Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017

SPATIA Raportteja 3/2017 Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017 Osa I: Tilastokatsaus koulutuksesta työelämään sijoittumisesta Osa II: Teemakartat työllisyydestä ja työttömyydestä Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen, Joona Rissanen ja Petri Kahila Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto

Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi/spatia ISBN: 978-952-61-2533-6 (PDF) ISSNL: 1795-9594 ISSN: 1795-9594, Spatia

Sisältö Tilastokatsauksen sisältö... 2 OSA I TILASTOKATSAUS KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMISESTA... 5 Tutkinnon vuosina 2010 2014 suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2014 lopussa... 5 Itä-Suomen yliopisto... 5 Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2014 lopussa... 5 Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna 2014... 10 Karelia-ammattikorkeakoulu... 13 Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna vuoden 2014 lopussa... 13 Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna 2014... 17 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä... 20 Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014... 20 Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu palvelut... 20 Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu tekniikka ja kulttuuri... 21 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee... 22 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa... 23 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo... 24 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu... 26 Perustutkinto, näyttötutkinto... 27 Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna 2014... 30 Pohjois-Karjalan aikuisopisto... 31 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut... 32 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri... 33 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee... 34 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa... 35 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes... 36 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu... 37 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo... 37 OSA II TEEMAKARTAT TYÖLLISYYDESTÄ, TYÖTTÖMYYDESTÄ JA ELINVOIMASTA... 43 Työllisyys... 43 Työttömyys... 46 Huoltosuhteet, osaaminen, muuttoliike ja elinvoima... 53

2 Tilastokatsauksen sisältö Tässä Pohjois-Karjalan työllisyysindikaattorit 1/2017 -julkaisussa esitetään koulutuksesta työelämään sijoittumisen tunnuslukuja sekä teemakarttoja työllisyydestä, työttömyydestä ja väestöstä. Lopun yhteenvetona kuvataan Suomen ja erityisesti Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden kunnan työllisyyttä, väestöä, osaamista ja taloutta kuvaavat elinvoimaindeksit. Tilastokatsaus on osa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Itä- Suomen yliopiston yhteistä Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO) - hanketta. Tilastokatsauksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen tietokantoja: Sijoittumispalvelu, Työvoima- ja elinkeinorakenne, Maaseutuindikaattorit, Toimialoittainen yrityspalvelu ja StatFin. Kuvioluettelo Kuvio 1. Kaikkien ja luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014.... 6 Kuvio 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014... 6 Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014... 7 Kuvio 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014... 7 Kuvio 5. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014.... 8 Kuvio 6. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014... 8 Kuvio 7. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014... 9 Kuvio 8. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014... 9 Kuvio 9. Ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014.... 10 Kuvio 10. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014... 13 Kuvio 11. Luonnontieteiden alan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014... 14 Kuvio 12. Luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon Kareliaammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014... 14 Kuvio 13. Sosiaali-, terveys ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014... 15 Kuvio 14. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, kulttuurialan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014.... 15 Kuvio 15. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014... 16 Kuvio 16. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014... 16

3 Kuvio 17. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014.... 17 Kuvio 18. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014.... 20 Kuvio 19. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (tekniikka/kulttuuri) 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014.... 21 Kuvio 20. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014.... 22 Kuvio 21. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014.... 23 Kuvio 22. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla ja Nurmeksessa 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014... 25 Kuvio 23. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa, Outokummussa 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014.... 26 Kuvio 24. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto) Pohjois-Karjalan aikuisopistossa ja Pohjois- Karjalan ammattiopistossa Valtimolla 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014... 27 Kuvio 25. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa kulttuurialan, yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan sekä luonnontieteiden toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 2011 31.7.2014.... 28 Kuvio 26. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, luonnonvara- ja ympäristöalan toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 2011 31.7.2014... 28 Kuvio 27. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa tekniikan ja liikenteen alalla, toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 2011 31.7.2014... 29 Kuvio 28. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan aikuisopistossa 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 31 Kuvio 29. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 32 Kuvio 30. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (tekniikka/kulttuuri) 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 33 Kuvio 31. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 34 Kuvio 32. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 35 Kuvio 33. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Nurmeksessa 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 36 Kuvio 34. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 37 Kuvio 35. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 37 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 11 Taulukko 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 11 Taulukko 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 12

4 Taulukko 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 12 Taulukko 5. Kulttuurialan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä luonnontieteiden alan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 18 Taulukko 6. Tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014.... 18 Taulukko 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014.... 19 Taulukko 8. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2015 suoritetut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot... 38 Taulukko 9. Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2015 suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot... 39 Taulukko 10. PKKY:n oppilaitoksissa vuonna 2015 suoritetut ammatilliset perustutkinnot... 40 Karttaluettelo Kartta 1. Työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä 2014... 43 Kartta 2. Miesten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä... 44 Kartta 3. Naisten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä... 45 Kartta 4. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017... 46 Kartta 5. Työttömien miesten ja ulkomaalaisten osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017... 47 Kartta 6. Nuorten (15 24-vuotiaat) osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017... 48 Kartta 7. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat 15 24-vuotiaat miehet... 49 Kartta 8. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat 15 24-vuotiaat naiset... 50 Kartta 9. Yli 50 vuotta täyttäneiden osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017... 51 Kartta 10. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017... 52 Kartta 11. Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä... 53 Kartta 12. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä... 54 Kartta 13.Väestöllinen huoltosuhde 2035... 55 Kartta 14. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä... 56 Kartta 15. 15 24-vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vuosina 2013 2015 suhteutettuna ikäryhmän tarkasteluajanjakson keskiväkilukuun Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä... 57 Kartta 16. 25 39-vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto suhteutettuna 25 39-vuotiaiden keskiväkilukuun 2013 2015 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä... 58 Kartta 17. 40 64-vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vuosina 2013 2015 suhteutettuna ikäryhmän tarkasteluajanjakson keskiväkilukuun Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä... 59 Kartta 18. Yli 65-vuotiaiden ja työikäisten osuus väestöstä vuonna 2014 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä. 60 Kartta 19. Yli 65-vuotiaiden maassamuuton tulomuutto vuosina 2013 2015 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä... 61 Kartta 20. Kuntien elinvoimaindeksi... 62

OSA I TILASTOKATSAUS KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMISESTA Tutkinnon vuosina 2010 2014 suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2014 lopussa 5 Itä-Suomen yliopisto Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa suoritettiin vuosina 2010 2014 yhteensä 6 265 ylempää korkeakoulututkintoa, joista 1 143 suoritettiin luonnonvara-alalla, 1 356 kaupan- ja hallinnon alalla, 1 819 sosiaali- ja terveysalalla sekä 1 947 humanistisella ja opetusalalla. Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2010 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuoden 2014 lopussa työllisenä 65 prosenttia, työllisenä opiskelijana 17 prosenttia ja työttömänä oli kahdeksan prosenttia. Luonnonvara-alalta valmistuneista 46 prosenttia oli työllisiä ja 23 prosenttia oli työllisiä opiskelijoita. Parhaiten luonnonvara-alalta valmistuneista työllistyivät maantieteilijät. Työllisten opiskelijoiden osuus oli suurin filosofian maistereissa, joilla oli tutkinto fysiikan alalta. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisiä oli 70 prosenttia, työllisiä opiskelijoita oli yli 14 prosenttia ja työttömänä oli kahdeksan prosenttia. Sosiaali- ja terveysalalta työllistyttiin parhaiten, työllisenä oli 68 prosenttia ja työllisenä opiskelijana 24 prosenttia, lääketieteen lisensiaateista työllisiä oli yhteensä 96 prosenttia. Humanistisen ja opetusalan tutkinnon suorittaneista työllisiä oli 71 prosenttia ja työllisiä opiskelijoita oli yhdeksän prosenttia. Kotitalousopettajat, erityisopettajat ja luokanopettajat työllistyivät parhaiten humanistisen ja opetusalan korkeakoulututkinnon suorittaneista. Kielen tutkimuksen alan maisteritutkinnon suorittajia oli määrällisesti vähän, heistä 36 prosenttia muutti pois maasta, mikä johtuu siitä, että kansainvälisissä maisteriohjelmissa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Kuviot pääasiallisesta toiminnasta ovat koulutusaloittain ja koulutusalojen sisällä tutkinnon suorittaneet on järjestetty suuruusjärjestykseen työllisten ja työllisten opiskelijoiden yhteenlasketun osuuden mukaan. Suluissa on mainittu tutkinnon suorittaneiden yhteenlaskettu määrä vuosilta 2010 2014.

Kuvio 1. Kaikkien ja luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 6 Kuvio 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu 7 Kuvio 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuvio 5. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 8 Kuvio 6. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Kuvio 7. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 9 Kuvio 8. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna 2014 10 Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2010 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisistä (N=5 146) 23 prosentilla työpaikka sijaitsi Pohjois-Savossa, 22 prosentilla Uudellamaalla ja 17 prosentilla Pohjois-Karjalassa. Luonnonvara-alan tutkinnon suorittaneista työllisistä Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon sijoittui yhteensä 55 prosenttia ja Uudellemaalle 18 prosenttia. Kaupan ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työssä olleista yhteensä 43 prosenttia sijoittui Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon ja 31 prosenttia Uudellemaalle. Sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneista työllisistä Pohjois-Savoon jäi 30 prosenttia. Sosiaalija terveysalan tutkinnon suorittaneista kahdeksan prosenttia sijoittui Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Keski-Suomeen sijoittui seitsemän prosenttia molempiin ja Uudellemaalle 20 prosenttia. Humanistisen ja opetusalan tutkinnon suorittaneista työllisistä 21 prosenttia oli työssä Uudellamaalla, 21 prosenttia Pohjois-Karjalassa, 12 prosenttia Pohjois-Savossa ja 6 8 prosenttia oli työssä Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Kuvio 9. Ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Taulukko 1. Luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue 1. Luonnonvara-ala Luonnontieteellinen (%) Metsätieteet (%) N (%) Uusimaa 138 17,6 19,3 8,5 Varsinais-Suomi 13 1,7 1,8 0,8 Satakunta 7 0,9 0,8 1,7 Kanta-Häme 5 0,6 0,3 2,5 Pirkanmaa 32 4,1 3,5 7,6 Päijät-Häme 18 2,3 2,0 4,2 Kymenlaakso 20 2,6 2,9 0,8 Etelä-Karjala 14 1,8 1,5 3,4 Etelä-Savo 27 3,5 2,9 6,8 Pohjois-Savo 233 29,8 32,8 12,7 Pohjois-Karjala 195 24,9 24,1 29,7 Keski-Suomi 22 2,8 2,6 4,2 Etelä-Pohjanmaa 8 1,0 0,6 3,4 Pohjanmaa 3 0,4 0,3 0,8 Keski-Pohjanmaa 6 0,8 0,9 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 17 2,2 1,8 4,2 Kainuu 15 1,9 1,4 5,1 Lappi 9 1,2 0,8 3,4 Koko maa yht. % 100 100 100 Koko maa N 782 782 664 118 11 Taulukko 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue 3. Kauppa ja hallinto Yhteiskuntatieteellinen Kauppatieteellinen N (%) (%) (%) Uusimaa 348 30,7 28,5 34,9 Varsinais-Suomi 18 1,6 1,6 1,6 Satakunta 3 0,3 0,3 0,3 Kanta-Häme 24 2,1 2,5 1,3 Pirkanmaa 27 2,4 1,7 3,6 Päijät-Häme 19 1,7 1,5 2,1 Kymenlaakso 38 3,4 4,3 1,6 Etelä-Karjala 37 3,3 4,0 1,8 Etelä-Savo 52 4,6 6,0 1,8 Pohjois-Savo 283 25,0 23,2 28,4 Pohjois-Karjala 201 17,7 17,9 17,4 Keski-Suomi 27 2,4 2,7 1,8 Etelä-Pohjanmaa 1 0,1 0,1 0,0 Pohjanmaa 2 0,2 0,1 0,3 Keski-Pohjanmaa 5 0,4 0,7 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 25 2,2 2,7 1,3 Kainuu 18 1,6 1,9 1,0 Lappi 6 0,5 0,4 0,8 Koko maa yht. % 100 100 100 Koko maa N 1134 1134 750 384

Taulukko 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 12 Työllistymisalue 5. Sosiaali- ja terveys Terveystieteiden koulutus (%) Lääketieteellinen koulutus (%) Farmasian koulutus (%) N (%) Uusimaa 335 20,1 34,6 12,1 18,2 Varsinais-Suomi 33 2,0 2,4 2,2 0,0 Satakunta 25 1,5 1,3 1,0 4,3 Kanta-Häme 13 0,8 1,5 0,4 0,5 Pirkanmaa 83 5,0 4,1 4,4 10,0 Päijät-Häme 59 3,5 3,9 3,4 3,3 Kymenlaakso 49 2,9 3,9 2,4 2,9 Etelä-Karjala 49 2,9 3,2 3,2 1,4 Etelä-Savo 120 7,2 7,4 7,4 5,7 Pohjois-Savo 507 30,4 22,9 36,6 22,5 Pohjois-Karjala 131 7,9 5,4 10,0 4,8 Keski-Suomi 112 6,7 2,6 9,6 4,8 Etelä-Pohjanmaa 27 1,6 0,9 1,6 3,3 Pohjanmaa 16 1,0 0,7 0,9 1,9 Keski-Pohjanmaa 20 1,2 0,7 1,1 2,9 Pohjois-Pohjanmaa 33 2,0 1,7 0,9 7,7 Kainuu 26 1,6 1,9 1,1 2,9 Lappi 25 1,5 0,4 1,7 2,9 Ahvenanmaa 3 0,2 0,6 0,0 0,0 Koko maa yht. % 100 100 100 100 Koko maa N 1666 1666 538 917 209 Taulukko 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue 7. Humanistinen ja opetusala Teologinen koulutus Humanistinen koulutus Kasvatustieteellinen (%) Psykologian (%) N (%) (%) (%) Uusimaa 332 21,2 11,8 24,0 22,3 15,9 Varsinais-Suomi 22 1,4 2,8 1,2 1,3 0,0 Satakunta 15 1,0 3,4 1,0 0,6 0,0 Kanta-Häme 18 1,1 1,1 1,2 1,1 1,2 Pirkanmaa 75 4,8 5,6 3,6 5,3 3,7 Päijät-Häme 66 4,2 1,1 3,8 5,1 3,7 Kymenlaakso 94 6,0 2,2 6,0 6,9 4,9 Etelä-Karjala 116 7,4 4,5 4,8 9,3 6,1 Etelä-Savo 117 7,5 5,6 5,3 9,3 2,4 Pohjois-Savo 181 11,6 12,4 9,4 12,3 13,4 Pohjois-Karjala 330 21,1 15,2 32,1 16,3 29,3 Keski-Suomi 48 3,1 6,7 2,2 3,0 0,0 Etelä-Pohjanmaa 22 1,4 2,8 0,5 1,7 0,0 Pohjanmaa 9 0,6 0,6 0,5 0,7 0,0 Keski-Pohjanmaa 10 0,6 3,4 0,0 0,3 1,2 Pohjois-Pohjanmaa 60 3,8 11,2 1,4 2,6 13,4 Kainuu 24 1,5 5,1 1,2 0,9 2,4 Lappi 26 1,7 4,5 1,7 1,0 2,4 Ahvenanmaa 1 0,1 0,0 0,2 0,0 0,0 Koko maa yht. % 100 100 100 100 100 Koko maa N 1566 1566 178 417 889 82

Karelia-ammattikorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna vuoden 2014 lopussa 13 Karelia-ammattikorkeakoulussa vuosina 2010 2014 suoritettiin yhteensä 3 130 ammattikorkeakoulututkintoa, joista sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla suoritettiin 1 101, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla 442, tekniikan ja liikenteen alalla 652, matkailu- ravitsemis- ja talousalalla 183, luonnonvara- ja ympäristöalalla 259, luonnontieteiden alalla 87 ja kulttuurialalla 406. Kaikista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuoden 2014 lopussa 72 prosenttia työllisiä ja 7 prosenttia työllisiä opiskelijoita. Työllisten opiskelijoiden osuus vaihteli koulutusaloittain 5 11 prosentin välillä. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista parhaiten ja heistä yhteensä työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 86 prosenttia. Heikoiten työllistyttiin luonnontieteiden alalta, josta 61 prosenttia oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita ja 32 prosenttia oli työttömiä. Kuviot pääasiallisesta toiminnasta ovat koulutusaloittain ja koulutusalojen sisällä tutkinnon suorittaneet on järjestetty suuruusjärjestykseen työllisten ja työllisten opiskelijoiden yhteenlasketun osuuden mukaan. Suluissa on mainittu tutkinnon suorittaneiden yhteenlaskettu määrä vuosilta 2010 2014. Kuvio 10. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuvio 11. Luonnontieteiden alan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu 14 Kuvio 12. Luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon Kareliaammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuvio 13. Sosiaali-, terveys ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu 15 Kuvio 14. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, kulttuurialan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Kuvio 15. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 16 Kuvio 16. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna 2014 17 Karelia-ammattikorkeakoulussa vuosina 2010 2014 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten (N=2 475) työllistymismaakunta oli vuoden 2014 lopussa 69 prosentilla Pohjois-Karjala, 10 prosentilla Uusimaa ja viidellä prosentilla Pohjois-Savo, kolmella prosentilla Etelä-Savo ja Etelä-Karjala. Kaksi prosenttia tutkinnon suorittaneista työllisistä työskenteli Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kuvio 17. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

18 Taulukko 5. Kulttuurialan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä luonnontieteiden alan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue Musiikkipedagogi (AMK) (%) Artenomi (AMK) (%) Muotoilija (AMK) (%) Kuvataiteilija (AMK) (%) Medianomi (AMK) (%) Tradenomi, tal., hall., markk. (%) Tradenomi, tietojenkäsittely (%) Uusimaa 11,6 23,8 21,7 23,1 32,6 13,0 24,5 Varsinais-Suomi 0,0 0,0 1,2 0,0 0,0 0,8 1,9 Satakunta 7,0 0,0 2,4 0,0 0,0 0,6 0,0 Kanta-Häme 0,0 0,0 2,4 0,0 1,1 0,6 1,9 Pirkanmaa 2,3 0,0 1,2 7,7 4,2 1,1 5,7 Päijät-Häme 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 Kymenlaakso 7,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,3 1,9 Etelä-Karjala 2,3 0,0 2,4 0,0 2,1 0,8 0,0 Etelä-Savo 2,3 0,0 3,6 7,7 2,1 1,7 0,0 Pohjois-Savo 4,7 9,5 10,8 0,0 3,2 2,2 3,8 Pohjois-Karjala 55,8 52,4 47,0 61,5 48,4 76,0 58,5 Keski-Suomi 2,3 0,0 4,8 0,0 5,3 0,8 0,0 Etelä-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Keski-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 2,3 4,8 2,4 0,0 1,1 0,8 1,9 Kainuu 2,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 Lappi 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 Koko maa yht. % 100 100 100 100 100 100 100 Koko maa N 43 21 83 13 95 362 53 Taulukko 6. Tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinnon Kareliaammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue Insinööri (AMK), konetekn. (%) Insinööri (AMK), sähkötekn. (%) Insinööri (AMK), tietotekn. (%) Insinööri (AMK), ympäristötekn. (%) Insinööri (AMK), puunjalostustekn. (%) Insinööri (AMK), materiaalitekn. (%) Insinööri (AMK), rakennus, yhdysk. (%) Agrologi (AMK) (%) Metsätalous-insinööri (AMK) (%) Uusimaa 10,5 15,9 5,2 5,3 6,3 4,0 14,3 1,8 2,2 Varsinais-Suomi 0,9 1,2 0,0 2,6 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5 Satakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,0 0,7 Kanta-Häme 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pirkanmaa 0,0 0,0 1,0 7,9 0,0 4,0 1,4 0,0 0,0 Päijät-Häme 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 4,0 0,7 0,0 3,7 Kymenlaakso 0,0 2,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 3,6 0,7 Etelä-Karjala 0,0 4,9 1,0 2,6 0,0 0,0 3,4 20,0 5,2 Etelä-Savo 2,6 2,4 0,0 2,6 6,3 8,0 5,4 12,7 8,9 Pohjois-Savo 1,8 8,5 1,0 10,5 6,3 0,0 2,7 3,6 8,1 Pohjois-Karjala 78,1 62,2 86,6 65,8 68,8 80,0 62,6 43,6 54,1

19 Keski-Suomi 0,9 1,2 1,0 0,0 0,0 0,0 3,4 10,9 3,7 Etelä-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Keski-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 1,8 1,2 0,0 2,6 6,3 0,0 2,0 0,0 3,7 Kainuu 0,9 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 2,7 0,0 5,9 Lappi 0,9 0,0 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8 1,5 Koko maa yht. % 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Koko maa N 114 82 97 38 16 25 147 55 135 Taulukko 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010 2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue Sairaanhoitaja (AMK) (%) Terveydenhoitaja (AMK) (%) Bioanalyytikko (AMK) (%) Fysioterapeutti (AMK) (%) Sosionomi (AMK), sosiaaliala (%) Restonomi (AMK), matkailu (%) Uusimaa 4,4 6,5 8,9 7,5 5,7 13,3 Varsinais-Suomi 0,9 0,0 0,0 0,8 0,9 0,7 Satakunta 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kanta-Häme 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pirkanmaa 2,4 1,1 0,0 3,3 2,6 3,5 Päijät-Häme 0,4 0,0 0,0 4,2 0,4 0,0 Kymenlaakso 0,2 0,0 7,1 3,3 0,0 0,0 Etelä-Karjala 0,4 1,1 19,6 2,5 2,2 1,4 Etelä-Savo 1,1 0,0 3,6 5,8 3,0 1,4 Pohjois-Savo 4,6 5,4 1,8 5,0 6,5 5,6 Pohjois-Karjala 81,5 84,9 50,0 52,5 72,6 67,1 Keski-Suomi 1,1 1,1 1,8 1,7 1,7 2,1 Etelä-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 Keski-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 1,3 0,0 3,6 4,2 0,4 2,1 Kainuu 0,9 0,0 3,6 8,3 3,5 1,4 Lappi 0,2 0,0 0,0 0,0 0,4 0,7 Koko maa yht. % 100 100 100 100 100 100 Koko maa N 454 93 56 120 230 143

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 20 Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu palvelut Pohjois-Karjalan ammattiopistossa (Joensuu palvelut) toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2011 31.7.2014 suorittaneista (N=1 405) oli vuoden 2014 lopussa 52 prosenttia työllisiä, työllisiä opiskelijoita oli 14 prosenttia, työttömiä oli 17 prosenttia. Parhaiten olivat työllistyneet lähihoitajat sekä hius- ja kauneudenhoitoalalla toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet. Heikoiten olivat työllistyneet tieto- ja viestintätekniikan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet. Heistä työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli yhteensä 32 prosenttia ja työttömänä oli 30 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Kuviot pääasiallisesta toiminnasta ovat oppilaitoksittain ja tutkinnon suorittaneet on järjestetty suuruusjärjestykseen työllisten ja työllisten opiskelijoiden yhteenlasketun osuuden mukaan. Suluissa on mainittu tutkinnon suorittaneiden yhteenlaskettu määrä ajalta 2011 31.7.2014. Kuvio 18. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

21 Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu tekniikka ja kulttuuri Pohjois-Karjalan ammattiopistossa (Joensuu tekniikka ja kulttuuri) toisen asteen ammatillisen perustutkinnon ajalla 2011 31.7.2014 suorittaneista (N=1 517) oli vuoden 2014 lopussa työllisiä yhteensä 38 prosenttia, työllisiä opiskelijoita 11 prosenttia ja työttömiä 29 prosenttia. Parhaiten työllistyivät maanmittausalan logistiikan ja talotekniikan alan tutkinnon suorittaneet. Heikoiten työllistyivät tieto- ja tietoliikenne alalta sekä kuvallisen ilmaisun alalta tutkinnon suorittaneet. Molemmista koulutusaloista valmistuneista yli 40 prosenttia oli työttöminä vuonna 2014. Kuvio 19. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (tekniikka/kulttuuri) 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

22 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä toisen asteen ammatillisen perustutkinnon aikavälillä 2011 31.7.2014 suorittaneista (N=439) oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 41 prosenttia työllisiä, 11 prosenttia oli työllisiä opiskelijoita ja työttömiä oli 28 prosenttia. Parhaiten työllistyivät lähihoitajiksi valmistuneet, heistä yhteensä työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 88 prosenttia ja työttömiä oli kuusi prosenttia. Toiseksi parhaiten työllistyivät maatalousalalta valmistuneet, joista oli työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 56 prosenttia ja työttömänä oli 23 prosenttia. Kuvio 20. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

23 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2011 31.7.2014 suorittaneista (N=390) oli vuoden 2014 lopussa työllisiä 40 prosenttia, työllisiä opiskelijoita oli yhdeksän prosenttia, päätoimisia opiskelijoita oli 13 prosenttia ja työttömänä oli 27 prosenttia. Lähihoitajat työllistyivät parhaiten, heistä oli työllisiä ja työllisiä opiskelijoista yhteensä 78 prosenttia. Kone- ja metallialan tutkinnon suorittaneista työllistyi yhteensä 57 prosenttia ja sähköalan tutkinnon suorittaneista 56 prosenttia. Tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneista työllistyi pienin osa (14 %), mutta heistä päätoimisia opiskelijoita oli 45 prosenttia. Työttömien osuudet olivat suurimmat rakennusalan (47 %) ja prosessiteollisuuden alan tutkinnon (46 %) suorittaneissa. Kuvio 21. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 24 Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla toisen asteen ammatillisen perustutkinnon aikavälillä 2011 31.7.2014 suorittaneista (N=125) oli vuoden 2014 lopussa työllisinä 62 prosenttia, kaksi prosenttia oli työllisiä opiskelijoita, päätoimisia opiskelijoita oli yhdeksän prosenttia ja työttömiä oli 20 prosenttia. Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Nurmeksessa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2011 31.7.2014 suorittaneista (N=364) oli vuoden 2014 lopussa työllisiä 39 prosenttia, 10 prosenttia työllisiä opiskelijoita, 15 päätoimisia opiskelijoita ja työttömänä 27 prosenttia. Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta tutkinnon suorittaneiden työllistyminen oli heikointa tieto- ja viestintätekniikasta valmistuneissa (18 %), joista kuitenkin päätoimisina opiskelijoina oli 46 prosenttia. Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta rakennusalan tutkinnon suorittaneista oli toiseksi vähiten työllisiä ja työllisiä opiskelijoita (41 %) ja työttömänä heistä oli 46 prosenttia. Rakennusalalta tutkinnon suorittaneista vain harva jatkoi opintoja valmistumisensa jälkeen. Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta matkailualan tutkinnon suorittaneista työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 44 prosenttia, heistä päätoimisia opiskelijoita oli 31 prosenttia ja työttömiä oli 19 prosenttia. Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta hotelli-, ravintola ja catering alalta valmistuneista työllistyi yhteensä 69 prosenttia ja hotelli- ja ravintola-alalta 75 prosenttia (työlliset + työlliset opiskelijat).

25 Kuvio 22. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla ja Nurmeksessa 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

26 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon aikavälillä 2011 31.7.2014 suorittaneista (N=602) oli vuoden 2014 lopussa työllistynyt 35 prosenttia, työllisiä opiskelijoita oli 12 prosenttia, työttömiä 26 prosenttia ja päätoimisia opiskelijoita oli 17 prosenttia. Parhaiten työllistyivät (työlliset + työlliset opiskelijat) lähihoitajat (70 %), suunnitteluassistentit (68 %) ja kone- ja metallialan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet (62 %). Työttömien osuus oli suurin tieto- ja tietoliikennealan tutkinnon suorittaneista (44 %). Heistä päätoimisia opiskelijoita oli 24 prosenttia. Kuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneista työttöminä oli 42 prosenttia, päätoimisia opiskelijoita oli 21 prosenttia ja työllisiä opiskelijoita oli seitsemän prosenttia. Sähköalan perustutkinnon suorittaneista 25 prosenttia oli työllisiä, päätoimisena opiskelijana oli 31 prosenttia ja työttömänä oli 19 prosenttia. Kuvio 23. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa, Outokummussa 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

27 Perustutkinto, näyttötutkinto Pohjois-Karjalan aikuisopistossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto) suorittaneista (N=1 413) työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 70 prosenttia, työttömiä oli 19 prosenttia ja päätoimisia opiskelijoita seitsemän prosenttia vuoden 2014 lopussa. Parhaiten olivat työllistyneet (työlliset + työlliset opiskelijat) turvallisuusalan (85 %), lähihoitajan (84 %) ja kiinteistönpalvelujen (82 %) tutkinnon suorittaneet. Työttömänä oli eniten puualan (63 %), puutarhurin ja puutarhatyöntekijän (46 %) sekä metsäalan (39 %) tutkinnon suorittaneita. Kuvio 24. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto) Pohjois-Karjalan aikuisopistossa ja Pohjois- Karjalan ammattiopistossa Valtimolla 2011 31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

28 Kuvio 25. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa kulttuurialan, yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan sekä luonnontieteiden toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 2011 31.7.2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Kuvio 26. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, luonnonvara- ja ympäristöalan toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 2011 31.7.2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Kuvio 27. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa tekniikan ja liikenteen alalla, toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 2011 31.7.2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 29

Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna 2014 30 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän eri oppilaitoksista vuosina 2011 2013 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisten työllistymisalue oli suurimmalla osalla Pohjois-Karjala vuonna 2014. Työllistymisalueet on kuvioissa jaettu Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Karjalan naapurimaakuntiin, Pohjoisen Suomen maakuntiin, Uuteenmaahan ja muuhun Suomeen. Pohjois-Karjalan aikuisopiston luonto- ja ympäristöalan ammatillisen perustutkinnon vuosina 2011 2013 suorittaneista työllisistä vuoden 2014 lopussa oli työllistynyt Pohjois-Karjalaan 37 prosenttia, Pohjoiseen Suomeen 22 prosenttia, naapurimaakuntiin ja muualle Suomeen 16 prosenttia sekä Uudellemaalle yhdeksän prosenttia. (Kuvio 28.) Pohjois-Karjalan ammattiopiston (Joensuu tekniikka ja kulttuuri) viestintä- ja informaatiotieteiden, käsi- ja taideteollisuuden sekä kulttuurialan ammatillisen perustutkinnon vuosina 2011 2013 suorittaneista, jotka olivat työllisiä vuoden 2014 lopussa, olivat työllistyneet Pohjois-Karjalan ulkopuolelle useammin kuin muilta ammattiopiston koulutusaloilta (Kuvio 30.) Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kiteen maatilatalouden sekä luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen perustutkinnon vuosina 2011 2013 suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työllisenä olleista 43 prosenttia työllistyi Pohjois-Karjalaan ja 44 prosenttia Pohjois-Karjalan naapurimaakuntiin vuonna 2014. (Kuvio 31.) Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa teatterin ja tanssin, viestintä- ja informaatiotieteiden, käsi- ja taideteollisuuden sekä kulttuurialan ammatillisen perustutkinnon vuosina 2011 2013 suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työllisenä olleista huomattavasti suurempi osa työllistyi Pohjois-Karjalan ulkopuolelle kuin ammattiopiston muilta koulutusaloilta. Ammattiopistossa kaikkien opintoalojen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista, jotka olivat työllisenä vuoden 2014 lopussa, työllistyi 56 prosenttia Pohjois-Karjalaan, Uudellemaalle 17 prosenttia ja Pohjois-Karjalan naapurimaakuntiin 16 prosenttia vuonna 2014. (Kuvio 34.) Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla kaikista vuosina 2011 2013 ammatillisen tutkinnon suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työssä olleista 47 prosenttia työllistyi Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Karjalan naapurimaakuntiin 42 prosenttia vuonna 2014.

31 Pohjois-Karjalan aikuisopisto Kuvio 28. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan aikuisopistossa 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

32 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut Kuvio 29. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

33 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri Kuvio 30. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (tekniikka/kulttuuri) 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

34 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Kuvio 31. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

35 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Kuvio 32. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

36 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes Kuvio 33. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Nurmeksessa 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

37 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Kuvio 34. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Kuvio 35. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla 2011 2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Taulukko 8. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2015 suoritetut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot 38 Yht. Miehet Naiset N N N % Tutkinnot yhteensä 1380 470 910 65,9 1 Luonnonvara-ala yht. 276 153 123 44,6 742101 FM, matematiikka 26 14 12 46,2 742201 FM, tietojenkäsittelytiede 54 44 10 18,5 742301 FM, fysiikka 33 25 8 24,2 742401 FM, kemia 39 15 24 61,5 742601 FM, maantiede 7 4 3 42,9 742701 FM, biologia 25 7 18 72,0 742702 FM, biotieteet, biokemia 22 5 17 77,3 742703 FM, ympäristötiede 17 10 7 41,2 742999 FM, muu luonnont. ala 14 7 7 50,0 762202 MMM, metsätalous 39 22 17 43,6 3 Kaupan ja hallinnon ala yht. 350 132 218 62,3 732101 KTM, liiketaloustieteet 120 64 56 46,7 732105 KTM, yhteiskuntatieteet 1 1 0 0,0 733202 YTM, taloustieteet 16 6 10 62,5 733203 YTM, sosiaalitieteet 123 22 101 82,1 733207 YTM, filosofia 4 1 3 75,0 733210 YTM, alue- ja ympäristötieteet 8 4 4 50,0 733301 HTM, hallintotieteet 64 29 35 54,7 733310 HTM, alue- ja ympäristötieteet 8 2 6 75,0 734101 Oikeustieteen maisteri 4 2 2 50,0 734102 Kansainv. ja vert.oik.t.maist. 2 1 1 50,0 5 Sosiaali- ja terveysala yht. 337 98 239 70,9 772101 Lääketieteen lisensiaatti 131 59 72 55,0 772201 Hammaslääketieteen lis. 16 5 11 68,8 772401 Proviisori 45 12 33 73,3 772501 Terveystieteiden maisteri 145 22 123 84,8 7 Humanistinen ja opetusala yht. 417 87 330 79,1 712101 KM, luokanopettaja 103 20 83 80,6 712102 KM, erityisopettaja 24 4 20 83,3 712104 KM, kotitalousopettaja 17 1 16 94,1 712105 KM, käsityönopettaja 14 0 14 100,0 712108 KM, perusk.,lukion opinto-ohj. 28 3 25 89,3 712201 KM, kasvatustiede 15 2 13 86,7 712202 KM, aikuiskasvatus 10 0 10 100,0 712203 KM, erityispedagogiikka 3 0 3 100,0 726101 FM, suomen kieli 19 1 18 94,7 726102 FM, ruotsin kieli 4 0 4 100,0 726103 FM, englannin kieli 22 9 13 59,1 726104 FM, saksan kieli 6 0 6 100,0 726106 FM, venäjän kieli 3 0 3 100,0 726203 FM, englannin käänt., tulkk. 8 2 6 75,0 726204 FM, saksan käänt., tulkk. 3 1 2 66,7 726206 FM, venäjän käänt., tulkk. 7 1 6 85,7 726301 FM, historia 25 15 10 40,0 726401 FM, kirjallisuuden tutkimus 11 1 10 90,9 726402 FM, kulttuurien tutkimus 16 4 12 75,0 726403 FM, kielentutkimus 8 3 5 62,5 727101 Teol. maist. 44 17 27 61,4 733501 Psykologian maisteri 27 3 24 88,9

Taulukko 9. Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2015 suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 39 Yht. Miehet Naiset N N N % Tutkinnot yhteensä 694 286 408 58,8 2 Kulttuuriala, yhteensä 105 39 66 62,9 611101 Musiikkipedagogi (AMK) 13 8 5 38,5 621101 Artenomi (AMK) 1 0 1 100,0 621102 Muotoilija (AMK) 56 13 43 76,8 621201 Muusikko (AMK) 2 1 1 50,0 621601 Medianomi (AMK) 33 17 16 48,5 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala, yhteensä 120 42 78 65,0 631101 Tradenomi, tal., hall., markk. 120 42 78 65,0 4 Luonnontieteiden ala, yhteensä 16 13 3 18,8 631107 Tradenomi, tietojenkäsittely 16 13 3 18,8 5 Tekniikan ja liikenteen ala, yhteensä 131 114 17 13,0 651101 Ins. (AMK), konetekniikka 29 28 1 3,4 651201 Ins. (AMK), sähkötekniikka 19 19 0 0,0 651301 Ins. (AMK), tietotekniikka 19 19 0 0,0 651403 Ins. (AMK), ympäristötekniikka 23 15 8 34,8 651501 Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 41 33 8 19,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 49 28 21 42,9 661101 Agrologi (AMK) 19 5 14 73,7 661301 Metsätalousinsinööri (AMK) 30 23 7 23,3 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala, yhteensä 237 43 194 81,9 671101 Sairaanhoitaja (AMK) 139 24 115 82,7 671103 Terveydenhoitaja (AMK) 23 0 23 100,0 671104 Bioanalyytikko (AMK) 1 1 0 0,0 671112 Fysioterapeutti (AMK) 28 13 15 53,6 671201 Sosionomi (AMK), sosiaaliala 46 5 41 89,1 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala, yhteensä 36 7 29 80,6 681102 Restonomi (AMK), matkailu 36 7 29 80,6

Taulukko 10. PKKY:n oppilaitoksissa vuonna 2015 suoritetut ammatilliset perustutkinnot Yht. Miehet Naiset N N N % P-K:n Aikuisopisto Näyttötutkinnot yhteensä 358 132 226 63,1 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 26 4 22 84,6 301 Liiketalous ja kauppa 26 4 22 84,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala 106 80 26 24,5 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 24 23 1 4,2 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 20 19 1 5,0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 14 14 0 0,0 506 Elintarvikeala ja biotekn. 16 4 12 75,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 21 14 7 33,3 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 11 6 5 45,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 58 22 36 62,1 601 Maatilatalous 25 11 14 56,0 602 Puutarhatalous 26 4 22 84,6 604 Metsätalous 7 7 0 0,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 127 19 108 85,0 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 127 19 108 85,0 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 41 7 34 82,9 801 Matkailuala 1 0 1 100,0 802 Majoitus- ja ravitsemisala 18 5 13 72,2 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 22 2 20 90,9 P-K:n amm.opisto Joensuu palv. Perustutkinnot yhteensä 379 90 289 76,3 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 106 42 64 60,4 301 Liiketalous ja kauppa 106 42 64 60,4 4 Luonnontieteiden ala 15 12 3 20,0 402 Tietojenkäsittely 15 12 3 20,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala 16 1 15 93,8 506 Elintarvikeala ja biotekn. 16 1 15 93,8 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 138 23 115 83,3 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 100 22 78 78,0 710 Kauneudenhoitoala 38 1 37 97,4 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 104 12 92 88,5 801 Matkailuala 15 1 14 93,3 802 Majoitus- ja ravitsemisala 78 11 67 85,9 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 11 0 11 100,0 P-K:n amm.opisto Joensuu tk/ku Perustutkinnot yhteensä 436 350 86 19,7 2 Kulttuuriala 54 17 37 68,5 201 Käsi- ja taideteollisuus 32 12 20 62,5 202 Viestintä ja inform.tieteet 22 5 17 77,3 5 Tekniikan ja liikenteen ala 382 333 49 12,8 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 123 117 6 4,9 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 57 55 2 3,5 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 54 54 0 0,0 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 30 30 0 0,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 32 15 17 53,1 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 14 0 14 100,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 72 62 10 13,9 40

Näyttötutkinnot yhteensä 6 4 2 33,3 5 Tekniikan ja liikenteen ala 6 4 2 33,3 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 6 4 2 33,3 P-K:n amm.opisto Kitee Perustutkinnot yhteensä 100 45 55 55,0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 16 4 12 75,0 301 Liiketalous ja kauppa 16 4 12 75,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala 30 28 2 6,7 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 7 7 0 0,0 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 9 9 0 0,0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 11 11 0 0,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 3 1 2 66,7 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 23 6 17 73,9 601 Maatilatalous 23 6 17 73,9 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 15 0 15 100,0 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 15 0 15 100,0 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 16 7 9 56,3 802 Majoitus- ja ravitsemisala 16 7 9 56,3 P-K:n amm.opisto Lieksa Perustutkinnot yhteensä 76 43 33 43,4 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 14 4 10 71,4 301 Liiketalous ja kauppa 14 4 10 71,4 5 Tekniikan ja liikenteen ala 31 31 0 0,0 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 3 3 0 0,0 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 6 6 0 0,0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 4 4 0 0,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 2 2 0 0,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 16 16 0 0,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 18 4 14 77,8 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 18 4 14 77,8 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 13 4 9 69,2 802 Majoitus- ja ravitsemisala 13 4 9 69,2 P-K:n amm.opisto Nurmes Perustutkinnot yhteensä 93 54 39 41,9 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 29 3 26 89,7 301 Liiketalous ja kauppa 29 3 26 89,7 5 Tekniikan ja liikenteen ala 40 40 0 0,0 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 14 14 0 0,0 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 8 8 0 0,0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 10 10 0 0,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 8 8 0 0,0 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 24 11 13 54,2 801 Matkailuala 9 4 5 55,6 802 Majoitus- ja ravitsemisala 15 7 8 53,3 P-K:n amm.opisto Outokumpu Perustutkinnot yhteensä 180 83 97 53,9 2 Kulttuuriala 95 45 50 52,6 201 Käsi- ja taideteollisuus 4 1 3 75,0 202 Viestintä ja inform.tieteet 80 44 36 45,0 204 Teatteri ja tanssi 11 0 11 100,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala 39 29 10 25,6 41

502 Kone-, met.- ja energiatekn. 12 12 0 0,0 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 11 10 1 9,1 505 Graafinen ja viestintätekn. 5 4 1 20,0 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 11 3 8 72,7 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 46 9 37 80,4 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 46 9 37 80,4 P-K:n amm.opisto Valtimo Perustutkinnot yhteensä 33 33 0 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 33 33 0 0,0 604 Metsätalous 33 33 0 0,0 Perustutkinto, näyttötutkinto Tutkinnot yhteensä 27 26 1 3,7 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 27 26 1 3,7 604 Metsätalous 27 26 1 3,7 42

OSA II TEEMAKARTAT TYÖLLISYYDESTÄ, TYÖTTÖMYYDESTÄ JA ELINVOIMASTA Työllisyys 43 Kartta 1. Työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä 2014 Työllisyysaste kuvaa työllisten prosenttiosuutta samanikäisestä väestöstä (15 64-vuotiaat) Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomen maakunnan pohjoisosissa työllisyysaste oli maan alhaisinta. Pohjois-Karjalan kunnista Kontiolahdella ja Liperissä oli maakunnan korkein työllisyysaste ja alhaisin se oli Juuassa ja Lieksassa. Heinäveden työllisyysaste oli 57,1 %.

Kartta 2. Miesten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä 44 Miesten työllisyysaste oli korkein Kontiolahdella (66,1 %) ja Liperissä (63 %). Miesten alhaisin työllisyysaste oli Juuassa (47,6 %), Rääkkylässä (49,1 %) ja Lieksassa (50,3 %). Heinävedellä miesten työllisyysaste oli 53,1 %.

Kartta 3. Naisten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä 45 Naisten työllisyysaste oli korkeammalla tasolla kuin miesten. Suomessa oli 116 kuntaa, joissa miesten työllisyysaste oli alle 60 prosenttia ja naisilla se oli alle 60 prosenttia 42 kunnassa. Pohjois-Karjalassa (Heinävesi mukaan luettuna) naisten työllisyysaste oli 5,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten. Koko maan tasolla ero oli 3,1 prosenttiyksikköä naisten eduksi. Naisten korkein työllisyysaste oli Kontiolahdella (68,3 %) ja alhaisin Lieksassa (56,2 %).

46 Työttömyys Kartta 4. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois- Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 Maaliskuun lopussa 2017 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 17,1 prosenttia. Heinävedellä työttömänä oli työvoimasta 16,3 prosenttia. Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden työttömien yhteenlasketun määrän osuus em. kuntien työvoimasta oli samalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli alhaisin Kontiolahdella ja Liperissä ja suurin Ilomantsissa ja Lieksassa. Työttömyys oli Pohjois-Karjalan kunnista kolmessa (Liperi, Kontiolahti, Valtimo) alemmalla tasolla kuin Heinävedellä.

47 Kartta 5. Työttömien miesten ja ulkomaalaisten osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä työttömistä suurempi osa oli miehiä kuin naisia. Miesten osuus työttömistä oli korkein Juuassa (66, 3%) ja Valtimolla ja Ilomantsissa, joissa se oli molemmissa 64,8 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus työttömistä oli suurin Tohmajärvellä (9,3 %) ja toiseksi suurin Joensuussa (7,7 %).

48 Kartta 6. Nuorten (15 24-vuotiaat) osuus työttömistä Pohjois- Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 Maaliskuun lopussa 2017 alle 25-vuotiaiden nuorten osuus työttömistä oli Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä 11,6 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli alhaisin Valtimolla (4,8 %) ja Polvijärvellä (5,2 %) ja suurin Joensuussa (14,9 %) ja Kontiolahdella (11,3 %).

49 Kartta 7. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat 15 24-vuotiaat miehet Pääasiallisen toiminnan mukaan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus alle 25-vuotiaissa miehissä oli suurin Pohjois-Karjalassa Lieksassa (25,9 %), Ilomantsissa (25,3 %) ja Nurmeksessa (24 %). Näissä kunnissa tämä osuus oli maan korkeinta tasoa.

50 Kartta 8. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat 15 24-vuotiaat naiset Pääasiallisen toiminnan mukaan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus alle 25-vuotiaissa naisissa oli suurin Pohjois-Karjalassa Nurmeksessa (17,8 %), Lieksassa (16,7 %) ja Ilomantsissa (14 %). Tämä oli valtakunnan keskitasoa.

51 Kartta 9. Yli 50 vuotta täyttäneiden osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 Maaliskuun lopussa 2017 yli 50 vuotta täyttäneiden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä 44,3 prosenttia. Yli 50 vuotta täyttäneiden työnhakijoiden osuus työvoimasta oli suurin Ilomantsissa (61,1 %), Valtimolla (60,7 %), Juuassa (60,1 %) ja Kiteellä (59,6 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli alhaisin Joensuussa (35,5 %), Kontiolahdella (42,5 %), Outokummussa (46,8 %) ja Liperissä (47,7 %).

52 Kartta 10. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli maaliskuun lopussa 2017 suurin Polvijärvellä (40 %). Ilomatsissa Tohmajärvellä, Rääkkylässä, Kontiolahdella, Lieksassa ja Joensuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 33 35 prosenttia työttömistä. Juuassa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli pienin (28 %) Heinävedellä työttömyys oli jatkunut pitkään 32 prosentilla työttömistä.

Huoltosuhteet, osaaminen, muuttoliike ja elinvoima Kartta 11. Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan 53 kunnissa ja Heinävedellä Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde ilmoitetaan indeksilukuna, joka lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (findikaattori.fi/fi/32) Itä-Suomen kunnissa taloudellinen huoltosuhde oli korkea. Pohjois-Karjalassa paras taloudellinen huoltosuhde oli Kohtiolahdella (1,3) ja huonoin se oli Juuassa (2,3).

54 Kartta 12. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden oli parhaalla tasolla Helsingissä, Tampereella, Vantaalla, Turussa, Jyväskylässä, Järvenpäässä ja Espoossa. Väestörakenne oli pahiten vinoutunut Luhangalla, Kuhmoisissa, Kivijärvellä, Sysmässä, Vesannolla, Savitaipaleella ja Rautavaaralla. Pohjois-Karjalassa väestöllinen huoltosuhde oli parhaimmalla tasolla Joensuussa ja Kontiolahdella.

Kartta 13.Väestöllinen huoltosuhde 2035 55 Väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan nousevan vuoteen 2035 mennessä koko maassa. Ennusteen mukaan Pohjois-Karjalassa väestöllinen huoltosuhde on vuonna 2035 heikoin Juuassa (137) ja Ilomantsissa (136) ja parhaimmalla tasolla Joensuussa (65,9) ja Kontiolahdella (73,9).

Kartta 14. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä 56 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2014 oli koko maassa 30 prosenttia, kun se oli Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä 24,5 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Kontiolahdella ja Joensuussa.

Kartta 15. 15 24-vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vuosina 2013 2015 suhteutettuna ikäryhmän tarkasteluajanjakson keskiväkilukuun Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä (luku suluissa kuvaa ikäluokan määrää kunnassa) 57 7 Nuoret muuttavat pääasiassa opiskelun vuoksi. 15 24-vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vaihteli miehissä välillä -141 906 ja naisissa välillä -154 721. Nettomuutto oli negatiivisintä sekä miehissä että naisissa Lieksassa ja positiivisinta Joensuussa. Miehiä muuttaa ikäluokan (15 24) kokoon suhteutettuna eniten Rääkkylästä, Heinävedeltä, Juuasta ja Tohmajärveltä. Joensuu on Pohjois-Karjalan ainoa muuttovoittoinen kunta tässä ikäryhmässä. Naisten maassamuutto oli samansuuntaista, mutta määrällisesti suurempaa. Naisten maassamuutossa suurimpia nettotappiokuntia olivat Rääkkylä Heinävesi, Valtimo, Juuka, Ilomantsi ja Lieksa.

Kartta 16. 25 39-vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto suhteutettuna 25 39-vuotiaiden keskiväkilukuun 2013 2015 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä (luku suluissa kuvaa ikäluokan määrää kunnassa) 58 Nuorten aikuisten maassamuutto on suurelta osin työvoiman muuttoliikettä. 25 39-vuotiaiden miesten nettomuutto vaihteli välillä -469 161 henkilöä ja naisten -462 144. Nettomuutto oli negatiivisinta sekä miehissä että naisissa Joensuussa ja positiivisinta Kontiolahdella. 25 39-vuotiaiden miesten osalta Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi, Juuka, Valtimo ja Rääkkylä olivat nettomuuttovoittoisia kuntia. Naisten osalta suurimmat muuttovoittokunnat olivat Kontiolahti, Valtimo, Liperi ja Juuka, kun taas Joensuusta ja Kiteeltä muutettiin suhteellisesti eniten. Suurta lähtömuuttoa Joensuusta selittää vastavalmistuneiden poismuutto (alueellinen ja valtakunnallinen koulutustehtävä).

Kartta 17. 40 64-vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vuosina 2013 2015 suhteutettuna ikäryhmän tarkasteluajanjakson keskiväkilukuun Pohjois- Karjalan kunnissa ja Heinävedellä (luku suluissa kuvaa ikäluokan määrää kunnassa) 59 Vuosina 2013 2015 sekä 40 64-vuotiaiden miesten että naisten nettomuuton kuntakohtaiset määrät olivat pieniä (miehet -42 28 ja naiset -11 55). Miesten ikäryhmässä 40 64 suurin osa Pohjois-Karjalan kunnista oli muuttovoittoisia. Suurimpia voittajia olivat Tohmajärvi, Rääkkylä, Heinävesi, Juuka ja Valtimo ja suurin häviäjä oli Liperi. 40 64-vuotiaissa naisissa nettomuutto suhteutettuna väestöön oli negatiivisinta Ilomantsissa, Nurmeksessa, Outokummussa, Kiteellä ja Liperissä.

60 Kartta 18. Yli 65-vuotiaiden ja työikäisten osuus väestöstä vuonna 2014 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Yli 65-vuotiaiden osuus oli pienin Kontiolahdella, Liperissä ja Joensuussa ja heidän osuutensa oli suurin Ilomantsissa, Rääkkylässä ja Heinävedellä. Työikäisten osuus väestöstä oli alhaisin Ilomantsissa, Rääkkylässä ja Heinävedellä ja suurin Joensuussa ja Kontiolahdella.

61 Kartta 19. Yli 65-vuotiaiden maassamuuton tulomuutto vuosina 2013 2015 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Vuosina 2013 2015 yli 65-vuotiaita muutti Pohjois-Karjalan kuntiin 1003 ja Heinävedelle 49. Joensuuhun muutti vuosina 2013 2015 yli 400 yli 65- vuotiasta. Yli 70 henkilöä muutti Kontiolahdelle, Kiteelle ja Lieksaan vuosina 2013 2015. Määrällisesti vähäistä muutto oli Valtimolle, Polvijärvelle ja Tohmajärvelle.

62 Kartta 20. Kuntien elinvoimaindeksi työllisyys, väestö, osaaminen ja talous Tämä kuntien elinvoimaindeksi sisältää kymmenen alueen elinvoimaa kuvaavaa indikaattoria: työllisyysaste (%) 2014 (maaseutuindikaattorit) työttömyysaste (%) 2016 (TEM, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot) yhteisövero/1000 asukasta 2015 (Kuntaliitto) omavaraisuusaste 2015 (Kuntaliitto) koulutustaso (VKTM-indeksi) 2015 (StatFin) väestöllinen huoltosuhde 2016 (StatFin) yrittäjien osuus työllisistä 2014 (Elinkeinorakenne ja työssäkäynti, 2014) työpaikkaomavaraisuusaste 2014 (maaseutuindikaattorit) bruttotulot, keskimäärin 2015 (StatFin) nettomuutto 2015 ja 2016 keskiväkilukuun suhteutettuna (StatFin). Kuntien elinvoimaindeksi laskettiin siten, että jokaisen muuttujan arvon perusteella kunnat asetettiin paremmuusjärjestykseen. Tämän jälkeen kunnille annettiin arvoja tasavälein 1-5, jolloin parhaat kunnat saivat yhden pisteen ja huonoimmat 5 pistettä. Lopuksi kuntien saamat pisteet laskettiin yhteen. Näillä indikaattoreilla mitattuna parhaat arvot saivat Maarianhamina (15) ja Jomala (15). Manner-Suomessa parhaimpia olivat Espoo (17), Helsinki (17), Naantali (20), Sipoo (20), Tuusula (20) ja Uusikaarlepyy (20). Elinvoimaltaan heikoimpia olivat Rääkkylä (42), Kemijärvi (41), Simo (40), Hankasalmi (39), Hyrynsalmi (39), Kivijärvi (39), Posio (39) ja Salla (39).