EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.03.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Subject: Vetoomus 0554/2006 Mieczyslaw Chorazy, Puolan kansalainen, Stowarzyszenie Gliwiczanie dla Gliwic -järjestön puolesta, suunnitellun moottoriliikennetien rakentamisesta Etelä-Puolassa sijaitsevan Gliwicen keskustan läpi 1. Yhteenveto vetoomuksesta Vetoomuksen esittäjä vastustaa Gliwicen kaupungin läpi suunnitellun moottoriliikennetien rakentamista, jonka tarkoitus on vähentää Katowicen ja Gliwicen välillä olevan uuden Drogowa Trasa Średnicowa -moottoritien liikennettä. Hän toteaa, että Gliwicen alue, jonka kautta moottoriliikennetien on tarkoitus kulkea, on tiheään asutettu ja sisältää monia arkkitehtonisesti merkittäviä rakennuksia, jotka vahingoittuisivat merkittävästi kyseisen tien aiheuttamien saasteiden vuoksi. Hän väittää myös, että hanke johtaa pohjaveden tason laskuun, jolloin kaupungin keskuspuisto ja muut Gliwicen viheralueet jäisivät ilman vettä. Vetoomuksen esittäjä katsoo, että kansalliset viranomaiset eivät ole suhtautuneet vakavasti edellä mainitun järjestön ilmaisemiin huolenaiheisiin. Hän viittaa Århusin yleissopimukseen, jonka päätavoitteena on lisätä kansalaisten osallistumista ympäristöasioihin ja parantaa ympäristönsuojelua, ja huomauttaa, että EU on allekirjoittanut sitoumuksen saattaa oma lainsäädäntö sen mukaiseksi. Tämän valossa hän pyytää Euroopan parlamenttia ryhtymään toimenpiteisiin. 2. Käsiteltäväksi ottaminen Vetoomus otettiin käsiteltäväksi 28. marraskuuta 2006. Komissiota pyydettiin toimittamaan tietoja työjärjestyksen 192 artiklan 4 kohdan mukaisesti.. CM\713616.doc PE388.761v02-00
3. Komission vastaus, saatu 7. toukokuuta 2007. I. Vetoomus Vetoomus liittyy niin kutsutun Drogowa Trasa Srednicowa -moottoriliikennetien (DTS) suunniteltuun rakentamiseen Puolassa sijaitsevan Ylä-Sleesian alueen kaupunkien väliin. Länsiosan rakentamisen valmistelutyöt Ruda Slaskasta Gliwiceen ovat parhaillaan käynnissä. Vetoomuksen esittäjä on huolestunut suunnitellusta DTS-reitistä historiallisen ja tiheään asutun Gliwicen kaupungin keskustan läpi. Vetoomuksen esittäjä väittää, että hankkeella on haitallisia vaikutuksia Gliwicen keskustassa asuvien asukkaiden terveyteen ja ettei hanke mahdollisesti ole EU:n lainsäädännön mukainen. Hän viittaa erityisesti hankkeen osiin pilkkomiseen, vaihtoehtojen arvioinnin puutteeseen, pohjaveden tason alenemiseen, hankkeen toteuttamisesta johtuvien ilmanlaatua koskevien standardien ja melutasojen ylittymiseen. II. Komission kommentit vetoomukseen Ympäristönvaikutusten arviointia koskeva direktiivi 1 (EIA-direktiivi) Vetoomuksen esittäjän mainitsema hanke koskee uuden, 8,2 kilometrin pituisen tien rakentamista. Kyseinen tie muodostuu 4 6 kaistasta riippuen tien osasta, ja se kuuluu EIAdirektiivin liitteessä I olevan 10 kohden e alakohtaan teiden, satamien mukaan lukien kalasatamat ja satamalaitteiden rakentaminen (muut kuin liitteessä I mainitut). Vetoomuksen esittäjä väittää, että kyseessä oleva hanke on osaa suurempaa hanketta DTS Zachod, joka on kuusikaistainen 18,9 kilometrin pituinen tie. Koko DTS Zachod -hankkeen pitäisi kuulua EIA-direktiivin liitteeseen I vähintään nelikaistaisen uuden tien rakentaminen tai kaksikaistaisen tai sitä kapeamman tien uudelleenlinjaus ja/tai leventäminen siten, että tiestä tulee vähintään nelikaistainen, jos tällainen yhtäjaksoinen uusi tie tai uudelleenlinjattu ja/tai levennetty tien osa on vähintään 10 kilometrin pituinen ja ympäristön vaikutusten arvioinnin pitäisi olla pakollinen. Näin ollen vetoomuksen esittäjä väittää, että hankkeen jakaminen kahteen osaan aiheutti hankeen luokituksen muutoksen EIA-direktiivin liitteestä I liitteeseen II. EIA-direktiivissä säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen luvan myöntämistä arvioidaan niiden hankkeiden vaikutukset, joilla etenkin laatunsa, kokonsa tai sijaintinsa vuoksi todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Edellä mainittua EIAdirektiivin tavoitetta ei pitäisi kiertää. Tämä merkitsee, että hankkeet, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät direktiivin mukaista ympäristövaikutusten arviointia, ei pitäisi jakaa alahankkeisiin siten, että yhdelläkään niistä yksittäin tarkasteltuna ei katsota olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia ja siten vältytään direktiivissä asetetuilta velvoitteilta. Lisäksi, kun ympäristövaikutusten arviointia tehdään, hankkeiden suorat ja epäsuorat vaikutukset on otettava huomioon ja hankkeen toteuttajan toimivaltaisille viranomaisille toimittamiin ympäristötietoihin on sisällytettävä kuvaus todennäköisistä merkittävistä vaikutuksista, mukaan lukien, jos aiheellista, kasautuvat vaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Vaikka hanke on jaettu osiin, sille on tehty 1 Neuvoston direktiivi 85/337/ETY tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EIA-direktiivi) (EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40), sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 97/11/EY (EYVL L 73, 14.3.1997, s. 5) ja 2003/35/EY (EYVL L 156, 25.6.2003, s. 17). PE388.761v02-00 2/5 CM\713616.doc
ympäristövaikutusten arviointi. Näin ollen EIA-direktiivin rikkomista ei voida tässä vaiheessa vahvistaa. Hankkeen kasautuvien vaikutusten osalta vetoomuksen esittäjän toimittamien tietojen perusteella ei ole mahdollista sanoa, onko tämä näkökohta otettu ympäristötiedoissa huomioon. Vetoomuksen esittäjä mainitsee myös, että hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole analysoitu vaihtoehtoisia ratkaisuja. EIA-direktiivin mukaan hankkeen toteuttajan toimittamiin ympäristötietoihin on kuuluttava hankkeen toteuttajan selvittämät pääasialliset toimenpidevaihtoehdot sekä selvitys valintaan johtaneista syistä. Tällaisten tietojen puute muodostaa direktiivin rikkomuksen. Ilmanlaatu Ilmanlaadun arviointia ja hallintaa koskevat yleiset säännökset on annettu ilmanlaatua koskevassa puitedirektiivissä 96/62/EY 1. Sen tytärdirektiivissä 1999/30/EY on typpidioksidia koskevia erityismääräyksiä, mukaan lukien typpidioksidin vuosiraja-arvo, joka tulee voimaan 2010, ja PM 10 -hiukkasten raja-arvot, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2005. Gliwicen kaupungilla ei tällä hetkellä ole ilman korkeita typpidioksidipitoisuuksia koskevia ongelmia. Mitatut pitoisuudet ovat alle raja-arvon. PM 10 -hiukkasten raja-arvo on kuitenkin ylittynyt. Viranomaiset yrittävät korjata asiaa ilmanlaadun parantamissuunnitelmalla, josta on ilmoitettu komissiolle. Komissio ei pysty arvioimaan uuden rakennustyön vaikutuksia Gliwicen ilmanlaatuun. Vaikka liikenne on tavallisesti yksi pääsyistä ilman lisääntyneeseen typpidioksidipitoisuuteen, tietyillä liikenteen infrastruktuuritoimenpiteillä voi olla neutraali tai jopa myönteinen vaikutus ilmanlaatuun, esimerkiksi liikenneruuhkien vähentymisen takia. Näin ollen rakennustyön vaikutuksia on arvioitava tapauskohtaisesti. Komissio katsoo, että ilman saastepitoisuuksien vaikutuksia on arvioitava ympäristönvaikutusten arvioinnin avulla, sillä hiukkasten rajaarvojen ylitykset viittaavat vakavaan ilman epäpuhtauksia koskevaan ongelmaan, ja typpidioksidipitoisuudet ovat ainoastaan noin 10 prosenttia raja-arvon alapuolella valvontapaikassa. Lisäksi tarvitaan vaikutusten alueellista arviointia, sillä kun uusi infrastruktuuri on käytössä, valvonta-aseman sijainti ei enää täytä direktiivin vaatimuksia. Melu Liikennemelun osalta komissio toistaa, että, kuten direktiivissä 2002/49/EY 2 vaaditaan, jäsenvaltioiden on laadittava strategisia melukarttoja ja hyväksyttävä toimintasuunnitelmia ympäristömelun arvioimiseksi ja hallitsemiseksi tieliikenteen pääväylillä, joilla kulkee vuosittain yli kolme miljoonaa ajoneuvoa. Tässä direktiivissä asetetaan tämän osalta soveltamista koskevia määräaikoja. Siinä ei määritetä melurajoja tai muita perusteita, joilla jäsenvaltiot pakotetaan harkitsemaan tai toteuttamaan melunvähentämistoimenpiteitä. Lisäksi suunnitelmiin sisällytettävien melunvähentämistoimenpiteiden luonne jätetään jäsenvaltioiden harkintaan. 1 EYVL L 296, 21.11.96, s. 55. 2 Direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioimisesta ja hallinnasta, EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12 24. CM\713616.doc 3/5 PE388.761v02-00
Vesipuitedirektiivi 1 Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten osalta vesipuitedirektiivissä vahvistetaan vaatimukset, joiden mukaan jäsenvaltioiden on suunniteltava yksityiskohtaisesti vesivarojen käyttöä kestävän kehityksen vastaisten ratkaisujen ja ympäristölle aiheutuvien pysyvien vahinkojen välttämiseksi laatimalla vesipiirin hoitosuunnitelmia (RBMP). Direktiivin mukaan ensimmäinen vesipiirin hoitosuunnitelma on julkaistava joulukuussa 2009. Vuodesta 2009 eteenpäin suunnitelmat tai ohjelmat, joilla voi olla vaikutus vesivaroihin, on yhteensovitettava RBMP-säännösten kanssa vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäisenä askeleena kohti vesipiirin hoitosuunnitelmaa vesipuitedirektiivin 5 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on tehtävä joulukuuhun 2004 mennessä tarkastelu ihmistoiminnan vaikutuksesta pintavesien ja pohjaveden tilaan. Tarkastelun tavoitteena oli määrittää ne vesimuodostumat, joiden osalta on mahdollista, ettei direktiivin tavoitteita saavuteta. Ensimmäistä määritystä olisi täydennettävä vuoteen 2006 mennessä perustettujen verkostojen keräämillä tiedoilla. Lopuksi niihin vesimuodostumiin, joiden osalta on mahdollista, että tavoitteet jäävät saavuttamatta, sovelletaan direktiivin toimenpideohjelmaa hyvän tilan, mukaan lukien määrällinen ja kemiallinen tila, saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Vesipuitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii luetelmakohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava tasapaino vedenoton ja pohjaveden muodostumisen välillä viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Vesipuitedirektiivin 4 artiklassa sallitaan poikkeuksia yleiseen tavoitteeseen, kun erityisperusteet täyttyvät. Kun kyse on vesimuodostumista, joihin kyseisiä poikkeuksia voidaan soveltaa, asianomaiset perusteet olisi sisällytettävä vesipiirin hoitosuunnitelmaan. Kun edellä mainittu otetaan huomioon, DTS-hankkeen ja siihen liittyvän pohjaveden tason alenemisriskin olisi selvästi oltava osa vesipiirin hoitosuunnitelman mukaisia suojelutoimenpiteitä. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole olemassa näyttöä lainsäädännön rikkomisesta. III. Päätelmät Ympäristönvaikutusten arviointia koskevan direktiivin osalta epäillään kyseisen direktiivin mahdollista rikkomista. Siksi komissio pyytää Puolan viranomaisia toimittamaan lisätietoja asian tutkimista varten.. 4. Komission täydentävä vastaus, saatu 7. maaliskuuta 2008. Vetoomuksen perusteella ja tutkiakseen ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin (EIA-direktiivi) 2 mahdollista rikkomista komissio rekisteröi valituksen viitenumerolla 2007/2220. Tämän jälkeen komissio lähetti kesäkuussa 2007 Puolan viranomaisille kirjeen ja pyysi tietoja Ruda Slaska Zabrze Gliwice -moottoriliikennetien ympäristövaikutusten 1 EYVL L 327, 22.12.2000. 2 Neuvoston direktiivi 85/337/ETY tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EIA-direktiivi) (EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40), sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 97/11/EY (EYVL L 73, 14.3.1997, s. 5) ja 2003/35/EY (EYVL L 156, 25.6.2003, s. 17). PE388.761v02-00 4/5 CM\713616.doc
arviointimenettelystä. Puolan viranomaiset vastasivat komission kirjeeseen 3. ja 10. syyskuuta 2007. Näissä vastauksissa Puolan viranomaiset kertoivat, että EIA-direktiiviä koskevia tietoja kerättiin parhaillaan ja ne toimitettaisiin piakkoin komissiolle. Komissio sai 10. joulukuuta 2007 kirjeen, johon oli liitetty EIA-direktiiviä koskeva valtava asiakirja-aineisto Ruda Slaskan ja Zabrzen tieosuuksista, ja sitä arvioidaan parhaillaan tarkoin. Puolan viranomaisten syyskuussa 2007 toimittamien tietojen mukaan Ruda Slaska Zabrze Gliwice -moottoriliikennetie on jaettu kahdeksaan osaan, joista kaksi sijaitsee Gliwicessa (G1 ja G2), neljä Zabrzessa (Z1, Z2, Z3 ja Z4) ja kaksi Ruda Slaskassa (R1 ja R2). Jokaisesta tieosuudesta on tehty tai tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Ruda Slaskan tieosuudet (R1 ja R2) ovat rakenteilla. Zabrzen kahdelle tieosuudelle (Z1 ja Z2) on jo annettu kehittämislupa. On syytä panna merkille, että Ruda Slaskan tieosuuksia (R1 ja R2) sekä Zabrzen yhtä tieosuutta (Z1) koskeva kehityslupamenettely käynnistettiin ennen 1. toukokuuta 2004, toisin sanoen ennen kuin EIA-direktiivi tuli voimaan. Näin ollen EIAdirektiiviä ei sovelleta kyseisiin kolmeen tieosuuteen eikä rikkomista siinä mielessä voida tutkia. Zabrzen tieosuuden Z2 ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistettiin 23. marraskuuta 2005. Z2-tieosuutta koskevat asiakirjat toimitettiin komissiolle joulukuussa 2007 ja niitä arvioidaan parhaillaan. Urakoitsija haki muille tieosuuksille, Zabrzessa (Z3 ja Z4) ja Gliwicessa (G1 ja G2), kehittämislupaa marraskuussa ja joulukuussa 2006. Puolan viranomaisten 10. joulukuuta 2007 toimittamien tietojen mukaan kehittämislupia näille neljälle tieosuudelle Gliwicessa ja Zabrzessa ei ole myönnetty eikä menettelyä näin ollen ole päätetty. Ottaen huomioon hankkeen jakaminen näyttäisi asianmukaiselta tehdä neljästä Zabrzen ja Gliwicen tieosuudesta (Z3, Z4 ja G1, G2) vain yksi ympäristövaikutusten arviointi, koska kyseessä on yhtenäinen tie ja näitä tieosuuksia koskevat kehittämislupamenettelyt on käynnistetty samanaikaisesti. Hankkeen jakaminen eri osiin voitaisiin hyväksyä, jos se tehdään teknisistä tai hallinnollisista syistä edellyttäen, että koko hankkeen kaikki asiaan liittyvät vaikutukset arvioidaan täysimääräisesti ja asianmukaisesti, mukaan lukien kumulatiiviset vaikutukset. Koska kehittämislupamenettelyä ei ole saatettu päätökseen, komissiolla ei ole syytä olettaa tässä vaiheessa, että EIA-direktiiviä olisi rikottu. Puolan viranomaisten vastuulla on sen varmistaminen, että hankkeesta tehdään EIA-direktiivin mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Päätelmä Tässä vaiheessa hankkeelle ei ole myönnetty kehittämislupaa. Tämän vuoksi on ennenaikaista tutkia yhteisön lainsäädännön rikkomista. Jos vetoomuksen esittäjä, sen jälkeen kun menettely on mahdollisesti saatettu päätökseen, katsoo, ettei EIA-direktiivin tärkeitä säännöksiä ole täytetty, hänen olisi toimitettava siitä asianmukaiset tiedot. CM\713616.doc 5/5 PE388.761v02-00