Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät

Samankaltaiset tiedostot
Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

Sähköverkkojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista kysellään yliopistolta

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Aumala O., Kalliomäki K Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s.

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn. säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä.

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn.

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISMITTAUKSET

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

5. Sähkönsiirto- ja jakelujohtojen sähkö- ja magneettikentät

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO

Perustelumuistio: Ehdotus sosiaali ja terveysministeriön asetukseksi ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta

ESITYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUKSEN RAJOITTAMISESTA

Ionisoimaton säteily ja ihminen

Ionisoimaton säteily ja ihminen

MITTAUSRAPORTTI. Mittausten kuvaus

Valtioneuvoston asetus

To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin kansallinen täytäntöönpano

Voimajohdot ympäristössämme

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa

Sähköstatiikka ja magnetismi

SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO)

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN MITTAUSPALVELUN TO- TEUTUS

A 2/2009 Sähkömagneettisten kenttien kartoitus Ratahallintokeskuksen hallinnoimalla rataverkolla

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto

Tutkimuksia on tehty sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista jo kymmeniä vuosia

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

PUBLIC. Brysel,24.kesäkuuta1999(12.07) (OR.f) EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO 9028/99 LIMITE PV/CONS36 SAN86

EUROOPAN PARLAMENTTI

Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET

Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi suuritehoisen laserlaitteen käytöstä

Altistumista pientaajuisille sähkö ja magneettikentille tutkitaan erilaisista näkökulmista

Keskustelu pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista jatkuu

SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN MITTAAMINEN HÄIRIÖISESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ

Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

OIKAISUJA. (Euroopan unionin virallinen lehti L 159, 30. huhtikuuta 2004)

Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä

(Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT

Magneettikenttä ja sähkökenttä

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

Pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille altistumisen mahdollisia vaikutuksia tutkitaan useissa maissa

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI. Bryssel, 14. kesäkuuta 2013 (OR. en) 2011/0152 (COD) PE-CONS 19/13 SOC 236 CODEC 794 OC 206

Magneettikentät. Haarto & Karhunen.

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

N:o Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

EUROOPAN PARLAMENTTI

Kansainvälisten ohjearvojen tarkastelu käynnissä

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Tutkimuksia tehdään lasten, raskaana olevien ja työntekijöiden sähkö- ja magneettikentille altistumisen näkökulmasta

Tutkimuksia pientaajuisille sähkö ja magneettikentille altistumisesta erilaisia altistuslähteitä

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

EUROOPAN PARLAMENTTI

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla , Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT

Sähkömagneettinen induktio

EMF-safety mittausraportti. 22. kesäkuuta 2017 Electromagnetic Field Safety (EMF)

Säteilylainsäädännön uudistus toiminnanharjoittajan näkökulmasta MAP Medical Technologies OY

Ammattiliitto Pron lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä.

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta

AED Plus. Trainer2. Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien

Kartoitus pientaajuisista sähkökentistä elin- ja työympäristössä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Yleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

Tuulivoimaloiden (infra)ääni

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Voimajohdot ja niihin liittyvät sähkö- ja magneettikentät kiinnostavat tutkijoita eri näkökulmista

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Suuret ja pienet altistustasot kiinnostavat tutkijoita

Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0

LAUSUNTO ESITYKSEEN SÄTEILYLAIN UUDISTAMISEKSI

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Transkriptio:

Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät 1

Tarina Kotona on useita sähkömagneettisten kenttien lähteitä: Perhe Virtanen on iltapuuhissa. Rouva Virtanen laittaa keittiössä ruokaa ja herra Virtanen viihtyy uuden TV:nsä parissa. Perheen nuoriso pelaa innoissaan uutta tietokonepeliä. Kaikki edellä kuvatut toimet tarvitsevat sähköä. Samalla kun käytetään sähköä, esimerkiksi TV:ssä, keittiön laitteissa tai nuorison tietokoneessa, syntyy laitteiden ja johtojen ympärille sähkö- ja magneettikenttiä. Kenttiä on siis miltei kaikkialla, mutta altistustasot ovat yleensä varsin pieniä. 2

IEV:n määritelmät: http://www.electropedia.org/ Magneettikenttä sähkömagneettinen kenttä, jota kuvaavat yhdessä magneettikentän voimakkuus H ja magneettivuon tiheys B virta eli liikkuva varaus luo magneettikentän Sähkökenttä sähkömagneettinen kenttä, jota kuvaavat yhdessä sähkökentän voimakkuus E ja sähkövuon tiheys D pelkkä varaus (liiketilastaan riippumatta) luo sähkökentän ja se edelleen potentiaalieron eli jännitteen. Koska sähkötehon luomiseen tarvitaan sekä virtaa että jännitettä, sähkön siirrossa, jakelussa ja käytössä syntyy aina sekä sähkö- että magneettikenttiä. 3

Pientaajuisten kenttien terveysvaikutukset Tunnettuja pientaajuisten magneettikenttien vaikutuksia ovat hermoja lihassolujen reagointi magneettikentän vaikutuksesta. Lisäksi ovat mahdollisia näköaistimukset (fosfeenit). Hyvin voimakkaat pientaajuiset sähkökentät aiheuttavat pinnallisia ihovaikutuksia, jotka aiheutuvat pienistä kipinäpurkauksista ja ihokarvojen liikkeestä. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty ulkoisten sähkö- ja magneettikenttien aiheuttamat biologiset vaikutukset. 4

Ulkoisten kenttien aiheuttamat biologiset vaikutukset Taulukko: Ulkoisten sähkö- ja magneettikenttien aiheuttamat biologiset vaikutukset (E on sähkökentän voimakkuus ja B on magneettivuontiheys). Kentän voimakkuus Vaikutus E (kv/m) B (mt) >700 >10 Hermolihasstimulaatio >70 >4 Fosfeeneja >7 >0,4 Biosähköisiä virtoja vastaava induktiovirta (sydänfilmin taso) >7 >0,1 Biosähköisiä virtoja vastaava induktiovirta (aivosähkökäyrän taso) 5

Muut vaikutukset (1) Maailman terveysjärjestön WHO:n (World Health Organization) kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC (International Agency for Research on Cancer) on todennut, että pitkäaikainen asuminen yli 0,4 µt magneettikentässä saattaa aiheuttaa lapsilla syöpää (leukemia). IARC on luokitellut pientaajuiset magneettikentät luokkaan 2B, eli mahdollisesti syöpää aiheuttaviin. Riskin lisäystä ei kuitenkaan ole tieteellisesti pätevästi voitu osoittaa. Ei myöskään tunneta sellaista biologista vaikutusmekanismia, jolla magneettikenttien mahdollinen kyky aiheuttaa syöpää olisi selitettävissä. Kahvikin kuului vuosia 2B luokkaan. IARC luokittelee syöpävaarallisuuden neljään eri luokkaan (aineet tai altistumisolosuhteet): 1 syöpää aiheuttavat, 2A todennäköisesti syöpää aiheuttavat, 2B mahdollisesti syöpää aiheuttavat, 3 ei ole luokiteltu karsinogeenisuuden mukaan ja 4 eivät todennäköisesti ole syöpää aiheuttavia. 6

Muut vaikutukset (2) Luokkaan 1 kuuluvat ihmiselle syöpää aiheuttavat aineet, fysikaaliset ominaisuudet tai altistusolosuhteet. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi asbesti ja ultraviolettisäteily. Luokkaan 2 kuuluvat alaryhmät 2A (todennäköisesti syöpää aiheuttavat altisteet) ja 2B (mahdollisesti syöpää aiheuttavat altisteet). Luokkaan 2B kuuluvat pientaajuisten magneettikenttien lisäksi esimerkiksi pakokaasu. Luokkaan 3 kuuluvat altisteet, joita ei nykytiedon valossa pystytä luokittelemaan karsinogeenisuuden mukaan. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi tee ja pientaajuiset sähkökentät. Luokkaan 4 kuuluvat altisteet, jotka eivät todennäköisesti ole ihmiselle syöpää aiheuttavia. Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, että sähkölaitteet, matkapuhelimet, tietokoneiden näyttöpäätteet ja voimajohdot voisivat aiheuttaa sähköyliherkkyyttä. Kentille altistumisen ja oireiden välillä ei tieteellisessä tutkimuksessa ole todettu yhteyttä, vaikka aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Sähköyliherkiksi itsensä kokevilla on erilaisia tuntemuksia, kuten pistelyä, huimausta, väsymystä, päänsärkyä, voimattomuutta ja iho-oireita. Koetut oireet ovat asianomaisille todellisia, vaikka oireiden syyksi ei tieteellisesti ole pystytty osoittamaan sähkömagneettisia kenttiä. 7

Säädökset (1) Väestön altistuminen: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antoi vuonna 2002 asetuksen (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta' (STMa 294/2002, 2002). Asetuksessa annetaan enimmäisarvot ultravioletti-, laser- ja radiotaajuiselle säteilylle. Siinä annetaan myös enimmäissuositusarvot pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille. Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvo esimerkiksi voimajohdon (50 Hz) sähkökentälle on 5 kv/m ja magneettikentälle 100 µt, kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15 kv/m ja 500 µt. 8

Säädökset (2) Työntekijöiden altistuminen: Työntekijöiden altistumisesta valmistui valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta kesällä 2016. Asetuksessa on määritelty erilaisia arvoja, esimerkiksi: (1) altistumisraja-arvo, (2) terveysvaikutusraja-arvo, (3) aistimusraja-arvo ja (4) toimenpidetasot. Sähkö- ja magneettikentille on esitetty matalat ja korkeat toimenpidetasot. Käytännössä altistuksia verrataan yleensä toimenpidetasoihin. Sähköjärjestelmän osalta (50 Hz) sähkökentän matala toimenpidetaso on 10 kv/m ja korkea toimenpidetaso 20 kv/m. Magneettikentille (50 Hz) arvot ovat 1000 μt ja 6000 μt. Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus on tekeillä. Siinä yritetään yhdistää toisiinsa ionisoivaa ja ionisoimatonta säteilyä koskevat säädökset. Tässä yhteydessä jouduttaneen mahdollisesti puuttumaan myös matalataajuisen yleisöaltistuksen tapauksessa sallittavin enimmäisarvoihin. 9

Standardointilinkit SESKOn komitea SK 106 Altistuminen sähkömagneettisille kentille seuraa tämän alueen standardeja ja IEC:n sekä CENELEC:n vastaavia teknisiä komiteoita (TC 106). http://www.sesko.fi/osallistuminen/komiteaesittelyt/sk_106_altistuminen_sahko magneettisille_kentille Tinni Karakorpi 10

Muut linkit International Agency for Research on Cancer https://www.iarc.fr/ World Health Organization - Electromagnetic fields, http://www.who.int/ peh-emf/en/ 11