoittamiseen. Yritystoimintaa kannattaa suunnitella huolellisesti ja pitkäjänteisesti. Neuvonantajana voi olla toinen yrittäjä, kehitysyhtiön yritysneuvoja, yrittäjäjärjestön tai yritysrahoitusta myöntävän organisaation asiantuntija tai kirjanpitäjä. Yrittäjien mukaan hyvää, luotettavaa ja maksutonta palvelua on hyvin saatavilla. Lisäksi aloittavien yrittäjien tulisi osallistua yrittäjyyskurssille. Neuvoja ja koulutusta kannattaa hankkia ennen kaikkea siksi, "ettei kaikkea tarvitse opetella kantapään kautta". Toiseksi jo toimivat yrittäjät neuvovat aloittavia yrittäjiä verkostoitumaan ja hankkimaan yrityskummin tai -mentorin. Verkostoitumista he perustelevat siten, että aloitteleva yrittäjä voi oppia toisilta yrittäjiltä. Yrittäjien keskinäinen verkostoituminen auttaa yrittäjää jaksamaan työssään, sillä yrittäjät ymmärtävät hyvin toistensa ongelmia ja pystyvät tukemaan toisiaan. Lisäksi eri alojen yrittäjien kesken voi syntyä liiketoiminnallisia yhteistyökuvioita, joita ilman verkostoitumista ei välttämättä syntyisi. Yrittäjä- ja neuvontajärjestöt järjestävät myös koulutustilaisuuksia ajankohtaisista yrittäjyyttä tukevista asioista, jotka lisäävät yrittäjän tietämystä ja edistävät siten mahdollisuuksia yritystoiminnassa menestymiseen. Koulutustilaisuuksien lisäksi yrittäjäjärjestöissä verkostoituminen tarjoaa mahdollisuuksia osallistua myös erilaisiin hyvinvointia tukeviin virkistystapahtumiin. Kolmanneksi yrittäjät kehottavat aloittavia yrittäjiä olemaan rohkeita. "Kannattaa rohkeasti toteuttaa haaveensa lähteä yrittäjäksi alalle, josta on haaveillut." Yrittäjyyttä harkitsevilla tulisi olla rohkeutta toteuttaa omat ideansa, rohkeutta kehittää ja laajentaa yritystoimintaansa sekä rohkeutta uskoa omaan yritystoimintaansa. Naisten tulisi hyödyntää asiantun-

35 tijuuttaan ja osaamistaan yritystoiminnassa nykyistä rohkeammin. Neljänneksi yrittäjät neuvovat aloittelevia yrittäjiä miettimään yritystoiminnan rahoitusta, palvelun tai tuotteen hinnoittelua ja markkinointia. Ensimmäiset vuodet yrittäjänä voivat olla taloudellisesti niukkoja ja siihen pitäisi osata varautua. Tuotteet ja palvelut pitäisi osata hinnoitella oikein ja niitä pitää markkinoida aktiivisesti. Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksen markkinoinnissa on ehdoton edellytys. Aloittavilla yrittäjillä pitäisi olla osaamista, miten digitalisaatiota voi hyödyntää liiketoiminnassa sekä miten sosiaalisen median eri kanavia voi käyttää hyväksi yritystoiminnassa.

36 6 Lopuksi Naisten yrittäjyyden toimintaedellytysten edistäminen Pohjois-Karjalassa -selvityksen kyselyyn vastasi 139 naisyrittäjää. Kyselyyn vastanneista puolet oli yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Yritykset toimivat perinteisillä naisvaltaisilla toimialoilla ja lähes kaikilla vastanneilla naisyrittäjillä yrittäminen oli päätoimista. Kysely ei tavoittanut niitä itsensätyöllistäjiä, jotka yhdistävät ansiotyön eri muotoja, ja jotka jäävät palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastoon. Naisten yritystoiminnan aloittamiseen vaikutti halu toteuttaa omia tavoitteitaan. Myös itsensä työllistäminen oli merkittävä tekijä yrittäjäksi ryhtymisessä. Naisyrittäjät kokivat yrittäjyyden itselleen sopivaksi elämänmuodoksi ja elämänlaadun parantaminen oli tärkeä taustatekijä yrittäjäksi ryhtymisessä. ProAgrian jäsenille esitettyjen kysymysten perusteella maaseudun naisyrittäjille taloudellinen itsenäisyys ja halu asua maaseudulla olivat tärkeitä vaikuttimia yritystoiminnan aloittamiseen. Myös yrittäjäpuolisolla näyttää olevan merkitystä naisten yrittäjäksi ryhtymiselle, sillä naisyrittäjien puolisoista 34 prosenttia oli yrittäjiä, vaikka Pohjois-Karjalan työllisistä vain 12,5 prosenttia on yrittäjiä. Yritystoiminnan käynnistämiseen tarvitaan neuvontaa ja ohjausta erityisesti kannattavuuslaskelmien laatimiseen, liiketoimintasuunnitelmien tekemiseen, rahoituksen hankintaan sekä tuotteiden ja palveluiden markkinointiin. Yritystoiminnan aloittaminen näyttää ensinnäkin edellyttävän sitä, että yrittäjäksi aikovalla on omia taloudellisia resursseja liiketoiminnan käynnistymiseksi. Toiseksi tärkeimmäksi rahoitusmuodoksi nimettiin pankkilaina. Kolmasosa yrittäjistä piti tärkeinä myös starttirahaa, Finnveran yrityslainaa sekä ELYn myöntämää yritysten kehittämisavustusta. Yritystoiminnan alkuvaiheen kannalta kehittämis- ja neuvontapalvelujen tarjoajista tärkeimpinä pidettiin Uusyrityskeskusta, kehitysyhtiöitä ja Suomen Yrittäjiä. Verotoimistoa, ELY-keskusta ja TE-toimistoa pidettiin tärkeimpinä julkista palvelua tarjoavista tahoista. Toisten yrittäjien tuki koettiin erittäin tärkeäksi. ProAgrian naisyrittäjäjäsenille Leader-toiminnan tuki oli kyläyhdistyksiä tärkeämpi ja tähän vaikuttanee yritysrahoituksen saaminen Leaderin/ELYn kautta. Muita yrittäjiä huomattavasti tärkeämmiksi tahoiksi he kokivat myös kunnan, ProAgrian, TE-toimiston ja kehitysyhtiön yritystoiminnan alkuvaiheessa. Naisyrittäjät kokivat, ettei heillä ole riittävästi vapaa-aikaa ja että he käyttävät liian paljon aikaa yritystoimintaansa. Yrityksen jokapäiväisten rutiinien pyörittämiseltä heillä ei jää tarpeeksi aikaa liiketoiminnan kehittämiseen. Toisaalta lähes puolet vastanneista yrittäjistä katsoi, että vaikka he käyttävät paljon aikaa yritystoimintaansa, yrittäjinä he voivat joustavasti jakaa aikaansa työn ja vapaa-ajan kesken. Yrittäjien mielestä oli vaikeaa saada tarvittaessa sijaisia yritykseen. Perheenjäsenten osallistumista yritystoimintaan pidettiin tärkeänä, mikä voi olla seurausta siitä, että sijaisia on vaikea saada tai yrittäjillä ei ole mahdollisuutta palkata työntekijää. Kolmasosa vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, ettei tule toimeen yrittäjätuloillaan. Hieman enemmän eli 36 prosenttia vastaajista sen sijaan katsoi, että yritystoiminta takaa yrittäjälle hyvän toimeentulon. Yrittäjät katsoivat tarvitsevansa eniten lisäosaamista yrityksen kotisivujen laatimisessa, markkinoinnissa, digitalisaation hyödyntämisessä liiketoiminnassa ja verkostoitumisessa.

37 Vastaajat eivät pitäneet tärkeinä lisäosaamisen hankkimista kansainvälistymiseen ja henkilöstöhallintoon. Kaikista vastanneista vain pieni osa tarvitsi lisäosaamista henkilöstöhallinnossa, mutta työnantajayrittäjistä kolmasosa kaipasi tähän lisäosaamista. Lisäosaamisen tarpeessa oli merkitseviä eroja sen mukaan, sijaitsiko yrityksen kotipaikka kaupunki- tai kuntakeskuksessa vai taajamassa tai haja-asutusalueella. Taajamissa ja haja-asutusaluilla toimivat yrittäjät tarvitsivat lisäosaamista enemmän mainontaan, liiketoiminnan digitalisoitumiseen, verkostoitumiseen, sosiaalisen median käyttöön ja henkilöstöhallintoon kuin kaupungeissa tai kuntakeskuksissa toimivat yrittäjät. Kyselyyn vastanneista naisyrittäjistä yli puolet suunnitteli kehittävänsä uusia palveluja tai tuotteita ja hieman alle puolet harkitsi yritystoiminnan digitalisoinnin laajentamista ja kolmasosalla oli suunnitelmia liiketoiminnan laajentamisesta. Lähes puolet naisyrittäjistä suunnitteli palkkaavansa uusia työntekijöitä. Yritystoiminnan sukupolvenvaihdos, yrityksen lopettamien tai myyminen ja kansainvälistyminen näyttivät olevan epätodennäköisiä lähitulevaisuuden vaihtoehtoja. Yhteenveto naisten yrittäjyyden edistämiseen liittyvistä asioista: naisten osaaminen ja kokemus on liian vähän käytetty voimavara yrittäjyydessä ja johtajuudessa nuoria naisia tulisi kannustaaa yrittäjiksi yrityksen alkuvaiheessa tarvitaan eniten apua kannattavuuslaskelmien laatimiseen, liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, rahoituksen hankintaan sekä tuotteiden/palveluiden markkinointiin tarvitaan toimivaa sijaisjärjestelmää yrittäjille yrittäjien työssä jaksamista pitäisi tukea yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistämista pitäisi helpottaa (lapsiperheet) digitalisaation ja sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa tarvitaan lisäosaamista ensimmäisen/uuden työntekijän palkkaamiseen tarvitaan tukea (esim. palkkatuki, verokannustin, perustulo) yrittäjyyteen pitäisi pystyä yhdistämään joustavasti palkkatyötä (itsensätyöllistäjät) perustulo voisi mahdollistaa itsensätyöllistämisen erityisesti haja-asutusalueilla starttiraha olisi mahdollista korvata perustulon kaltaisella tuella

38 Tapausesimerkit naisten yrittäjyydestä NORDIC KOIVU OY/Susanna Maaranen Nordic Koivu Oy on Tohmajärvellä Pohjois- Karjalassa toimiva koivunmahlaa tuottava yritys, jonka Susanna Maaranen perusti yhdessä puolisonsa Arton kanssa vuonna 1996. Idea yrityksestä syntyi, kun pariskunta päätti muuttaa kaupungista maaseudulle. He ostivat Tohmajärveltä maatilan, johon kuului koivikkoa. Siitä alkoi ensin tiedonkeruu koivunmahlan teollisen mittakaavan keräyksen mahdollistavan automaation rakentamiseksi ja sen jälkeen koivunmahlan tuotanto. Mahlan markkinat ovat globaalit, ja tuotantoa harjoitetaan suuressa mittakaavassa. Nordic Koivu on alan johtava yritys, jonka täsmälliset tuotantomäärät ovat liikesalaisuus (suuruusluokka noin miljoona kiloa vuonna 2017 ja vuonna 2018 vuotena moninkertainen volyymi). Yrittäjille oli alun alkaen selvää, että kotimaan markkinat ovat liian pienet, joten Nordic Koivu on lähes täysin keskittynyt vientiin. Pääkohde on tähän saakka ollut Keski-Eurooppa, jossa arvostetaan suomalaista luontoa ja puhtaita tuotteita. Myös Aasiaan on ollut vientiä alusta saakka, mutta tänä vuonna Aasian osuus on jo noussut Eurooppaa suuremmaksi. Susanna kertoo, että mahlan tuotannossa tarvittava tietotaito on karttunut vähitellen, pala palalta. Opiskeltavaa on riittänyt muun muassa automaattisen keruun kehittämisessä ja yleensä prosessien kehittämisessä laadun optimoimiseksi ja teollisen mittakaavan määrien mahdollistamiseksi. Koivunmahla pilaantuu helposti, joten tuotanto vaatii tarkkuutta. Kummallakaan yrittäjällä ei ollut alun perin koulutusta tai kokemusta alalta. Susanna on opiskellut kieliä Turun yliopistossa ja hänen liikekumppanillaan ja nykyisellä ex-puolisollaan Artolla on kaupallisen alan koulutus. Muun alan ihmisinä heitä eivät sitoneet tiedon mukanaan tuomat ennakkokäsitykset, jolloin heillä oli rohkeutta kokeilla uutta. Susannan ranskan ja englannin kielen opinnoista sekä ruotsin ja saksan taidoista on ollut suurta hyötyä kansainvälisillä markkinoilla toimivassa yrityksessä. Messuilla kiertäminen ja ulkomaisten kontaktien hankkiminen ovat olleet tärkeä osa Susannan työnkuvaa. Yrittäjänä hän on voinut matkustaa ja tutustua uusiin paikkoihin ja ihmisiin. Yrittäjyydessä parasta onkin ollut vapaus ja mahdollisuus itse päättää työajoistaan ja tekemisistään. Yrittäjyys ei ole Nordic Koivun tapauksessa tarkoittanut jatkuvaa työntekoa, vaan yrittäjät ovat huolehtineet siitä, että välillä pidetään myös lomaa. Mahla on kausituote ja keruu ajoittuu kevääseen, jolloin kiirettä riittää muutaman viikon ajan. Omaa koivikkoa ei enää käytetä tuotantoon, sillä tuotantomäärät ovat kasvaneet ja raaka-aine kerätään sopimuksen tehneiden metsänomistajien koivikoista Nordic Koivun teknologialla. Susannan mielestä järjestely on hyvä myös siitä syystä, että koti ja työ voidaan pitää erossa toisistaan. Yrityksen perustamisvaiheesta lähtien yrittäjäpariskunta toimi paljolti lasten ehdoilla. Lapset olivat syy muuttaa maaseutumaiseen, turvalliseen elinympäristöön, ja yrityksen perustamisen keskeisenä motiivina oli hankkia elanto maaseudulta. Perheen kaksi tytärtä ovat kokeneita matkailijoita,

39 sillä he ovat olleet lukuisia kertoja äidin mukana työmatkoilla. Yhdessä yrittäminen voi kuitenkin olla parisuhteen kannalta raskasta, kun yhdessä ollaan kaiken aikaa. Susannalla ei ole tarvetta lisäkoulutukseen. Kielitaito on hyvä ja tuotannosta on karttunut tarvittava kokemus ja tietotaito. Kaikkia yrittäjyydessä tarvittavia ominaisuuksia ei edes voi hankkia koulutuksella, sillä rohkeus, ulospäinsuuntautuneisuus, päättäväisyys ja tietynlainen suoraviivaisuus ovat pikemminkin luonteenpiirteitä. Nordic Koivun näkymät ovat hyvät: tietoisuus koivunmahlasta on lisääntynyt maailmalla ja sitä käytetään paitsi juomateollisuudessa myös kosmetiikassa. Suomessa ja myös muualla maailmassa on nykyisin myös useita muita mahlan tuottajia, jolloin tieto tuotteesta leviää aiempaa tehokkaammin. Tästä on hyötyä kaikille alan yrityksille. Tilanne on hyvin erilainen kuin Nordic Koivun aloittaessa toimintansa, jolloin tuote oli uusi ja tuntematon. Tuotannon laajentaminen ei pelota Susannaa, sillä yritykseen voidaan kouluttaa uusia työntekijöitä ottamaan vastuuta. Yrittäjän ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan hän voi hyödyntää ulkopuolisia ammattilaisia eri tarkoituksiin. Naisyrittäjyys ei Susannan mielestä ole erilaista kuin muu yrittäjyys. Naisilla on enemmän vastuuta perheestä, mutta se ei estä yrittämästä. Tosiasia kuitenkin on, että pääosa asiakkaista ja juomateollisuuden osto- ja myyntimiehistä on miehiä. Susanna arvioi, että naiseudesta on ollut se hyöty, että neuvottelutilanteissa nainen erottuu joukosta. Maaseutu on hyvä paikka yrittää, sillä ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavat, jos tuotannossa sattuu jotakin yllättävää. Se on myös lapsille maanläheinen ja turvallinen paikka kasvaa. Työmatkalta Keski-Euroopasta tai Aasiasta palaavalle yrittäjälle maaseutu tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua. Äksyt Ämmät Oy/Majatalo Pihlajapuu/Minna Murtonen Äksyt Ämmät Oy on nurmekselainen matkailu- ja ohjelmapalveluihin keskittynyt yritys, jonka Minna Murtonen perusti yhdessä Liisa Klippelin kanssa vuonna 1995. Molemmilla oli aiempaa kokemusta matkailualan yrittäjyydestä ja samankaltainen näkemys alasta ja sen markkinoinnista. Yrityksen nimen he keksivät matkailun markkinointikurssilla 1990-luvun puolivälissä, kun naiset eivät olleet tyytyväisiä kurssin antiin ja olivat tästä syystä äkäisiä. Kun yhtiökumppani jäi eläkkeelle, yritys jäi lyhyen siirtymävaiheen jälkeen Minnalle. Hän on toiminut vuodesta 2014 yksinyrittäjänä. Äksyt Ämmät on alusta pitäen keskittynyt matkailupalvelujen tarjoamiseen ulkomaisille turisteille. Pakettiin kuuluvat matkat lentokentältä Nurmekseen, majoitus, liikunta- ja elämyspalvelut luonnossa sekä ateriapalvelut. Yli 90 prosenttia asiakkaista on ulkomaalaisia ja heistä noin 96 prosenttia saksaa puhuvista maista. Suomessa matkailijoita kiinnostavat luontoaktiviteetit kuten vaellukset, hiihto, melonta ja pyöräily. Tärkeää on kuitenkin myös se,

40 että matkaan sisältyy pientä luksusta, eli vaelluksilla ei nukuta teltassa, vaan mukavasti sisätiloissa ja matkatavarat kuljetetaan aina paikan päälle. Saksankielisille asiakkaille melko tärkeää on myös saada opastusta ja palvelua äidinkielellään. Ryhmän koko on enintään 15 henkilöä, jotka viipyvät vähintään viikon ja toisinaan jopa kaksi viikkoa. Vuonna 2000 yritys vuokrasi kunnalta entisen kyläkoulun majoituspaikaksi, jonka se osti kuusi vuotta myöhemmin omaksi. Minnalla on monenlaista matkailualan koulutusta. Hän on valmistunut Porvoon matkailualan oppilaitoksesta, jossa opiskeltiin kaupallisen alan ohessa kotimaan matkailua. Lisäksi hänellä on useita muita pätevyyksiä kuten matkaoppaan ammattitutkinto, tapahtumatuottajan ammattitutkinto, ohjelmapalvelujen ammattitutkinto sekä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Koulutusta, lähinnä lyhyitä kursseja, on erittäin hyvin tarjolla ja saatavilla. Parhaillaan Minna osallistuu markkinoinnin digikoulutukseen. Valmistuttuaan Minna, joka on kotoisin Kiteeltä, halusi palata Pohjois-Karjalaan. Ulkomaille lähtökin houkutteli, mutta yhtä kiinnostavalta tuntui matkailupalvelujen kehittäminen ulkomaisille asiakkaille. Ohjelmapalvelut kuten hiihtovaellukset ovat Minnalle mieluisia toteuttaa. Yrittäjänä hän tekee kaikenlaista työtä ja tarvitsee myös ulkopuolista työvoimaa etenkin tammi-maaliskuun kiireisinä sesonkiaikoina. Tällöin yrityksessä työskentelee yrittäjän lisäksi 4 työntekijää. Muina aikoina yritys työllistää yhden osa-aikaisen työntekijän. Palveluita markkinoivat pienet matkatoimistot, jotka pitää ensin saada ottamaan Äksyjen Ämmien palvelut ohjelmistoonsa. Matkatoimistoille menee välittämisestä tietty provisio. Suuret matkatoimistot eivät ole kiinnostuneita pienten yritysten tuotteista, sillä ne keskittyvät massaturismiin. Tänä keväänä Minna on käynyt markkinoimassa yrityksensä palveluja muun muassa Visit Finlandin myynti- ja markkinointitapahtumassa Brysselissä ja Amsterdamissa. Hänen tavoitteenaan on saada hollantilaiset ja britannialaiset matkatoimistot kiinnostumaan Suomen kesästä. Talvi tuntuu kuitenkin myyvän paremmin. Yrittäjyydessä parasta on vapaus eli se, että omat työnsä voi suunnitella itse. Minna vertaa yrittäjyyttä kokemuksiinsa vuorotyöstä leirintäalueella ja toteaa, että se ei sopinut hänelle yhtä hyvin. Yrittäjänä hän tekee paljon töitä, eikä niistä pääse eroon vapaa-ajallakaan. Yrittäjyys on siten tavallaan elämäntapa. Lomat ajoittuvat tavallisesti loka-marraskuulle, jolloin matkailussa on hiljaista. Yrittäjää painaa luonnollisesti vastuu toimeentulosta. Esimerkiksi kiinteistöstä aiheutuvat kulut on pystyttävä maksamaan myös sesongin ulkopuolella. Minna yhdistelee yrittäjyyteen monenlaista muuta työtä, josta saa sekä tuloja että tukea omaan jaksamiseen. Hän on toiminut nuorisokeskuksessa leiriohjaajana sekä kaupunkioppaana. Toisinaan hän auttaa muita yrittäjiä tarjoiluissa ja siivouksessa. Lisäksi hän on työskennellyt projekteissa. Yksinyrittäjälle myönteinen kokemus on ollut osallistuminen Euroopan unionin maaseuturahaston rahoittamaan Hiljaisuusmatkailu -projektiin, joka on tarjonnut vertaistukea ja mahdollisuuden suunnitteilla uusia tuotteita. Projektissa mukana olevat yritykset ovat olleet kaikki naisten yrityksiä. Naisyrittäjyys on Minnan mielestä samanlaista yrittäjyyttä kuin muukin yrittäjyys. Naisena hän on aluksi kokenut vähättelyä muun muassa siitä syystä, että eräoppaat ovat yleensä miehiä. Hänen yritystoimintansa jatkumiseen ei aluksi oikein uskottu, mutta vähitellen hän on vakiinnuttanut paikkansa. Tunnustuksiakin on tullut vuosien varrella. Matkailua ja pienyrittäjyyttä tulisi kuitenkin arvostaa Pohjois-Karjalassa enemmän.

41 Yrittäjän työn ja perhe-elämän yhdistäminen on onnistunut paljolti isovanhempien avulla. Epäsäännöllisten työaikojensa vuoksi Minna ei aikoinaan voinut kuljettaa lastaan päivähoitoon 25 kilometrin päähän, vaan lastenhoidossa auttoivat molemmat mummot. Järjestelyissä oli oma vaivansa, ja naisyrittäjän näkökulmasta mummojen apu oli iso asia. Vielä nykyisinkin Minnalta joskus kysytään, onko hänellä ollenkaan omaa aikaa. Äksyjen Ämmien tulevaisuudennäkymät ovat myönteiset. Minnan mukaan talven saa aina kaupaksi, jos vain lunta riittää. Kesän myymiseksi täytyy tehdä enemmän töitä. Tämän vuoden kesäkuulle mahtuisi lisääkin ryhmiä, mutta heinä- ja elokuu ovat täyttyneet jo mukavasti.

42 Lähteet Hallitusohjelman toteutus Työllisyys ja kilpailukyky. http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmantoteutus/tyollisyys Itsensätyöllistäminen ja jakamistalous työelämän murroksessa (2017). Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työelämä 13/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79272/ TEMjul_13_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1 Katainen, Antti (2016). Yrittäjien lukumäärä polkenut paikallaan. Tieto & Trendit talous- ja hyvinvointikatsaus 5/2016. http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/199/ Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Suomen rakennerahasto-ohjelma. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen ohjelma. https://www.rakennerahastot.fi/documents/12244/59959/it%c3%a4- +ja+pohjois-suomen+alueellinen+suunnitelma+%282015%29/5b2f3715-8f7e-42f8-acab- 131d764ad405 Kevytyrittäjyys itsensä työllistämisen muotona (2016). Sitran ja Osuuskunta Eezyn kyselytutkimus kevytyrittäjyydestä. http://www.sitra.fi/julkaisut/sitra_fi_linkitykset/kyselytutkimus_ kevytyrittajyydesta_tulokset_final.pdf MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys (2010). Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportti. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 4/2010. Naiset ja miehet Suomessa 2016. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/uutinen/naiset-jamiehet-suomessa-2016 Naisten yrittämisen esteet raivattava 26.11.2016. Suomen Yrittäjänaisten, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taidon ja Maa- ja kotitalousnaisten tiedote. http://www.yrittajanaiset.fi/naisten-yrittamisen-esteet-raivattava/ Pärnänen, Anna & Sutela, Hanna (2014). Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yits_201400_2014_12305_net.pdf Pärnänen, Anna (2016). Kombityötä ja verkostomaista kasvua Tilastokeskus tutkii yrittäjyyttä. Tieto&trendit-blogi. http://tietotrenditblogi.stat.fi/author/parnanen/ Tervo, Hannu & Haapanen, Mika (2007). Miksi naisia on vain vähän yrittäjinä? Kansantaloudellinen aikakauskirja 103:1, 28 43. VeryNais Naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittämishanke (2012). Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 42/2012. https://tem.fi/documents/1410877/3342347/verynais+naisyritt%c3%a4jien+ty%c3%b6hyvinvo innin+ja+liiketoimintaosaamisen+23102012.pdf Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224. Selvitys työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa (2016). Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2016. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/79079/temrap_40_2016_verkko.pdf?sequence=1 Tilastokeskus, käsitteet: http://www.stat.fi/meta/kas/tyotulot.html Tilastokeskus, käsitteet ja määritelmät: https://www.stat.fi/keruu/tyo/kasitteet.html Tilastokeskus, työvoimatutkimus http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin tym tyti/?tablelist=true&rxid=8a0db7fe-bd60-4df6-b574-91c3c55a8628 Yksinyrittäjäkysely 2016. Suomen Yrittäjät. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/ sy_yksinyrittajakysely_2016.pdf Yrittäjyyskatsaus 2012. (2012). Helsinki: Työ- ja elinkeinomisteriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 46/2012. https://tem.fi/documents/1410877/3342347/yritt%c3%a4jyyskatsaus+2012+08112012.pd

Liite Naisten yrittäjyyden toimintaedellytysten edistäminen Kyselyn vastausaika 17.10.2016 saakka. Yrityksen tiedot 1. Yritysmuoto * j Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja k l m n j Avoin yhtiö k l m n j Kommandiittiyhtiö k l m n j Osakeyhtiö k l m n j Osuuskunta k l m n j Muu, mikä? k l m n 2. Yrityksen perustamisvuosi vvvv 3. Yrityksen perustaminen j Perustin yrityksen yksin k l m n j Perustin yrityksen yhdessä puolison kanssa k l m n j Perustin yrityksen yhdessä yhteistyökumppanin kanssa k l m n j Ostin toimivan yrityksen k l m n j Jatkoin perheyrityksen toimintaa k l m n j Olen osuuskunnan jäsen k l m n Muuten, j k l m n miten? 4. Onko yrittäminen? Voit valita useita vaihtoehtoja c Päätoimista d e f g c Sivutoimista d e f g c Kausiluonteista d e f g c Freelancer-yrittäjyyttä d e f g c Franchising-yrittäjyyttä d e f g

gfedc Pop up -yrittäjyyttä gfedc Olen yrittäjäperheen jäsen gfedc Osuuskuntayrittäjyyttä gfedc Kevytyrittäjyyttä ilman y-tunnusta 5. Oletko yksinyrittäjä, itsensätyöllistäjä vai työnantajayrittäjä? nmlkj Yksinyrittäjä nmlkj Itsensätyöllistäjä (henkilö, joka toimii yrittäjämäisesti työllistäen itsensä ilman y- tunnusta) nmlkj Työnantajayrittäjä 6. Jos olet työnantajayrittäjä, kuinka monta henkilöä työllistät itsesi lisäksi? Kokoaikaisten työntekijöiden määrä Osa-aikaisten työntekijöiden määrä 7. Missä maakunnassa elinkeinonharjoittamisen tai yrityksen kotipaikka sijaitsee? * nmlkj Uusimaa nmlkj Varsinais-Suomi nmlkj Satakunta nmlkj Kanta-Häme nmlkj Pirkanmaa nmlkj Päijät-Häme nmlkj Kymenlaakso nmlkj Etelä-Karjala nmlkj Etelä-Savo nmlkj Pohjois-Savo nmlkj Pohjois-Karjala nmlkj Keski-Suomi nmlkj Etelä-Pohjanmaa nmlkj Pohjanmaa nmlkj Keski-Pohjanmaa nmlkj Pohjois-Pohjanmaa nmlkj Kainuu nmlkj Lappi nmlkj Ahvenanmaa 8. Sijaitseeko yrityksen kotipaikka keskuksessa, taajamassa vai haja-asutusalueella? nmlkj Kaupunki- tai kuntakeskuksessa nmlkj Muussa taajamassa nmlkj Haja-asutusalueella 9. Mikä on liiketoimintasi toimiala?

Yrityksen perustaminen 10. Arvioi, miten seuraavat tekijät vaikuttivat yritystoimintasi aloittamiseen? 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Halu toteuttaa omia tavoitteita nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Itsensä työllistäminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Halu parantaa elämänlaatua nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yrittäjyyden kokeminen omaksi elämänmuodoksi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Taloudellisen aseman parantaminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Hyvä liikeidea nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perheyrityksen jatkaminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Tarjolla oli toimiva yritys, jonka ostin nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Pitkä palkkatyöura alalla nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Aikaisempi yrittäjänä toimiminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Elämäntilanne mahdollisti yrittäjäksi ryhtymisen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Epävakaa työura nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Työttömyys nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 11. Mihin yritystoiminnan perustamiseen liittyviin asioihin tarvitsit apua? 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Yritysidean kehittelyyn nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kannattavuuslaskelmien laatimiseen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yritysmuodon valintaan nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perustamisasiakirjojen laatimiseen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Rahoituksen hankintaan nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Tuotteiden/palveluiden markkinointiin nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yrittäjän sosiaaliturvan järjestämiseen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Toimitilojen hankintaan nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Työterveyshuollon järjestämiseen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Muuhun, mihin? nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 12. Arvioi seuraavien tahojen tärkeyttä yritystoiminnan alkuvaiheen kannalta yleensä? 1 ei ollenkaan tärkeä 2 ei kovin tärkeä 3 ei tärkeä eikä merkityksetön 4 tärkeä Uusyrityskeskus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 5 erittäin tärkeä

ELY-keskus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj TE-toimisto nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kehitysyhtiö nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kunta nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Finnvera nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj ProAgria nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Verotoimisto nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yritys-Suomi-palvelu (neuvonta- ja talouspalvelu) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Konsulttiyritys nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Suomen Yrittäjänaiset ry nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Suomen Yrittäjät ry nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Suomen Yrittäjien aluejärjestö nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Suomen Yrittäjänaisten jäsenyhdistys nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kauppakamari nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Pankki/vakuutusyhtiö nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Tilitoimisto nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Toiset yrittäjät nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yrittäjyyden edistämishanke nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Jokin muu taho, mikä? nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yrityksen liiketoiminta 13. Yrityksesi liikevaihdon kehitys Miten yrityksesi liikevaihto on kehittynyt kolmen viimeisimmän vuoden aikana? aikana? 1 vähentynyt oleellisesti 2 vähentynyt hieman 3 ei muutosta 4 kasvanut hieman 5 kasvanut oleellisesti nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Miten arvioit liikevaihdon kehittyvän seuraavan kolmen vuoden aikana? nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 14. Mikä merkitys seuraavilla rahoitusmuodoilla on ollut omalle liiketoiminnallesi? 1 ei lainkaan merkitystä 2 vähän merkitystä 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Yritysten kehittämisavustus (ELY) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Maaseudun yritysrahoitus (ELY/Leader) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Finnveran yrityslaina nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Finnveran naisyrittäjyyslaina (vuoteen 2013 saakka) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Tekesin avustus tai laina nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Pankkilaina nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Oma rahoitus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Starttiraha nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Muu, mikä? nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 15. Arvioi seuraavia väittämiä 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Minulla ei ole riittävästi vapaa-aikaa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Saan helposti itselleni sijaisen tarvittaessa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj En tule toimeen yritystuloillani nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Liiketoiminnan kehittämiseen ei jää riittävästi aikaa yrityksen "rutiinien pyörittämiseltä" nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yrittäjänä voin joustavasti jakaa aikani työn ja vapaa-ajan välillä nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Käytän liikaa aikaa yritystoimintaan nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Koen, että työ uuvuttaa minua usein nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yrittäjyyden ja hoivavelvoitteiden yhteensovittaminen on hankalaa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yritystoiminta takaa minulle hyvän toimeentulon nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perheenjäsenen työpanos on tärkeä yritystoiminnalleni nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yritystulojeni lisäksi palkkatuloillani on tärkeä merkitys toimeentuloni kannalta Yritystulojeni lisäksi palkkatuloillani on tärkeä merkitys toimeentuloni kannalta nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 16. Mitä ulkopuolisia palveluja yrityksesi ostaa? gfedc Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen gfedc Tuotteistaminen gfedc Ohjelmistopalvelut gfedc Markkinointi gfedc Mainonta gfedc Viestintä gfedc Kansainvälistyminen gfedc Yrityksen kotisivujen laatiminen gfedc Yrityksen kotisivujen päivittäminen gfedc Tilitoimistopalvelut gfedc Puhtaanapito gfedc Työterveyshuolto/muut hyvinvointipalvelut gfedc Muuta, mitä? gfedc Muuta, mitä? 17. Mihin ja minkä verran tarvitset lisäosaamista yritystoiminnassasi?

1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Tuotteistaminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Markkinointi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kansainvälistyminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Mainonta nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Viestintä nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Vuorovaikutustaidot nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Digitalisaatio liiketoiminnassa (tavaroiden, palvelujen sekä niiden tuotannon tai jakelun sähköiset muodot) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yrityksen kotisivujen laatiminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yrityksen kotisivujen päivittäminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Sosiaalisen median (esim. Facebook, Twitter, Chat, YouTube, Instagram) käyttö yritystoiminnassa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Verkostoituminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Hinnoittelu ja tarjouslaskenta nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Henkilöstöhallinto nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Alaa koskeva lainsäädäntö, määräykset, ohjeet ja sopimukset nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Talous-ja rahoitussuunnittelu nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Muuta, mitä? nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 18. Arvioi seuraavia väittämiä, jotka kuvaavat naisyrittäjyyteen suhtautumista. 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Naisyrittäjien verkosto tukee naisyrittäjyyttä nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Viranomaiset kohtelevat naisyrittäjiä huonommin kuin miesyrittäjiä nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Mies on yrittäjänä uskottavampi kuin nainen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yrityksen kotikunnan elinkeinopolitiikka ei kohtele tasavertaisesti nais- ja miesyrittäjiä nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Alueen yrittäjyysilmasto on myönteinen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Miehiä ja naisia kohdellaan yrittäjinä tasapuolisesti liike-elämässä nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yrittäjyyteen/liiketoimintaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta on naisyrittäjille naisyrittäjille riittävästi Naisyrittäjyyden edistämiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota valtakunnan tasolla Naisyrittäjyyden edistämiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota maakunnan tasolla Miespuoliset yrittäjät saavat helpommin/paremmin rahoitusta yritystoiminnalleen kuin naisyrittäjät nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

Naisyrittäjien koulutukseen pitäisi panostaa alueella/maakunnassa enemmän nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Muu, mikä? nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Tulevaisuuden näkymät 19. Kuinka todennäköisiä ovat seuraavat toiminnot yritystoimintasi kannalta seuraavan kahden vuoden aikana? 1 erittäin epätodennäköistä 2 melko epätodennäköistä 3 ei epätodennäköistä eikä todennäköistä 4 melko todennäköistä 5 erittäin todennäköistä Yritystoiminnan laajentaminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yritystoiminnan myyminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Investointien lisääminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yritystoiminnan digitalisointi/digitalisoinnin laajentaminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kansainvälistyminen/kansainvälistymisen lisääminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yritystoiminnan sukupolvenvaihdos nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Uuden palvelun tai tuotteen kehittäminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Yritystoiminnan lopettaminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Uuden kokoaikaisen työntekijän palkkaaminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Uuden osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Uuden määräaikaisen työntekijän palkkaaminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Vuokratyöntekijän hankkiminen nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Avustavan perheenjäsenen työpanoksen hyödyntäminen (palkaton) Jotain muuta, mitä? nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 20. Mitä neuvoja ja ohjeita haluaisit antaa yrityksen perustamista suunnitteleville naisille? 21. Mitä mieltä olet seuraavista hallituksen suunnitelmia koskevista väittämistä? Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tällä vaalikaudella toteutetaan perustulokokeilu. Perustulolla tarkoitetaan lukuisia erilaisia tapoja järjestää sosiaaliturva, kuitenkin siten, että kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. (Lisätietoa: Ideasta kokeiluun? - Esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=10601) 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen helpottuisi, jos yrittäjä voisi käyttää palkkatukea, starttirahaa tai verokannustinta. nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Starttirahan voisi korvata perustulolla. nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perustulo helpottaisi yrittäjäksi ryhtymistä ja vähentäisi yrittäjyyteen liittyviä riskejä. Perustulo helpottaisi enemmän naisten kuin miesten yrittäjäksi ryhtymistä. Perustulo mahdollistaisi itsensä työllistämisen erityisesti haja-asutusalueilla. Olisi tärkeää, että yrittäjyyteen pystyisi yhdistämään joustavasti palkkatyötä. nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 22. Jos perustulo toteutuisi, kuinka suuri perustulon pitäisi mielestäsi olla? euroa/kk Vastaajan tiedot 23. Ikä nmlkj alle 30 vuotta nmlkj 30 40 vuotta nmlkj 41 50 vuotta nmlkj 51 60 vuotta nmlkj yli 60 vuotta 24. Koulutus Voit valita useita vaihtoehtoja gfedc Peruskoulu/kansakoulu gfedc Ylioppilas gfedc Kurssimuotoinen ammatillinen koulutus gfedc Yrittäjäkurssi gfedc Ammattikoulu/ammattiopisto gfedc Ammattikorkeakoulu gfedc Yliopisto 25. Kotitalouteeni kuuluu Voit valita useita vaihtoehtoja gfedc Puoliso gfedc Alle 7-vuotiaita lapsia gfedc 7-17-vuotiaita lapsia gfedc 18 vuotta täyttäneitä lapsia gfedc Muita perheenjäseniä

26. Mikä on puolisosi työmarkkina-asema? nmlkj Ei puolisoa nmlkj Yrittäjä nmlkj Palkkatyössä oleva nmlkj Työtön nmlkj Opiskelija nmlkj Eläkeläinen nmlkj Muu työvoiman ulkopuolella oleva Sana vapaa 27. Kerro halutessasi näkemyksiäsi naisyrittäjyydestä, joita tässä kyselyssä ei huomattu kysyä. Kiitos vastauksistasi! Lähetä vastauksesi painamalla Lähetä-nappia.