teemaa Kivivaara-Peuravaaran voimaloiden napakorkeus on 144 metriä. Yhden voimalan pystytykseen kuluu neljä päivää.

Samankaltaiset tiedostot
Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

21 kuukautta aikaa hakeutua syöttötariffijärjestelmään

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017

TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI

Yritysesittely ja hankkeet / Harri Ruopsa. Luottamuksellinen

Ajankohtaista tuotantotukitodentamisessa. Todentajien infopäivä Maiju Seppälä

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä Katja Hynynen

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Sain kiintiöpäätöksen, mitä nyt? Energiavirasto

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari Johtava asiantuntija Maiju Seppälä

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS II KY

JOUKHAISSELÄN JA TUORE KULVAKKOSELÄN TUULIPUISTOHANKKEEN TEKNINEN KUVAUS

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

LIITE 1

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

Kilpailuun perustuva tukijärjestelmä. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta Parviainen

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, Toimialapäällikkö Markku Alm

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta

TAALERI TUULITEHDAS II TUOTANTOLUVUT NOUSUSUUNNASSA

Hakeutuminen syöttötariffijärjestelmään ja asiointi SATU-järjestelmässä. Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä 28.8.

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari , Oulu

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Uusiutuvan energian kilpailuun perustuva tukijärjestelmä

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta

Tuulivoima ja maanomistaja

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori,

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

DEE Aurinkosähkön perusteet

Tuulivoimaa sisämaasta

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu

RAKENNUSTYÖT VAUHDISSA

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Tutkakompensaatio taklaa yhden rakentamisesteen

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu ja Raahe Esa Holttinen

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso

TuuliWatin tuulivoimastrategia

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

Hallakangas tuulivoimahanke, Kyyjärvi

Siikainen Jäneskeidas Jari Suominen

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

Tuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj

Ohje tuulivoiman kiintiöilmoituksen jättämiseen

Kuuleminen: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila

Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Transkriptio:

teemaa Kivivaara-Peuravaaran voimaloiden napakorkeus on 144 metriä. Yhden voimalan pystytykseen kuluu neljä päivää. Dokumentti on tulostettu Loiste Sähköverkko Oy lisenssillä 5.4.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. Sähköinfo Oy 38-43_teemaa_tuulivoima_katri.indd 38 20.3.2017 12:13:56

Olli Takalammi tarkastelee pystytysvaihetta. Taustalla napa ja naselli. Kivivaara-Peuravaaran tuulipuistossa on kaksi sähköasemaa. Tuulivoimahankkeet odottavat Suomessa myötätuulta KATRI PURANEN, teksti ARI KORKALA, kuvat Suomussalmen ja Hyrynsalmen rajalle nousee parhaillaan Kainuun ensimmäinen tuulipuisto. Uusien tuulivoimahankkeiden tulevaisuus näyttää sen sijaan epävarmalta. Hallitus haluaa vääntää nykymuotoiset tukihanat kiinni, eikä sähkön halpa hinta houkuttele investoimaan. K ivivaara-peuravaaran tuulipuistoinvestoinnin arvo on noin 180 miljoonaa euroa. Vuodessa tuotetaan sähköä noin 330 gigawattituntia. Kannattavuus perustuu yhteiskunnan uusiutuville energiamuodoille maksamaan tukeen. Kolmenkymmenen euron kiep- peillä megawattitunnilta kiemurteleva markkinahinta ei sellaisenaan investointeja houkuttele. Syöttötariffi takaa sähkön tuottajalle 83,50 euroa megawattitunnilta 12 vuoden ajan. Sen jälkeen tuotto tulee pörssihinnan mukaan, kertoo Loiste ener- gian toimitusjohtaja Markku Ryymin. Tuulivoimaa tuotetaan nyt sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti tuulisella paikalla. Suomen hallitus ajaa nykyisen syöttötariffijärjestelmän purkamista ja siirtymistä markkinaehtoiseen sähköntuotantoon. Sähköala 4 2017 39 Dokumentti on tulostettu Loiste Sähköverkko Oy lisenssillä 5.4.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. Sähköinfo Oy 38-43_teemaa_tuulivoima_katri.indd 39 20.3.2017 12:13:57

teemaa Yksi voimala rakentuu kuudesta tornilohkosta. Valittu voimalatyyppi sopii Suomen kevyisiin tuulioloihin ja hyisiin talviin, projektipäällikkö Olli Takalammi Nordex Energy GmbH:lta kertoo. 40 Sähköala 4 2017

Sähköasentaja Nikolai Dinesen (Global Wind Service) tekee lämpötilamittaukseen liittyviä asennustöitä voimalan muuntajalla. Jos muuntajan lämpötila nousee liikaa, sähkökojeistolle kulkee käsky katkaista virta. Syöttötariffijärjestelmästä kiintiöpäätöksen saaneiden tuulivoimahankkeiden täytyy jättää hakemuksensa 1. marraskuuta 2017 mennessä. Hallitus näet linjasi uudessa energiaja ilmastostrategiassa, että uusiutuvaa energiaa tuetaan 2018 2020 korkeintaan kahden terawattitunnin edestä. Se tarkoittaa 600 800 megawatin kapasiteettia ja tuki tullaan kilpailuttamaan ainakin periaatteellisen teknologianeutraalisti, kertoo Energiaviraston uusiutuva energia -ryhmän johtaja Pekka Ripatti. Strategia muuttuu lihaksi kuitenkin vasta lainsäädännön myötä. Hallituksen esitys taas valmistellaan vasta, kun selvitys tuulivoiman terveysvaikutuksista valmistuu. Terveysselvityksen ensimmäisen osan pitäisi valmistua toukokuussa. Säätövoimaa oltava tarpeeksi Sykäyksittäin sähköä tuottava tuulivoima on niin kutsuttua vaihtelevaa sähköntuotantoa. Sen ali- tai ylitarjonta voi aiheuttaa ongelmia, mikäli säätövoima ei riitä. Tämä voi olla tilanne, jos muita toiminnassa olevia voimalaitoksia suljetaan kannattamattomina. Toisaalta säätövoimaa voitaisiin joutua ylläpitämään yhteiskunnan tuella. Mielestäni vaihteleva sähköntuotanto pitää mitoittaa energiajärjestelmään siten, että se ei aiheuta häiriöitä toimitusvarmuudelle. Sähköjärjestelmämme kestää tekeillä olevan 2500 megawatin tehon ja vielä mahdollisesti tulevat 600 800 megawattiakin. Sen jälkeen pitää miettiä, kehittyykö sähkön varastointi tai saadaanko lisää siirtoyhteyksiä. Siirtoyhteyksiä Ruotsin ja Suomen välillä on kaksi ja kolmatta valmistellaan. Onko lopulta väliä sillä, missä sähkö tuotetaan? Ripatti kysyy. Tariffit täyttyvät Nykyiseen syöttötariffijärjestelmään voi hakea, jos on ensin saanut päätöksen kiintiöön hyväksymisestä. Kiintiötä taas haetaan voimassa olevan verkkoliityntäluvan ja rakennusluvan kanssa. Kivivaara-Peuravaaran ensimmäinen vaihe on jo mukana syöttötariffissa ja kahdelle vaiheelle on kiintiö. Tällä hetkellä syöttötariffijärjestelmään on hyväksytty tuulivoimaloita kaikkiaan reilun 1800 megavolttiampeerin edestä eli reilu 70 prosenttia koko kiintiöstä. Kiintiöpäätös on olemassa noin kuudellesadalle megavolttiampeerille ja lisäksi Suomen Hyötytuuli Oy:n merituulivoiman demohankkeeseen on varattu 49 megavolttiampeeria. Mikäli myönnetyt kiintiöt jäävät täyttymättä, niitä ei voi siirtää muille hankkeille. Näillä näkymin 2500 MVA:n kiintiöstä jää käyttämättä noin 200 MVA. Hidastuksia tuovat erilaiset valitusprosessit pöllöistä naapurisopuun ja melusta kaavoitukseen, Ripatti avaa. Kivivaara-Peuravaarassa alkuperäistä suunnitelmaa pienensi sääksen pesimäalue. Toistaiseksi Suomessa kulutetaan sähköä enemmän kuin tuotetaan, siitäkin huolimatta, että teollisuuden rakennemuutos ja energiatehokkuuden kasvu ovat vähentäneet sähkönkulutusta. Suomalaisten vuosittain käyttämästä 85 terawattitunnista noin 15 prosenttia on tuontisähköä. Jos Olkiluoto joskus saadaan käyntiin, Suomessa ollaan sähkön suhteen omavaraisia. Kun siihen päälle saadaan meneillään olevat tuulivoimahankkeet, sähköä voi riittää vientiinkin, Pekka Ripatti toteaa. Sähköala 4 2017 41

teemaa Rivakalla tahdilla tuulivoimala käyntiin Olli Takalammi katselee Kainuun korpikuusten yli ja myhäilee. Tuulivoimalavalmistaja Nordex Energy GmbH:n projektipäällikkö näkee ensimmäistä kertaa, kun Kivivaara-Peuravaaran tuulipuiston myllyt pyörivät. Turbiinien pystytys aloitettiin heinäkuussa 2016. Tuulipuisto rakennetaan kolmessa vaiheessa noin kolmentuhannen hehtaarin alueelle. Yhteensä puistoon pystytetään kolmekymmentä kolmen megawatin voimalaa. Niistä 13 kytkettiin verkkoon viime vuonna ja loput tämän vuoden aikana. Metsähallitus polkaisi tuulivoimainfraa edistävän aluehankkeen käyntiin Kainuussa, sillä se pyrkii lisäämään valtion maiden tuottavuutta. Tuulimittauksia on tehty alueella vuodesta 2011 lähtien. Hanke toi yhteen kainuulaisen Loiste Energia Oy:n sekä Taaleri Oy:n Tuulitehdas II ja III -pääomarahastot, ja yritykset voittivat tarjouskilpailun Suomussalmen ja Hyrynsalmen rajamailla olevien alueiden vuokraamisesta. NCC toimii hankkeessa projektinjohtourakoitsijana ja päätoteuttajana. Nordex alihankkijoineen hoitaa voimaloiden toimittamisen, pystytyksen, käyttöönoton ja kunnossapidon seuraavat 15 vuotta. Muusta infrastruktuurista vastaa NCC. Parhaimmillaan rakennustöissä on paiskinut satakunta työntekijää työvuoron aikana. Tiestö, nostokentät, voimaloiden perustukset sekä sähkö- ja dataverkot. Uusia teitä alueelle rakennettiin 18 ja vanhoja kunnostettiin 22 kilometriä, vastaava työnjohtaja Timo Markkanen NCC:ltä listaa. Alustavat maarakennustyöt ja tiegeometriamuutokset aloitettiin vuoden 2015 lopulla. 2016 alussa saatiin työluvat ja tukipäätökset puiston ensimmäiselle vaiheelle ja kesällä 2016 päästiin käsiksi 2A-vaiheen teiden ja nostokenttien maarakennukseen. NCC:n sähköpuolen projektipäällikkö Tuomas Mäkilä toteaa, että tuulivoimatyömaan tyypillinen haaste ovat tiukat aikataulut. Kun monivaiheisten lupaprosessien jälkeen viimein päästään tositoimiin, investointien kannalta on olennaista, että jälkeä syntyy nopeasti. Asiat pitää olla hyvin suunniteltu, kun päätös rakentamisesta tulee. Sähköaseman toimitusaika on kahdeksan kuukautta, muuntajan joskus kymmenen. Kun turbiineja aletaan pystyttää, tiestön ja sähköjen pitää olla valmiustilassa. Järjestelmä estää lapojen jäätymisen Olli Takalammi kertoo, että puistoon valittu Delta-sukupolven N131/3000-voimala sopii Suomen kevyisiin tuulioloihin ja hyisiin talviin. Voimaloiden napakorkeus on 144 metriä ja roottorin halkaisija 131 metriä. Voimala käynnistyy, kun tuulen nopeus on 2,5 metriä sekunnissa. Roottori kääntyy 360 astetta tuulen suunnan mukaan. 103 104,5 desibelin voimakkuudella ujeltava turbiini on myös markkinoiden hiljaisimpia, mikä oli erityisesti tilaajan toive. Turbiiniin erikseen tilattu Anti-Icing -järjestelmä estää jään kertymisen lapoihin. Naselliin asennettu jääsensori lähettää dataa turbiinin kontrollerille, joka aktivoi tarvittaessa lapoihin integroidun lämmitysjärjestelmän, Takalammi kuvailee. Tuulivoimalan tulee täyttää verkkovaatimukset kuten teho, taajuus, tehotasapaino ja harmoniset yliaallot. Siksi epätahtigeneraattorin roottorin käämitykset ovat kytkettynä taajuusmuuttajan välityksellä, kun taas staattorin käämitykset ovat kytkettynä suoraan verkkoon turbiinin alakerrassa olevan 660 V/33 kv nostomuuntajan välityksellä. Kaapelityöt optimoidaan kytkemällä voimalat verkkoon 3 4 voimalan ryhmissä. Yhden voimalan sähkökojeistosta löytyy 2 4 kenttää eli yksi sisääntulokenttä yhtä voimalaa kohti. Keskijännitekojeistot ovat kaasueristettyjä GIS-malleja (gas isolated switch gear). Kontaktorit ovat kaasussa, eikä jännite pääse lyömään läpi katkaisijan ollessa auki. Nordex tekee itse pääkomponenttien valmistuksen, asennusvalvonnan, käyttöönoton, työnjohdon työmaalla ja projektinjohdon sekä huollon ja kunnossapidon. Alihankkijoista Nostokonepalvelu hoitaa nosturipalvelut, tanskalainen Global Wind Service turbiinien pystytys- ja asennustyöt, Silvasti tuulivoimalan osien erikoiskuljetukset satamasta työmaalle ja tanskalainen KK Wind Solutions keskijänniteasennukset. Kullakin voimalalla on oma, verkosta riippumaton tietokonejärjestelmänsä. Nimetyt käyttäjät ja asiakkaat voivat tarkkailla ja ohjata myllyjen toimintaa internetin väli-

tyksellä. Tarvittaessa Saksassa sijaitseva valvontakeskus voi ympärivuorokautisesti hälyttää paikallisen huoltokaverin paikalle. Hyrynsalmelle on perustettu oma huoltopiste, jonka voimin pidetään Kainuun voimalat pyörimässä. Se työllistää ensi alkuun kolme henkeä ja lisää ollaan parhaillaan rekrytoimassa, Takalammi mainitsee. Mahdollisimman vähän häviötä NCC toimii pääurakoitsijana sähkö- ja tietoliikenneverkon rakentamisessa sekä vastaa näiden suunnittelusta ja hankinnasta. Alihankkijoina urakassa töitä tekevät muun muassa VEO, ABB, Reka Kaapeli, Lohirannan Maanrakennus, Eltel Networks ja Ampner. Virta kulkee turbiineilta sähköasemalle 33 kv keskijännitetasolla. Jännitetaso on yleistynyt tuulivoimahankkeissa, sillä verrattuna perinteiseen 20 kv jakeluverkkojännitteeseen kaapelien virrat ovat lähes puolet pienempiä vastaavalla kaapelin poikkipinta-alalla. Näin ollen myös kuormitushäviöt pienenevät. Kaapelia tarvitaan vähemmän, kun voidaan kasvattaa rinnan kytkettävien turbiinien määärää. Tuulipuiston sähköverkko rakennetaan teknillis-taloudellisesti parhaalla tavalla pitkä aikajänne huomioiden, Tuomas Mäkilä kertoo. Tuulipuiston sähköasema liittyy 40 MVA päämuuntajalla Carunan uudelle 110 kv kytkinasemalle, josta sähköä haaroitetaan kantaverkkoon. Vastaava työnjohtaja Timo Markkanen NCC:ltä esittelee kartalta Kivivaara-Peuravaaran tuulipuistotyömaan 2A-vaihetta, jonka teiden ja nostokenttien maarakennus alkoi kesällä 2016. Projektipäällikkö Mika Suokas NorthWind Consulting Oy:ltä valvoo tilaajan puolesta voimaloiden pystytystä. Tuulivoimalan tyypillisenä haasteena ovat tiukat aikataulut, kertoo NCC:n projektipäällikkö Tuomas Mäkilä. Dokumentti on tulostettu Loiste Sähköverkko Oy lisenssillä 5.4.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. Sähköinfo Oy 38-43_teemaa_tuulivoima_katri.indd 43 20.3.2017 12:14:02