Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty?
Esimerkkinä Maija Mikkonen on hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Ikää hänellä on 65-vuotta. Maija haluaa kuitenkin varautua sitäkin tilannetta varten, että hänen kuntonsa ei välttämättä tulevaisuudessa säilykään niin hyvänä. Maija päättää tehdä edunvalvontavaltakirjan, koska hän on vielä täysin oikeustoimikelpoinen ja pystyy yksin määräämään asioistaan. Edunvalvontavaltakirjassa Maija määrää ainoan lapsensa hoitamaan asioitaan siltä varalta, että hän ei itse enää jossain vaiheessa tähän kykenisi esim. muistisairauden takia. Kun edunvalvontavaltakirja on allekirjoitettu, jää se odottelemaan hetkeä, jolloin Maija ei itse ehkä enää pystykään hoitamaan asioitaan. Siihen saakka Maija hoitaa itse normaaliin tapaan omat asiansa.
Mikä on edunvalvontavaltuutus? Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan marraskuun 2007 alussa Oikeudellinen tapa hoitaa asioita Valtuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sellaisen tilanteen varalta, että hän tulee myöhemmin sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tms. syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan Edunvalvontavaltakirjalla henkilö itse ennakoi mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, jos hänen oma toimintakykynsä ei siihen riitä Valtuutuksella ei ole siten välittömiä oikeusvaikutuksia!
Mitä asioita valtuutus koskee? Valtuuttaja voi itse määritellä, mitä asioita valtuutus koskee Laajimmillaan valtuutus voi koskea kaikkia taloudellisia asioita (ml. pankkiasiat, kiinteistöt, osakkeet) sekä henkilöä koskevia asioita (esim. terveydenhoitoon liittyvät asiat) ns. yleisluontoinen valtakirja Esimerkki Valtuutan Venla Valtuutetun edustamaan minua omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissani sekä sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä.
. tai valtuutus voi olla yksilöity, vain tiettyyn oikeustoimeen oikeuttava valtakirja (esim. kiinteistön myynti) Valtuutan Venla Valtuutetun myymään omistamani Pirttilahti-tilan RN:o 2:7 Mallilan kunnan Mallilan kylässä parhaaksi katsomillaan ehdoilla. Myyntihinnan on vastattava myyntihetken markkina-arvoa. Valtuutus ei voi antaa oikeutta tehdä korostetun henkilökohtaisia oikeustoimia valtuutettu ei voi esim. tehdä valtuuttajan puolesta testamenttia, tunnustaa isyyttä ym.
Mitä valtuutettu saa tehdä? Yleinen valtuutus antaa oikeuden hoitaa kaikkia valtuuttajan asioita, lukuun ottamatta seuraavia: - ei voi myydä tai pantata kiinteistöjä - ei voi lahjoittaa omaisuutta Mikäli halutaan valtuuttaa myös kiinteistön myyntiin, panttaukseen tai lahjoittamiseen, tulee valtakirjassa nämä erikseen määrätä Asunto-osakkeen saa kuitenkin myydä yleisen valtuutuksen perusteella ilman eri mainintaa valtakirjassa Jos valtuutus koskee valtuuttajan edustamista tämän taloudellisissa asioissa, valtuutettu on velvollinen pitämään kirjaa valtuuttajan varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista.
Kuka voi toimia valtuutettuna? Valtuuttaja itse valitsee valtuutetun, esim. sukulainen, ystävä, asianajaja etukäteen kannattaa varmistaa valtuutetuksi suunnitellun henkilön suostumus tehtävään Voidaan määrätä varavaltuutettu jos valtuutettu olisi tilapäisesti estynyt Voidaan määrätä myös toissijainen valtuutettu Jos valtuutettu ei voisi ottaa tehtävää vastaan tai tulisi pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtävää
Miten edunvalvontavaltuutus annetaan? Valtakirjan muotovaatimukset kirjallinen, päivätty, allekirjoitettu 2 esteettömän henkilön yhtä aikaa oikeaksi todistama oikeustoimikelpoisen henkilön tekemä Allekirjoittamisen ja todistamisen jälkeen ei rekisteröintitoimenpiteitä ei välittömiä oikeusvaikutuksia
Milloin valtuutus tulee voimaan? Valtuutetun tehtävänä on huolehtia edunvalvontavaltakirjan vahvistaminen maistraatissa valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on sen vahvistanut ja valtuutettu voi alkaa toimimaan valtakirjan nojalla Maistraatissa tarkistetaan että valtakirja on muodoltaan pätevä ja että valtuuttajan henkinen tila/terveydentila on sellainen, että valtuuttaja tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan tai että kyky huolehtia asioista on heikentynyt (lääkärintodistus)
Valtuutetun velvollisuuksista kun edunvalvontavaltakirja on vahvistettu Valtuutetun tulee valtuuttajan puolesta toimiessaan tunnollisesti pitää huolta valtuuttajan oikeuksista ja edistää hänen parastaan. Valtuutetun on tiedusteltava valtuuttajan mielipidettä tärkeissä asioissa, mikäli valtuuttajaa voidaan vielä kuulla. Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat rahavarat ja muu omaisuus erillään omista varoistaan.
. Valtuutetun tulee tehtäväänsä ryhtyessään antaa maistraatille luettelo niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita valtuutus oikeuttaa hänet hoitamaan. Valtuutetulla on tilinpitovelvollisuus valtuuttajan varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista ja valtuutetun on esitettävä näistä selvitys maistraatille pyydettäessä (tai valtakirjassa määrätyin tavoin esim. joka toinen vuosi) Valtuutetulla on salassapitovelvollisuus valtuutukseen liittyvän tehtävän perusteella saamistaan valtuuttajan talous- ja yksityisasioista.
Milloin valtuutus päättyy? Valtuuttaja voi peruuttaa halutessaan tekemänsä valtakirjan, jos valtuutusta ei ole vielä vahvistettu - tekemällä uuden valtakirjan - ottamalla valtakirjan pois valtuutetulta tai - ilmoittamalla valtuutetulle peruutuksesta (ei suositeltava vaihtoehto) Vahvistettu valtuutus päättyy mm. kun, valtuuttaja kuolee valtuutettu ei voi hoitaa enää tehtävää (esim. oman heikon terveydentilan takia) tällöin tilalle voidaan määrätä edunvalvoja
Toimenpiteet valtuutuksen päätyttyä Valtuutettu on velvollinen viipymättä luovuttamaan valtakirjan ja hoidossaan olevan omaisuuden valtuuttajalle tai muulle omaisuuteen oikeutetulle esim. toissijaiselle valtuutetulle. Kun valtuutus lakkaa olemasta voimassa valtuuttajan kuoleman vuoksi eikä omaisuutta voida viivytyksettä luovuttaa pesän osakkaiden yhteishallintoon, valtuutettu voi luovuttaa omaisuuden yhdellekin osakkaalle, joka hoitaa kuolinpesän asioita. Tällöin valtuutetun on ilmoitettava omaisuuden luovuttamisesta kaikille niille pesän osakkaille, joiden henkilöllisyys ja olinpaikka on selvillä.
Päätöstili Jollei valtakirjassa toisin määrätä, valtuutettu on edunvalvontavaltuutuksen lakattua olemasta voimassa velvollinen viipymättä antamaan tilin tehtävänsä hoitamisesta sille, jolla on oikeus omaisuuden vastaanottamiseen. Viimeksi mainitulla on oikeus pyynnöstä saada valtuutetulta nähtäväkseen päätöstiliin sekä maistraatille annettuihin tileihin liittyvät tositteet.
Edunvalvontavaltuutus ja pankkiasiat.
Kun maistraatti on vahvistanut edunvalvontavaltakirjan Pankissa tulee esittää alkuperäinen valtakirja ja maistraatin vahvistus, joista pankki tarkistaa valtuutetun oikeuden tehdä oikeustoimia. Pankki tarkastaa edunvalvontavaltakirjasta, onko kyseessä yleisluontoinen taloudellisten asioiden hoitoon annettu valtakirja vai tiettyjä oikeustoimia varten annettu valtakirja sekä mahdolliset rajoitukset. Päämies tulee sidotuksi sellaiseen oikeustoimeen, jonka valtuutettu tekee edunvalvontavaltuutuksen rajoissa.
. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen ei lain mukaan vaikuta henkilön oikeustoimikelpoisuuteen, joten edunvalvontavaltuutuksen antanut henkilö voi periaatteessa itsekin hoitaa pankkiasioitaan. Mikäli valtuuttajan ja valtuutetun toimeksiannot pankille ovat keskenään ristiriitaisia, voi pankki sulkea tilin käytön väliaikaisesti, kunnes toimintatavat valtuuttajan ja valtuutetun välillä ovat selvinneet Jos yhteisymmärrystä ei synny, tulee valtuuttajalle hakea varsinaista edunvalvojaa, joka alkaa hoitamaan valtuuttajan asioita
OPK/Lakipalvelut Tietojen antaminen pankkiasioista Valtuutettu saa tietoja kaikista valtuuttajan pankkiasioista myös valtuutuksen vahvistamista edeltävältä ajalta jos valtuutus on annettu vain tiettyä tehtävää varten, saa tietoja antaa vain tähän tehtävään liittyvissä asioissa Valtuuttaja saa tietoja kaikista omista pankkiasioistaan
Miten edunvalvontavaltuutus eroaa edunvalvonnasta? Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö itse voi etukäteen määritellä ne asiat, joita valtuutus koskee; tämä ei mahdollista edunvalvonnassa ja valita itse sen henkilön, jolle valtuutus annetaan; edunvalvonnassa viimekädessä maistraatti määrää yleisen edunvalvojan Edunvalvojan määräämiseen verrattuna joustavampi ja kevyempi vaihtoehto; maistraatti ei valvo valtuutetun toimintaa niin tarkasti Edunvalvoja on tilivelvollinen ja hänellä on velvollisuus hakea lupa maistraatilta joihinkin päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin mm: Kiinteistön myyntiin tai ostamiseen Ositukseen ja perinnönjakoon