Etelä-Savo Pöytäkirja 22.9.2015 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2015 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 17.9.2015 klo. 10.00 13.10 Läsnä: Pertti Manninen Juho Kotanen, siht. Jorma Tiitinen, pj Kalevi Puukko Ari Pitkonen Eila Puhakainen Saara Ryhänen Sanna Poutamo Heikki Tanskanen Pena Saukkonen Sanna Kontinen Anne-Kaarina Lyytinen Jari Hyvärinen Pekka Sorjonen Leo Laukkanen Vesa Kallio Hannu Ripatti Yrjö Snellman Ossi Tuuliainen ESAELY ESAELY ESAELY Puulan kalastusalue Savonlinnan yrityspalvelut Oy / kuntayht. Järvi-Suomen kylät ry Maa- ja kotitalousnaiset Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Saimaan vesiensuojeluyhdistys EK/UPM Itä-Suomen aluehallintovirasto GTK Rantasalmi, Juva, Sulkava kunnat Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunta MTK Etelä-Savo ry MTK metsänomistajat (metsälinja) Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri ry. ESAELY 1. Kokouksen avaus Jorma Tiitinen toimi kokouksen puheenjohtajana ja sihteerinä Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen jäsenet esittäytyivät. Työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli 16.4.2015) pöytäkirja hyväksyttiin. Pöytäkirja sijoitetaan myöhemmin Etelä-Savon vesienhoidon Internet sivulle: 1
3. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen ajankohtaiskatsaus Pertti Manninen esitteli töitä ja aikatauluja vesienhoidossa. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuuleminen päättyi maaliskuun lopussa. Tämän jälkeen vesienhoitosuunnitelmia on viimeistelty huomioiden kansalaispalaute ja lausunnot. Tavoiteaikataulu vesienhoitosuunnitelmien kartoille ja taulukoille on 20.9. Vuoksen (VHA1) ja Kymijoen- Suomenlahden (VHA2) vesienhoitoalueiden ohjausryhmän kokous pidetään 1.10. Vesienhoitosuunnitelmat tulee olla luovutettuina YM:lle lokakuun loppuun mennessä. YM toimittaa suunnitelmat Valtioneuvoston vahvistettavaksi joulukuussa. Toisen kauden suunnitelmien EU-raportointi on maaliskuun lopussa 2016. Todettiin, että erilaisia muutoksia mm. vesienhoitosuunnitelmiin on tulossa melko paljon. Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelma päivitetään vasta marraskuun aikana. Todettiin, että loka-marraskuu tulee olemaan kiireinen. 4. Kuulemispalaute ja palautteen huomioiminen, kommentit Pertti Manninen esitteli ylesesti keskeisiä palautteessa esiin nousseita asioita. Suunnitelmia pidettiin yleisesti ottaen pääosin hyvin laadittuina ja asiantuntevina Suunnitelmien luettavuutta ja esittämistapaa sekä suunnitteluprosessin raskautta arvosteltu Sidosryhmäyhteistyötä pidettiin pääosin hyvänä Luokittelu- ja tyypittely, pienet vesimuodostumat, seurantojen riittävyys nousi esille Kuormituksen arviointia pitäisi kehittää (kiintoaine, humus, sisäinen kuormitus, luonnonhuuhtoutuma, merkittävä paine) Toimenpiteiden riittävyys, kohdentaminen ja toteutettavuus Toimenpiteiden toteutus ja rahoitus, eri tahojen rooli toteutuksessa Toimien vapaaehtoisuus/velvoittavuus, vaikutukset lupatoimintaan Motivointi miksi toimet ovat tarpeellisia, vaikka vesien tilan paraneminen on hidasta ja maksaa paljon (hyötyjen esiin tuominen) Palautekoosteet löytyvät vesienhoitoalueiden internet-sivuilta: Vuoksen vesienhoitoalue: www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi/osallistuminen Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue: www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/kymijokisuomenlahti/osallistuminen Todettiin, että palautekoosteissa ei ole vastauksia. Vuoksen vesienhoitoalueella on tehty dokumentti, joka sisältää myös vastauksia yleisimpiin palautteisiin. Sovittiin, että se lähetetään pöytäkirjan liitteenä. Käytiin lyhyesti läpi palautetta Etelä-Savossa. Kansalaispalautetta saatiin erityisesti Kyyvedeltä ja Puulalta sekä jossain määrin mm. Joroisten ja Rantasalmen seudulta. Palautteessa oli kiinnitetty huomiota mm. turvetuotantoon, hajakuormitukseen sekä matkailun, kalastuksen ja virkistyskäytön kehittämiseen. Palautteissa toivottiin tiukempaa lainsäädäntöä ja valvontaa ja myös vesien omistajien rahoitusta vesiensuojelussa. Vesien luokittelukartat eivät anna oikeata kuvaa kaikista vesistä. 2
Todettiin, että moniin muihin ELYihin verrattuna palautemäärä oli kohtalainen. Toisaalta jos ajatellaan kuinka valtavaa kansalaismäärää kuuleminen koskee, tulisi palautteita olla paljon saatua enemmän. Selitys löytynee siitä, että kansalaiset eivät usko palautteella olevan suurta merkitystä. Jossain päin voidaan myös ajatella että vesien tilassa ei ole suurta moitittavaa. Todettiin kuitenkin, että valtakunnan tasolla tulisi miettiä kuinka kansalaiset saataisiin aktiivisemmiksi. Käsitteellisesti vesienhoito on vaikea asia jopa ammattilaiselle. Aineistoa tulisi saattaa kansantajuisempaan ja konkreettisempaan muotoon. Palautelomake oli nähty vaikeaselkoisena ja toisaalta kuulemisaineisto valtavan suurena. Todettiin, että lausuntomäärät ovat melko suuria ja niiden taustalla on paljon aiheeseen tutustumista ja keskustelua. Kalastusalueilta saatua lausuntomäärää pidettiin melko pienenä. Todettiin, että vesienhoitoasioista kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen voitaisiin ottaa paremmin huomioon tulevaisuudessa kalatalousalueilla. Niissä suunnittelun kytkeytyy enemmän käytännön toimintaan ja toisaalta kytkentä löytyy myös kalavesien omistukseen. Kansalaisille etenkin pintavesien biologiset laatutekijät ovat vieraita. Heillä on enemmän kokemusta aistinvaraisista havainnoista mikä tulisi ottaa aiempaa enemmän huomioon. Viranomaisilla tulisi olla esim. seurantaan riittävät resurssit, joita tulisi pystyä täydentämään edellä mainituilla. Satelliittiaineistot ym. ja mallinnukset osaltaan ovat korvaamassa perinteiset seurantamenetelmät. Todettiin, että koskaan ei ole ollut näin paljon hyvää tietoa ympäristön tilasta (sisältäen myös mm. mallitarkastelut). Aineiston jalostamisessa ja kansantajuistamisessa on suuri työ. Resurssien vähentyessä pyritään Käytiin myös keskustelua valtion viranomaisten roolista lähinnä asiantuntijoina. Vesienhoitotoimien vastuu tulee jatkossa olemaan enemmän vesialueen omistajilla. Riittävän suuret osakaskunnat ovat keskeisiä toimenpiteiden toteuttajia ja rahoittajia sekä myös talkootyöllä voi olla suuri merkitys. Keskusteltiin myös, että velvoitteena tehdyt kalanistutukset eivät aina ole toimivia ja tämä raha olisi syytä kohdentaa muuhun vesiensuojelutyöhön alueilla. Näihin tulisi saada ohjausta ja asiantuntija-apua esim. ELYltä. Jatkossa tulee myös huomioida mahdolliset vapaaehtoiset esim. ranta-asukkaiden vesienhoitomaksut, joiden kiinnostavuutta on selvitetty erilaisin kyselytutkimuksin. Monin paikoin hyvää vesienhoitotyötä pystytään edistämään myös antamalla ammattikalastajille riittävän paljon pyyntilupia vesistöihin, joissa tarvitaan poistokalastusta. Samaan aikaan tulisi edistää mm. saaliin käsittelymahdollisuuksia esim. biokaasulaitosten muodossa. 5. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien muutokset kuulemiskierroksen jälkeen Juho Kotanen esitteli tilannekatsauksen. Todettiin, että johtuen valtakunnallisista aikatauluista, toden teolla vesienhoitosuunnitelman päivitystyötä päästään tekemään vasta 20.9. jälkeen. Valtakunnallisen mallirungon perusteella yleisiä tekstejä on tarkistettu ja yhdenmukaistettu (YM, MMM, SYKE, LUKE jne. toimesta) kuulemispalautteen ja direktiivin vaatimusten perusteella. Tekstin ulkoasua yritetty selventää mm. sinisin infolaatikoin. VHS:ssä on uusia karttoja ja taulukoita sekä muokkauksia tehdään lähes kaikkiin kuulemisversiossa oleviin. Päivityksiä tehdään mm. vesiin vaikuttaviin uusiin merkittäviin hankkeisiin (YVAn vaativat hankkeet). 3
Vesienhoitoalueen seurantaohjelmassa (ei kuulemisversiossa) kuvataan nykyisessä luokittelussa käytetty seurantaohjelma sekä kuvataan tulevaa ohjelmaa. Pinta- ja pohjavesien tila päivitetään kuulemisaineistoon nähden. Todettiin, että pintavesien ekologinen tila ja pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila maakunnan alueella ovat lähestulkoon muuttumattomia kuulemisaineistoon nähden. Uutena karttana on pintavesien ekologisessa tilassa tapahtuneen muutoksen syy ensimmäisen suunnittelukierroksen luokitteluun verrattuna eli onko muutos todellinen vai riippuuko luokan muuttuminen uudesta seuranta-aineistosta tai vaikkapa vesimuodostuman pintavesityypin muuttumisesta. Kemiallisessa tilassa on tekstien osalta paljon muutoksia kuulemisaineistoon nähden. Merkittävimpänä muutoksena on kolme karttaa, jotka korvaavat aiemman yhden: vaaralliset ja haitalliset aineet, kemiallinen tila Elohopean laatunormi (mitattu sekä arvioitu) Muiden haitallisten aineiden kuin elohopean laatunormi Todettiin, että aihepiiri on hyvin vaativa selittää kansalaiselle erityisesti elohopean osalta. Tietyt pintavesityypit ovat automaattisesti huonossa tilassa kansallisen päätöksen perusteella (taustalla mitatut laatunormin ylitykset ko. pintavesityypeissä). Mukana on myös kemiallisen tilan harmonisointi esim. Ruotsin kanssa. Etelä-Savossa ainoastaan Yövedellä elohopean laatunormi on ylittynyt ja muodostuma on huonossa kemiallisessa tilassa. Kalan syöntisuositusten raja-arvot eivät ylity maakunnan vesissä. Edellä mainitut asiat tulisi selittää riittävän kansantajuisesti suunnitelmissa ja ohjelmissa. Todettiin, että Vesikartta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta tullaan päivittämään suunnitelmien ja ohjelmien julkaisun yhteydessä. Karttapalvelu sisältää keskeiset vesienhoidon kartat koko Suomesta sisältäen mm. pinta- ja pohjavesien luokittelut ja taustakartat. Ensimmäisen kauden toimenpiteiden toteutumistilanne päivitetään yleisellä tasolla. Toimenpideteksteissä huomioidaan kuulemispalaute ja valtakunnallisten sektoritiimien ohjeistukset. Maatalouden ns. perustoimenpiteiden kustannukset saadaan keskitetysti syyskuun aikana. Maataloudessa on lisätty kasvinsuojeluaineiden vähentämistoimenpiteen (sisältää luomutilat) tiedot. Metsätaloudessa on huomioitu mm. PuruvesiLife-hankkeen toimenpidemäärät ja toimenpiteitä hieman jaoteltu uudelleen metsätalouden painopistealueilla (karkea asiantuntija-arvio), toimenpidemäärät eivät juurikaan muuttuneet kuulemisaineistoon. Kunnostuksissa on huomioitu uusimmat tiedot; järvikunnostushankkeissa ei juurikaan ole muutosta, virtavesikunnostuksissa ja kalatiehankkeissa on joitakin yksityiskohtia muutettu. VHS:ään lisätään koosteet Vuoksen vesienhoitoalueen ja Lappeenrannan pohjavesialueiden kyselytutkimuksista. Ympäristötavoitteiden saavuttamista koskevat tekstit ja tilastot päivitetään. VHS-paperiin lisätään keskeinen kuulemispalaute ja sen huomioon ottaminen. Todettiin, että vielä avoimia asioita ovat pintavesien ns. riskinarvioinnin sekä pintavesiin kohdistuvien merkittävien paineiden kuvaus suunnitelmissa. Erityisalueissa on vielä keskeneräisyyksiä talousveden ottoalueista, suojelualueista (erityisesti pohjavesimuodostumat, jotka ylläpitävät natura-alueita) sekä EU-uimarantojen osalta. Viimeksi mainituista todettiin, että niissä tullaan käyttämään v. 2013 tietoja. Uimavesiluokkia ei kaikkien osalta ole käytettävissä näytepuutteiden vuoksi. 4
Todettiin, että yhteistyöryhmille lähetetään tutustuttavaksi sekä VHA1:n että VHA2:n vesienhoitosuunnitelmaluonnokset lokakuun puolivälin tuntumassa. 6. Vesienhoidon suunnitteluprosessin kehittäminen jatkossa, valtakunnallinen katsaus Pertti Manninen esitteli asiaa. Valtakunnallisena työnä on mietitty kuinka suunnitteluprosessia voitaisiin kehittää jatkossa. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. Prosessien keventäminen työtä säästävät ratkaisut Tietojärjestelmien kehittäminen Miten asiakirjat ohjaavat ELYjen toimintaa? Mikä on aluehallinnon rakenne 3. vesienhoitokierroksella? Painopiste vesienhoidon toteutukseen Asiakasnäkökulma mitä odotetaan toteutukselta VPD:n tarkistus 2019 vaikuttaa Mitkä ratkaisut ovat toimineet hyvin ja mitkä eivät? Varautuminen resurssivähennyksiin Vesien- ja merenhoidon yhteistyö Työssä huomioitavia asioita ovat mm: Keskittyminen tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja toteutukseen Keskitetty valmistelu, rungot, yhteiset tekstit, minkälaisia asiakirjoja? Kuulemiset vesienhoitoalueilla ELY tason sijaan? Hyvien kokemusten kokoaminen, pilotointi Toteutuksen edistäminen. Sidosryhmiä saatava toteutukseen Työn organisointi, työnjako Verkkosivujen kehittäminen EU-tiedon parempi välittäminen ELYihin Tehtävien karsiminen (valtakunnallinen toteutusohjelma, valtakunnallinen yhteenveto) Reunaehtoja kehittämiselle ovat: Toimenpideohjelmiin ja niiden toteutukseen kiinnitettävä enemmän huomiota Suunnittelulle ja ohjeistukselle on olemassa hyvä pohja Suunnitteluun käytettävät resurssit vähenevät Vesipuitedirektiiviä tullaan tarkistamaan vuonna 2019 Suunnittelun tulee tähdätä siihen, että Suomen vesissä savutetaan hyvä tila mahdollisimman pian Toimenpiteiden suunnittelu hyvän tilan saavuttamiseksi tulee nojata luotettavaan tietoperustaan Sitouttaminen edellyttää paljon yhteistyötä Jo aloitettuja vesienhoidon kehittämishankkeita ovat Vesien- ja merenhoidon palvelut ELYjen yhtenä ydintehtävänä On perustettu toimintamalliryhmä, joka keskittyy palveluiden asiakasnäkökulmaan ja keskeisten palveluiden tuottamiseen: vesien tilan arviointi 5
vesien- ja merenhoitosuunnitelmat toimenpide-ohjelmat rahoitus- ja asiantuntijapalvelut ohjaus, neuvonta, raportointi ja viestintä Muista hankkeista todettiin, että seurantojen valtakunnallinen kehittämistyö on käynnissä. Tiedonhallinnan kehittämisessä on laadittu rahoitussuunnitelma vuosille 2015-2018. Hanke tähtää digitalisaatioon (tieto paremmin myös kansalaisten käytettävissä) sekä vanhojen tietojärjestelmien uusimiseen. Vesien- ja merenhoidon mallitiekartta on pidemmän aikavälin suunnitelma, jossa erilaiset mallit tukevat nykyistä paremmin vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta. Vesien- ja merenhoidon viestintää kehitetään erillisessä hankkeessa. 7. Katsaus toimenpiteiden toteutukseen Etelä-Savossa sekä vesienhoitoon liittyvät projektit JJR-seutu Maatalouden vesienhoidon yleissuunnitelmaa on tehty Joroisselän alueella ja työssä on selvitetty mm. kosteikkopaikkoja ja priorisoitu niitä. Valvatukselle on tehty kosteikkojen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmaa tehdään syksyllä mm. Kolman ja Jokijärven alueelle. LUMO-maatalouden yleissuunnitelmatyö on käynnissä alueella. Siinä on mukana n. 25-30 tilaa. Maastotyöt valmistuvat syys-lokakuussa 2015. Tällä hetkellä Joroisten alueella on suunnittelussa 4 kosteikkoa. Poistokalastusta tehdään Joroisselällä v. 2014-2016 suunnitelman mukaisesti. Tänä vuonna saatiin vesialueelta poistettua kalaa n. 19 tonnia. Kaitaisten alueella on metsätalouden vesiensuojelun toteutuskohde KEMERAlla (Metsäkeskus). Todettiin, että osakaskuntien yhdistäminen ei alueella ole tiettävästi edennyt. Mikäli Etelä-Savoa koskeva hanke osakaskuntien yhdistämiseksi saa rahoituksen, Joroisten seutu on yhtenä kohteena. Kalatalouden kohteista todettiin, että Liunan voimalapadon alapuoliset kosket (4kpl) on kunnostettu v. 2015. Enojoen osalta Kolkonjoki- Enojoki- alueella useita koskia ja nivaalueita on tarkoitus kunnostaa vuosina 2015-2016. Suunnittelu on käynnissä. Suihkolanjoen useita koskia ja niva-alueita on kunnostusohjelmassa vuosille 2015-2016. Joroisvirrassa sijaitsevan Liunan voimalaitoksen kalatiehanke on vireillä. Voimalan kanssa on käyty neuvotteluja asiasta. Voimalan omistaja on vaihtunut ja neuvottelut on käytännössä pitänyt aloittaa uudestaan. Todettiin myös, että organisaatiouudistuksen myötä Hannu Salo Pohjois-Savon ELY-keskuksesta (toimipiste Pirkanmaan ELYssä) vastaa nykyisin Etelä-Savoa koskevista virtavesikunnostuksista. Rantasalmien osalta todettiin, että Pienellä ja Suurella Raudanvedellä on tehty useampia kosteikkosuunnitelmia. Yksi niistä on menossa toteutukseen. Lisäksi todettiin, että pohjavesiryhmä aloitti toimintansa syyskuun alussa. Ryhmässä käsitellään Rantasalmen-Juvan ja Sulkavan pohjavesialueet. Tällä hetkellä on keskitytty Rantasalmen Ruutananharjun pv-alueelle. 6
Kyyveden alue Uusi toimintaryhmä (johtoryhmä) on perustettu vuonna 2015. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 on laadittu ja se löytyy Kyyveden vesienhoidon toimintaryhmän nettisivuilta (https://esvesienhoito.wordpress.com). Tänä vuonna on tehty koe- ja poistokalastusta Kyyveden alueella. Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnittelua tullaan tekemään Kyyveden pohjoisilla valuma-alueilla. Maatalouden kosteikkojen suunnittelua on tehty Kyyveden pohjoisosassa. Pieksämäen seutu Pieksämäen seudulla toteutetaan vesienhoitosuunnitelmaa, toimenpideohjelmaa sekä toimintaohjelmaa. Pohjaveden osalta isoin asia on Naarajärven pohjavesialue (mm. torjuntaaineita). Naarajärven pohjavesialueen rakenneselvitys ja virtausmalli ovat valmistuneet. Vuonna 2015 selvitetään pohjaveden puhdistamisen vastuutahoja. Pintavesien osalta merkittäviä kohteita ovat: Pieksäjärvi, Niskajärven yläpuolinen alue, Jäppilän lammet sekä Virtasalmen Etelä- ja Pohjois-Virmas. Kohteissa tullaan tekemään metsätalouden yleissuunnittelua, poistokalastuksia ja koekalastuksia. Pieksämäellä toimii erikseen pinta- ja pohjavesiryhmät, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa. Todettiin, että vuonna 2014 laaditussa Pieksämäen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on jo otettu huomioon vesienhoidon suunnittelu, kosteikot, niitot, hoitokalastukset ja osakaskuntien yhdistämisasiat. Mikkelin seutu Mikkelin seudulla Mikkelin alapuolisella Saimaalla tehtiin poistokalastus rysäpyyntinä keväällä 2015. Kohteena on vesialue Siikasalmeen saakka. Kevään saalis tuotti 57 tonnin saaliin, josta särkikaloja oli yli 90 %. Rehevöitymisen seurauksena särkikalakanta on paisunut jo niin suureksi, etteivät petokalat pysty enää pitämään sitä kurissa. Suurimmat saaliit saatiin Annilanselältä (16 t) ja Kyyhkylänselältä (14 t). Hanke on 3-vuotinen (2015-2017), mahd. hoitokalastusta tarvitaan tästä eteenpäinkin.. Saalistavoite on yht. 155 t kolmen vuoden aikana. Kustannukset ovat yhteensä 93 000. Kustannukset maksetaan jätevedenpuhd. kalatalousmaksuista, Mikkelin kaupungin, ELYn sekä Mikkelin kalastusalueen toimesta. Rae-hankkeessa tehtiin kosteikkosuunnitelmia Pikku-Surnulle. Maataloudessa on haussa ProAgrian Ravinnepiika-hanke, joka toteutuessaan edistäisi vesiensuojelua mm. Mikkelin alapuolisella Saimaalla erityisesti Visulahden suunnalla. 5-tien parantamishankkeessa on huomioitu hulevesien hallinta ja muutenkin kaupunkialueella huomioidaan hulevedet jatkossa entistä paremmin. Veturintallinlahden kosteikko on otettu käyntiin 4/2015. Tähän kosteikkoon ohjataan Nuijamiesten kaupunginsassa muodostuvat 50 ha hulevedet. Lokkikosteikosta vesi ohjataan jätevedenpuhdistamon lampeen ja sitä kautta Saimaaseen. Lokkikosteikkoon ohjataan myös VT5-alueen hulevesiä. 7
Uuden jätevedenpuhdistamon rahoituskuviot ovat selvillä ja rakentaminen on alkamassa Metsä-Sairilassa. Laitoksen arvioidaan valmistuvan 2019-2020. Kaikkiaan kustannukset ovat n. 40 miljoonaa euroa. Tyypiltään puhdistamo on ns. kalvobioreaktori (kalvosuodatus), jonka puhdistustuloksista odotetaan erittäin hyviä. Puhdistamon kuormitus suurin piirtein puolittuisi nykyisestä. Pitoisuuksiltaan lähtevä jätevesi vastaisi jo suurin piirtein normaalin hajakuormitusalueen ojavesiä. Mitoituksessa on lähdetty ainakin siitä, että Anttolan ja Ristiinan jätevedet voitaisiin ohjata Metsä-Sairilaan. Lisäksi todettiin, että mikäli hajajätevesiasetus tulisi täytäntöön, saataisiin noin 700 kg vuodessa fosforia pois vähennettyä nykytasosta. Hanhijärven valuma-alueella on tekeillä kuormitusselvitys, jonka arvioidaan valmistuvan v. 2016. Valuma-alueella lähinnä hajakuormituksen (maa- ja metsätalous ja haja-asutus) toimenpiteet voisivat olla ratkaisuja ongelmiin. Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman ja vesienhoidon suunnitelman yhdistäminen hankeraportti on valmistunut. Toimintaryhmä perustetaan toimintaryhmä edistämään toimenpiteiden toteutusta, ensimmäinen palaveri on suunniteltu syyskaudelle 2015. Uuden kalastuslain mukaiset kalatalousalueet ovat mahdollisesti tulossa noin vuonna 2019. Tämän jälkeen kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat päivitetään uuden lainsäädännön mukaisesti. Puulalla on tehty tästä malli, jota voinee soveltaa uusille kalatalousalueille. Virtavesien osalta todettiin, että Voikosken kalatien osalta asia on mutkistunut, koska yhtiö katsoo, että sen tavoitteet lupaehtojen määrittelyssä eivät toteutuneet. Kalatiellä on AVIn myöntämä lupa. Mikkelin pohjavesien 1. yhteistyöryhmän kokous pidettiin keväällä. Tavoitteena on erityisesti pohjavesien suojelusuunnitelmien toteutus ja toteutusseurannan järjestäminen. Savonlinnan seutu Pääosa pintavesiä koskevista toimenpiteistä on keskitetty Puruveden Life-hankkeeseen, joka on ollut ns. revisio-vaiheessa. Hankkeessa keskitytään erityisesti metsätalouden eroosiontorjuntaan ja vesiensuojelurakenteisiin sekä jossain määrin järvikunnostuksiin. Varsinainen työ alkaa mahdollisesti v. 2015/ 2016 vaihteessa. Yksi kunnostettava kohde tulisi olemaan Kerimäen kirkkoranta. Alueelta on tehty mm. luontoselvityksiä. Todettiin, että suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa huomioida, että vesiluvan mukaisissa asioissa tullee monin paikoin viivettä ennen kuin luvat ovat lainvoimaisia.. Todettiin, että pohjavesikartoituksia on tehty mm. Punkaharjulla ja Kerimäellä. Pohdittiin, että onko seudulta löytymässä riittävää määrää pohjavettä käytettäväksi. Nykyisin Savonlinna ottaa vettä Saimaasta (n. 90 % käyttämästään vedestä). Pohjaveden löytäminen alueella on sikäli tärkeää. Savonlinnan seudulla on perustettu pohjavesien suojelusuunnitelmien toimeenpanon seurantaryhmä viime vuonna. Punkasalmella on tehty riskialueen (torjunta-aineet) näytteenottoa. Pitoisuuksia on seurattu ja on todettu, että useissa havaintoputkessa on samoja torjunta-aineita mitä on havaittu myös vedenottamolla. Tämä antaisi viitteitä, että alueella on 8
useita päästölähteitä. Torjunta-aineita poistetaan aktiivihiilisuodatuksella. Punkasalmella on tärkeää laatia rakenne- ja virtausmalli. 8. Muut asiat Käytiin vielä lyhyesti läpi SisävesiLife-hanketta Puruvedellä sekä Monitor 2020-hanketta. Todettiin myös osakaskuntien yhdistämishanke, jonka haku on vireillä. Todettiin, että kalastusalueilla on hankkeeseen ollut kiinnostusta. Hankkeeseen haetaan rahoitusta mm kunnilta. Hanke nähdään yleisesti maakunnassa tärkeänä ja sille on tilausta mm. vesienhoidossa. Saimaannorpasta ja kalastuksesta on laadittu kansalaiskysely. Norpan suojelemiseksi tehdyt asetukset ovat päättymässä. MMM arvioi mm. kyselyn tulosten perusteella jatkokuvioita. Kysely löytyy maakuntaliiton kotisivuilta www.esavo.fi/norppa. Kyselyyn on jo saatu vastauksia suhteellisen paljon. 9. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraavan kokouksen ajankohtaa ei päätetty, koska kyseessä oli tämän yhteistyöryhmän viimeinen kokoontuminen. Ryhmän toimintakausi päättyy. Seuraava ryhmä nimetään kuudeksi vuodeksi. Etelä-Savon ELY tekee esityksen uuden ryhmän kokoonpanoksi viimeistään v. 2016 alussa. Todettiin, että myös puheenjohtaja tulee vaihtumaan. Puheenjohtaja kiitti ryhmän toiminnasta. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.10. Jorma Tiitinen puheenjohtaja Juho Kotanen sihteeri 9
Jakelu: Anne-Kaarina Lyytinen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Tuula Eloranta, Järvi-Suomen kylät ry Hanna Eklund, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Jari Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heli Kivisaari, Turveteollisuusliitto/VAPO Heikki Torpström, Turveteollisuusliitto/VAPO Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Kaija Siikavirta, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Rauno Jaatinen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Seppo Ollikainen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Pekka Häkkinen, Pieksämäen seutu Tapani Mähönen, Pieksämäki seutu Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Kalevi Puukko, Etelä-Savon kalastusalueet Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY Vesa Rautio, Etelä-Savon ELY 10