Pidetään huolta linjoista
Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta. Yhtiön toiminta pohjautuu sähkömarkkinalakiin. 2 Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin 14 000 kilometriä sekä yli sata sähköasemaa. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä myös tulevaisuudessa. Lähivuosina rakennetaan lähes 3 000 kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä sähköasemaa. Näin olemme mukana kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa ja jokaisen suomalaisen hyvinvointia. Fingrid edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta mini- moimalla siirron pullonkaulojen aiheuttamia haittoja. Yhtiö osallistuu aktiivisesti eurooppalaistuvien sähkömarkkinoiden kehitystyöhön tavoitteena tehokkaasti toimivat yhteis eurooppalaiset sähkömarkkinat, joihin sidosryhmät luottavat. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2010 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko 3
Avainasemassa turvallisuus ja sähkönsiirron häiriöttömyys 4 Voimajohtojen tuntumassa sijaitsevan puuston ja muun kasvillisuuden säännöllisellä, asianmukaisella käsittelyllä Fingrid haluaa varmistaa ihmisten turvallisuuden sekä myös voimajohdon käyttövarmuuden. Liian lähelle virtajohdinta ulottuva puu on turvallisuusriski, josta voi aiheutua vakavia vahinkoja. Johtimien päälle kaatuessaan se on myös yksi yleisimmistä sähkökatkosten aiheuttajista. Tässä esitteessä kerrotaan voimajohto- ja piha-alueiden kasvuston ja reunapuiden käsittelytavoista sekä niistä turvallisuusseikoista, jotka tulee ottaa huomioon käsiteltäessä puita ja puutavaraa voimajohtojen läheisyydessä. 5 Kantaverkkoyhtiö Fingridin omistamia voimajohtoja risteilee noin 14 000 kilometrin verran ympäri Suomen.
Voimajohdon haltijalla käyttöoikeus johtoalueeseen Voimajohdon rakenne ja johtoalue 6 Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata eikä johtoalueen puustoa, vaan ne kuuluvat maanomistajalle. Yhtiö on lunastamalla hankkinut pysyvän oikeuden käyttää johtoaluetta. Lunastuksen perusteella yhtiöllä on oikeus mm. johtoalueen käyttöön, rakentamisen rajoittamiseen, johtoaukean raivaukseen ja ylipitkien reunavyöhykepuiden käsittelyyn. Johtoalueen käyttöoikeus on korvattu lunastustoimituksessa määrätyllä kertakorvauksella. Fingrid ei päätä lunastuskorvauksista, vaan niiden suuruuden määrittää puolueeton toimikunta lunastuslain mukaisesti. Mikäli maanomistajalle koituu voimajohdon kunnossapidon yhteydessä haittaa tai vahinkoja, niiden korvaamisesta sovitaan hänen kanssaan tapauskohtaisesti erikseen. 20 m Suomessa käytetään voimajohtojen jännitetasoina 110, 220 ja 400 kilovolttia (kv)*. Jännitetason voi helposti tunnistaa eristinketjun pituuden ja eristinlautasten lukumäärän perusteella: Jännitetaso kv Eristinketjun pituus 110 noin 1 metri 6 8 220 noin 2 metriä 10 12 400 noin 4 metriä 18 21 *1 kv = 1 000 volttia (V) Eristinlautasten lukumäärä 20 m Ukkosjohdin Ukkosuloke Orsi Eristinketju Eristinlautanen Virtajohdin Vaakaside Jalka Harus Numerokilpi 7 10 m 10 m MAANALAISET RAKENTEET Perustus Maadoitusjohdin Harusankkuri Reunavyöhyke Johtoaukea Johtoalue Rakennuskieltoalue Reunavyöhyke 110 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 26 30 metriä. 220 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 32 38 metriä. 400 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 36 42 metriä. Kuvan pylvästyyppi on yleisimmin käytetty harustettu portaalipylväs, mutta käytössä on myös ns. vapaasti seisovia teräspylväitä, joista harukset puuttuvat. Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin 10 metriä, aina yhteensä 20 metriä. Johtoalue on se alue, johon Fingrid on lunastanut käyttöoikeuden. Käyttöoikeus asettaa maanomistajalle käyttörajoituksia.
Puuston säännöllinen käsittely takaa käyttövarmuuden Voimajohto ja korkeiksi kasvaneet puut ovat huonot naapurukset. Johtoaukeiden puusto raivataan joko koneellisesti tai miestyövoimin 5 8 vuoden välein. Voimajohtojen reunavyöhykepuut käsitellään 10 25 vuoden välein. Ylipitkät puut kaadetaan tai puiden latvoja katkaistaan 2 4 metriä helikopterisahauksella. Latvasahattuja puita ei tarvitse korjata heti. Latvotun puun lahoaminen etenee niin hitaasti, että lahovauriot eivät ehdi alentaa puiden arvoa, kunhan niiden hakkuu liitetään jonkin läheisen metsäkuvion hakkuuseen lähivuosina. Myös latvomattomat reunavyöhykepuut kannattaa hakata samalla kertaa. Fingrid ilmoittaa johtoaukeiden raivauksista ja 8 reunavyöhykkeiden puustonkäsittelystä maanomistajille kirjeitse. erityistä ammattitaitoa, eikä sitä pitäisi tehdä omatoimisesti metsänomistajatyönä. Jos suurin osa reunavyöhykepuista on ylipitkiä, on yleensä järkevintä käsitellä reunavyöhyke kokonaisvaltaisesti niin, että vyöhykkeeltä hakataan pois kaikki muut paitsi sivun 7 kaaviokuvan mukaista pituutta selvästi lyhyemmät puut. 9 Mikäli reunapuut joudutaan kaatamaan, Fingrid pyrkii järjestämään korjattaville puille yhteishakkuun ja -myynnin. Puuston omistajana maanomistajalla on kuitenkin oikeus päättää, miten johdon kunnossapidon aiheuttama reunapuiden korjuu ja myynti järjestetään. On silti muistettava, että sähköjohdon lähellä tehtävä hakkuu vaatii Reunavyöhykkeiden metsänhoitoon liittyy monia erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon reunametsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä päätettäessä. Kehittääkseen näiden erityiskohteiden metsänhoitoa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on laatinut metsänhoitosuositukset reunavyöhykkeille. Nämä suositukset on esitetty ns. metsänhoitokortissa, joka on ladattavissa Fingridin internetsivuilta.
10 Pihapuut ja voimajohto Piha-alueiden puuston käsittely on tärkeä tehtävä, josta Fingrid haluaa huolehtia mahdollisimman hyvin. Fingridin voimajohdot on alun perin rakennettu etäälle asutuksesta, mutta talojen ja kesämökkien pihapiirien laajentuessa vuosikymmenien mittaan pihoja on levittäytynyt voimajohtojen reunaalueille tai jopa johdon alle. Piha-alueiden osuus Fingridin hoitovastuulla olevasta, kaikkiaan noin 33 000 hehtaarin johto alueesta on kuitenkin varsin vähäinen, vain parin pro sentin luokkaa. Fingrid pyrkii pihapuiden raivauksessa 5 8 vuoden kiertoon johto- ja reunaalueiden raivausmallin mukaisesti. 11
Turvallisesti voimajohdon naapurina Voimajohtojen läheisyydessä kasvavaan pihapuustoon liittyy tuntuvasti suurempi henkilövahinkoriski kuin metsässä tai muilla asutuksesta etäällä sijaitsevilla johtokaduilla ja reuna-alueilla kasvaviin puihin. Mitä pidemmäksi puu venähtää, sitä suuremmaksi kasvaa turvallisuusriski. Pihapuiden aiheuttamien vaaratilanteiden eliminoimiseksi Fingrid tarkastaa ja käsittelee voimajohtojensa lähialueilla sijaitsevien pihojen puuston säännöllisin väliajoin. Liian lähelle virtajohdinta kasvanut tai kaatunut puu aiheuttaa oikosulun virtajohtimen ja maan välille. Tällainen maaoikosulku synnyttää valokaaren ja voimakkaan sähköiskun virtajohtimesta maahan. Maasulussa purkautuva sähköenergia ja sen aikaansaama valokaari voivat aiheuttaa vahinkoja useiden metrien etäisyydelle vikapaikasta. Johtoaukealle maahan kaivetut kaapelit ja 12 13 muut johdon alla olevat sähköä johtavat rakenteet voivat toimia johtimina, joiden kautta sähköisku voi levitä vaarallisen voimakkaana myös lähellä oleviin asuinrakennuksiin. Puutarha- ja pihaistutuksia tehtäessä kannattaa ottaa huomioon johtoalueen läheisyys. Valitsemalla matalakasvuisia puita ja pensaita voidaan raivaustarve välttää jopa kokonaan. Lisäksi puustoa hoitamalla, esim. säännöllisellä oksien ja latvan leikkaamisella, vältytään suuremmilta toimenpiteiltä. Nyrkkisääntö on, että voimajohtojen läheisyydessä ei saa kasvaa mitään neljää metriä pidempää. Fingridissä pidetään tärkeänä mahdollisimman hyvää yhteistoimintaa kiinteistöjen omistajien ja pihapiirin asukkaiden kanssa kaikissa voimajohdon naapuruuteen liittyvissä asioissa. Fingrid tarjoaa pihapuita koskevissa asioissa neuvontaa ja maksutonta kaatoapua.
Piha-alueiden puut kaadetaan yleensä juuresta, mutta poikkeuksellisesti pihapuita voidaan lyhentää myös latvomalla, mikäli turvaetäisyys virtajohtimiin sen sallii. Tiedä ennen kuin toimit! Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa johtoon päin. Kaatosuunta on aina varmistettava puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti. 14 Jos puu varotoimista huolimatta alkaa kaatua voimajohtoon päin, toimi näin: Keskeytä työskentely välittömästi. Loiki vain toinen jalka maata kerrallaan koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin etäisyydelle puusta. Jos kaatuva puu osuu johtoon tai jää kiinni johtimiin, ilmoita siitä heti Fingridin verkkokeskukseen (puh. 030 395 4300) tai yleiseen hätänumeroon 112. Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene lähelle puuta. Johtimia koskettavaa puuta ei saa mennä irrottamaan, ennen kuin johto on kytketty jännitteettömäksi johto on työmaadoitettu olet saanut luvan irrotukseen johdon omistajalta. IL SK ON KE 3m HD JO Pylväsrakenteiden läheisyydessä toimittaessa ja liikuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Voimajohdolle aiheutettu pieneltäkin tuntuva vaurio saattaa johtaa vakaviin seurauksiin. Työkoneen tai sen osan osuminen pylväsrakenteisiin voi aiheuttaa jopa hengenvaaran. IN JA Puutavaraa tai energiapuuta ei saa varastoida voimajohdon alle eikä sivusuuntaan mitattuna kymmentä metriä lähemmäksi johdon lähintä virtajohdinta. Harustettu, kaksijalkainen pylväs. Voima johdon pylvään pylväsala ulottuu kolmen metrin etäisyy delle maanpääl lisistä pylväs rakenteista. 3m 3m 3m Jos konetyössä kuormain koskettaa johtoa, toimi NÄIN: Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa. Yritä ajaa kone irti sähköjohdosta. Jos kone syttyy tuleen tai sen renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. Älä kosketa työkonetta ja maata samanaikaisesti. Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin etäisyyteen työkoneesta. Ota välittömästi yhteys Fingridiin, vaikka sähköjohto ei olisi näkyvästi vaurioitunut. Varmista onnettomuuspaikan vartiointi. Tietoa turvallisesta toiminnasta voimajohtojen lähellä löytyy Fingridin verkkosivuilta www.fingrid.fi. 15
FINGRID OYJ Arkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki Puhelin 030 395 5000 Faksi 030 395 5196 www.fingrid.fi Hämeenlinnan verkkokeskus Puhelin 030 395 4300 (päivystys 24 h)