Resurssitehokkuus ja kiertotalous markkinoiden näkökulmasta Teollinen ja kulttuurinen muutos haaste alueille Turku 23.3.2017 Mika Aho, St1 1
St1 visio: Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä ST1 Toimii Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhtiön pääkonttori on Helsingissä. ASEMAVERKOSTO Yhteensä n. 1450 St1- ja Shelljakeluasemaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. 39 403 283 209 287 222 MARKKINAOSUUDET 2015 AVAINLUVUT 2015 SUOMI Bensiini 22.0% Diesel 19.1% Kevyt polttoöljy 22.2% RUOTSI Bensiini 21.7% Diesel 15.5% Kevyt polttoöljy 29.8% ST1 NORDIC Liikevaihto, MEUR 3,602.4 ST1 GROUP Liikevaihto, MEUR 2,245.2 NORJA ENERGIATUOTANTO Jätepohjaisen edistyneen etanolin tuotantolaitokset. Teollisen tuulivoiman tuotanto. Geotermisen pilottilämpölaitoksen rakennustyö käynnissä. Öljynjalostamo Ruotsissa. Omistaa St1:n ja SOK:n yhteisyritys North European Bio Tech, Kajaani rakenteilla Tuulivoiman tuotanto Bioetanolin tuotantolaitos Öljynjalostamo Bensiini 28.9% Diesel 24.4% Kevyt polttoöljy 14.7% 2
Resurssitehokkuus erilaisia määritelmiä YMPÄRISTÖ.fi (YMPÄRISTÖHALLINTO): Resurssitehokkuuden lähtökohtana on käyttää maapallon resursseja kestävällä tavalla ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia. Se on myös yksi tärkeimmistä keinoista tavoitteessa siirtyä vähähiiliseen ja niukkaresurssiseen talouteen eli vihreään talouteen. Vihreässä taloudessa ympäristö-, talous- ja sosiaalipolitiikat ja innovaatiot mahdollistavat luonnonvaroja tehokkaan käytön yhteiskunnassa. Resurssitehokkuus kattaa mm. materiaalien ja energian käytön tehostamisen, tuotteiden tai jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön. Resurssitehokkuus laajassa merkityksessään sisältää materiaalin ja energian käytön lisäksi ilman, veden, maan ja maaperän käytön. EU KOMISSIO: Maailmantaloudenkasvu aiheuttaa kestämätöntä painetta maailman luonnonvaroille. Tilanne pahenee entisestään, kun maailman väestö kasvaa 9 miljardiin. Ankarampi kilpailu rajallisista resursseista johtaa hintojen nousuun ja epävarmuuteen. Tällaisilla globaaleilla suuntauksilla on valtava vaikutus Euroopan talouteen. Sen vuoksi EU vaatii resurssitehokkuutta, mikä tarkoittaa luonnonvarojen kestävämpää käyttöä. Veden, mineraalien ja puun kaltaisia raaka-aineita on hallittava tehokkaammin koko niiden elinkaaren ajan, eli ensimmäisestä käyttöönotosta aina lopulliseen hävittämiseen saakka. 3
Kiertotalous erilaisia määritelmiä SITRA: Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. WIKIPEDIA: Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Usein tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä. Kiertotalouden suurin arvopotentiaali ei ole materiaalivirroissa tai jätteessä. Niitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat muun muassa laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Lähtökohtana tulisikin olla arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy, ei siis jätteen määrällisesti mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana. Kiertotalouden tausta-ajatuksena on, että ihmiskunta ei pysty käyttämään loputtomasti neitseellisiä luonnonvaroja, vaan tarvitaan viisaampaa resurssien käyttöä (ks. myös resurssiviisaus) ja siirtymistä pois lineaarisesta take-make-waste -mallista. Ylikulutus, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Vaikka kiertotaloudella on vahvat ympäristö- ja ilmastoperusteet, se kytkeytyy vahvasti mm. talouskasvun mahdollisuuksiin, työpaikkojen luomiseen, digitalisaation hyödyntämiseen sekä yksityiseen kulutukseen ja julkisiin hankintoihin. Ellen MacArthur Foundationin lanseeraama kiertotalouden viitekehys jakautuu sekä biologisiin että teknisiin kiertoihin. 4
Regulaatio loi markkinan kehittyneille biopolttoaineille Sitova biopolttoaineiden jakeluvelvoite sekä jäte-, tähde- ja lingoselluloosapohjaisten biopolttoaineiden tuplalaskenta yhdistettynä rangaistusmaksuun (velvoitteen täyttämättä jättämisestä), loivat Suomeen toimivan kehittyneiden biopolttoainemarkkinan (Uusiutuvan energia direktiivi 2009/28/EY ja kansallinen jakeluvelvoite laki 446/2007) 1 2 5 Kehittyneen biopolttoaineen tuotanto ja markkina on sekä resurssitehokasta että osa kiertotaloutta 3 4 5
Lisäarvo on isolta osin paikallista tai alueellista Elintarvike Jäte Saha Maatila Energia - Höyry - Sähkö Raaka -aine Energia Palvelut Kunnossapito Logistiikka Suunnittelu Rakentaminen Muut yritykset Sivutuote Ligniini Bio PA Sähkö, Lämpö Yrityspuisto Hyödykkeet Jäähdytysvesi Tehdas (teknologia) Sivutuotteet Rehu Ravinteet Kemikaalit Vesi Jätevesi Vesilaitos Tilat Palvelut Veden poisto 90% Etanoli Jalostus polttoaineeksi Sekoitus 6
Regulaatio voi myös eliminoida markkinan Jätehierarkia Hyvätkin periaatteet sitovasti lakiin vietyinä ja mekaanisesti toteutettuina ovat usein ongelmallisia, esim: Eivät tunnista paikallisia olosuhteita: Markkinaa ei synny tai se kuolee. Eivät tue teknologian kehitystä: T&K panostuksia ei tehdä. Tai uudet teknologiat eivät realisoidu, koska esim. eivät ole BAT:ia tai ovat koska ovat kaskadin väärällä portaalla. Ovat usein liian yksityiskohtaisia: Toteutus voi olla kallista tai mahdotonta (esim. ennalta poliittisin perustein valitut raaka-aineet). Vääristävät helposti kilpailua: Usein tiheästi asuttujen seutujen tai niiden teknologioiden hyväksi, joilla on resurssit tai poliittinen tuki saada esim. BAT-status. Luo tulkintaongelmia viranomaisille: Hidastaa tai estää toimintaa, joka voi hyvinkin olla resurssitehokkainta ko. alueella. 7
Regulaatio markkinan luomisessa Resurssitehokkuus sekä useat kiertotalouden elementit sisältyvät automaattisesti markkinatalouden periaatteeseen, ainakin ns. kannattavuuspisteeseen saakka. Väestönkasvun, resurssien niukkuuden ja ympäristöongelmien johdosta regulaatio-ohjaus on kuitenkin välttämätöntä. Mutta regulaatio on laadittava taiten. Regulaation tulee asettaa: 1. Tavoite: Mitä tulee saavuttaa 2. Reunaehdot: Missä raameissa voi toimia Regulaation ei tule asettaa: 1. Keinoja: Miten tai millä teknologialla tavoite pitää saavuttaa 2. Liian yksityiskohtaisia tai jäykkiä määräyksiä, koska ne johtavat rakenteelliseen tehottomuuteen ja innovaation näivettymiseen 8
9 Kiitos! +358 50 500207 mika.aho@st1.fi