Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmien yhteinen kokous Aika: 2.5.2017 klo 10.00 Paikka: Rokuanhovi, Jaakonjärventie 43, Utajärvi Osallistujat listan mukaan (liite 1) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jonas Liimatta avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Liimatta kertoi avauspuheessaan tulevasta hallinnon uudistuksesta. ELYt lakkaavat vuoden 2019 alusta ja vesienhoidon tehtävät siirtyvät maakuntaan. Myös edistämistehtävät, kuten luonnonsuojelun edistäminen siirtyy maakunnan vastuulle. Vesilain valvonta siirtyy uudistuksen yhteydessä perustettavaan valtion virastoon. Aluehallintouudistuksen lakiluonnokset ovat lausunnolla kesäkuun puoliväliin saakka. 2. Järjestäytyminen Kokouksen osanottajat esittäytyivät lyhyesti. Jonas Liimatta toimi kokouksen puheenjohtajana lounaaseen saakka ja iltapäivän osuuden ajan puheenjohtajana toimi Kari Pehkonen. Kimmo Virtanen toimi kokouksen sihteerinä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteistyöryhmissä metsähallituksen varajäsenenä toimineen Hannu Tolosen tilalle tulee Ann-Mari Kuparinen. 3. Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset asiat Anne Laine kertoi vesien- ja merenhoidon ajankohtaisista asioista. Aluehallintouudistukseen liittyvät lakipaketit ovat lausunnolla 19.6.2017 saakka. Keväällä avatuilta Rahatpintaan.fi sivustolta löytyy tietoa eri tyyppisten hankkeiden rahoituksesta. Vesimuodostumien määrään ei ole tulossa oleellisia lisäyksiä. Rannikkovedet luokitellaan alustavasti meren tila-arvion yhteydessä. Seuranta tilataan nykyisin ostopalveluna. Syksyllä aloitetaan kuulemisasiakirjojen valmistelu ja siihen liittyen tarkastellaan ihmistoiminnan vaikutuksia vesienhoitoalueella. Kuinka tuleva kalatalousaluejako vaikuttaa kalastusalueiden edustajuuteen? Nykyisellä kokoonpanolla mennään vuoden 2018 loppuun. Toki organisaatiot voivat muuttua tuonakin aikana. Tuleeko uutta seurantatietoa, kun mennään uuteen kuulemiseen? Direktiivissä on määritelty tarkasti kuulemisen ajankohta, joten se pitää hoitaa tässä vaiheessa. Luokittelu tulee tähän nähden myöhässä. Vielä ei ole tietojärjestelmää, johon tietoja voisi tallentaa. SYKE kuitenkin tekee jo rannikkovesien luokittelua, jota voi hyödyntää myös kuulemisessa. 4. Missä mennään - Katsaus toimeenpanon etenemiseen vesienhoitoalueilla Anne Laine kertoi toimenpiteiden edistymisestä Pohjois-Pohjanmaalla. Hän esitteli mm. maa- ja metsätalouden toimenpiteiden toteutusmääriä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Järvikunnostushankkeista suurin on Pyhäjärven lahtien sekä Pyhäjoen yläosan kunnostus. Tätä
pienempiä järvikunnostushankkeita Pohjois-Pohjanmaalla on useita. Myös erilaisia joki- ja purokunnostushankkeita on runsaasti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu aktiivisesti yhteistyössä myös useisiin tutkimus-, selvitys- ja kehityshankkeisiin. Mitä kuuluu tehostettuun vesiensuojeluun? Metsätalouden tehostettu vesiensuojelu toimenpiteeseen luetaan kuuluvaksi pohjapadot, putkipadot, pintavalutusalueet ja kosteikot. Myös valmiit kosteikot, joiden kautta vesiä johdetaan, voidaan lukea kyseiseen toimenpiteeseen kuuluvaksi. Löytyykö kunnostushankkeista lisätietoa? Lisätietoja kannattaa kysyä Jermi Tertsuselta Jari Pesonen esitteli vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa tukevien hankkeiden toteutussuunnitelmaa Kainuussa vuosina 2016-2021. Kainuun ELY-keskuksen toimialueella on 18 hyvää huonommassa tilassa olevaa järveä ja 8 jokea. Esimerkkihankkeena Pesonen esitteli Vuolijoki- Ryynäsjoki kunnostushankkeen, jossa osallistettiin laaja joukko yhteistyötahoja mukaan suunnitteluun. Vuolijoki-Ryynäsjoen kunnostustoimien on määrä alkaa tänä vuonna. Parhaillaan on alkamassa Räätäjärven kunnostuksen suunnittelu Sotkamon Tipasjoen valuma-alueella. Sotkamo Silver suunnittelee yhtenä vaihtoehtona hopeakaivoksen jätevesien johtamista samalle valuma-alueelle. Myös Särkijärvi-Syväjärven kunnostussuunnittelu Kuhmossa on tavoitteena saada alulle tämän vuoden aikana. Kysyttiin mitä Talvivaaran kaivoksen alapuolisille järville aiotaan tehdä? Järviä, kuten Jormasjärvi, ei näy ainoatakaan hyvää huonommassa tilassa olevien listalla. Kritisoitiin lainsäädäntöä, mikä sallii tällaista tapahtuvaksi. Perättiin hyvää puhdistamoa. Talvivaaran alapuolisista vesistöistä hyvää huonommassa tilassa olevien listalla on Kolmisoppi sekä Kivijärvi. Pienempien kunnostustarpeessa olevien vesistöjen osalta on määrätty kunnostusvelvoite. Jormasjärvi on luokiteltu edellisessä pintavesien tila-arviossa hyvään tilaan. Vuolijoki-Ryynäsjoki kunnostuksen osalta kysyttiin eivätkö toiminnanharjoittajat osallistu kunnostuksiin, kun osakaskunta lähtee vastuulliseksi kunnostajaksi? Toimijat ovat mukana, mutta tarvitaan hankevetäjä joka on tässä tapauksessa osakaskunta. Pirkko-Liisa Luhta käsitteli esityksessään aihetta Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Kunnostuksia ohjaa vesienhoitosuunnitelmien osana laaditut toimenpideohjelmat, vesien kunnostusstrategia, pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia sekä kansallinen kalatiestrategia. ELY-keskukset ovat luopuneet kunnostushankkeiden läpiviennistä. Tätä nykyä koitetaan saada vapaaehtoisia kantamaan vastuuta kunnostushankkeissa. Tämä on ristiriitaista aiheuttaja maksaa periaatteen kanssa. Suomessa kunnostushankkeet ovat pääosin pieniä, kun ei tahdo löydy tekijätahoja. Esimerkiksi Ruotsissa on paljon suuria, osin EU-rahoitteisia kunnostushankkeita. Pohjois-Suomessa osakaskuntien aktiivit ovat iäkkäitä eikä tämän kaltainen vastuuttaminen voi kauaa jatkua. Ilman työllisyysrahoitusta Pohjois-Suomessa ei olisi tapahtunut mitään. Esimerkiksi Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen kunnostustarveselvityksessä (2014) on satoja kohteita odottamassa kunnostusta. Tieverkoston vaellusesteitä, lähinnä tierumpuja, on maassamme noin 30 000 kappaletta. Iijoen vesistöalueella on käynnistynyt Esteet pois -hanke 2016-2018, jossa selvitetään teiden vaellusesteitä, haetaan ratkaisuja niiden korjaamiseksi sekä tehdään valtakunnallinen ohje. On arvioitu, että noin puolet Iijoen alueen rummuista muodostaa esteen eliöstön vapaalle kululle. Lopuksi Luhta esitteli myös
aiemmin Iijoen alueella tehtyjä kunnostuksia ja niistä saatuja tuloksia. Lisäksi hän kertoi kuinka Metsätalous Oy on sitoutunut laittamaan vuodessa 100 000 erilaisiin luonnonhoitohankkeisiin, kuten esimerkiksi purokunnostuksiin. Kuinka hyvin huomioidaan vaellusesteet uusissa hankkeissa? Nyt tehdään valtakunnallinen ohjeistus, jolle pyritään saamaan mahdollisimman paljon mediajulkisuutta ja sitä kautta tekemään asiaa tunnetuksi. Lausunnoissa ei varmaan ole huomioitu rumpuasiaa. Pitäisikö huomioida lausunnoissa? ELY-keskukset eivät anna enää aukkolausuntoja. Ongelman laajuus tuli julki Keski-Suomessa tehdyn julkaisun myötä. Jos havaitaan esimerkkitapauksen kaltainen ongelma, niin onko työkaluja jolla siihen voisi puuttua? Vesilain valvonnan näkökulmasta se on ELY-keskuksen Y-vastuualueen tehtävä. 5. Vesistökunnostusverkosto esittäytyy Sanna Vienonen esitteli vesistökunnostusverkoston toimintaa. Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Tavoitteena on koota yhteen vesistökunnostukseen liittyvää osaamista ja edistää uusien kumppanuuksien solmimista sekä tukea paikallisia toimijoita ja verkostoja. Toimintaa rahoittaa ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Toiminnan koordinaatiosta vastaa Suomen ympäristökeskus. Verkosto tiedottaa aktiivisesti ajantasaisesti päivittyvillä verkkosivuilla. Yksi keskeinen tiedonvälityskanava on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje. 6. Vesienhoidon toimeenpanoa ja toteutusta tukevien alatyöryhmien tarve ja toiminta Jaana Rintala esitteli päivän ryhmätyön aiheet. Kokouksen osanottajat oli jaettu etukäteen valmiiksi neljään eri teemoja käsittelevään ryhmään. Jokaisessa ryhmässä oli vetäjä, joka kirjasi keskeiset esille tulleet asiat. Lopuksi muistilehtiönä toimiva paperiarkki laitettiin salin seinälle nähtäville ja osallistujille annettiin mahdollisuus vielä täydentää muistiinpanoja. Ryhmätöistä tehty yhteenveto lähetään kokousmuistion liitteenä. 7. Rahoitusta toimenpiteiden edistämiseen Jenni Jäänheimon ollessa estyneenä Jaana Rintala esitteli Rahat pintaan sivuston (www.rahatpintaan.fi) sisältöä. Sivusto sisältää tietoa kunnostuksen rahoituksesta ja on tarkoitettu työkaluksi kaikille, joilla on suunnitelma vesistön kunnostamiseen ja ylläpitoon. Sivuille on ensimmäistä kertaa koottu perustiedot yli kahdestakymmenestä rahoituslähteestä. Sivujen kautta voi olla yhteydessä ympäristöasioiden asiakaspalveluun, joka antaa lisätietoja ja tarvittaessa ohjaa kysymykset alueellisiin ELY-keskuksiin. Sivusto on jaettu erilaisiin aihepiireihin, joista jokaisessa avautuu ikkuna erilaisiin rahoituslähteisiin. Jokainen rahoituslähde on edelleen linkitetty kyseisen rahoituksen käyttömahdollisuuksiin ja hakuohjeisiin/-ehtoihin. Palautetta mahdollisista puutteista otetaan vastaan. 8. Pohjavesien arvottamiskyselyn tuloksia Koillismaalta Maria Ekholm-Peltonen esitteli tuloksia Koillismaan pohjavesien tilasta tehdystä kyselystä. Kysely suunnattiin asukkaille ja mökkiläisille. Kyselyllä selvitettiin mm. vastaajien maksuhalukkuutta pohjavesien tilan turvaamiseksi ja käsitystä pohjavesien tilasta. Talousveden laadulle annettiin arvosanaksi 9,2. Pohjaveden laadun turvaamista pidettiin tärkeänä. Asukkaiden ja mökkiläisten käsitys pohjavesien tilasta poikkesi vain hieman toisistaan. Ympäristöystävällisten liukkauden torjunta-aineiden
käyttöä pidettiin tärkeänä. Myös pilaantuneiden maa-alueiden kartoittaminen ja kunnostaminen nähtiin tärkeänä tehtävänä. Kyselyssä kuvailtiin maksumalli, jolla pohjavesimuodostumien olosuhteet voitaisiin selvittää niin hyvin kuin mahdollista ja kaikki tarvittavat suojelutoimenpiteet voitaisiin toteuttaa siten, että pohjaveden pilaantumisriski voitaisiin lähestulkoon poistaa. Yhteiskunta osallistuisi kustannuksiin 50 % osuudella ja toiminnanharjoittajat 30 % osuudella. Loput 20 % kustannuksista kerättäisiin säätiöperiaatteella lahjotuksina sekä veroluonteisena pohjavesienhoitomaksuna. Kysyttäessä veroluonteisen maksun maksuhalukuuta kävi ilmi, että maksuhalukkuus vähenee odotetusti maksuosuuden kasvaessa. Kokonaisuudessaan voitiin todeta, että kysely oli kiinnostanut niitä jotka olivat siihen vastanneet. Mikä oli kyselyn mielenkiintoisin anti? Vastaamishalukkuus, ihmisten kiinnostus ja tieto pohjavesien tilasta oli niin hyvä. 9. Muut asiat Muita asioita ei ollut 10. Seuraava kokous Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän seuraava kokous pidetään 20.9.. Kainuun osalta kokouspäivää ei vielä päätetty. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtajan kysyessä kokouksen osanottajilta mielipidettä kokouksen järjestelyistä pidettiin ryhmätöitä hyödyllisenä. Samalla kuitenkin todettiin, että aikaa ryhmätöille pitää olla enemmän jotta työstä saadaan aito hyöty irti. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.10. Tämän jälkeen lähdettiin tutustumaan Suomen syvimpään suppaan, Syvyydenkaivoon. Muistion laati Kimmo Virtanen
LIITE 1. Kokouksen osallistujat: Backman Tarja MTK Bergbacka Risto Vesikolmio Oy Derome Kirsti Luonnonvarakeskus Ekdahl Markku Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto Ekholm-Peltonen Maria Pohjois-PohjanmaanELY-keskus (Y-vastuualue) Eskola Heikki Perämeren eteläinen kalastusalue Halmetoja Eero Siikajoen kalastusalue Heikkinen Sulo Siikajoen kalastusalue Heikkinen Mirja Pohjois-PohjanmaanELY-keskus (Y-vastuualue) Heikura Leevi Suomen metsäkeskus Helkimo Johanna Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (E-vastuualue) Horsma Aaro PVO-Vesivoima Oy Huotari Noora Bioenergia ry Jokela Risto ProAgria Oulu Jäkäläniemi Olavi Kuusamon kalastusalue Kangas Antti Elinkeinoelämän keskusliitto Kangaskokko Juha Pohjois-PohjanmaanELY-keskus (Y-vastuualue) Karppinen Tero Kuhmon kalastusalue Karttunen Piia Oulun Seudun Leader Koistinaho Tapio Ylivieskan kaupunki Korhonen Pekka Kainuun ELY-keskus Laine Anne Pohjois-PohjanmaanELY-keskus (Y-vastuualue) Lehto Arto Pohjois-PohjanmaanELY-keskus (Y-vastuualue) Liimatta Jonas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Y-vastuualue) Lingren Mariko ProAgria Kainuu Liuska Laura Kalajoen vesienhoitoryhmä Luhta Pirkko-Liisa Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Malinen Paula Kajaanin kaupunki Marttila-tornio Pentti Kiiminkijoen kalastusalue Mikkonen Ari Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjokivarren kalastusalue Moilanen Elli Kainuun ELY-keskus Muotka Jukka Fortum Power & Heat Oy Muurimäki Jaakko Hyrynsalmen-Ristijärven kalastusalue Nikula Raisa Kuusamon kaupunki Parkkinen Eeva-Maria Kiiminkijoki ry Partanen Jonna Raahen kaupunki Pehkonen Kari Kainuun ELY-keskus Peltola Harri Puolangan kunta Pesonen Jari Kainuun ELY-keskus Rahkila Riina Pro Agria Oulu, Oulun maa- ja kotitalousnaiset Rimpiläinen Maarit Kainuun Voima Oy Rintala Jaana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ruokanen Irmeli Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Räty Anu Luonnonvarakeskus Salmi Hannu Oulun seudun ympäristötoimi Schroderus Sanna Kainuun liitto Sievänen Anita Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry Sutela Tapio Luonnonvarakeskus Tikka Juha Pyhäjärven kalastusalue Toivonen Janne Kainuun Nuotta ry Westersund Antti Suomussalmen kunta Vienonen Sanna Suomen ympäristökeskus Virtanen Kimmo Kainuun ELY-keskus
Väänänen Väinö Oulujokivarren kalastusalue Ylönen Merja Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry