Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot

Samankaltaiset tiedostot
Ohjelmien lisensoinnista

Avoimet lisenssit. Katsaus Creative Commons -lisensointiin. Työelämäpedagogiikan webinaari

Innovointiprosessi. Lili Aunimo Lili Aunimo

DESCA-sopimuksen ohjelmistomoduuli ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Avoin lähdekoodi Mikko Välimäki

Openbirds,opensource ja simujen

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi

Moodle2. Syyskuu Minna Helynen

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen

AVOIN KOODI YRITTÄJYYDEN LÄHTÖKOHTANA

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro

OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA. TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen

Euroopan unionin yleinen lisenssi v.1.1

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

DATAN AVAAJAN PIKAOPAS

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN

"Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle

DATAN AVAAJAN PIKAOPAS


Lisenssit ja Open Source; Tekninen suoja: DRM. Olli Pitkänen

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU)

TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Kuvien käyttö opetuksessa

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

YKS, KAKS, HYPPY! -KILPAILUN SÄÄNNÖT

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

AVOIMEN LÄHDEKOODIN LISENSSIEHDOT YRITYSKÄYTÖSSÄ ANALYYSIKOKOELMA /

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Open Source -ohjelmien perusteet

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Avoimen lähdekoodin lisenssit kaupallisessa liiketoiminnassa. Matti Saastamoinen

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Näin julkaiset dataa. Kuntien avoin data - miten liikkeelle Hami Kekkonen

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

KOKOELMIEN AVAAMINEN VERKOSSA

Avoimen lähdekoodin hallittu kaupallinen uudelleenkäyttö

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa. Anne Kauhanen-Simanainen

LOPPUKÄYTTÄJÄN LISENSSISOPIMUS

Sosiaaliset mediat ja tietosuoja. Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu

Avoimen lähdekoodin lisensointi. Mikko Välimäki

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin

Tietoturva. opettaja Pasi Ranne Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pasi Ranne sivu 1

labs.kirjastot.fi Antti Pakarinen Timo Tuominen

Kvalitatiivisen datan avaaminen. Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält Metodifestivaalit

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta

Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT

Mitä on tekijänoikeus?

Sisällönkuvaukset Projektinhallinta 3 op. Sisältö. 2. Palvelinalustat 3 op

Safari-selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta

IPR ja DRM. Eetu Luoma Dr.Elma projekti TKTL, Jyväskylän yliopisto

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2013:1

5/8/2016 The Copyright Law 1

STT:n toimitus- ja käyttöehdot Lehtikuva-kuville*

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä

IPR ja DRM. Määritelmät

Luento 5: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Mainoselokuvakilpailu Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke

Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt lausuntopyynnön ja esittää lausuntonaan seuraavan.

European Union Public Licence. v.1.1. Ohjeita käyttäjille ja kehittäjille

Aineistot Lite -palvelun käyttöehdot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Axel Voss PPE-ryhmän puolesta

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola

Sosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa. Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke

Avointen aineistojen julkaisualusta AVAA

Avoin data ja Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri

Mediataidot Anna Berg

Päivitetty TIETOVERKON JA TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

4. Kenelle tekijänoikeus. 2. Mitä tekijänoikeus suojaa? 1. Mitä on tekijänoikeus? 3. Miten tekijänoikeus syntyy?

Avoimen lähdekoodin järjestelmien hyödyntäminen yhdistyskäytössä

Tietotekniikan kasvun ongelmat?

VAPAAMMISTA KIRJALLISTEN JA TAITEELLISTEN TEOSTEN LISENSSIEHDOISTA. (Über Freien Licensvertrage für Scriftliche und Kunstliche Werk)

DAISY. Esteetöntä julkaisua

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Transkriptio:

Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot Ohjelmistoliiketoiminta-seminaari Jyväskylä, 11.4.2007 Matti Saastamoinen Suomen open source -keskus COSS

COSS - Centre for Open Source Solutions Kansallinen open source -ekosysteemin kehittämisorganisaatio. Open source -ratkaisujen promotoiminen. Jäsenyrityksille palveluita ja hankkeita. Open source -t&k-toiminnan aktivointi. Kansainvälinen kontaktipiste suomalaiseen OS-kenttään. Kehittäjä- ja käyttäjäyhteisöjen välisen yhteistoiminnan lisääminen.

Yksinoikeusohjelma Ohjelman saajalla ei ole täyttä vapautta: käyttää ohjelmaa; kopioida ohjelmaa; levittää ohjelmaa; muokata ohjelmaa; saada ohjelman lähdekoodia haltuunsa.

Avoimen lähdekoodin ohjelma Ohjelman saajalla on vapaus: käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa; kopioida ja levittää ohjelmaa; luoda ohjelman muunnelmia ja levittää niitä; saada ohjelman lähdekoodi ja hyödyntää sitä; yhdistää ohjelma toisten ohjelmien kanssa. www.opensource.org

Tietokoneohjelman tekijänoikeus Tietokoneohjelmia suojataan Suomen tekijänoikeuslaissa kirjallisina teoksina. Vain välttämättömät kopiot sallittu. Käänteismallinnus (reverse engineering) on sallittu vain, jos se on välttämätöntä ohjelman saamiseksi toimimaan muiden ohjelmien kanssa. Tekijänoikeuden haltija antaa lisenssisopimuksella ohjelmaan rajoitetun käyttöoikeuden, mutta ei luovu tekijänoikeudesta ohjelmaan.

Avoimen lähdekoodin lisenssit Laajentavat käyttäjän oikeuksia teokseen. Lähtökohtana turvata käyttäjälle tietyt perusoikeudet, ei rajoittaa niitä. Vapaa käyttö-, kopiointi-, muuntelu- ja levitysoikeus. Kymmeniä eri lisenssejä. Vain harva lisenssi on yleisessä käytössä. Lisenssiehdot kerran opittuaan tietää, kuinka menetellä ko. lisenssillä lisensoitujen ohjelmien kanssa. Ei erikseen räätälöityjä sopimuksia jokaiselle ohjelmalle.

Lisenssien yleisyys SourceForge.net 12/2005

Lisenssikategoriat Sallivat lisenssit (Apache, BSD, MIT,...) Eivät aseta mitään tai ainoastaan erittäin lieviä velvoitteita käyttäjälle (nk. lupalaput). Pysyvät lisenssit (MPL, LGPL,...) Velvollisuus jakaa lähdekoodi ohjelman mukana (vastavuoroisuusehto). Lisenssi pysyy myös ohjelman muunnelmissa. Tarttuvat lisenssit (GPL, AGPL,...) Velvollisuus jakaa lähdekoodi ohjelman mukana (vastavuoroisuusehto). Lisenssi pysyy ohjelman muunnelmissa ja myös tarttuu ohjelmien yhdistelmiin (tarttuvuusehto).

LGPL:n vastavuoroisuusehto Kun ohjelmaa muokataan, niin: 2. c) Teos on lisensoitava kokonaisuudessaan ilman maksua kaikille kolmansille osapuolille tämän Lisenssin ehtojen mukaisesti.

GPL:n tarttuvuusehto Kun ohjelmaa muokataan tai se yhdistetään toisiin ohjelmiin, niin: 2. b) Jokainen teos, jonka Lisenssin haltija julkaisee tai levittää edelleen, ja joka kokonaan tai osittain perustuu tai sisältää osia Ohjelmasta, on lisensoitava kokonaisuudessaan ilman maksua kaikille kolmansille osapuolille tämän Lisenssin ehtojen mukaisesti.

Avoin lähdekoodi yrityskäytössä Juridisesti merkitystä on ohjelman lisenssillä ja käyttötavalla. Salliva lisenssi antaa lähes täydet vapaudet hyödyntää koodia omissa tuotteissa ilman velvoitteita. Pysyvä lisenssi sallii yhdistämisen omiin ohjelmiin ilman, että omaa koodia pitää julkaista. Tarttuva lisenssi estää yksinoikeusohjelman tekemisen, mutta tarjoaa muita bisnesmahdollisuuksia. Onko käyttö sisäistä vai liitetäänkö avointa lähdekoodia tuotteisiin ja palveluihin?

Käyttö sisäisesti Sisäistä käyttöä on mm. käyttö työpöydillä, verkkopalvelimissa, tuotannossa,... Avoimen lähdekoodin lisenssit sallivat yleisesti ohjelmistojen sisäisen käytön ilman velvoitteita. Jos koodia pääsee levitettävään lopputuotteeseen, niin käyttö ei ole enää sisäistä.

Käyttö tuotteissa Käytettäessä avointa lähdekoodia tuotteissa ja palveluissa on otettava lisenssiehdot tarkasti huomioon erityisesti toteutettaessa yksinoikeusohjelmia. Ohjelman levitys voi laukaista lisävelvoitteita. Lähdekoodin julkaisu. Tuotteen lisensointi avoimen lähdekoodin lisenssillä.

Verkkokäyttö ja sovellusvuokraus Verkon yli tapahtuva avoimen lähdekoodin ohjelman käyttö ei ole levitystä, vaan se tulkitaan sisäiseksi käytöksi. Myös sovellusvuokraus katsottaisiin todennäköisesti sisäiseksi käytöksi. Jos avoimen lähdekoodin ohjelman laittaa käytettäväksi verkkoon, eikä ohjelmaa fyysisesti toimiteta asiakkaalle, niin levitystä koskevat ehdot eivät laukea. Esimerkiksi Google ja Amazon hyödyntävät verkkopalveluissaan GPL-lisensoituja ohjelmia, mutta eivät ole julkaisseet lähdekoodeja. Tulkintatilanteita voi tulla esim. AJAXsovelluksissa, joissa koodia lähetetään suoritettavaksi asiakaspäähän.

Esimerkki yrityksen sisäisistä käyttösäännöistä Avointa lähdekoodia ei saa ottaa käyttöön ilman lupaa; käytön suunnittelusta on aina raportoitava. Ennen käyttöönottoa on tutkittava ohjelman lisenssiehdot ottaen huomioon ohjelman aiottu käyttötarkoitus (loppukäyttö, tuotekehitys). Osa lisensseistä voidaan luokitella valmiiksi hyväksytyiksi (yliopistolisenssit), osa taas vaatii aina tapauskohtaisen tarkemman selvityksen (vastavuoroiset lisenssit). Käyttöön otetuista ohjelmista on pidettävä kootusti kirjaa, josta selviää ainakin ohjelman nimi, oikeuksien omistaja, käyttöönottoajankohta, lisenssi ja käyttötarkoitus. Lähde: Mikko Välimäki, Oikeudet tietokoneohjelmistoihin ja niiden lisensointi

Creative Commons Sisältölisenssejä esim. musiikin, elokuvien, kirjojen, kuvien, www-sivujen ja dokumenttien lisensointiin. Lisenssiehtojen buffet-pöytä: kokoa mieleisesi lisenssi. Lisenssivaihtoehtoja yli 10 kpl, joista kaikki suomennettu ja sovitettu Suomen lainsäädäntöön. Creative Commons lisensseillä luovut osasta tekijänoikeuksiasi ja annat haluamasi vapaudet teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle käyttää teostasi. (creativecommons.fi)

Creative Commons Nimi mainittava Ei kaupalliseen käyttöön Ei jälkiperäisiä Sama lisenssi

Yhteenveto Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen ei ongelma yrityskäytössäkään. Säilytä lisenssiehdot, vastuuvapauslauseke ja tekijänoikeustiedot levittäessäsi ohjelmaa. Niin kauan kuin ohjelman lähde- tai binäärikoodia ei anneta kolmannen haltuun on kyse sisäisestä käytöstä. Ohjelmien tarjoaminen verkon yli ei yleensä ole ohjelman levitystä. Yrityksessä kannattaa luoda strategia ja kirjata säännöt ja ohjeet avoimen lähdekoodin käytöstä.

Kiitos! Matti Saastamoinen Suomen open source -keskus COSS matti.saastamoinen@coss.fi www.coss.fi