Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2017

MARKKINAT VERKOT Riina Heinimäki 6.2.2017 KOKOUSMUISTIO 1(7) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2017 Aika Tiistai 31.1.2017 klo 09.00 14.00 Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51-53 B 5 krs., Helsinki Osallistujat Jari Rusanen, pj Loiste Sähköverkko Oy Minna Arffman Fingrid Oyj Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Greetta Arha Elenia Oy Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Caruna Oy Satu Vesaniemi Helen Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki, siht. Energiateollisuus ry Este Tomi Turunen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Tuukka Heikkilä Energiateollisuus ry 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti hyvää alkanutta vuotta kaikille. 2. Esityslistan hyväksyminen Lisättiin kokouksen asialistalle: 10.2 Osapuolitunnuksen muuttumisen ilmoittamiskäytännöt Tällä lisäyksellä asialista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistion kohtaan 6. oli esitetty täsmennystä. Hyväksyttiin kokouskutsun mukana toimitettu muutettu versio edellisen kokouksen muistiosta. 4. Kehitysryhmän itsearviointi 2016 Käytiin keskustellen läpi työryhmän itsearviointi sekä ET:n sähkökauppatoimialan arviointi. Kautta linjan tulokset olivat erittäin hyviä. Arvosanat olivat pääosin pysyneet entisellä hyvällä tasolla tai jopa parantuneet. Kaikkien vastauksien yhteiskeskiarvo oli 9,1 (2015: 8,8). Eniten parannusta oli tullut osa-alueissa kokouskutsujen oikea-aikaisuus ja pöytäkirjan nopeus. Yleisarvosana ET:n sähkökauppatoimialalle oli 8,4 (2015: 8,6). Arvosanoja pidettiin erittäin hyvinä. Tuloksien todettiin osoittavan, että kehitysryhmän nykyiset toimintatavat ovat toimivia. Ryhmän työskentelytapaan oltiin laajasti tyytyväisiä. Kiiteltiin ryhmän aktiivista toimintaa. Pidettiin tärkeänä, että asioita on voinut tuoda ryhmän käsittelyyn joustavasti. Ryhmästä saa apua päivittäisien ongelmien ratkomiseen. Sihteeri kiitti ryhmän jäseniä palautekyselyyn vastaamisesta sekä aktiivisesta toiminnasta työryhmässä. 5. ET:n hallinto-organisaation uudistus Sihteeri kuvasi tilanteen ja uusien toimielimien nimeämisen aikataulun. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi

2(7) Jäsenkysely päättyi 18.1. Jäsenistö osallistui kyselyyn aktiivisesti. Kehitysryhmään tuli 17 ehdokasta. Tämä väistämättä johtaa siihen, että kaikki nykyiset jäsenet eivät voi jatkaa ryhmässä. Ryhmien nimeämisessä on huomioitu tasapuolisuus eri jäsenryhmittymien kesken huomioiden kaikkien toimielimien kokoonpanot. Tässä on tavoiteltu, että toiminnan laadun suhteen uudet toimielimet olisivat mahdollisimman asiantuntevia sekä tasapuolisesti ja edustavasti koottuja. Kehitysryhmän osalta tasapainoa on soviteltu erityisesti asiakkuustoimikunnan suhteen. Valiokunnat nimeävät ryhmät tammi helmikuun vaihteessa. Markkinavaliokunta pidetään 6.2. Ryhmien kokoonpanot pitäisi olla tiedossa tämän jälkeen. Uudet ryhmät pystyvät kokoontumaan ensimmäisen kerran helmi-maaliskuun aikana. Seuraava kyselykierros on tarkoitus tehdä kolmen vuoden kuluttua. Tarkoitus on, että valiokunnat pitäisivät ehdolle asetetut, jotka eivät nyt tule valituiksi, ensisijaisesti mielessä silloin, kun esimerkiksi täydennetään toimielimiä kesken kauden tapahtuvien eroamisten yhteydessä. Heidän puoleensa voidaan kääntyä myös perustettaessa väliaikaisia työryhmiä. Kysyttiin, onko tässä yhteydessä täsmennetty ET:n roolia datahub-hankkeessa esille tulevien vähittäismarkkinoiden asiakasrajapintaa ja markkinoiden menettelytapoja koskevien ratkaisujen linjaamiseksi ja ohjeistamiseksi. Sihteeri kertoi, että valiokuntien hyväksymässä kehitysryhmän toimenkuvassa mandaatti näiden linjauksien ja ohjeiden valmistelemiseksi annetaan kehitysryhmälle. 6. Fingridin tiedonvaihtopalvelut Marjut kertoi Fingridin tiedonvaihtopalvelut ajankohtaisia kuulumisia: Palveluhinnat vuodelle 2017 on vahvistettu, hintoihin ei tullut muutoksia myyjille ja verkonhaltijoille. Uusia osapuolia on ilmoittautunut. Nämä ovat pääosin myyjiä, jotka myyvät itselleen. EDIELfi-portaaliin on lisätty kytkentäaikataulukko. Taulukko on jo varsin kattava, joitakin yhtiöitä puuttuu kuitenkin vielä. Fingrid kontaktoi puuttuvat yhtiöt. Keskustelussa tuotiin esiin, että osalla on ollut vaikeuksia täyttää taulukko annettujen sarakkeiden mukaisesti. Taulukon on määritellyt ET:n verkon asiakkuustoimikunta. Erityisesti kello 13.00 rajan tulkinta aiheutti hämmennystä. Vastauksia onkin hyvä täsmentää lisätietokentässä. Osa mainitsi laittaneensa vain linkin hinnastoon, jotta varmistetaan, että hintojen muutokset tulevat varmasti huomioitua. Sanomamäärien raportointitulokset ajalta 1.5.-31.8.2016 on päivitetty EDIELfi-portaaliin. Kysyttiin, onko raportoinnin yhteydessä saatu vapaita kommentteja. Marjut lupasi selvittää ja lähettää havaintoja kokouksen jälkeen saaduista kommenteista. [Siht. huom. Kokouksen jälkeen Marjut vastasi, että saadut kommentit käsitellään FG:n tiedonvaihdon kehitysryhmässä ja ne kommentit, jotka käsittävät kaikkia tuodaan esiin myös ET:n ryhmässä.] Uuden käyttöpaikkarekisterin yhteistestaus käynnistyy helmikuun alussa. Kokonaan uutena kokonaisuutena portaaliin on tulossa datahub-sivut (vko 6). Näille sivuille lisätään kaikki Datahub-materiaalit (ohjeet, koulutusmateriaalit, blogi). Tavoitteena on, että osio avataan ennen ensimmäistä datahub-webinaaria (10.2.). Portaaliin tulee myös webinaarisarjan tallenteet ja aineisto. Linkitykset kotisivuilta portaaliin ja päinvastoin. Lopuksi Marjut mainitsi, että edellisessä yhteiskokouksessa sovitut ohjepäivitykset on tehty ja julkaistu. 7. Datahub Marjut kertoi datahub-hankkeen ajankohtaisista asioita. Hankinnat ovat menossa sekä järjestelmän että tietokonversiopalvelun osalta. Sääntely etenee, vaikkakin hitaasti. Asia on jäänyt TEMin resurssitilanteen vuoksi mm. maakaasumarkkinalain jalkoihin. Fingrid on käynnistämässä käyttöönottosuunnitelman laadintaa. Tätä varten perustetaan pieni työryhmä. Nimeämispyyntö lähetetään ET:lle helmikuun aikana. Tavoitteena on tehdä ensimmäinen luonnos käyttöönottoprosessista. Vielä ei varmaankaan ole

3(7) edellytyksiä asettaa aikataulua, mutta kerätään tärkeitä asioita, joita pitää ottaa huomioon käyttöönotossa. FG, ET ja Adato järjestävät webinaarisarjan keväänä aikana. Helmikuussa pidetään johdatteleva avauswebinaari, jonka jälkeen maalis-huhtikuussa prosessikohtaiset yksittäiset webinaarit. Yhteensä 9 tilaisuutta. Kiiteltiin laajasti webinaarien järjestämistä. On hyvä, että ohjatusti voi tutustua pala kerrallaan uusiin prosesseihin. Myös nauhoituksia pidettiin hyvänä. Marjut muistutti, että yksittäisessä webinaarissa aikaa on vain 45 minuuttia. Tämän vuoksi toivotaan etukäteiskysymyksiä. Jo nyt tilaisuuksiin on paljon ilmoittautuneita. Hankkeen seurannan osalta toimialalle on lähetetty tietokonversion seurantakyselyitä. Ensimmäisen kyselyn tulokset on julkaistu Fingrdin datahub-nettisivuilla. Toinen kysely on käynnissä, vastausaika huhtikuun alkuun saakka. Tietokonversiotyöryhmän ensimmäinen teemakokous (18.1) käsitteli asiakastietojen toimituksia ja pohti haasteita ja niiden ratkaisuehdotuksia. Yksi haaste toimijoille on yhteystietojen pakollisuus. Marjut perusteli, että hubi tarvitsee asiakkaiden yhteystiedot mahdollisista tietoturvaloukkauksista ilmoittamista varten. Toimijoiden rekistereissä on kuitenkin paljon puutteita. Arvioitiin, että jopa enemmän kuin henkilötunnuksien puutteita. Puuttuvien yhteystietojen kerääminen tai vanhentuneiden päivittäminen on valtaisa urakka. Toimijat kaipaavat vinkkejä, missä kaikissa tilanteissa yhteistietoja voisi kerätä ja miten niitä voisi kysyä asiakkailta. Mainittiin, että tarjolla on keinoja yhteystietojen päivittämiseksi eri palvelutarjoajien kautta, mutta yhtiöillä ei ole omaa intressiä maksaa siitä aiheutuvia kustannuksia, jotka voivat olla merkittäviäkin. Haasteena on myös muiden kuin kuluttaja-asiakkaiden yhteystietojen hallinta. Mitä laitetaan yritysasiakkaiden numeroksi? Käytetäänkö vaihteen numeroa vai jotain muuta? Samoin talonyhtiöiden puhelinnumerojen ylläpito on hankalaa. On tyypillistä, että näihin tietoihin jää paljon vanhentuneita tietoja hallituksen puheenjohtajan tai isännöitsijän vaihtuessa. Korostettiin, että yhteystietojen päivittäminen ja täydentäminen on tosi iso työ toimijoille. Pakollisuus pitäisi pystyä perustelemaan huolella. Ehdotettiin tietokonversiotarkastuksiin mallia, jossa tiedot tarkistetaan, muttei konversio jäisi kiinni puuttuviin tietoihin, vaan palauttaisi tiedon, mitkä tiedot puuttuvat. Esitettiin, että yhteystietojen päivitystä voisi pohtia EDI-päivien ryhmätöissä. Päätettiin, että yhdeksi ryhmätyön aiheeksi otetaan yhteystietojen päivittämiseksi annettavien vinkkien ideoiminen. Kysyttiin, että voidaanko asiakasta pakottaa antamaan puhelinnumeroa tai sähköpostia sähköyhtiölle. Riina selvittää sääntelyä tältä osin. Prosessiryhmässä on ollut käsittelyssä tasevirheiden korjausprosessi hubin käyttöönottovaiheessa. Asiasta on keskusteltu myös ET:n tuntimittaus- ja taseselvitysryhmässä. Näiden keskustelujen pohjalta on määritelty seuraavat kolme pääperiaatetta: 1. Tietokonversiossa tuodaan vain poimintahetkellä voimassaolevat tiedot ja tietojen voimaantulohetki on yhtä kuin tallennushetki datahub-järjestelmään 2. Datahub käyttää tietokonversiossa tuotuja tietoja referenssinä tasekorjauslaskennoissa 3. Datahub olettaa, että tietokonversiossa tuodut tiedot ovat 100 % oikein Tämä tarkoittaa käytännössä, että Datahub olettaa, että konversiossa viedyt tiedot ovat oikein ja ne vastaavat taseisiin ilmoitettuja tietoja huomioiden mahdolliset tasekorjaukset. Jotta varmistutaan, että kaikki tasekorjaukset tulevat lasketuiksi oikein, tulee verkkoyhtiöiden tehdä tasekorjauslaskenta datahubin käyttöönoton yhteydessä. Käyttöönoton jälkeen datahub voi tehdä korjausaineistot tietokonversiossa tuodun referenssitiedon ja sen jälkeen lähetettyjen uusien ja muuttuneiden tietojen pohjalta. Ennen tietokonversiota suorittamatta jääneet tasekorjaukset jäävät tekemättä. Niitä ei ole mahdollista käsitellä jälkikäteen datahubissa. Todettiin, ettei periaatteissa ole enää epäselvyyksiä, mutta käyttöönottovaihe tulee ohjeistaa huolella käyttöönottosuunnitelmassa.

Ohjeiden osalta Marjut kertoi, että GS1-ohjeistus lähetetään toimialalle kommenteille helmikuun aikana ja jo julkaistuihin dokumentteihin tulossa on tulossa tarkennuksia. Prosessidokumentista on keväämmällä tulossa uusi versio, johon on korjattu tasekorjausprosessi ja tehty muita pieniä täsmennyksiä. Prosessiryhmässä on käsitelty myös muutamia yksittäisiä aiheita tarkempien järjestelmämäärittelyjen osalta. Asiakkaan käyttöraportoinnin vertailutietojen laskemisen suhteen on mietitty, voitaisiinko niiden päivittämiseen hyödyntää jatkossa hubia. Todettiin, että FG on yhteydessä Virve Rouhiaiseen ja selvittää, miten vertailutietoja voitaisiin jatkossa päivittää hubia hyödyntäen. Myös mittaustietojen toimittaminen asiakkaan valtuuttamalle taholle on ollut esillä prosessiryhmän keskusteluissa. Hubin määrittelyjen mukaan on tarkoitus, että jatkossa kaikki asiakkaan valtuuttamat tahot hakevat asiakkaan sähkönmittaustiedot hubin rajapintaa hyödyntäen. Tarkoituksena on, ettei verkonhaltijan tarvitse enää toimittaa muualle kuin hubiin. Tämä edellyttää lainmuutosta sekä viestintää sidostahoille. 8. GS1-tunnuksien käyttöönotto asiakasrajapinnan näkökulmasta Fingrid oli lähettänyt GS1-tunnuksien käyttöä koskevan ohjeluonnoksen kehitysryhmälle kommentoitavaksi. Käytiin ohje läpi ja kommentoitiin suullisesti ohjetta. Ohjeessa sanotaan, että käyttöpaikkatunnuksen tulee olla voimassa koko mittauspisteen eliniän ajan. Tämä pätee vaikka mittauspisteen omistusoikeus siirtyisikin, esimerkiksi verkonhaltijan myydessä osan verkosta tai koko verkon toiselle yhtiölle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisten verkkomuutoksien jälkeen käyttöpaikkatunnuksessa (GSRN) oleva yritystunnus osio voi olla eri kuin ko. käyttöpaikan verkonhaltijan yritystunnus osapuolitunnuksessa (GLN). Eli käyttöpaikkatunnuksesta ei välttämättä voi päätellä verkonhaltijaa. Ohjeen mukaan hubissa mittausalueille on käytössä EIC-tunnus. Ohjeen linjaus tarkoittaa, että hubin käyttöönoton yhteydessä myös Bassen mittausalueen tunnukset muuttuvat. Tätä on tarkennettava ohjeeseen, myös käyttöönottoajan osalta. Tekstissä puhutaan ristiin käyttöpaikoista ja mittauspisteestä. Olisi selkeämpää, että puhutaan vain käyttöpaikoista. Mittauspiste viittaa mittarin fyysisen paikkaan, esim. kerrostalojen kohdalla mittauskeskukseen. Marjut kertoi, että on esitetty, että hubin käyttöönoton jälkeenkin pitäisi olla julkisesti saatavilla mappaustaulukko, josta voisi hakea uuden tunnuksen vanhan perusteella ja päinvastoin. Myöhemmin mietitään, mikä on oikea paikka taulukolle. Kehitysryhmä kannatti ehdotusta. Kommentoitiin, että ohjeeseen voisi lisätä maininnan, että myös poistuneille käyttöpaikoille saattaa olla tarve hankkia uusi GS1-tunnus, jos näitä on tarve käsitellä hubissa (esim. historiatietojen toimitus, tasekorjaus). Suomessa on tunnuksien suhteen pohdittu mallia, jossa FG:llä ei ole roolia tunnuksien myöntämisessä, vaan kukin yhtiö hankkii itsenäisesti GS1 Finlandilta tunnukset. Pohdittiin, voiko vanhan numeron upottaa uuteen tunnukseen vai rajaako numeroavaruus jotenkin tätä mahdollisuutta. Marjut täsmensi, että GSRN-tunnuksen 8 palveluviitenumeroa ovat vapaasti käytettävissä, joten niiden puitteissa voi vapaasti valita ja halutessaan käyttää vanhaa käyttöpaikkatunnusta. Pohdittiin kehitysryhmän vastuulla olevan asiakasrajapintaohjeistuksen sisältöä. Pääperiaate on, että kaikessa asiakkaan suuntaan tapahtuvassa viestinnässä on käytössä vain uusi tunnus. Esimerkkejä (ei tyhjentävä lista): laskut, sopimukset ja sopimusvahvistukset, kulutusraportointi, online-palvelut, tarjoukset, katkaisuvaroitukset, asiakaskirjeet, perintäkirjeet, maksumuistutukset, lukukortit, häiriöviestintä, yhtiön palvelut asiakkaille Käyttöönotto edellyttää asiakasviestintää. Ajatuksia ohjeen sisällöksi tältä osin: kullekin asiakkaalle tieto muutoksesta vähintään laskun mukana hyvissä ajoin lisäksi yleistä viestintää sekä yhtiöiden että FG ja EV ja ET tasolta 4(7)

5(7) perusteet prosessien laadun parantamiseksi yhdenmukainen globaalistin yksilöivä tunnus, helpottaa myös myyjänvaihtoa, tehostaa prosesseja ja parantaa laatua korostetaan, ettei isoa merkitystä asiakkaalle mahdollisesti mallilauseita (toivotaan yhtiöiden viestintähenkilöiltä) Muutoshetki asiakaskommunikaatiossa on hubin käyttöönotto. Sihteeri tekee ensimmäisen version kommentoitavaksi ja täydennettäväksi. Tässä vaiheessa ei nähdä mahdolliseksi ohjeistaa yhtiöiden sisäistä käyttöönottoa yhtiöiden moninaisten lähtökohtien vuoksi. 9. EDI-päivien valmistelun aloittaminen Hahmoteltiin EDI-päivien ohjelmaa ja ryhmätöiden aiheita. Päätettiin tehdä avaukseen historiakatsaus mm. ohjelmat ja pääteemat, osallistujamäärät, kuvia pitopaikoista, jne. Jari kokoaa esityksen. Riina toimittaa ET:llä ja Adatolla olevaa aineistoa, myös muiden pyydettiin lähettämään valokuvia ja muuta aineistoa, jos löytyy. Ideointiin palkintoa nimikilpailun voittajalle. Riina keskustelee asiasta Adaton kanssa. Myös Pia ja Matti lupasivat osallistua omalta osaltaan. Sovittiin, että sihteeri viimeistelee ohjelman ja luonnostelee kirjeen järjestelmätoimittajalle. Kirje lähetetään sähköpostitse kommentoitavaksi kehitysryhmälle. Palataan asiaan seuraavassa kokouksessa. 10. Saadut kysymykset 10.1 Kaksi myyjää -tilanne, sanomat eivät ehdi ajoissa Kehitysryhmältä oli kysytty, onko alla olevaan tilanteeseen selkeää toimintaohjetta: Myyjä 1 lähettää 2.11.2016 Z03/1-sanoman aloituspäivällä 17.11.2016, Z05/1 lähtee nykyiselle myyjälle samana päivänä Verkko saa nykyiseltä myyjältä Z08/1-sanoman 3.11.2016 ja lähettää Z04/1 sanoman uudelle myyjälle, 17.11.2016 myyjänvaihto OK Myyjä 2 lähettää 7.11.2016 Z03/1-sanoman aloituspäivällä 22.11.2016, verkko vastaa 8.11.2016, että kohteelle ilmoittautunut toinenkin myyjä ja pyytää selvittämään, kenelle asiakas haluaa Myyjä 2 selvittää asian ja saa asiakkaalta tiedon, että tämä on perunut sopimuksen myyjältä 1 ja vastaa verkolle samana päivänä (8.11.), että asiakas haluaa heille Myyjä 1 lähettää Z03/C-sanoman vasta 11.11.2016 (illalla, normaalin työajan jälkeen), jolloin se on käsiteltävissä verkolla maanantaina 14.11.2016, joten verkon Z05/1 ei enää ehdi aikarajoissa nykyiselle myyjälle Voiko verkko ilmoittaa nykyiselle myyjälle sähköpostilla 2 myyjää tilanteesta ja pyytää nykyistä myyjää käsittelemään myöhässä tuleva Z05/1-sanoma ja pitääkö nykyisen myyjän se hyväksyä? Vai pitäisikö verkon pyytää myyjältä 2 uusi sanoma aikarajojen puitteissa, jotta sanoma menee aikarajoissa myös nykyiselle myyjälle? Käytiin pitkä keskustelu ja pohdittiin vaihtoehtoja. Todettiin, että nykyiset järjestelmät toimivat eri tavalla. Osa toimijoista hoitavat nämä tilanteet sähköpostilla, eli ilmoittavat sähköpostitse myyjälle 1, että uusi myyjä on ilmoittautunut. Tällöin myyjä 2:n sanomaketju pysähtyy ja myyjän 1 vastaus välitetään sähköpostitse myyjälle 2. Tämän jälkeen sähköpostitse sovitaan aikaisemmasta aloituksesta, eikä nykyiselle myyjälle enää lähetetä mitään sanomia (ei peruutussanomaa tai uutta Z05-sanomaa). Osalla toimijoista järjestelmä toimii niin, että tilanteessa myyjän 2 Z03-sanoman vastaanottamisen jälkeen lähtee myyjälle 1 Z05-sanoma, jonka vastaus välitetään myyjälle 2. Tällöin myyjän 1 mahdollinen peruutussanoma jäisi virheeseen. Kehitysryhmä totesi, että kyseessä on poikkeustilanne, johon ei voida järjestelmien erilaisen toiminnan johdosta antaa vain yhtä toimintamallia. Molemmat edellä kuvatut mallit ovat mahdollisia.

6(7) Yleisenä toimintaperiaatteena on kuitenkin, että mikäli sanomia ei voida lähettää enää aikarajojen puitteissa, niin tällöin asiat tulee hoitaa sähköpostitse, jolloin toivotaan osapuolilta joustavuutta asiakkaan tahdon noudattamiseksi. Eli esimerkin tapauksessa, jos peruutussanoma ehtii lähteä kohteen nykyiselle myyjälle, niin sanomitse ei hoitaa alkavaksi myyjän 2 kanssa sovitusti, vaan toimituksen aloitus pitää hoitaa joko sähköpostilla alkavaksi alkuperäisellä päivämäärällä tai sanomitse uudella päivämäärällä. 10.2 Osapuolitunnuksen muuttumisen ilmoittamiskäytännöt 11. Muut asiat Kehitysryhmältä oli kysytty voiko osapuoli ilmoittaa osapuolitunnuksen muuttumisesta vain ediel.fi-portaalin uutisvirran kautta ilman kunnollista ennakkoilmoitus aikaa. Todettiin, että asiaa on käsitelty FG:n ohjeessa Tiedonvaihdon osapuolitunnuksen muuttaminen, jossa sanotaan: Sähkömarkkina osapuolen tulee myös ilmoittaa muutoksesta muille sähkömarkkinatoimijoille viimeistään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Todettiin lisäksi, ettei ilmoitus pelkästään ediel.fi-portaalissa ole riittävä tapa, vaan siitä tulee ilmoittaa kaikille osapuolille sähköpostitse. Sovittiin, että Fingrid päivittää ohjetta tältä osin. Kehitysryhmältä pyydettiin näkemystä seuraavaan tilanteeseen: Kyseessä on tuntimitattu kohde, joka on verkolla asiakkaan pyynnöstä arviolaskutuksessa, mistä on myyjälle ilmoitettu myyjänvaihdon vahvistaneessa Z04- sanomassa. Myyjällä on tehty päätös, että sopimukset voidaan siirtää arviolaskutukseen vain asiakkaan pyynnöstä. Tässä esimerkissä asiakas oli saanut kerralla myyjältä koko vuoden 2016 laskun, n. 900 euroa, Z11/5- sanoman mukaisesti. Asiakkaalle oli myyjän asiakaspalvelusta kerrottu, että tämä oli johtunut siitä, ettei verkkoyhtiöltä ole saatu kulutustietoja ja asiakas soitti verkkoyhtiölle. Kohteen kuormitusmalli on 9 ja MSCONS- sanomat menneet normaalisti, mutta vain yksi Z11/5- sanoma ajalta 1.1.-31.12.2016. Kysyjä kysyy, voiko myyjä tehdä yksipuolisesti päätöksen, että sopimusta ei siirretä arviolaskutukseen verkkoyhtiön ilmoituksen perusteella? Myyjä toteaa, että odottaa tämän käyttöpaikan siirtämistä tuntisarjan mukaiseen laskutukseen. Verkkoyhtiönä meidän täytyy kuitenkin kunnioittaa asiakkaan valitsemaa laskutusperustetta emmekä voi vain siirtää asiakasta toiseen laskutusperusteeseen. Kehitysryhmä vastasi, että myyjän ja verkon laskutusperusteet voivat poiketa toisistaan. Myyjä voi halutessaan päättää olla siirtymättä arviolaskutukseen ja vastaavasti myyjä ei voi edellyttää verkkoa siirtymään pois arviolaskutuksesta, jos asiakas on pyytänyt verkolta arviolaskutusta. Z04-sanoman tiedot (esimerkiksi laskutusperuste tai aikavyöhykejaon tunnus) ovat myyjälle tiedoksi verkkosopimuksen tilanteesta, jotta myyjä voi halutessaan reagoida asiakkaan suuntaan parhaaksi katsomallaan tavalla myyntisopimuksen osalta. Menettelyohjeen mukaan käyttöpaikkakohtainen tuntitietojen välitys (MSCONS) on ensisijainen menettelytapa tuntimitattujen kohteiden mittaustietojen välittämiseksi. Lisäksi toimialalla on sovittu, että näistä enintään 3x63A:n kohteista välitetään myyjille käyttöpaikkakohtaisten tuntitietojen lisäksi verkon laskutuksen mukaiset mitatut käyttötiedot PRODAT-sanomalla (Z11[5]), kuten kuormituskäyräkohteiden osalta on ohjeistettu. Kuormituskäyräkohteiden energianmittaustiedot ilmoitetaan Z11-sanomalla. Z11[5]- sanomalla jakeluverkonhaltija ilmoittaa laskutuksen tai vuosikäyttöarvion muutoksen perusteena olevat mittaustiedot. Tämän sanoman mittaustietoihin jakeluverkonhaltija perustaa oman asiakastasauksensa tai todettuun kulutukseen perustuvan laskutuksensa. Z11[6]-sanomalla jakeluverkonhaltija ilmoittaa nykyiselle myyjälle kuukausittain (tai muu väli) toteutetun luennan ns. välilukemat. Tällä sanomalla välitetään mm. niiden etäluettavien kuormituskäyrämenettelyn piirissä olevien asiakkaiden välilukemat tai -

käytöt, joiden laskutus hoidetaan tiheämmästä luennasta huolimatta harvemmin kuin kuukausittain esim. 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Ohje muistuttaa tässäkin kohtaa, että enintään 3x63 A:n tuntimitatuista käyttöpaikoista Z11-sanomilla välitetään verkon laskutuksessaan käyttämät mittaustiedot. Jos verkonhaltija on sopinut asiakkaansa kanssa muusta kuin todettuun kulutukseen perustuvasta laskutuksesta (esim. tasaerälaskutuksesta), niin verkonhaltija välittää myyjälle todelliset mittaustiedot Z11[6]-sanomalla. Esimerkin tapauksessa verkko ei ollut lähettänyt yhtään Z11[6]-sanomaa, koska näitä todellisia mittaustietoja ei ollut luettu arviolaskujen lähetyshetkiltä. Kehitysryhmä totesi, että nykyään nämä arviolaskutuksessa olevat tuntimitatut kohteet ovat poikkeustapauksia. Myyjän pitäisikin tarkistaa aina sopimuksen alkaessa omat laskutuskäytäntönsä näissä poikkeustilanteissa. Myyjä voi joko soveltaa myös arviolaskutusta ja kysyä verkolta sähköpostitse verkon laskutusrytmiä tai laskuttaa tuntiaikasarjasta mitatun perusteella. 12. Seuraava kokous Sovittiin, että seuraava kokous pidetään tiistaina 28.3.2017 klo 9-14. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. 13. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin 14.00. 7(7)