Kilpailuehdotus HÄMEENKYRÖN MAISEMAHANKKEET Hämeenkyrön kansallismaisema hanke Ympäristönhoito kansallismaisemassa hanke Hämeenkyrön Maisemamatkailu hanke
Hämeenkyrön kansallismaisema hanke: Maatalouden erityisympäristötukien suunnittelu-, kokeilu- ja koulutusprojekti Hämeenkyrön kansallismaisema-alueella Näkymä Sasista. Kuva Taina Hakola Hankkeen vetäjä MTK-Hämeenkyrö Eero Norokorpi Lahoonsuontie 6 39100 Hämeenkyrö MTK-Hämeenkyrö on Pirkanmaan maataloustuottajien liittoon kuuluva paikallinen tuottajayhdistys. Hankekuvaus Hämeenkyrön kansallismaisema -hanke oli pilottiprojekti kansallismaisemaalueen kehittämiseksi. Hanke toteutettiin vuosina 1996-1997, ja sitä rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriö, Pirkanmaan liitto ja Hämeenkyrön kunta. 2
Hankkeen tavoitteena oli laatia kansallismaisema-alueelle hoitosuunnitelma, jolla linjata alueen maiseman, luonnonolojen, rakennetun ympäristön ja elinkeinojen kehittämistä sopusoinnussa kulttuurimaiseman arvojen kanssa. Suunnitelman tavoitteena oli sekä hoitaa, hyödyntää että lisätä näitä arvoja. Hankkeessa laadittiin hoitosuosituksia kansallismaisema-alueen luonto- ja maisemakohteille ja rakennetulle ympäristölle sekä toteutettiin maisemanhoitotalkoita. Pirkanmaan maakuntakaava Hämeenkyrön kansallismaisema hankkeen toimialueena oli kansallismaisema-alue (vaakaraidoitettu alue). Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelma Hankkeessa tuotettiin laaja ja monipuolinen Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelma, johon koottiin tietoa kansallismaisema-alueen historiasta sekä arvokkaista rakennetun ympäristön kohteista ja niiden kehittämishankkeista. Lisäksi suunnitelmassa esiteltiin maisemaa, sen arvo- ja ongelmatekijöitä, maisemanhoitoa ja siihen liittyviä maatalouden ympäristötukia, metsien hoitoa kulttuurimaisemassa, vesiensuojelua sekä yleisiä kehityshankkeita ja koulutusta. 3
Näkymä Maisematieltä Mahnalanselälle. Kuva Taina Hakola Hoitosuunnitelmassa mainittuja kehittämiskohteita olivat mm. entisen osuuskaupan kunnostaminen galleria-studioksi Hämeenkyrön vanhan keskustan alueella, Heiskan rakennusten kunnostaminen kylätoimintakeskukseksi, Jumesniemen kyläsalin rakentaminen vanhaan koulun liikuntatilarakennukseen ja Mahnalan koulun kehittäminen luontokouluksi. Uskelan galleria. Kuva Taina Hakola 4
Rakennetun ympäristön hoitosuunnitelma Rakennetulle ympäristölle laadittiin erillinen hoitosuunnitelma, johon koottiin tiedot noin sadasta kansallismaisema-alueella sijaitsevasta kulttuurihistoriallista tai maisemallista merkitystä omaavasta kohteesta. Kohteille esitettiin tarvittavat korjaustoimenpiteet. Lisäksi suunnitelmassa annettiin ohjeita rakennuspaikan valinnasta, uudisrakennusten suunnittelusta, korjausrakentamisesta ja rakennusten värityksestä sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista. Jumesniemen kyläsali. Kuva Hämeenkyrön kunnan kuva-arkisto Jumesniemen kirkkokoulu. Kuva Hämeenkyrön kunnan kuva-arkisto 5
Maisemanhoito Hankkeessa laadittiin kuusi kyläkohtaista maisemanhoitosuunnitelmaa, joita myös alettiin toteuttaa hankkeen aikana järjestetyillä maisemanhoitotalkoilla. Kyläkohtaiset suunnitelmat kattoivat koko kansallismaisema-alueen eli Laitilan, Vanajan, Kierikkalan, Mahnalan, Miharin, Lemmakkalan, Sasin, Sirkkalan, Jumesniemen, Kalkunmäen, Kyröspohjan, Heinijärven ja Herttualan kylät. Maisemanhoitotalkoissa raivattiin pensaikkoja ja harvennettiin puustoa mm. Sasliinin ja kirkkokoulun ympäristössä Jumesniemessä, tienvarsilla Parkkisen ja Tättälän kohdalla Heinijärvellä, Kaurasen notkossa Kyröspohjassa ja Pritsin ahteessa Laitilassa. Paikalliset yhdistykset ja asukkaat jatkossa pääosassa Hämeenkyrön kansallismaisema hanke loi useita jatkohankkeita ja projekteja, jotka ovat omalta osaltaan edistäneet maiseman suojelua ja hoitoa. Ympäristönhoito kansallismaisemassa- ja Hämeenkyrön Maisemamatkailu hankkeet ovat molemmat jatkoa Hämeenkyrön kansallismaisema -hankkeelle. Heiskan alueesta on muodostunut Pirkanmaan kylätoiminnan keskuspaikka, jossa toimii Pirkan kylät ry. Heiska toimii paikkakunnalla myös suosittuna kokous- ja juhlapaikkana. Uskelan galleria-studiossa järjestetään kesäisin taidenäyttelyitä ja muita kulttuuritapahtumia. Mahnalan kyläkoulu sai virallisen oikeuden käyttää Ympäristökoulu nimeä vuonna 1999. Vuonna 2003 se sai pysyvän käyttöoikeuden Vihreälle lipulle. Koulu onkin toiminut Pirkanmaalla edelläkävijänä käytännön ympäristökasvattajana. Kulttuuriympäristöopetusta toteutetaan yhteistyössä kyläseurojen ja paikallisten asukkaiden kanssa. Opetussuunnitelmaan on kirjattu eri vuosiluokalle omat luontoympäristön sekä rakennetun- ja kulttuuriympäristön retkikohteet. Koululla on toteutettu kansainvälistä Naturewatch ympäristökasvatusohjelmaa sekä GLOBE -projektia, jossa havainnoidaan päivittäin ympäristöä ja tuotetaan tietoa. Mahnalan Ympäristökoulu. Kuva Hannu Järvinen 6
Ympäristönhoito kansallismaisemassa hanke Näkymä Kallioistenselälle. Hankkeen vetäjä Kyrön Luonto ry. Tuire Laurinolli Umpiahteentie 67 39100 Hämeenkyrö Kyrön Luonto ry. on Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n Pirkanmaan piirin paikallisyhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on luonnon- ja ympäristönsuojelun edistäminen. Hankekuvaus Ympäristönhoito kansallismaisemassa - hankkeen toiminta-alueena oli Hämeenkyrön kunta. Hanke toteutettiin vuosina 2001-2003, ja sitä rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, Pirkanmaan liitto, Hämeenkyrön kunta ja Kyrön Luonto ry. Hankkeen tavoitteena oli vesistöluonnon, kulttuurimaisemien ja luonnon monipuolinen elävöittäminen. Kansallismaiseman säilymistä ja kehittämistä pyrittiin edistämään ympäristönhoidon keinoin. Osatavoitteena oli yhteistoimintamallien kehittäminen kuntalaisten osallistumisaktiivisuuden lisäämiseksi. Hankkeessa tehtiin luontoselvityksiä uhanalaistuvan lajiston säilyttämiseksi ja elävän kansallismaiseman ylläpitämiseksi. Maisemanhoidossa keskityttiin erityisesti maaseudun perinnemaisemien sekä perinnebiotooppien hoitoon. Vesistöille laadittiin hoitosuunnitelmia, pohjavesille suojelusuunnitelma ja vanhoille sorakuopille maisemointisuunnitelma. Luonnon- ja maisemanhoidosta järjestettiin paikallisille asukkaille koulutusta ja tuotettiin opasmateriaalia. 7
Ympäristönhoito kansallismaisemassa hankkeen toimialueena oli koko Hämeenkyrön kunta. 8
Tietoa luonnosta Hoitosuunnitelmien pohjaksi kerättiin luontotietoa maastokartoituksilla. Kasvillisuusselvityksiä tehtiin neljässä perinneympäristössä sekä keskustaajaman läheisyydessä sijaitsevan Turkimusojan varrella. Linnustoa selvitettiin viidellä järvellä ja kahdella suoalueella. Peltolintukantojen kehitystä seurattiin aiemmin perustetuilla koealueilla. Kaikkia hyönteislajeja kartoitettiin kahdella suoalueella ja harjualueilla. Päiväperhoslajistoa inventoitiin 13 kohteella. Hämeenkyrössä tavatun erityisesti suojeltavan lajin lehtohopeatäplän vanhat esiintymispaikat kartoitettiin ja uusia potentiaalisia esiintymispaikkoja etsittiin. Laulujoutsenet (Cygnus cygnus) tuovat kevään kansallismaisemaan. Kuva Tero Piirainen Nurmitatar (Polygonum viviparum) on tyypillinen perinnebiotooppien laji. Lehtohopeatäplää (Clossiana titania) tavataan Pirkanmaalla vain Hämeenkyrössä. 9
Nykytilan selvitystä Hankkeessa kartoitettiin nykytilaa ja hoitotarvetta 20 Pirkanmaalla arvokkaaksi luokitellulla perinnebiotoopilla sekä muutamalla paikallisesti merkittävällä perinnebiotoopilla. Nykytilaa ja hoitotarvetta selvitettiin myös 114 kansallismaisema-hankkeessa esitetyllä hoitokohteella. Lisäksi koottiin tietoa kansallismaisema-alueen ulkopuolella sijaitsevista maisemakohteista ja niiden hoitotarpeista. Sasin-Sarkkilanjärven katajaketo on paikallisesti arvokas perinnebiotooppi Pirkanmaalla. Hoidon suunnittelua F. E. Sillanpään kotitalon Töllinmäen pihapiirille laadittiin hoitosuunnitelma, joka pohjautui pihan alkuperäisen kasvilajiston palauttamiseen. Maatalouden erityisympäristötukien hakua varten laadittiin muutamia tilakohtaisia hoitosuunnitelmia perinnebiotooppien, maisemien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Hämeenkyrön vanhan kirkonkylän alueelle laadittiin kehittämissuunnitelma, joka sisälsi koosteen suunnittelukohteiden nykytilasta sekä yleissuunnitelman alueen kehittämiseksi. Suunnitelmassa oli mukana mm. Pappilanjoki, virkistysaluereitistö sekä Kehäkukan pihapiirin, vaihtoehtoisen sataman, Uskelan ja urheilukentän alueen kehittäminen. Hämeenkyrön vanhoista soranottoalueista valmistui selvitys, joka sisälsi perustietoa harjuluonnosta, soranotosta ja alueiden jälkihoidosta sekä kohdekohtaiset kartoituskortit. 10
Töllinmäen pihapiiri. Kuva Taina Hakola Pappilanjoki. Kuva Taina Hakola 11
Hämeenkyrön pohjavesialueille laadittiin suojelusuunnitelma, josta tehtiin myös julkaisu. Yhdelle tilalle laadittiin pohjavesialueen suojavyöhykesuunnitelma. Hämeenkyrön vesistöjen hoidon tueksi laadittiin yleissuunnitelma, johon koottiin tietoa vesistöjä kuormittavista tekijöistä ja vesiensuojelukeinoista. Valtakunnallisesti arvokkaan lintujärven Sarkkilanjärven kaakkoispuolella kohoava harjualue kuuluu Miharin pohjavesialueeseen. 23 vesistölle laadittiin järvikohtainen valuma-alueen hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmia varten selvitettiin vesistöjen kesäaikainen veden laatu sekä kartoitettiin vesikasvillisuutta. Valuma-alueiden hoitotoimia ja kunnostussuosituksia pohdittiin yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Kolmelle tilalle laadittiin tilakohtaiset suojavyöhykesuunnitelmat vesiensuojelun edistämiseksi. Särkijärvi on yksi Hämeenkyrön vesistöistä, joille laadittiin hankkeessa valuma-alueen hoitosuunnitelma. 12
Hoitotalkoita Kolmena kesänä eri puolilla Hämeenkyröä järjestettiin hoitotalkoita. Kaikkiaan järjestettiin 36 maisemanhoitotalkoot, joihin osallistui yhteensä 445 henkilöä. Hoitotöihin sisältyi puuston ja pensaikkojen raivausta niityillä, tienvarsilla ja vesistöjen rannoilla sekä kasvillisuuden niittoa perinnebiotoopeilla ja vesistöissä. Maakunnallisesti arvokasta perinnebiotooppia Kintuksen hakaa hoidettiin hankkeessa talkootyönä. Luonto- ja hoitotiedotusta Maiseman- ja luonnonhoidon edistämiseksi järjestettiin koulutusta perinnebiotooppien hoidosta, metsien maisemanhoidosta, vesistön tilan seurannasta, peltolintukantojen elvyttämisestä sekä perinnepihojen hoidosta. Perinnebiotooppien hoidosta sekä metsien maisemanhoidosta laadittiin erilliset opasvihot. Turkimusojan varrelle laadittiin kaksi luontopolkuesitettä, joista toinen suunnattiin pienille lapsille. Hankkeessa laaditut suunnitelmat toimitettiin kunnan kirjastoon kaikkien kuntalaisten käyttöön. Paikallislehti Hämeenkyrön Sanomat teki kaikista vesistön hoitosuunnitelmista juttusarjan, jota esiteltiin lehdessä vielä hankkeen päätyttyäkin. Ympäristövaikutuksia Hankkeessa tutkittiin myös Kakkurin vanhan kaatopaikan ympäristövaikutuksia. 13
Laajaa yhteistyötä Hankkeessa tehtiin laajaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat F. E. Sillanpää seura ry., Hämeenkyrön kunta, Hämeenkyrön Maisemamatkailu projekti, Hämeenkyrön seurakunta, Hämeenkyrön-Viljakkalan metsänhoitoyhdistys ry., Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalue, Mahnalan ympäristökoulu, MTK Hämeenkyrö, Pirkan kylät ry., Pirkanmaan metsäkeskus, Pirkanmaan ympäristökeskus, Vesajärvi joutsenten kylä projekti sekä runsas joukko paikallisia yhdistyksiä, maanviljelijöitä ja asukkaita. Maisemanhoito jatkuu Hankkeen päätyttyä ympäristönhoitoa on jatkettu omatoimisesti Hämeenkyrössä. Kyrön Luonto ry. on useana vuonna järjestänyt hoitotalkoita lehtohopeatäplän esiintymispaikoilla. Särkijärven ranta-asukkaat ja mökkiläiset jatkoivat talkootyönä hankkeessa aloitettua vesikasvillisuuden niittoa. Käkijärven rantapelloille laadittu suojavyöhykesuunnitelma toteutettiin maanomistajan toimesta maatalouden erityisympäristötuen avulla. Maanomistajat hoitavat edelleen perinnebiotooppeina Munkin laiduntarhaa Kalkunmäellä, Einolan metsälaidunta Jumesniemessä, Raukolan laidunta Heinijärvellä ja Huhtasalon metsälaidunta Vesajärvellä maatalouden erityisympäristötuen avulla. Käkijärven rannalla on hoidossa oleva suojavyöhyke. 14
Hämeenkyrön Maisemamatkailu -hanke Hankkeen vetäjä Hämeenkyrö-Seura Harri Isomuotia Vesajärventie 2125 39200 Vesajärvi Hämeenkyrö-Seura on aktiivinen kotiseutuyhdistys, jonka työskentelee kotiseudun sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi ottaen huomioon alueellisen omaleimaisuuden. Paikallishistorian ja -kulttuurin tallentaminen on yksi yhdistyksen tavoitteista samoin kuin asukkaiden kotiseututuntemuksen lisääminen. Näkymä Mahnalanselälle. Hämeenkyrön kunnan kuva-arkisto Hankekuvaus Hämeenkyrön Maisemamatkailu -hanke toteutettiin vuosina 1999-2000, ja sitä rahoittivat Pirkanmaan TE-keskus (EMOTR) ja Hämeenkyrön kunta. Hanketyötä jatkettiin Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikössä vuosina 2001-2002. Hankkeen ideana oli luoda hoidetussa kansallismaisemassa toteutuva ympärivuotinen ja yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää majoitus-, ruokailu- ja vapaa-ajanpalveluja alueen yrittäjien toimesta. Hankkeessa laadittiin maisemamatkailun yleissuunnitelma sekä järjestettiin koulutusta ja tuotettiin opasmateriaalia. 15
Hämeenkyrön Maisemamatkailu hankkeen toimialueena oli koko Hämeenkyrön kunta. 16
Maisemamatkailun yleissuunnitelma Hankkeessa laadittiin Hämeenkyrön Matkailustrategia vuosille 2003-2006. Matkailustrategiassa määriteltiin matkailun nykytila, visio 2006, kehittämisen painopistealueet sekä kilpailukeinot. Koulutusta matkailuyrittäjille Maisemamatkailu hankkeessa järjestettiin alueen yrittäjille koulutuspäiviä ja seminaareja, joista laajempia teemallisia kokonaisuuksia olivat laatu, draama ja tapakulttuuri. Palvelua Sydämellä laatukoulutukseen osallistui kahdeksan hämeenkyröläistä matkailuyrittäjää. Eri toimijatahojen yhteistyötä Hankkeessa olivat Hämeenkyrön kunnan lisäksi mukana Hämeenkyrön seurakunta, Hämeenkyrön Yrittäjät (etenkin matkailualan yrittäjät), kylätoimikunnat, kulttuurijärjestöt sekä tietyt seurat ja yhdistykset. Hankkeen tärkeimpiä yhteistyötahoja olivat muiden matkailuhankkeiden ohessa mm. Ympäristönhoito kansallismaisemassa -hanke. Matkailupalvelutuotteita Hankkeessa kehitettiin kansallismaisemaan perustuvia tuotteita ja ryhmäretkiä. Matkailupalvelun tuotoksia ovat mm. Hämeenkyrön Kansallismaisemien kulttuurikunta matkailupalveluesite sekä Kyröläinen parempi pöytä, joka on paikallisista tuotteista koostuva pitopöytä. Pitopöydän ruokien nimissä näkyy Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään lisäksi paikallismaisema; tarjolla on esimerkiksi Pappilanjoen siikaa ja Maitotienoon kotijuustoa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin mm. Pappilanjoen kalastuspuistoa. Kyrön parempi pöytä. Kuva Hämeenkyrön kunnan kuva-arkisto 17
Hämeenkyrön maisemahankkeiden kirjalliset tuotokset Hämeenkyrön Kansallismaisema hanke: Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelma Rakennetun ympäristön hoito (hankeraportti 1) Laitila Vanaja - Kierikkala maisemanhoitosuunnitelma Mahnalan maisemanhoitosuunnitelma Mihari - Lemmakkala - Sasi maisemanhoitosuunnitelma Sirkkala - Jumesniemi maisemanhoitosuunnitelma Kalkunmäki - Kyröspohja maisemanhoitosuunnitelma Heinijärvi - Herttuala maisemanhoitosuunnitelma Ympäristönhoito kansallismaisemassa hanke: Esitteet ja opasvihot: Hämeenkyrön perinnebiotoopit Metsien maisemanhoitoa Hämeenkyrössä Turkimusojan luontopolku Turkimusojan satuluontopolku 4-8-vuotiaille Raportit: Vesistöselvitykset vuosina 2001-2002 (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) Kasvillisuusselvitys Hämeenkyrön vanhassa kirkonkylässä (Kytömäki Anni) Kakkurin kaatopaikan ympäristövaikutusten selvitys (Maa ja Vesi OY) Hämeenkyrön vanhojen soranottoalueiden yleisselvitys, kartoitus ja kunnostus (Mäkelä Krista) Prentinjoen kasvillisuusselvitys (Parviainen Terhi) Kansallismaiseman linnusto (Pessa Jorma ja Jukka) Hämeenkyrön pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (Poussa Liisa) Eräiden metsälaitumien kasvillisuus Hämeenkyrössä (Salonen Vesa) Hämeenkyrön Turkimusojan kasvillisuus (Salonen Vesa) Hyönteisselvitysten raportti 2001 (Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry) Hyönteisselvitysten raportti 2002: Hämeenkyrön harjualueet (Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry) Hyönteisselvitysten koosteraportti (Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry) Eräiden Hämeenkyrön luontokohteiden perhosista (Turunen Harri) Lehtohopeatäplän esiintymispaikkojen kartoitus ja alueiden hoitosuositukset (Turunen Harri) Hoitosuunnitelmat: Hämeenkyrön vanhan kirkonkylän käyttö- ja maisemanhoitosuunnitelma (Arkkitehtipaja Kynä ja Vasara) Töllinmäen hoitosuunnitelma (Lassila Anna) Heinijärven-Vähäjärven alueen kunnostus ja moninaiskäytön kehittäminen (Pessa Jorma) Hämeenkyrön vesistöt, kuormitus ja vesiensuojelu (Pitkänen Marja-Liisa) 18
Alaisenjärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Alhonjärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Heinijärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Hirvonjärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Huutijärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Järvenkylänjärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Kallioistenselän hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Kirkkojärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Käkijärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Lavajärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Mahnalanselän hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Pinsiö-Matalusjoen hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Pirttijärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Prentinjoen hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Pyhäjärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Raattajärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Rokkakoskenjoen hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Ruonanjoen hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Sarkkilanjärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Särkijärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Turkimusojan hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Vesajärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Vähäjärven hoitosuunnitelma (Pitkänen Marja-Liisa) Hämeenkyrön Maisemamatkailu hanke: Kansallismaisemien kulttuurikunta (matkailupalveluesite) Hämeenkyrön Matkailustrategia vuosille 2003-2006 Myllykolun hoitosuunnitelma (Lassila Anna) 19
Kilpailuehdotuksen liitteet Hämeenkyrön Kansallismaisema hanke: Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelma Ympäristönhoito kansallismaisemassa hanke: Hämeenkyrön pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Hämeenkyrön perinnebiotoopit -esite Metsien maisemanhoitoa Hämeenkyrössä -esite Hämeenkyrön Maisemamatkailu hanke: Hämeenkyrö, Kansallismaisemien kulttuurikunta matkailupalveluesite 20