VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2015

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2015 Haukkasuo 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 www.svsy.fi

SISÄLTÖ Yleistä Vuoden 2015 sää- ja hydrologiset olosuhteet Kaakkois-Suomessa Turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuyhteenvetoraportit vuodelta 2015 Kesselilän-, Raate- ja Oritsuo / Hiitolanjoen valuma-alue (3) Kiihansuo / Vuoksen valuma-alue (4) Suursuo / Vuoksen valuma-alue (4) Vehkataipaleensuo / Vuoksen valuma-alue (4) Paljasuo / Vuoksen valuma-alue (4) Konnunsuo / Juustilanjoen valuma-alue (5) Lampsansuon / Vilajoen valuma-alue (8) Urpalanjoen (9) valuma-alue (Huuhan-, Säkki-, Juvainsaaren- ja Läntinen Suurisuo) Korpisuo / Vironjoen valuma-alue (11) Karhunsuo / Summajoen valuma-alue (13) Haukkasuo / Summajoen valuma-alue (13) Torvmossen / Kymijoen valuma-alue (14) Leppisuo / Kymijoen valuma-alue (14) Nokeissuo / Kymijoen valuma-alue (14) Lakiasuo / Kymijoen valuma-alue (14) Vehkaojansuo / Nummenjoen valuma-alue (81) Valkianjärvensuo / Suomenlahden rannikkoalue (81)

YLEISTÄ Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen turvetuotantoalueiden tai sellaisiksi tulevien soiden kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2015 aiempien vuosien tapaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2015 yhteistarkkailuun kuului Vapo Oy:n 23 turvetuotantoaluetta. Kuormitus- ja vesistönäytteet otettiin :n (SVYT) ympäristönäytteenottoon sertifioitujen näytteenottajien toimesta lukuun ottamatta ohjelman mukaisia kesäaikaisia ylivirtaamajaksojen kuormitusnäytteitä, jotka otettiin tuottajan (Vapo Oy) toimesta. Kaikki em. näytteet analysoitiin :n laboratoriossa (Finas-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025). Tarkkailun kertatulokset on toimitettu myös kuukausiraportteina sähköisesti suokohtaisina Excel-tiedostoina Vapo Oy:lle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.

Taulukko 1. Yhteistarkkailuun vuonna 2015 kuuluvat turvetuotantoalueet valuma-alueittain Suo (kunta) Valuma-alue Kesselilänsuo (Ruokolahti) Hiitolanjoki (3), Torsanjoen va. (3.053) Raatesuo Hiitolanjoki (3), Sarajoen va. (3.057) (Ruokolahti/Punkaharju) Oritsuo (Ruokolahti) Kiihansuo (Savitaipale) Vuoksi (4), Ala-Saimaan alue (4.112) Suursuo (Taipalsaari) Vehkataipaleensuo (Taipalsaari) Paljasuo (Rautjärvi) Vuoksi (4), Helisevänjoen va. (4.193) Konnunsuo (Lappeenranta) Juustilanjoki (5), Saimaan kanavan alue (5.003) Lampsansuo (Lappeenranta) Vilajoki (8), Korppisen alue (8.003) Huuhansuo (Lappeenranta) Urpalanjoki (9), Suuri-Urpalon va. (9.006) Säkkisuo (Luumäki) Läntinen Suurisuo (Luumäki) Urpalanjoki (9), Urpalanjoen yläosan alue (9.003) Juvainsaarensuo (Luumäki) Hernemaansuo (Luumäki (osana Juvainsaarensuon tarkkailua) Korpisuo (Luumäki) Vironjoki (11), Vironjoen yläosan va. (11.004) Karhunsuo (Kouvola) Summajoki (13), Summajoen keskiosan va. (13.002) Haukkasuo (Kouvola) Summajoki (13), Sippolanjoen alue (13.005) Torvmossen (Kotka) Kymijoki (14), Kymijoen suuhaarojen alue (14.111) Leppisuo (Luumäki) Kymijoki (14), Tuohtiaisen Ala-Kivijärven alue (14.191) Nokeissuo (Luumäki) Kymijoki (14), Matalajärven va. (14.194) Lakiasuo (Kouvola) Kymijoki (14), Pasinjoen Hangasjärven va. (14.184) Vehkaojansuo (Kouvola) Nummenjoki (81.006), Nummenjoen valuma-alue (81.006) Valkianjärvensuo (Pyhtää) Suomenlahden rannikkoalue (81), Siltakylänjoen vesistöalue (81.007) Kaikki tämän yhteenvetoraportin sisältämät osaraportit on jaettu Vapo Oy:lle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Kunnallisille viranomaisille on jaettu kunkin viranomaisen toimialuetta koskevat osaraportit. Kunkin osaraportin jakelu on mainittu raporttien tekstiosioiden lopuilla.

SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET VUONNA 2015 Vuoden 2015 tammikuun ja huhtikuun välinen jakso oli vuosien 1981 2010 keskiarvoon verrattuna lämpimämpi Kouvolan Anjalan havaintoasemalla (taulukko 1). Touko-heinäkuun keskilämpötilat pysyttelivät kuitenkin keskiarvojen alapuolella. Elo-syyskuu jakso oli jälleen keskiarvoa lämpimämpi, kun lokakuussa jäätiin jälleen keskiarvon alapuolelle. Anjalan havaintoasemalla keskimääräiset sademäärät ylittivät pidemmän aikavälin keskiarvot tammiheinäkuun aikana poikkeuksetta. Elo-lokakuussa sademäärät jäivät kuitenkin huomattavasti keskiarvon alapuolelle. Huhtikuussa satoi keskiarvoa enemmän. Heinä-lokakuun jaksolla pidemmän aikavälin sademäärän keskiarvot alittuivat huomattavasti. Marraskuu ja joulukuu olivat keskiarvoon nähden selvästi lämpimämpiä ja sademäärät olivat pienempiä. Vuosi 2015 oli keskimääräistä lämpimämpi ja hieman kuivempi. Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman tammi-joulukuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 sekä vuosien 1981 2010 keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkisto) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Anjala Anjala 2015 1981-2010 2015 1981-2010 Tammikuu -3,2-6,3 60 52 Helmikuu -0,8-7,0 46 40 Maaliskuu 1,3-2,6 62 43 Huhtikuu 4,9 3,6 51 29 Toukokuu 9,6 10,3 64 35 Kesäkuu 13,5 14,7 59 59 Heinäkuu 15,7 17,5 81 65 Elokuu 16,3 15,5 44 78 Syyskuu 12,2 10,2 35 65 Lokakuu 4,5 5,1 20 73 Marraskuu 3,9-0,3 62 66 Joulukuu 1,6-4,3 40 60 Keskiarvo 6,6 4,7 52 55 Vuoden 2015 tammikuu oli lauha ja vähäluminen. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa ja näin ollen myös vedenpinnannousua ja virtaamien kasvua oli havaittavissa. Jääpeitteet olivat alkuvuodesta huomattavasti tavanomaista ohuempia ja roudan määrä vähäistä. Sadannan määrä oli keskimääräistä runsaampaa tai tavanomaista vuoden alusta aina heinäkuulle asti. Sadanta oli keskimääräistä niukempaa elokuussa ja erittäin vähäistä lokakuun aikana. Lumet sulivat tavallista aikaisemmin. Maaliskuun yöpakkaset hidastivat pitkälle edennyttä lumen sulamista osassa maata. Routamaksimi saavutettiin epätavallisesti jo helmikuussa ja huhtikuussa routaa esiintyikin enää paikoitellen. Jäät sulivat osasta Suomea jo maaliskuussa ja niiden paksuudet olivat huomattavasti keskimääräistä alhaisempia. Marras-joulukuu oli tavallista vähälumisempi ja maan etelä-osissa routaa oli vain paikoitellen hieman. Syksyllä vesistöt jäätyivät selvästi tavallista myöhemmin.

Kevättulvahuippu saavutettiin harvinaisen aikaisin maaliskuussa. Tämä aiheutti vedenpintojen nousun normaalia aiemmin. Virtaamat puolestaan olivat keskimääräistä pienempiä. Huhtikuun vesisateet nostivat hetkellisesti virtaamia. Toukokuussa vedenpinnat ja virtaamat olivat suuressa osassa maata keskimääräisellä tasolla. Vedenpinnankorkeudet kääntyivät kuitenkin laskuun kesäkuun puolella, jolloin myös virtaamat pienenivät. Sama kehitys jatkui myös heinä-elokuussa. Syyskuun sateiden myötä vedenpinnat nousivat, mutta kääntyivät jälleen laskuun lokakuussa. Marraskuussa ja joulukuussa vedenpinnat nousivat jälleen. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuodesta laskussa. Huhtikuussa pohjavesien pinnat olivat kuitenkin korkealla viileän ja kostean kevään vuoksi. Sama kehitys jatkui heinäkuun loppuun asti, jolloin mitattiin jopa ennätyslukemia. Elokuun lämmin jakso käänsi kuitenkin pohjaveden korkeuden laskuun. Marraskuussa pohjavesien pinnankorkeudet lähtivät jälleen nousuun. Pintavesien lämpötilat puolestaan olivat toukokuulle asti tyypillisellä tasolla. Viileän kesän vuoksi lämpötilat jäivät kuitenkin keskiarvojen alapuolelle kesä-heinäkuussa. Elokuun lämmin jakso lämmitti pintavesiä voimakkaasti ja niiden lämpötilat pysyivät keskimääräistä korkeammalla aina joulukuulle asti. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan havaintoaseman tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksiin.

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1572/16 VAPO OY:N KESSELILÄN-, RAATE- JA ORITSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (HIITOLANJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEN- VETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 29. päivänä kesäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 www.svsy.fi

2(11) VAPO OY:N KESSELILÄN-, RAATE- JA ORITSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (HIITO- LANJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO- DELTA 2015 1 Johdanto Torsajärven pohjoispuolella sijaitsevat Vapo Oy:n kolme turvetuotantoaluetta: Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon tuotantoalueet. Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt Kesselilänsuo turvetuotantoalueelle ympäristöluvan 21.4.2009 (KHO 17001/09). Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Oritsuon ja Raatesuon turvetuotantoalueille ympäristöluvat 9.11.2007 (Dnro ISY-2006- Y-175). Ympäristölupapäätöksissä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueiden käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Hiitolanjoen valuma-alueella (3) sijaitsevat Torsajärven pohjoispuoliset Vapo Oy:n Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueet. Em. tuotantoalueista Kesselilänsuo sijaitsee Torsajoen valuma-alueella (3.053). Raatesuo ja Oritsuo sijaitsevat Sarajoen valuma-alueella (3.057). Kesselilänsuon valumavedet laskevat Ruosteojan kautta Torsajokeen ja edelleen Torsajärveen. Raate- ja Oritsuon valumavedet laskevat Mustajoen kautta Isoon Tervalampeen, josta Pieneen Tervalampeen, Sarajärveen ja edelleen Sarajoen kautta Torsajärveen. Suot sijaitsevat Ruokolahden ja Punkaharjun kunnissa. Torsan alueen turvetuotantoalueiden pinta-alat olivat: Kesselilänsuo 109,7 ha (tuotannossa vuonna 2015 69,4 ha), Raatesuo 92,8 ha (tuotannossa vuonna 2015 15 ha) ja Oritsuo 82 ha (tuotannossa vuonna 2015 80,2 ha). Kesselilänsuolla tuotantoa oli vuonna 2015 29.5.-16.9. välisenä aikana. Raatesuolla tuotantoa oli 28.5.-1.8. ja Oritsuolla tuotantoa oli 27.5.-1.9. Soilla on ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Torsa on kirkas ja fosforipitoisuudeltaan karu järvi. Järven pohjoispää on turveperäisestä maastosta tulevista valumavesistä johtuen muuta järveä hieman tummavetisempi. Torsaan ei turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi kohdistu muuta pistemäistä kuormitusta ja myös hajakuormitus on järven kokoon nähden vähäistä. Torsaa kuormittavat pääasiassa muualta suoperäisestä maastosta tulevat vedet, suo- ja metsäojitukset sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus. Iso Tervalampi on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä. Veden kokonaislaatu on yleisesti melko huono. Isoa Tervalampea kuormittavat pääasiassa suoperäisestä maastosta tulevat vedet. Sarajärvi on melko tummavetinen ja fosforipitoisuuden perusteella ravinteisuudeltaan lievästi rehevä järvi. Sarajärveä kuormittavat pääasiassa suoperäisestä maastosta tulevat vedet sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus.

3(11) 2 Tarkkailujen perustiedot Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvissa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueiden tarkkailut toteutetaan :n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoitokuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa. Taulukko 1. Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPUKE Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas 6820963-3606691 KE1 Pintavalutuskentältä lähtevä 6820714-3606915 PUMPPURA Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas 6825853-3611541 RA1 Pintavalutuskentältä lähtevä 6825363-3611507 PUMPPUOR Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas 6824729-3611547 OR1 Pintavalutuskentältä lähtevä 6824561-3612112 P1 Kesselilänsuo yläp 029 6821179-3606734 P3 Ruosteoja 015 6820365-3607381 P4 Saarenjoki 014 6819327-3607280 P5 Torsanjoki 013 6819585-3608870 P10 Oritsuo alapuoli 033 6824461-3612297 P18 Iso Tervalampi 006 6823859-3613739 P11 Iso Terval 024 laskuoja 6823494-3614690 P19 Sarajärvi 023 6822516-3616047 P12 Sarajärvi luusua 022 6821017-3615512 P13 Sarajoen luusua 021 6818298-3613340 K20 Torsajärvi 039 6819090-3609513 K8 Torsa 010 6818314-3610695 K6 Torsa 011 6817062-3612404 K7 Torsa 003 6813906-3617191 2.1 Kuormitustarkkailu Kesselilän-, Raate- ja Oritsuolla on ympärivuotinen tarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailun näytepisteet olivat Kesselilänsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPUKE) ja kentältä lähtevä (KE1) vesi, Raatesuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPURA) ja kentältä lähtevä (RA1) vesi sekä Oritsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPUOR) ja kentältä lähtevä (OR1) vesi.

4(11) Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan 14 havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailua tehdään virtavesihavaintopaikkoilta kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä sekä lisäksi järvihavaintopaikoilta kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Vesistötarkkailun virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kesselilänsuon yläpuoli (P1), Ruosteoja (P3), Saarenjoki (P4), Torsajoki (P5), Oritsuon alapuoli (P10), Ison Tervalammen laskuoja (P11), Sarajärven luusua (P12) ja Sarajoki ennen Torsajärveä (P13).Vesistötarkkailun järvihavaintopaikat ovat seuraavat: Iso Tervalampi (P18), Sarajärvi (P19), Torsajärven havaintopaikat (K20, K8 ja K6). Torsajärven havaintopaikalta K7 otetaan näytteet viiden vuoden välein. Vuonna 2015 havaintopaikka K7 ei ollut mukana tarkkailussa. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

5(11) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. 2.3 Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden mittakaivoissa on ympärivuotiset veden pinnankorkeusmittarit. Kuormituslaskennassa on käytetty mittareiden datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

6(11) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevästä (KE1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 21 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte ja kaksi oli rankkasadenäytteitä. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 4). Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevästä (OR1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 21 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte ja kaksi oli rankkasadenäytteitä. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kiintoaineja kokonaisfosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevästä (RA1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 20 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte ja yksi oli rankkasadenäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taulukko 4. Torsan alueen turvetuotantoalueilta lähtevien vesien keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 KE1 OR1 RA1 Kesselilänsuo, lähtevä Oritsuo, lähtevä Raatesuo, lähtevä Näytekertoja kpl 21 21 20 K-aine mg/l 5,9 2,9 3,5 Sähkönj ms/m 5,9 4,1 4,2 ph 6,4 6,3 6,5 COD Mn mg /l 17 31 23 Kok.N µg/l 1250 1160 955 Kok-P µg/l 17 28 20 PO 4 -P µg/l 5,4 9,8 7,7 NH 4 -N µg/l 393 197 125 NNO 3 +N0 2 µg/l 256 259 245 Hehk.jään. mg/l k-a 2,8 2 2,4 Hehk.häv. mg/l k-a 2,3 1,4 1,6 Fe µg/l 2280 2200 3220 Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupapäätöksissä ei ole asetettu valumavesien pintavalutuskenttäkäsittelyiden poistotehoille vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot (taulukko 5). Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Torsan alueen turvetuotantoalueiden pintavalutuskenttäkäsittelyt olivat vuonna 2015 toiminnassa ympärivuoden.

7(11) Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella Kesselilänsuon, Oritsuon ja Raatesuon turvetuotantoalueiden pintavalutuskentät toimivat paremmin kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Taulukko 5. Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden pintavalutuskenttäkäsittelyiden puhdistustehot (%) vuonna 2015 Tuotantoalue Puhdistusteho -% kiintoaine -% COD Mn -% kok.n -% kok. P % Kesselilänsuo 58-13 23 6 Oritsuo 71-41 38 22 Raatesuo 62-10 29 26 Taulukossa 6 on esitetty Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueiden vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset kalenterivuodelle. Kesseliläsuon ja Raatesuon ominaisbruttokuormitukset olivat suuremmat kuin vuonna 2014. Tuotantoalueiden keskivalunnat (l/s/km 2 ) olivat myös hieman edellisvuotta suuremmat. Oritsuon tuotantoalueen keskivalunta ei eronnut merkittävästi vuoden 2014 valunnasta ja ainoastaan kiintoainekuormitus oli suurempi kuin vuonna 2014. Taulukko 6. Torsan alueen tuorvetuotantoalueiden kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Kesselilänsuo 25,7 113,6 34,4 0,39 Oritsuo 18,3 64,6 23,0 0,45 Raatesuo 20,3 49,4 21,6 0,32 3.2 Vesistötarkkailu 3.2.1 Virtahavaintopaikat Kesselilänsuon alapuolisessa Ruosteojan tarkkailupisteessä (P3) rauta-, typpi- fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat tarkkailujaksolla 2015 korkeammat kuin Kesselilänsuon yläpuolisella ojapisteellä (P1) (taulukko 7). Kuitenkin Ruosteojan veden humuspitoisuus (COD Mn ) oli alhaisempi kuin Kesselilänsuon yläpuolisella ojapisteellä (P1). Ruosteojan (P3) vesi oli myös hieman tummempaa kuin yläpuolisella (P1) ojapisteellä. Ruosteojaan kohdistuu myös hajakuormitusta. Ruosteojasta tuleva vesi heikensi Torsajoen (P5) veden laatua kohottamalla rauta- ja kiintoainepitoisuuksia, mutta muilta osin veden laadussa ei ollut havaittavissa merkittävää eroa pisteiden P4 ja P5 välillä. Torsajoen vesi oli keskimäärin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Oritsuon alapuolella (P10) vesi oli tarkkailujaksolla 2014 keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinteikasta vettä. Ison Tervalammen alapuo-

8(11) lella (P11) vesi oli tarkkailujaksolla 2015 keskimäärin parempilaatuista kuin Oritsuon alapuolella alentuneista ainepitoisuuksista ja väriarvosta johtuen. Iso-Tervalammen laskuojan (P11) vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, humuspitoista, ravinteikasta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Sarajärven luusuassa (P12) vesi oli keskimäärin humuksen ja raudan tummentamaa sekä ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Sarajoessa (P13) ennen Torsajärveä veden kiintoaineja kokonaisfosforipitoisuus olivat hieman korkeammat kuin Sarajärven luusuassa (P12), mutta muilta osin keskimääräiset ainepitoisuudet olivat hieman alhaisempia. Sarajoen vesi oli keskimäärin humusja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Taulukko 7. Torsan alueen soiden virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 P1 P3 P4 P5 P10 P11 P12 P13 Kesselilänsuo, Oritsuo, Ruosteoja Saaren- Torsajokjoki Iso- Tervalampi, Sarajärvi, yläpuoli alapuoli laskuoja luusua Sara- Näytekertoja kpl 3 3 3 3 3 3 3 3 K-aine mg/l 1,8 4 1,7 2,5 6 3,5 2 2,9 Sähkönj ms/m 3,2 5,2 3,2 4,1 4,6 3,3 3,9 4,2 ph 6,4 6,8 6,4 6,7 6,4 6,5 6,9 6,9 Väri mg/l Pt 147 160 137 127 303 217 93 87 COD Mn mg /l 19 16 16 14 26 22 13 12 Kok.N µg/l 457 797 583 583 957 770 507 490 Kok-P µg/l 13 15 21 20 29 27 13 16 Fe µg/l 913 2280 767 1260 4370 1970 620 607 joki 3.2.2 Järvihavaintopaikat Oritsuon alapuolisen Iso Tervalammen havaintopaikan (P18) näytteet otetaan 1 ja 6 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 7 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,5 m. Isossa Tervalammessa (P18) oli sekä talvi- että kesäkerrostuneisuuskauden lopussa alusveden happitilanne erittäin huono (taulukko 8). Alusveden heikko happitilanne aiheutti mm. rauta- ja fosforiyhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden sameus- ja väriarvojen kohoamista. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin erittäin sameaa, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinneja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää. Pintavedessä oli loppukesällä mikroskopoinnin perusteella erittäin runsaasti Gonyostomum semen limalevää (valtalajina). Limalevä voi sisältää kymmenkertaisen määrän a-klorofylliä tavanomaisiin leviin nähden. Iso Tervalammen alapuolisen Sarajärven havaintopaikan (P19) näytteet otetaan 1, 5 ja 10 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a-klorofylli. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 11 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,3 m. Sarajärvessä (P19) pohjan lähellä veden happitilanne oli etenkin kesäkerrostuneisuuden aikana huomattavasti alentunut. Alusveden huono happitilanne aiheutti rautayhdisteiden

9(11) vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden ravinnepitoisuuksien sekä sameus- ja väriarvojen kohoamista. Sarajärven vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, humuksen ja raudan tummentamaa. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat lievästi rehevälle vedelle ominaisia. Pintavedessä ei havaittu loppukesällä mikroskopoinnin perusteella Gonyostomum semen -limalevää. Kesselilänsuon alapuolisen Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan (K20) näytteet otetaan 1, 8 ja 15 metrin syvyyksistä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 16 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 2,2 m. Torsajärven pohjoispuolen havaintopaikan (K8) näytteet otetaan 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyydestä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 36 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 2,3 m. Torsajärven keskiosan havaintopaikan (K6) näytteet otetaan 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyydestä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 31 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 2,45 m. Vuonna 2015 tarkkailussa ei ollut Torsajärven eteläpään havaintopaikka (K7), joka on tarkkailussa joka 5. vuosi (viimeksi tarkkailtu vuonna 2013). Lisäksi kaikilta Torsajärven havaintopaikoilta otetaan loppukesällä (elokuu) pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a- klorofylli ja näytteet mikroskopoidaan. Kaikissa Torsajärven havaintopaikoissa (K20, K8 ja K6) vesipatsaiden keskimääräinen happitilanne oli vuonna 2015 hyvä. Torsajärven vedet olivat keskimäärin kirkkaita, mutta niissä oli havaittavissa humusleima. Vesien keskimääräiset ravinneja levämäärää ilmaisevat a-klorofyllipitoisuudet olivat karulle/lievästi rehevälle vesialueelle ominaisia. Torsajärven havaintopaikkojen välillä ei ollut vedenlaadussa vuonna 2015 havaittavissa merkittävää eroa. Torsajärven havaintopaikan K6 pintavedessä havaittiin loppukesän mikroskopoinnissa vain hieman limalevää ja kahden muun havaintopaikan pintavedessä ei havaittu lainkaan Gonyostomum semen -limalevää. Taulukko 8. Torsan alueen soiden järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 P18 P19 K20 K8 K6 Iso-Tervalampi Sarajärvi Torsajärvi Torsajärvi Torsajärvi Näytekertoja kpl 2 2 2 2 2 O 2 mg/l 4,8 8 11 10 11 O 2 % % 42 68 93 82 92 Sameus FTU 8,7 1,9 0,59 0,46 0,38 K-aine mg/l 8,1 1,4 0,63 0,6 0,63 Sähkönj ms/m 4 4,1 4,1 4,1 4,1 ph 6,3 6,8 7 6,8 6,9 Väri mg/l Pt 290 103 70 69 65 COD Mn mg /l 26 13 10 9,7 9,6 Kok.N µg/l 843 552 510 511 540 Kok-P µg/l 41 15 6,2 6,9 5,8 PO 4 -P µg/l 15 5,3 2,3 3,5 2,2 NH 4 -N µg/l 43 5,3 10 5,9 5,3 NNO 3 +N0 2 µg/l 240 133 243 230 236 Fe µg/l 5150 932 212 280 169 a-chl µg/l 7,9 8,4 3,1 3,5 2,9

10(11) 4 Veden laatu Torsajärvessä, Isossa Tervalammessa ja Sarajärvessä vuosina 1999-2015 Torsajärven havaintopaikkojen pohjan lähellä (K20=10 m, K6=30 m, K7= 40 m ja K8=35 m) veden keskimääräisessä happitilanteessa ei ole selvää kehityssuuntaa tarkkailujakson aikana (kuvaajat liitteenä 5). Tarkastelujakson aikana (vuosina 1999-2015) havaintopaikkojen vesipatsaan keskimääräiset väriluvut ja COD Mn -, kokonaistyppi-, kokonaisfosforija rautapitoisuudet sekä veden sameusarvot ovat hieman kasvaneet. Veden väriluvut kääntyivät laskuun vuosina 2009-2011, mutta kääntyivät jälleen sateisena vuotena 2012 nousuun. Havaintopaikkojen K7, K8 ja K6 korkeimmat kiintoainepitoisuudet olivat tarkastelujakson alussa vuosina 1999 ja 2000. Loppukesän pintaveden a-klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet 1,6-4,6 µg/l välillä ja tarkastelujakson korkeimmat a- klorofyllipitoisuudet mitattiin vuonna 2012. Torsan kokonaisvedenlaatu on vuosina 1999-2015 hieman heikentynyt, vaikkakin muutokset vedenlaatumuuttujien keskiarvoissa ovat olleet melko vähäisiä sekä havaintopaikkojen väliset veden laatuerot keskimäärin melko pieniä. Veden laadun heikkeneminen johtuu ainepitoisuuksien kuten humus-, ravinneja rautapitoisuuksien keskiarvojen kohoamisesta. Järven eteläosassa veden laadun muutokset ovat lievempiä kuin järven pohjoisosan havaintopaikalla (K20), jossa veden laatu oli kokonaisuudessaan heikompi kuin havaintopaikoilla K6 ja K8. Ison Tervalammen havaintopaikan (P18) alusveden happitilanne on keskimäärin heikentynyt vuosina 2006-2015 (kuvaajat liitteenä 5). Lammen vedenlaatuparametrien keskimääräiset pitoisuudet ovat vaihdelleet runsaasti tarkastelujakson aikana. Veden keskimääräinen typpi-, fosforija rautapitoisuus ovat hieman alentuneet tarkkailujakson aikana. Muilta osin vedenlaadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Sarajärven havaintopaikassa (P19) pohjan lähellä (10 m) veden keskimääräinen happitilanne on parantunut vuosina 1999-2015 (kuvaajat liitteenä 5). Vesipatsaan keskimääräinen sameusarvo ja kiintoainepitoisuus ovat tarkkailujakson aikana alentuneet. Veden keskimääräiset typpi-, fosfori-, humus-, rauta- ja a-klorofyllipitoisuus sekä veden väriluku ovat puolestaan hieman kasvaneet vuosien 1999-2015 aikana. Veden laatumuuttujien arvojen vastakkaisista muutoksista ja pienistä pitoisuus vaihteluista johtuen Sarajärven kokonaisveden laadussa ei selvää kehityssuuntaa kuitenkaan ole havaittavissa.

11(11) LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2015 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2015 5 Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 1999-2015 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

LIITE 1 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Kesselilänsuo: Toiminnanharjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Ruokolahden kunnassa Torsajärven pohjoispuolella Vesistöalue Hiitolanjoen vesistöalue (3), tarkemmin Torsajoen valuma-alue (3.053) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Ruosteoja Torsajoki Torsajärvi Kunnat, joiden alueella Ruokolahti, Rautjärvi lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 85 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 80,2 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1982 / 1987 Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat ja ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 121/07/2, VHO Nro 09/0197/3, KHO 2010:2636, 8.10.2010 Perustiedot / Raatesuo: Toiminnanharjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Ruokolahden / Punkaharjun kunnassa Torsajärven pohjois-puolella Vesistöalue Hiitolanjoen vesistöalue (03.05), tarkemmin Sarajoen valuma-alue (3.057) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Mustajoki Iso Tervalampi pieni Tervalampi Sarajärvi Sarajoki Torsajärvi Kunnat, joiden alueella Ruokolahti, Rautjärvi lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 55,9 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 55,9 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1981 / 1983 Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaatja ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 122/07/2, 11.12.2007 Perustiedot / Oritsuo: Toiminnanharjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Ruokolahden kunnassa Torsajärven pohjoispuolella Vesistöalue Hiitolanjoen vesistöalue (03.05), tarkemmin Sarajoen valuma-alue (3.057) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Mustajoki Iso Tervalampi pieni Tervalampi Sarajärvi Sarajoki Torsajärvi Kunnat, joiden alueella Ruokolahti, Rautjärvi lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 80,2 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 80,2 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1981 / 1984 Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 122/07/2, 11.12.2007

LIITE 1 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Tarkkailutiedot / Torsan alueen suot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) Kesselilänsuolla KE1, Oritsuolla OR1 ja Raatesuolla RA1 on ympärivuotinen tarkkailu: näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. PUMPPUKE / Kesselilänsuo, pv-kentälle tuleva / 6820963-3606691 KE1 / Kesselilänsuo lähtevä / 6820714-3606915 PUMPPUOR / Oritsuo, pv-kentälle tuleva / 6824729-3611547 OR1 /Oritsuo lähtevä / 6824378-4451910 PUMPPURA / Raatesuo, pv-kentälle tuleva / 6825853-3611541 RA1 / Raatesuo lähtevä / 6823272-4451858 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P1 / Kesselilänsuo, altaan 2 yläpuoli / 6821179-3606734 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P3 / Ruosteoja / 6820365-3607381 (V) V=virtahavaintopaikka P4 / Saarenjoki / 6819340-3607277 (V) J=järvihavaintopaikka P5 / Torsajoki / 6819585-3608870 (V) P10 / Oritsuon alapuoli / 6824461-3612297 (V) P11 / Iso Tervalampi, laskuoja / 6823494-3614690 (V) P12 / Sarajärvi, luusua / 6821016-3615531 (V) P13 / Sarajoki / 6818298-3613340 (V) P18 / Iso Tervalampi / 6823842-3613508 (J) P19 / Sarajärvi / 6822516-3616047 (J) K6 / Torsajärvi / 6817062-3612404 (J) K7 / Torsajärvi / 6817084-6813980 (J) (joka 5. vuosi) K8 / Torsajärvi / 6818314-3610695 (J) K20 / Torsajärvi / 6819090-3609513 (J)

Kesselilänsuo PUMPPUKE pv-kenttä KE1 TORSAN KESSELILÄNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

TORSAN RAATESUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET PUMPPURA pv-kenttä RA1 TORSAN ORITSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET Raatesuo PUMPPUOR pv-kenttä OR1

Raatesuo Oritsuo P10 P18 P11 Kesselilänsuo P1 P3 P12 P19 P4 P5 K20 K8 P13 K6 K7 RUOKOLAHDEN JA RAUTJÄRVEN TORSAN ALUEEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

LIITE 3 TORSAN KESSELILÄN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn*Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l 12.1.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 4,9 6,1 12 1600 14 5600 12.1.2015 TORSA KE1 0,1 0,2 12 1,6 17,2 4,9 9,9 1300 9 5 720 330 <2 1 1100 16.2.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 120 6,3 31 2100 48 15000 16.2.2015 TORSA KE1 0,1 0,2 25 2 6,52 6,5 9,9 1400 10 1700 12.3.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 4,5 6 13 1600 14 2900 12.3.2015 TORSA KE1 0,1 0 70 1 4,85 6 10 1400 9 3 590 570 <2 0,8 770 19.3.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 4,7 6,3 11 1300 13 3800 19.3.2015 TORSA KE1 0,1 0,1 59 2,6 4,55 6,3 10 1200 11 880 20.4.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 5 6,3 13 1400 13 4400 20.4.2015 TORSA KE1 0,1 3,8 100 1,8 4,39 6,3 12 1100 9 990 4.5.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 0,8 6,2 13 1500 12 3800 4.5.2015 TORSA KE1 0,1 6,1 64 4 4,45 6,3 13 1200 10 4 300 540 <2 2,4 1100 18.5.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 3,8 6,3 12 1100 12 4900 18.5.2015 TORSA KE1 0,1 7,4 36 0,8 4,25 6,5 11 790 8 940 8.6.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 5,6 5,9 12 1200 15 4500 8.6.2015 TORSA KE1 0,1 11,9 25 2,7 4,28 6,2 15 720 15 4 160 160 2,1 0,84 1600 22.6.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 8,5 6,5 11 1300 15 5300 22.6.2015 TORSA KE1 0,1 15,1 15 3,7 4,58 6,6 20 820 16 2300 24.6.2015 TORSA KE1 0,1 32 24 6,6 6,3 24 1400 22 6.7.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 9,3 6,4 12 1300 13 4900 6.7.2015 TORSA KE1 0,1 13,1 19 9,6 5,56 6,6 24 1100 23 7 300 70 4,4 5,2 4400 21.7.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 10 6,5 14 1400 16 5900 21.7.2015 TORSA KE1 0,1 17,1 12 5,5 5,28 6,7 22 920 19 3400 3.8.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 12 6,4 18 1300 14 5500 3.8.2015 TORSA KE1 0,1 14 12 7,2 5,56 6,6 20 880 20 8 280 61 3,6 3,6 3800 17.8.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 10 6,4 12 1400 14 4600 17.8.2015 TORSA KE1 0,1 11,3 25 8,8 5,56 6,6 20 1000 22 4400 7.9.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 10 6,5 12 1400 14 5200 7.9.2015 TORSA KE1 0,1 10,8 10 5,5 5,45 6,8 17 920 16 5 380 76 3,5 2 3100 21.9.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 13 6,5 13 1500 11 5300 21.9.2015 TORSA KE1 0,1 11,9 15 6 5,81 6,8 16 1100 17 3200 22.9.2015 TORSA KE1 0,1 70 8,8 6,24 6,3 31 2000 27 5.10.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 8,7 6,5 12 1600 13 6800 5.10.2015 TORSA KE1 0,1 4,9 15 5,5 5,97 6,8 12 1100 13 5 100 170 3,5 2 3100 20.10.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 7,9 6,3 12 1500 12 5500 20.10.2015 TORSA KE1 0,1 1,4 17 5,1 5,76 6,8 9,8 1000 13 2600 9.11.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 8 6,3 13 1900 18 6800 9.11.2015 TORSA KE1 0,1 4,1 25 5,2 6,36 6,7 11 1400 15 8 710 330 <2 3,3 2600 7.12.2015 TORSA PUMPPUKE 0,1 22 5,3 46 4400 56 1900 7.12.2015 TORSA KE1 0,1 3,8 130 12 4,57 5,8 35 3500 44 1300

LIITE 3 TORSAN ORITSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *Sameus K-a,Nuclep *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn*Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe *DOC * TOC C l/s FTU mg/l mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l mg/l mg/l 12.1.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 4,8 5,9 17 2000 26 4700 12.1.2015 TORSA OR1 0,1 0,2 3,4 2,2 2 0,7 3,55 6 24 1300 23 10 300 420 <2 0,5 1100 16 16 9.2.2015 TORSA PUMPPUOR Ei näytteitä! 9.2.2015 TORSA OR1 Ei näytteitä! 12.3.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 1,7 5,7 21 1200 22 820 12.3.2015 TORSA OR1 0,1 0 70 2,8 8 2,6 2,77 6 20 1200 16 6 420 430 <2 2 730 14 17 19.3.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 4,3 6,3 17 1600 21 3700 19.3.2015 TORSA OR1 0,1 0,2 22 2,6 4,3 1,4 4,25 6,1 18 1300 16 1200 13 13 20.4.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 3,4 6,4 23 1600 23 3900 20.4.2015 TORSA OR1 0,1 3,5 25 2,3 3,8 1 3,84 6,2 22 1300 19 1500 14 15 4.5.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 4,4 6,4 26 1700 24 4100 4.5.2015 TORSA OR1 0,1 6 12 1,9 2 1,1 3,67 6,1 27 1300 19 9 93 630 <2 1,4 1600 18 19 18.5.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 7,6 6,4 19 1500 24 6100 18.5.2015 TORSA OR1 0,1 7,7 22 1,8 ~6,0 2 4,18 6,4 22 920 22 2900 14 16 8.6.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 13 6,1 10 1800 27 8100 8.6.2015 TORSA OR1 0,1 13,2 10 2,5 6 1,6 3,53 6 37 820 31 8 16 51 <2 <0,001 2000 23 24 22.6.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 14 6,7 21 2000 37 8600 22.6.2015 TORSA OR1 0,1 15,5 0,08 3,5 6,7 4 3,85 6,5 35 870 36 2300 24 23 24.6.2015 TORSA OR1 0,1 54 4,8 3,63 6,2 49 1600 42 6.7.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 15 6,6 23 1800 40 11000 6.7.2015 TORSA OR1 0,1 14,8 0,22 3,7 8 2,7 4,14 6,4 42 1000 42 15 40 53 <2 1,3 2800 31 32 21.7.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 8 6,6 21 1800 38 9900 21.7.2015 TORSA OR1 0,1 14,1 1,3 3,1 4 2,4 4,2 6,4 37 810 30 2200 24 24 3.8.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 7,6 6,7 26 1800 42 9500 3.8.2015 TORSA OR1 0,1 15,6 0,22 2,7 10 3,4 3,82 6,4 50 880 30 7 15 <20 <2 2,6 1900 27 29 17.8.2015 TORSA PUMPPUOR Ei näytteitä! 17.8.2015 TORSA OR1 Ei näytteitä! 7.9.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 8,2 6,6 18 1900 36 8500 7.9.2015 TORSA OR1 0,1 10,5 12 6,4 8 2,8 4,93 6,6 25 860 25 9 190 120 <2 1,2 2900 17 18 21.9.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 13 6,5 17 1900 42 9200 21.9.2015 TORSA OR1 0,1 10,1 4,5 5,3 9,1 2,3 4,97 6,6 27 950 24 2300 17 17 22.9.2015 TORSA OR1 0,1 25 2,8 5,01 6,5 31 970 33 5.10.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 11 6,6 18 1200 40 8400 5.10.2015 TORSA OR1 0,1 5,5 0,45 3 3,1 1,5 4,09 6,4 30 940 26 8 150 150 <2 0,75 1600 19 20 20.10.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 7,5 6,5 18 2000 32 8400 20.10.2015 TORSA OR1 0,1 1,1 12 8,6 10 2,5 4,65 6,5 18 1100 25 4100 13 13 9.11.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 10 6,5 18 2300 33 8900 9.11.2015 TORSA OR1 0,1 3,9 36 12 12 4,2 5,4 6,6 19 1400 28 16 550 460 <2 2,9 4900 13 16 7.12.2015 TORSA PUMPPUOR 0,1 34 5,1 66 3500 100 860 7.12.2015 TORSA OR1 0,1 3,8 70 20 24 12 3,36 6 49 2500 52 1300 25 28

LIITE 3 TORSAN RAATESUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn*Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l 10.11.2014 TORSA PUMPPURA 0,1 3,6 6,4 23 1500 24 5300 10.11.2014 TORSA RA1 0,1 1,4 54 1,2 4,2 6,5 20 1300 19 10 250 510 <2 0,8 2900 9.12.2014 TORSA PUMPPURA 0,1 5,5 6,5 21 1500 25 6400 9.12.2014 TORSA RA1 0,1 0,2 49 2,3 4,57 6,6 19 1200 22 4200 12.1.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 8,4 6,4 20 1400 28 7400 12.1.2015 TORSA RA1 0,1 0,3 4,5 <0,6 3,76 6,1 19 850 18 10 160 270 <2 0,4 2100 9.2.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 7 6,4 18 1400 26 7800 9.2.2015 TORSA RA1 0,1 0,3 8,6 0,94 4,14 6,2 17 990 18 2500 12.3.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 4 6 23 1500 17 2800 12.3.2015 TORSA RA1 0,1 0 59 <0,6 3,31 6,2 20 1300 12 5 410 420 <2 0,2 1200 19.3.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 3,8 6,4 18 1400 19 5100 19.3.2015 TORSA RA1 0,1 0 15 1 4,06 6,4 17 1100 14 1900 20.4.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 5,6 6,5 22 1300 21 4600 20.4.2015 TORSA RA1 0,1 3,4 44 1,8 3,67 6,3 21 1100 15 2100 4.5.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 4,8 6,4 23 1300 17 4200 4.5.2015 TORSA RA1 0,1 6 59 1,6 3,67 6,3 23 1200 13 6 120 470 <2 0,8 2200 18.5.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 6,8 6,7 19 1100 21 6300 18.5.2015 TORSA RA1 0,1 7,7 7,1 1,6 4,03 6,5 21 730 18 3000 8.6.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 11 6,4 18 1100 25 5800 8.6.2015 TORSA RA1 0,1 13,3 12 3,2 4,44 6,4 23 690 20 7 10 140 2,8 <0,001 3600 22.6.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 8,7 6,7 17 990 19 5300 22.6.2015 TORSA RA1 0,1 15,5 1,3 3 4,3 6,5 28 680 21 2600 24.6.2015 TORSA RA1 0,1 44 4,5 4,01 6,4 34 1200 27 6.7.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 9 6,7 22 1100 27 6400 6.7.2015 TORSA RA1 0,1 13,3 15 5,7 4,78 6,6 30 860 26 8 11 110 3,6 2,1 4300 21.7.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 8,7 6,8 22 1100 26 5900 21.7.2015 TORSA RA1 0,1 16,1 4,5 4 4,54 6,6 27 710 22 3500 3.8.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 10 6,6 21 1000 27 6100 3.8.2015 TORSA RA1 0,1 14,3 7,1 6,9 4,65 6,5 28 700 24 7 9 92 2,7 4,2 3900 17.8.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 14 6,6 23 1200 32 7900 17.8.2015 TORSA RA1 0,1 10,9 13 8 5,03 6,5 26 790 25 5300 7.9.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 13 6,7 21 1500 49 6700 7.9.2015 TORSA RA1 0,1 11,1 7,1 5,2 4,47 6,7 22 680 22 6 54 110 2,8 2,4 3700 21.9.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 10 6,6 19 1200 25 6700 21.9.2015 TORSA RA1 0,1 10,8 12 4,1 4,58 6,7 21 770 22 3900 5.10.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 11 6,6 20 1400 26 6600 5.10.2015 TORSA RA1 0,1 5,4 17 4 4,39 6,8 19 920 19 8 150 250 2 2 4000 20.10.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 10 6,5 18 1200 25 7400 20.10.2015 TORSA RA1 0,1 0,6 25 5 4,58 6,7 15 850 22 4600 9.11.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 8,3 6,6 18 1400 30 7100 9.11.2015 TORSA RA1 0,1 3,4 7,1 3,3 4,5 6,7 17 980 21 12 200 340 <2 2,1 3900 7.12.2015 TORSA PUMPPURA 0,1 22 5,7 46 2900 47 5500 7.12.2015 TORSA RA1 0,1 3,8 70 4,8 3,74 6,2 33 2000 22 2800

LIITE 3 TORSAN ALUEEN SOIDEN VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 16.2.2015 TORSA P18 1 1 8,7 61 5,9 1,7 4,19 6,2 210 21 940 21 10 110 290 2400 16.2.2015 TORSA P18 6 3,6 1,6 12 18 5,5 4,05 6,1 350 26 1000 48 27 51 410 4800 16.2.2015 TORSA P19 1 0,2 11,5 79 1,2 <0,6 4,12 6,8 110 14 600 12 5 7 170 870 16.2.2015 TORSA P19 5 1,3 10,9 77 1,2 <0,6 4,03 6,7 100 14 560 11 5 <5 170 850 16.2.2015 TORSA P19 10 3,2 6,6 49 1,4 <0,6 4,04 6,5 100 12 590 16 7 <5 170 990 12.3.2015 TORSA K20 1 1,5 11,6 83 1,2 <0,6 3,98 6,5 100 14 650 10 3 36 300 530 12.3.2015 TORSA K20 8 2 12,2 88 0,27 <0,6 4,07 7 70 9,6 500 4 <2 <5 250 140 12.3.2015 TORSA K20 15 2,3 12,2 89 0,29 <0,6 4,1 6,9 70 9,9 510 6 2 <5 250 170 12.3.2015 TORSA K6 1 1,6 12,6 90 0,56 <0,6 4,23 6,8 80 11 600 8 3 5 250 300 12.3.2015 TORSA K6 10 2,3 12,3 89 0,26 <0,6 4,08 7 60 9,7 550 5 <2 <5 250 140 12.3.2015 TORSA K6 20 2,3 12 88 0,23 <0,6 4,15 7 60 9,2 510 5 <2 <5 260 120 12.3.2015 TORSA K6 30 2,5 14,4 110 0,29 <0,6 4,17 6,8 60 9,5 490 5 2 <5 260 170 12.3.2015 TORSA K8 1 1,6 12,1 87 0,8 <0,6 4,1 6,7 90 12 530 8 3 13 230 420 12.3.2015 TORSA K8 10 2,1 12,7 92 0,29 <0,6 4,1 7 60 9,5 510 5 <2 <5 250 140 12.3.2015 TORSA K8 20 2,4 12 87 0,3 <0,6 4,09 6,9 70 9 500 4 2 <5 250 150 12.3.2015 TORSA K8 30 2,6 10,7 78 0,36 <0,6 4,14 6,8 70 9,9 500 6 3 <5 250 210 12.3.2015 TORSA K8 35 3,2 5,9 44 0,73 <0,6 4,4 6,6 80 9,6 510 17 9 <5 230 950 20.4.2015 TORSA P10 0.1 3,7 2,6 3,83 6,2 210 23 1000 15 2100 20.4.2015 TORSA P11 0.1 4,4 2,3 3,16 6,1 210 21 840 20 1600 20.4.2015 TORSA P12 0.1 4,3 1,3 3,78 6,6 100 13 590 13 810 20.4.2015 TORSA P13 0.1 4,2 4,7 3,94 6,7 80 14 580 20 830 20.4.2015 TORSA P1 0.1 3 2,4 2,56 5,7 150 24 520 11 540 20.4.2015 TORSA P3 0,5 3,4 2 3,27 6,2 150 19 730 13 840 20.4.2015 TORSA P4 0,5 4,6 1,6 2,76 6,2 120 18 570 14 650 20.4.2015 TORSA P5 0,5 4,3 1,3 2,94 6,3 120 18 580 14 680 8.6.2015 TORSA P1 0.1 9,9 1,9 3,08 6,8 150 17 410 12 1000 8.6.2015 TORSA P10 0.1 11,2 7,6 4,78 6,5 350 28 950 35 5500 8.6.2015 TORSA P11 0.1 14,4 3,1 3,28 6,7 210 22 670 20 2000 8.6.2015 TORSA P12 0.1 14,2 2 3,83 7 100 14 510 15 590 8.6.2015 TORSA P13 0.1 14,7 3,4 4,02 7,1 100 13 500 16 600 8.6.2015 TORSA P3 0,5 11,5 4,8 5,31 7,3 150 15 690 17 2500 8.6.2015 TORSA P4 0,5 14,7 1,6 3,02 6,5 140 16 510 18 720 8.6.2015 TORSA P5 0,5 14,6 2,6 3,69 6,8 140 14 520 19 1100 17.8.2015 TORSA K20 1 18,5 9,6 100,0 0,5 0,6 4,03 7,1 60 9,7 470 7 <2 <5 170 130 17.8.2015 TORSA K20 5 17,9 9,3 98,0 0,56 0,7 4,06 7,2 60 9,5 450 5 <5 140 17.8.2015 TORSA K20 10 17,4 9,4 98,0 0,7 0,7 4,07 7,1 60 9,2 480 5 <5 160 17.8.2015 TORSA K20 0-2 3,1 ks. Laus 17.8.2015 TORSA K6 1 18,5 9,4 100,0 0,47 0,8 4,05 7,2 60 9,8 580 6 <2 <5 160 140 17.8.2015 TORSA K6 10 16,6 8,8 91 0,45 <0,6 4,08 7 60 9,1 540 6 7 130 17.8.2015 TORSA K6 20 8,6 9,5 82 0,36 <0,6 4,1 6,8 70 9,3 550 5 <5 150 17.8.2015 TORSA K6 30 7,7 9,9 83 0,39 <0,6 3,99 6,7 70 9,4 500 6 <5 200 17.8.2015 TORSA K6 0-2 2,9 ks. Laus 17.8.2015 TORSA K8 1 18,6 9,4 100 0,48 <0,6 4,05 7,2 60 9,3 500 7 2 <5 170 120 17.8.2015 TORSA K8 10 17,3 9 93 0,49 <0,6 4,08 7,1 60 9,1 470 5 6 140 17.8.2015 TORSA K8 20 8,5 9,5 81 0,36 <0,6 4,07 6,7 60 9,4 500 5 <5 160 17.8.2015 TORSA K8 30 7,6 9,6 81 0,4 <0,6 4,07 6,7 70 9,6 560 6 <5 240 17.8.2015 TORSA K8 35 7,5 9,4 78 0,41 <0,6 4,08 6,7 70 9,9 530 6 <5 270 17.8.2015 TORSA K8 0-2 3,5 ks. Laus 17.8.2015 TORSA P18 1 18,5 8,8 94 3,5 8,3 3,44 6,9 200 26 760 59 9 6 <20 2400 17.8.2015 TORSA P18 6 11,5 0,13 1 7,5 17 4,22 6,1 400 31 670 35 <5 11000 17.8.2015 TORSA P18 0-2 7,9 ks. Laus

LIITE 3 TORSAN ALUEEN SOIDEN VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 17.8.2015 TORSA P19 1 19,1 9,2 99 1,1 2,1 3,82 7 80 12 420 14 4 <5 <20 490 17.8.2015 TORSA P19 5 18,6 8,8 94 1,1 2 3,9 7,1 80 12 450 13 <5 490 17.8.2015 TORSA P19 10 9,8 1 9 5,4 2,4 4,42 6,4 150 13 690 24 <5 1900 17.8.2015 TORSA P19 0-2 8,4 ks. Laus 21.9.2015 TORSA P1 0.1 12,6 1,2 3,89 6,8 140 15 440 17 1200 21.9.2015 TORSA P10 0.1 9,8 7,9 5,05 6,5 350 26 920 36 5500 21.9.2015 TORSA P11 0.1 13,4 5,1 3,55 6,8 230 23 800 40 2300 21.9.2015 TORSA P12 0.1 14,4 2,8 3,94 7 80 12 420 10 460 21.9.2015 TORSA P13 0.1 12,4 0,7 4,49 7 80 10 390 11 390 21.9.2015 TORSA P3 0,5 10,8 5,3 7,16 6,9 180 13 970 16 3500 21.9.2015 TORSA P4 0,5 12,6 2 3,87 6,5 150 14 670 30 930 21.9.2015 TORSA P5 0,5 11,9 3,6 5,77 6,9 120 9,6 650 27 2000

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 12.1. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,9) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi jonkin verran kiintoaineen, orgaanisen aineen ja ravinteiden (kok.p ja kok.n) pitoisuuksia sekä rautapitoisuutta tehokkaasti. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti typpi-ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPUOR) veden pitoisuus. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja typpitoisuutta sekä jonkin verran veden kiintoaineja fosforipitoisuuksia. Valumavesien käsittely alensi vain hieman veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. 9.2. Ei kuormitustarkkailu näytteitä, koska lähtevän veden tarkkailupaikalla (OR1) ei virtaamaa. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti myös rautapitoisuutta. 16.2. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Isosta Tervalammen havaintopaikan P18 näytteet otettiin 1 ja 6 metrin syvyyksistä (kokonaissyv. 7 m ja näkösyv. 0,5 m). Pintaveden happitilanne oli tyyvyttävä, pohjan lähellä happitilanne oli selvästi heikentynyt. Huonontuneen happitilanteen johdosta alusveteen liukeni pohjasedimentistä rautaa ja ravinteita. Pohjan lähellä vesi oli erittäin sameaa ja erittäin tummaa. 1 metrin syvyydessä vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Sarajärven havaintopaikan P19 näytteet otettiin 1, 5 ja 10 metrin syvyyksistä (kok.syv. 11 m ja näkösyv. 1,1 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happipitoisuus laski pinnalta pohjaan mentäessä. Pohjan lähellä (10 m) happipitoisuus oli välttävä. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, humuspitoista ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. 12.3. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman orgaanisen aineen (COD), fosforin ja raudan pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPUOR) veden pitoisuus. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat.

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan K20 vesinäytteet otettiin 1, 8 ja 15 metrin syvyyksistä (kokonaissyvyys 15 m ja näkösyvyys 1,8 m). Vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Pintavesi oli lievästi samaa, muilta osin vesipatsaan vesi oli kirkasta. Vesi oli humus (COD Mn )- ja rautapitoista. Veden fosforipitoisuus oli pieni.typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Järven pohjoispuolella olevan havaintopaikan K8 näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyyksistä (kok.syv. 36 m ja näkösyvyys 2,1 m). Pohjan lähellä (35 m) veden happitilanne oli heikentynyt, mutta muuten vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Vesi oli kirkasta, mutta humusja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Pohjan läheisen kerroksen heikkentyneen happitilanteen seurauksena pohjasedimentistä vapautui fosforia ja rautaa ja näiden pitoisuudet olivat pohjan lähellä (35 m) suuremmat kuin muissa syvyyksissä. Torsajärven keskiosan havaintopaikan K6 näytteet otettiin 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyyksistä (kok.syv. 31 m ja näkösyvyys 2,4 m). Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin hyvä. Vesi oli kirkasta, mutta humusja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. 19.3. Kevättulvanäyte: Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) vede orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kevättulvanäyte: Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaineja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine-, typpija fosforipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPUOR) veden pitoisuus. Kevättulvanäyte: Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. 20.4. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P1) vesi oli tummaa, kiintoaineja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3) veden laatua kohottamalla hieman veden typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Saarenjoen (P4) vesi oli tummaa ja humuspitoista. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle melko alhaisia. Torsajärveen laskevan Torsajoen (P5) veden laatu oli melko samanlainen kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen vesi oli tummaa, humuspitoista ja ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää.

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Oritsuon alapuolella (P10) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Veden fosforipitoisuus oli ojavedelle melko alhainen. Iso Tervalammen laskuojan (P11) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Sarajärven (alapuoli) luusuan (P12) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Sarajärven yläpuolella Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (P13) ennen Torsajärveä vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista kuin Sarajärven luusuassa (P12), ainoastaan kiintoaineja fosforipitoisuudet olivat hieman korkeammat. Sarajoen vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaa lievästi rehevää. 4.5. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman typen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi ja orgaanisen aineen pitoisuus sama kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen,typen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli yhtä suuri kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. 18.5. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. 8.6. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Pintavalutuuskentältä lähtevän veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman suurempia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden.

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P1) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3) veden laatua kohottamalla hieman veden kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Saarenjoen (P4) vesi oli tummaa ja humus- sekä rautapitoista. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle melko alhaisia. Torsajärveen laskevan Torsajoen (P5) veden laatu oli melko samanlainen kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen rautapitoisuus oli korkeampi kuin Sarajoen. Torsajoen vesi oli tummaa, humuspitoista ja ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää. Oritsuon alapuolella (P10) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Iso Tervalammen laskuojan (P11) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Sarajärven (alapuoli) luusuan (P12) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Sarajärven yläpuolella Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (P13) ennen Torsajärveä vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista kuin Sarajärven luusuassa (P12). Sarajoen vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaa lievästi rehevää. 22.6. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden typpija fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineja typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevä (OR1) vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineja typpipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman suurempia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. 24.6. Rankkasadenäyte (Vapon ottama, sadetta 59 mm): Kesselilänsuolta lähtevän (KE1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Rankkasadenäyte (Vapon ottama, sadetta 59 mm): Oritsuolta lähtevä (OR1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Rankkasadenäyte (Vapon ottama, sadetta 59 mm): Raatesuolta lähtevän veden (RA1) fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 6.7. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja veden rautapitoisuus oli hieman korkea. Tulosten perustellaa valumavesien käsittely alensi hieman veden typpija rautapitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden.

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevä (OR1) vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpija rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineja typpipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. 21.7. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran veden kiintoaineja typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevä (OR1) veden typpija fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaineja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. 3.8. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja typpipitoisuutta sekä jonkin verran veden kiintoainepitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaineja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. 17.8. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin käsittelystä lähtevä vesi oli laadultaa turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (OR1) näytepisteellä ei virtaamaa.

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaineja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan K20 vesinäytteet otettiin 1, 5 ja 10 metrin syvyyksistä (kokonaissyvyys 11 m ja näkösyvyys 2,5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli erinomainen. Vesi oli kirkasta ja humus- (COD Mn ) sekä rautapitoisuudet olivat kirkkaille vesille ominaisella tasolla. Vesipatsaan keskimääräinen fosforipitoisuus oli karulle vedelle ominaisella tasolla, puolestaan typpi- sekä a-klorofyllipitoisuus olivat lievästi rehevellä vedelle ominaisia. Mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää. Järven pohjoispuolella olevan havaintopaikan K8 näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyyksistä (kok.syv. 36 m ja näkösyvyys 2,5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happitilanne heikkeni syvemmälle mentäessä, mutta pohjan lähelläkin happitilanne oli vielä tyydyttävä. Vesi oli kirkasta ja humus- (CODMn) sekä rautapitoisuudet olivat kirkkaille vesille ominaisella tasolla. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Vesipatsaan keskimääräinen typpipitoisuus sekä a-klorofyllipitoisuus olivat lievästi rehevälle vedelle ominaisella tasolla. Pohjan läheisen kerroksen hieman heikkentyneen happitilanteen seurauksena pohjasedimentistä vapautui rautaa ja pitoisuus oli pohjan lähellä (35 m) suurempi kuin muissa syvyyksissä. Mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää. Torsajärven keskiosan havaintopaikan K6 näytteet otettiin 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyyksistä (kok.syv. 31 m ja näkösyvyys 2,5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin hyvä. Vesi oli kirkasta ja humus- (CODMn) sekä rautapitoisuudet olivat kirkkaille vesille ominaisella tasolla. Vesi oli fosforija a-klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia ja vesipatsaan keskimääräinen typpipitoisuus oli lievästi rehevälle vedelle ominaisella tasolla. Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin hieman limalevää. Isosta Tervalammen havaintopaikan P18 näytteet otettiin 1 ja 6 metrin syvyyksistä (kokonaissyv. 7 m ja näkösyv. 0,5 m) sekä pintavedestä otettiin koomanäyte (0-2 m). Pohjan lähellä (6 m) vesi oli lähes hapetonta. Erittäin huonon happitilanteen johdosta alusveteen liukeni pohjasedimentistä runsaasti rautaa. Pohjan lähellä vesi oli erittäin sameaa, erittäin tummaa ja erittäin runsaasti kiintoainetta sisältävää. 1 metrin syvyydessä vesi oli lievästi hapanta, lievästi sameaa, kiintoainepitoista, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli huomattavasti alhaisempi kuin loppukesällä 2014. Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin runsaasti a-klorofyllipitoisuutta kohottavaa (Gonyostomum semen) limalevää, joka oli valtalajina. Sarajärven havaintopaikan P19 näytteet otettiin 1, 5 ja 10 metrin syvyyksistä (kok.syv. 11 m ja näkösyv. 1,5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happipitoisuus laski pinnalta pohjaan mentäessä. Pohjan lähellä (10 m) veden happitilanne oli erittäin huono. Huonosta happitilanteesta johtuen pohjasedimentistä vapautui alusveteen typpeä, fosforia ja rautaa. Alusvesi oli myös sameampaa, tummempaa sekä hieman kiintoainepitoisempaa kuin muissa syvyyksissä. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, humuspitoista ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää.

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 7.9. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaineja typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaineja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. 21.9. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaineja typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuuksia sekä hieman veden kiintoaineja fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPURA) veden. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P1) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3) veden laatua kohottamalla veden kiintoaine-, typpija rautapitoisuutta sekä veden värilukua. Saarenjoen (P4) vesi oli tummaa ja humus- sekä rautapitoista. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle melko alhaisia. Torsajärveen laskevan Torsajoen (P5) veden laatu oli melko samanlainen kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen rautapitoisuus oli korkeampi kuin Saarenjoen. Torsajoen vesi oli tummaa, humuspitoista ja ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää. Oritsuon alapuolella (P10) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Iso Tervalammen laskuojan (P11) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Sarajärven (alapuoli) luusuan (P12) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Sarajärven yläpuolella Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (P13) ennen Torsajärveä vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista kuin Sarajärven luusuassa (P12). Sarajoen vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaa lievästi rehevää. 22.9. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Kesselilänsuolta lähtevän (KE1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Oritsuolta lähtevä (OR1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 5.10. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kentältä lähtevän veden (KE1) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat yhtä suuret kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti vedenkiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran typen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. 20.10. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia. Kentältä lähtevän veden (KE1) fosforin pitoisuus oli suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUKE) veden. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli yhtä suuri kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. 9.11. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen pitoisuuksia. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (OR1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPUOR) veden. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. 7.12. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1) veden typpipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevä (OR1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta.

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevän (RA1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpija rautapitoisuuksia sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia.

mg/l FTU 0 2 -% Torsajärven havaintopaikkojen (K20, K8, K6 ja K7) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015, paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden vuosikeskiarvot 120 Alusveden hapen kyllästysaste (%) LIITE 5 100 80 60 40 20 0 K20 K6 K7 K8 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Sameus K20 K6 K7 K8 1,4 Kiintoaine 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 K20 K6 K7 K8

µg/l mg/l mg/l Pt Torsajärven havaintopaikkojen (K20, K8, K6 ja K7) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015 LIITE 5 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Väri K20 K6 K7 K8 14 12 10 8 6 4 2 0 Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn K20 K6 K7 K8 700 Kokonaistyppi (kok.n) 600 500 400 300 200 100 0 K20 K6 K7 K8

µg/l µg/l µg/l Torsajärven havaintopaikkojen (K20, K8, K6 ja K7) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015, paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) LIITE 5 Kokonaisfosfori (kok.p) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 K20 K6 K7 K8 Rauta 400 350 300 250 200 150 100 50 0 K20 K6 K7 K8 a-klorofylli 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 K20 K6 K7 K8

mg/l FTU 0 2 -% LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (P18) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015, paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden (6 m) vuosikeskiarvot 30 25 20 15 10 5 0 Alusveden hapen kyllästysaste (%) 30 Sameus 25 20 15 10 5 0 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kiintoaine

µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (P18) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Väri 35 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn 30 25 20 15 10 5 0 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kokonaistyppi (kok.n)

µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (P18) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015, paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kokonaisfosfori (kok.p) 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Rauta 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 a-klorofylli

mg/l FTU 0 2 -% LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (P19) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015, paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden (10 m) vuosikeskiarvot 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Alusveden hapen kyllästysaste (%) 6 Sameus 5 4 3 2 1 0 3,5 Kiintoaine 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0

µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (P19) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Väri 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kokonaistyppi (kok.n)

µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (P19) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015, a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) 25 20 15 10 5 0 Kokonaisfosfori (kok.p) 1400 Rauta 1200 1000 800 600 400 200 0 35 a-klorofylli 30 25 20 15 10 5 0

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1672/16 VAPO OY:N KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA-SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO- DELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 www.svsy.fi

2(8) VAPO OY:N KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA- SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 1 Johdanto Itä-suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Kiihansuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan 20.2.2004 (ISY-2002-Y-197). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Kiihansuon turvetuotantoalue sijaitsee Savitaipaleen kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella (4.112). Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Suursuon ja Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueet. Kiihansuon tuotantoalueen pinta-ala on 71,8 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 66,8 ha. Tuotantoa oli vuonna 2015 29.5.-27.8. välisenä aikana. Kiihansuolla tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet pumpataan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle. Kiihansuolta valumavedet laskevat Pien-Saimaan Lavikanlahteen viisi kilometriä Savitaipaleen kirkonkylältä kaakkoon. Lavikanlahti on kapean salmen kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Lavikanlahden vesi on ravinteikasta, kiintoainepitoista, sameaa, tummaa sekä melko runsaasti orgaanista ainetta sisältävää. Loppukesän a-klorofyllipitoisuudet ovat korkeita. Talvella esiintyy tyypillisesti happivajausta sekä loppukesällä leväkukintoja. Vedenlaatu on välttävä. Lavikanlahteen kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen Lavikanlahden veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Kiihansuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoitokuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Kiihansuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

3(8) Taulukko 1. Kiihansuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas 6784462-3542179 K2 Pintavalutuskentältä lähtevä 6784420-3542500 P0 Mustaoja, laskuojan yläpuoli 591 6784530-3542660 P1 Mustaoja, laskuoja 527 6784674-3542654 LAVIK2 Saimaan Lavikanlahti 511 6786120-3541919 2.1 Kuormitustarkkailu Kiihansuon tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen tarkkailu (vuoden 2015 huhtikuusta lähtien). Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marrashuhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi kevättulva-aikana näytteet otetaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksolla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä läthtevästä (K2) vedestä. Kiihansuon tuotantoalue kuuluu tarkkailuluokkaan A1, jossa ei vaihtele suppea ja laaja analytiikka. Taulukossa 2 on esitetty kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit suppea ph sänkönjohtavuus kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaistyppi kokonaisfosfori rauta yksikkö ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 2.2 Vesistötarkkailu Kiihansuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kolmelta havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailua tehdään virtavesipisteiltä kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä sekä järvihavaintopaikalta neljä kertaa vuodessa: lopputalvella, kevätkierron aikaan, loppukesällä ja syyskierron aikaan. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Mustaojassa laskuojan yläpuolella (P0) ja Mustaojassa laskuojan alapuolella (P1). Kiihansuon järvihavaintopaikka, taustapiste (LAVIK2) sijaitsee Lavikanlahdella. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

4(8) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. 2.3 Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Kiihan tuotantoalueella aloitettiin ympärivuotinen veden pinnankorkeuden mittaus 14.4.2015. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

5(8) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Kiihansuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2) vedestä otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (talukko 4). Taulukko 4. Kiihansuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevän veden vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 K2 kentältä lähtevä Näytekertoja kpl 15 K-aine mg/l 4,3 Sähkönj ms/m 11 ph 7 COD Mn mg /l 40 Kok.N µg/l 1730 Kok-P µg/l 31 Fe µg/l 1560 Itä-Suomen ympäristölupavirasto ei ole päätöksessään (ISY-2002-Y-197) asettanut Kiihansuon turvetuotantoalueen vesien pintavalatuskenttäkäsittelyn poistoteholle vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Kiihansuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli toiminnassa vuonna 2015 ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 57 % - fosfori 18 % - typpi 25 % - COD Mn 11 % Kiihansuon tuotantoalueen pintavalutuskenttä otettiin käyttöön keväällä 2014. Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella pintavalutuskenttä toimi paremmin kuin ensimmäisenä toimintavuotena 2014. Erityisesti kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD Mn ) puhdistustehot olivat parantuneet verrattuna vuoteen 2014. Kiihansuon tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat korkeampia kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Myös tuotantoalueen keskimääräinen valunta (l/s/km 2 ) oli suurempi kuin vuonna 2014.

Taulukko 5. Kiihansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) 6(8) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Kiihansuo 20,3 84,8 34,5 0,55 3.2 Vesistötarkkailu Vuoden 2015 tarkkailutulosten (taulukko 6) perusteella Mustaojassa sekä suolta tulevan laskuojaliittymän ylä- että alapuolella vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti humusta ja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan alapuolella (P1) vesi oli hieman tummempaa sekä hieman rauta- ja humuspitoisempaa kuin laskuojan yläpuolella (P0). Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) fysikaalis-kemialliset vesistötarkkailunäytteet otettiin neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy) 1, 3 ja 5 metrin syvyyksistä. Lisäksi avovesiaikana otettiin pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritettiin a-klorofylli sekä elokuun tarkkailukerralla näyte mikroskopoitiin. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 6 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,9 m. Lavikanlahdessa (LAVIK2) vesipatsaan vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, kiintoaineja humuspitoista. Keskimääräisten ravinneja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Lopputalvella alusveden happitilanne oli huono ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen runsaasti mm. rautayhdisteitä, jotka samensivat ja tummensivat pohjan lähellä olevaa vettä. Muina aikoina vesipatsaan happitilanne säilyi hyvänä. Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin elokuussa erittäin runsaasti Gonyostomum semen limalevää ja paljon muutakin levää. Lavikanlahden havaintopaikka (LAVIK2) kuvaa lahden yleistilaa ja hajakuormituksen (mm. maatalous) vaikutusta, turvetuotantoa ei sijaitse taustapisteen valuma-alueella.

Taulukko 6. Kiihansuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 7(8) P0 P1 LAVIK2 Mustaoja, Mustaoja Saimaa, taustap. Lavikanlahti Näytekertoja kpl 3 3 4 K-aine mg/l 3,8 4 5,2 Sähkönj ms/m 12 12 8,6 ph 6,7 6,8 7,1 Väri mg/l Pt 193 220 142 COD Mn mg /l 25 28 18 Kok.N µg/l 1200 1320 1270 Kok-P µg/l 58 54 47 Fe µg/l 837 1030 737 PO 4 -P µg/l - - 9 NH 4 -N µg/l - - 25 NNO 3 +N0 2 µg/l - - 660 O 2 mg/l - - 8,7 O 2 % % - - 76 Sameus FTU - - 4,7 a-chl µg/l - - 14 4 Veden laatu Saimaan Lavikanlahden havaintopaikalla vuosina 1999-2015 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden (LAVIK2) kokonaisveden laatu on vuosina 1999-2015 keskimäärin heikentynyt (kuvaajat liitteenä 5). Alueelle tulee runsaasti hajakuormitusta (mm. maatalous). Veden virtaussuunnasta johtuen lahden havaintopaikka ei kuvaa turvetuotannon vaikutusta. Alusveden keskimääräinen hapen kyllästysaste (%) on tarkastelujakson aikana heikentynyt. Veden väriluku, humusja rautapitoisuus ovat kohonneet tarkastelujakson aikana. Sateisena vuotena 2012 oli tarkastelujakson keskimäärin korkein veden humuspitoisuus (COD Mn ), jonka jälkeen veden humuspitoisuus on kääntynyt laskuun. Pintaveden levämäärää ilmaiseva a- klorofyllipitoisuus on hieman laskenut viime vuosina 2000-luvun alun pitoisuusvaihteluiden jälkeen. Viimeisinä vuosina veden väriluku, fosforija kiintoainepitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa. Lavikanlahden vesi on ollut tarkastelujakson aikana keskimäärin sameaa, tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi on ollut rehevää.

8(8) LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta 2015 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2015 5 Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 1999-2015 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

LIITE 1 KIIHANSUON TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Kiihansuo: Toiminnanharjoittaja Suon sijainti Vapo Oy Savitaipaleen Kaskein kylässä noin 5 km Savitaipaleen keskustasta kaakkoon Vesistöalue Vuoksen vesistön (4) Ala-Saimaan lähialue (4.112) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja - Mustaoja - Pien-Saimaan Lavikanlahti Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Savitaipale 71,8 ha 71,8 ha / 0 ha 1998 / 2002 Kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja sekä pintavalutuskenttä. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 23/04/2, VHO 06/0117/2, 13.6.2006 Tarkkailutiedot / Kiihansuo: Kuormitustarkkailu Lähtevän veden näytteenottopisteet Harva tarkkailu, näytteitä 6 kpl touko-lokakuussa sekä 2 kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla PUMPPU / pv-kentän pumppu / 6784462-3542179 (tunnus / sijainti / koordinaatit) K2 / pv-kentän alapuoli / 6784420-354250 Virtaamamittaus Vesistötarkkailu Pumppujen käyttötuntimittarit / jatuvatoiminen veden pinnankorkeusmittaus (kesäaikana) Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa. Lisäksi järvepisteiltä otetaan näytteet 4 kertaa (yht. 6 krt/a) Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / Mustaoja, laskuojan yläpuoli / 6784530-3542660 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1 / Mustaoja, laskuojan alapuoli / 678468-354270 (V) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka LAVIK2 / Saimaa, Lavikanlahti / 678588-354179 (J)

LAVIK2 Kiihansuo P0 P1 PUMPPU pv-kenttä K2 SAVITAIPALEEN KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

LIITE 3 KIIHANSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l 13.4.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 24 6,5 35 2100 76 2000 13.4.2015 KIIHAN K2 0,1 4,5 70 8,5 8,22 6,6 32 1900 39 1100 5.5.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 12 6,6 62 2600 45 2800 5.5.2015 KIIHAN K2 0,1 5,6 25 4 9,07 7,1 48 2100 37 1300 20.5.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 7,6 6,9 38 2000 33 1900 20.5.2015 KIIHAN K2 0,1 6,9 12 4,2 11 7,1 35 1700 30 1300 9.6.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 6,1 7,1 27 1700 26 1800 9.6.2015 KIIHAN K2 0,1 10,6 12 1,6 12,8 7,1 25 1100 20 1400 22.6.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 5,6 7 31 1800 30 1500 22.6.2015 KIIHAN K2 0,1 14,3 12 2,6 13 7 27 1200 26 1400 9.7.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 6,9 6,9 49 2400 35 2000 9.7.2015 KIIHAN K2 0,1 15,2 17 4 12,4 7,1 43 1800 33 1700 21.7.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 2,8 7,2 30 1800 24 1900 21.7.2015 KIIHAN K2 0,1 16,3 8,6 3,7 12,8 7,2 31 1000 33 1300 5.8.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 4 6,9 37 1600 20 2700 5.8.2015 KIIHAN K2 0,1 12,5 12 2,7 13,4 7,2 39 1300 25 2000 19.8.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 3,8 6,8 23 1200 18 3100 19.8.2015 KIIHAN K2 0,1 10,2 12 1,8 14,3 7,2 24 900 19 1900 9.9.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 5 7 55 2200 31 1900 9.9.2015 KIIHAN K2 0,1 10,3 0,45 1,6 10,3 6,7 48 1200 32 1700 22.9.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 32 6,4 87 3600 86 2300 22.9.2015 KIIHAN K2 0,1 11,5 95 8 9,72 6,8 62 2200 43 1600 5.10.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 2,3 7,1 39 2200 22 2000 5.10.2015 KIIHAN K2 0,1 6,1 12 1,8 12,1 7,2 35 1600 20 1900 22.10.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 12 6,8 42 2700 41 3400 22.10.2015 KIIHAN K2 0,1 4,4 19 8,6 13,4 7,2 37 2300 38 2200 11.11.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 21 6,7 78 4100 58 1600

LIITE 3 NäytePvm TutkOhj HavPaik nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l 11.11.2015 KIIHAN K2 0,1 4,5 44 6,8 11 7,1 68 3100 48 1600 9.12.2015 KIIHAN PUMPPU 0,1 7,6 6,6 46 2700 30 1100 9.12.2015 KIIHAN K2 0,1 1,9 17 4,2 6,56 6,6 48 2500 23 940

LIITE 3 KIIHANSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik nimi Lämpöti *O2 *O2 %Sameus *K-aine*Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N*Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 17.3.2015 KIIHAN LAVIK2 1 2,5 8,9 65 7,4 3,3 7,91 6,6 200 26 2400 51 10 900 17.3.2015 KIIHAN LAVIK2 3 2,5 6,6 48 3,8 1,7 10,2 6,8 180 21 1700 43 <5 910 17.3.2015 KIIHAN LAVIK2 5 3,4 3,4 26 7,2 3,1 13,9 6,8 210 18 1800 68 50 1500 5.5.2015 KIIHAN P0 0,5 4,7 6,8 10,1 6,4 250 35 2000 49 830 5.5.2015 KIIHAN P1 0,5 4,9 6,8 9,66 6,5 280 38 2100 49 920 19.5.2015 KIIHAN LAVIK2 1 11,1 10,1 92 3,9 7 8,11 7,2 180 22 1600 42 8 10 860 690 19.5.2015 KIIHAN LAVIK2 3 11 10 91 4,3 7 8,08 7,2 170 21 1600 43 9 10 880 710 19.5.2015 KIIHAN LAVIK2 5 10,7 10 90 5,8 9,4 8,12 7,1 170 22 1600 56 13 14 880 910 19.5.2015 KIIHAN LAVIK2 0-2 13,4 22.6.2015 KIIHAN P0 0,5 13,3 2,8 12,9 6,8 ~200 24 1000 77 1000 22.6.2015 KIIHAN P1 0,5 13,5 2,9 12,9 7 ~220 26 1100 60 1500 31.8.2015 KIIHAN LAVIK2 1 18,1 7,4 79 3,6 5,3 8,03 7,2 100 15 750 39 6 10 <20 460 31.8.2015 KIIHAN LAVIK2 3 18 7,6 81 3,8 5,6 8,09 7,2 100 14 820 41 16 470 31.8.2015 KIIHAN LAVIK2 5 17,9 7,6 80 4,3 6,4 8,01 7,2 100 15 740 43 16 500 31.8.2015 KIIHAN LAVIK2 0-2 20,3 ks. Laus 9.9.2015 KIIHAN P0 0,5 10,4 1,8 13,1 7 130 16 590 48 680 9.9.2015 KIIHAN P1 0,5 10,4 2,2 12,8 6,9 160 20 760 52 680 26.10.2015 KIIHAN LAVIK2 1 6 11 88 4,1 4,3 7,71 7,3 100 13 740 41 51 590 26.10.2015 KIIHAN LAVIK2 3 6 10,7 86 4,3 4,4 7,72 7,3 100 13 730 43 52 590 26.10.2015 KIIHAN LAVIK2 5 6 10,8 86 4,3 5,2 7,78 7,3 90 13 720 50 57 610 26.10.2015 KIIHAN LAVIK2 0-2 7,2

LIITE 4 KIIHANSUON TARKKAILU VUONNA 2015 17.3. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) vesinäytteet otettiin 1,3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 0,8 m). Veden happipitoisuus aleni pinnalta pohjaan mentäessä. Heikentyneen happitilanteen seurauksena pohjasedimentistä vapautui fosforia sekä rautaa. Fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeimmat pohjan läheisyydestä (5 m) otetussa näytteessä. Pohjan lähellä vesi oli myös tummempaa kuin päällysvesi. Vedessä oli runsaasti rautaa ja ravinnepitoisuudet olivat korkeita. 13.4. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti kiintoaine-, fosfori ja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. 5.5. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P0) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta sisältävää. Vesi oli ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Tulosten perusteella suolta laskeva vesi heikensi hieman Mustaojan veden laatua. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (P1) vedessä oli hieman enemmän humusta (COD), vesi oli tummempaa ja rauta- sekä typpipitoisuus olivat hieman korkeampia kuin laskuojan yläpuolella. 19.5. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) vesinäytteet otettiin 1,3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 0,9 m). Vesi oli tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa, humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinne- ja pintaveden a- klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli rehevää. 20.5. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. 9.6. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. 22.6. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpipitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P0) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta laskeva vesi ei juurikaan vaikuttanut Mustaojan veden laatuun. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (P1) veden rautapitoisuus oli korkeampi kuin laskuojan yläpuolella, mutta muuten veden laatu oli samanlainen kuin yläpuolisella näytepisteellä. 9.7. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden typpija rautapitoisutta. Lähtevän veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet alenivat vain vähän ja olivat lähes samalla tasolla kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 21.7. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden typpija rautapitoisuutta. Lähtevän veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavan (K1) veden.

LIITE 4 5.8. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kokonaisfosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavan (K1) veden. 19.8. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineja kokonaisfosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavan (K1) veden. 31.8. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) vesinäytteet otettiin 1, 3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 1,0 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesipatsaan vesi oli lähes tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli hyvä/tyydyttävä. Keskimäärin vesipatsaan vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaineja humuspitoista. Vesi oli ravinneja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin erittäin runsaasti limalevää ja runsaasti myös muuta levää. 9.9. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P0) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaineja humuspitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää/lievästi rehevää. Erityisesti typpipitoisuus oli ojavedeksi kohtuullinen Tulosten perusteella suolta laskeva vesi ei juurikaan vaikuttanut Mustaojan veden laatuun. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (P1) vesi oli hieman tummempaa, humusja ravinnepitoisempaa kuin laskuojan yläpuolisella näytepisteellä. 22.9. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Näytteenottohetkellä tuotantoalueella vallitsi rankkasateen jälkeinen korkean virtaaman tilanne. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. 5.10. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi jonkin verran veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. 22.10. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia. 26.10. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) vesinäytteet otettiin 1, 3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 1,0 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesipatsaan vesi tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Keskimäärin vesipatsaan vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaineja humuspitoista. Vesi oli ravinneja levämäärää ilmaisevan a- klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. 11.11. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineja typpipitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden rautapitoisuus oli yhtä suuri kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

LIITE 4 9.12. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

mg/l FTU 0 2 -% LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015, paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden vuosikeskiarvot 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Alusveden hapen kyllästysaste (%) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Sameus 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kiintoaine

µg/l mg/l mg/l Pt LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Väri 30 25 20 15 10 5 0 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kokonaistyppi (kok.n)

µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2015, paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) 70 60 50 40 30 20 10 0 Kokonaisfosfori (kok.p) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Rauta 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 a-klorofylli

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1673/16 VAPO OY:N SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA-SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO- DELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 www.svsy.fi

2(9) VAPO OY:N SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA- SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 1 Johdanto Vaasan hallinto-oikeus on myöntänyt Suursuon turvetuotantoalueelle ympäristöluva 30.6.2008 (Dnro 08/0215/1). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Suursuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaarella Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Ala- Saimaan alueella (4.112). Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Kiihansuon ja Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueet. Suursuon tuotantoalueen pinta-ala on 390 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 358 ha. Tuotantoa oli vuonna 2015 25.5.-28.8. välisenä aikana. Tuotantoalueen valumavedet laskevat Halilanojaa pitkin Pien-Saimaan Maaveteen kuusi kilometriä Taipalsaaren kirkonkylältä pohjoiseen. Tuotantoalueella on kemikalointilaitos valumavesien ympärivuotiseen käsittelyyn, joka otettiin ympärivuotiseen käyttöön vuonna 2010. Maavesi on keskimäärin melko matala ja laaja vesialue, joka on kahden kapean silta-aukon kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Maaveden vesi on yleisluonteeltaan kiintoainepitoista, happamuudeltaan melko neutraalia, lievästi humuksen tummentamaa, sameaa sekä typpi-, fosforija a-klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Kesällä esiintyy toisinaan sinileväkukintoja. Lopputalvella alusvedessä esiintyy happivajausta, mutta kesällä kerrostuminen on heikkoa alueen mataluuden vuoksi. Maaveteen ei kohdistu turvetuotannon lisäksi muuta pistemäistä kuormitusta, mutta maatalouden ja metsä- ym. ojituksen aiheuttama hajakuormitus on melko voimakasta. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen Maaveden veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Suursuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoitokuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Suursuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenot-

3(9) tajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Taulukko 1. Suursuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Kemialliseen käsittelyyn tuleva, pumppuallas 6790646-3555867 SETTI Kemiallisesta käsittelystä lähtevä 6790430-3555660 SU1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä (kesäkuu 2015) 6790456-3555529 075 Halilanoja 075 6789628-3554546 436 Parjalanojan 436 6790000-3554520 437 Suurisuonoja 437 6790380-3555860 431 Saimaa Maavesi 431 6788994-3553873 432 Saimaa Maavesi 432 6788658-3558788 433 Saimaa Maavesi 433 6784759-3558279 434 Saimaa Maavesi 434 6786953-3560195 435 Saimaa Maavesi 435 6788157-3550039 2.1 Kuormitustarkkailu Suursuon tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI/SU1) vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Suursuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kahdeksalta havaintopaikalta. Suursuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Suurisuonoja (437), Parjalanoja (436) ja Halilanoja (075). Suursuon järvihavaintopaikat ovat Maavedellä sijaitsevat: Piispalanselkä (431), Kolinlahti (432), Mankasaarenselkä (433), Kopinsalmi (434) ja Laitsaa-

4(9) renselkä (435). Halilanojan (075) näytepisteeltä otetaan normaalin vesistötarkkailukierroksen lisäksi aina kuormitustarkkailun yhteydessä näyte, josta määritetään veden ph-arvo, kiintoaineja rautapitoisuus. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin vuonna 2015 tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3). Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) * µg/l x x ammoniumtyppi (NH 4 -N) * µg/l x x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) * µg/l x x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x *)Tarkkailuohjelman mukaisesti määritetään keskeisimmiltä jokipisteiltä joka kolmas vuosi Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. 2.3 Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Suursuon tuotantoalueella on ympärivuotinen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella

5(9) sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle. 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Suursuolla toteutettiin keväällä 2015 mittavat allaskunnostukset ja samassa yhteydessä rakennettiin selkeytysaltaalle jatkoallas. Uuden jatkoaltaan päätyyn asennettiin mittakaivo (16.-21.6.2015). Päästötarkkailupiste siirtyi uuteen mittakaivoon asennuksen jälkeen. Suursuon kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI/SU1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 18 kertaa. Tulosten perusteella kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden (SETTI/SU1) keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus ja orgaanisen aineen määrä (COD Mn ) olivat alhaisia (taulukko 4). Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli keskimäärin ph-arvoltaan selvästi hapanta (ph 4,1). Taulukko 4. Suursuon turvetuotantoalueen kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 SETTI/SU1 kemiallisesta käsittelystä lähtevä Näytekertoja kpl 18 K-aine mg/l 10,8 Sähkönj ms/m 31 ph 4,1 COD Mn mg /l 7,4 Kok.N µg/l 1300 Kok-P µg/l 12 Fe µg/l 9260 PO 4 -P µg/l 4,4 NH 4 -N µg/l 832 NNO 3 +N0 2 µg/l 204 Hehk.jään. mg/l k-a 6,7 Hehk.häv. mg/l k-a 5,6 Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään (08/0215/1, 30.6.2008) asettanut Suursuon turvetuotantoalueelta roudattomana aikana kemiallisesta käsittelystä vesistöön lähtevän veden pitoisuuksille enimmäisarvot: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 1200 µg/l, COD 15 mg/l ja kiintoaine 10 mg/l. Roudattomana aikana (kuitenkin vähintään 1.4.-31.10.) kemiallisen käsittelyn poistoteholle on asetettu seuraavat vähimmäisvaatimukset: kokonaisfosfori 90 %, kokonaistyppi 30 %, COD 70 % ja kiintoaine 50 %. Päästöraja-arvot lasketaan roudattoman kauden käsittelyajan mittausten keskiar-

6(9) voina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Talviaikaisen kemiallisen käsittelyn puhdistustehojen tavoitearvot ovat: COD 50 %, fosfori 80 % ja kiintoaine 30 %. Suursuon valumavesien kemiallinen käsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten perusteella roudattomana aikana 1.4.-31.10. kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräiset ainepitoisuudet ja puhdistustehot olivat: - kokonaisfosfori (kok.p) 10,8 µg/l ja 88 % - kokonaistyppi (kok.n) 1092 µg/l ja 26 % - kemiallisen hapenkulutus (COD Mn ) 7 mg/l ja 80 % - kiintoaine 7,3 mg/l ja 56 % Tulosten perusteella lähtevän veden keskimääräiset ainepitoisuudet alittivat lupamääräyksien pitoisuusraja-arvot. Kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) osalta lupamääräyksissä asetetut vähimmäisvaatimukset saavutettiin. Kokonaisfosforin ja -typen osalta poistotehon vähimmäisvaatimuksia ei aivan saavutettu. Keskimääräisten ainepitoisuuksien ja puhdistustehojen perusteella veden kemiallinen käsittely toimi roudattomana aikana paremmin kuin vuonna 2014. Lupamääräyksissä talviaikaisen kemiallisen käsittelyn tehon tavoitearvot ovat seuraavat: kokonaisfosfori 80 %, COD 50 % ja kiintoaine 30 %. Tarkkailutulosten perusteella talviaikana 1.1.-31.3. ja 1.11.-31.12. kemiallisesta käsittelyn puhdistustehot olivat: - kokonaisfosfori 90 % - COD Mn 78 % - kiintoaine 79 % Talviaikaisen puhdistustehon tavoitearvot saavutettiin. Talviaikaiset puhdistustehot olivat selvästi paremmat kuin vuonna 2014. Suursuon tuotantoalueen vuoden 2015 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli hieman suurempi kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Muilta osin kuormitukset olivat edellisvuoden tasolla. Taulukko 5. Suursuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Suursuo 13,3 226,4 18,2 0,19 3.2 Vesistötarkkailu 3.2.1 Virtahavaintopaikat Suursuon tuotantoalueen yläpuolisella, Suurisuonojan taustapisteellä (437) vesi oli keskimäärin hapanta (ph 5,1), erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, erittäin runsaasti humusta (COD Mn ) ja

7(9) rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Halilanojaan laskevan taustapisteen Parjalanojan (436) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin erittäin tummaa sekä runsaasti kiintoainetta, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Maaveteen laskevan Halilanojan (075) vesi oli keskimäärin hapanta (ph 5,2), erittäin tummaa ja runsaasti humusta sisältävää. Vedessä oli erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa. Vesi oli erittäin ravinteikasta. (taulukko 6) Tulosten perusteella tuotantoalueelta tuleva vesi kohotti osaltaan Halilanojan (075) kiintoainepitoisuutta. Suolta tuleva vesi kuitenkin alensi selvästi veden typpi-, fosforija humuspitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden laatu oli keskimäärin parempi kuin Suurisuonojan tarkkailupisteen veden laatu (437). Taulukko 6. Suursuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 437 436 75 Suurisuonoja, Parjalanoja Halilanoja taustap. Näytekertoja kpl 3 3 3 *) K-aine mg/l 9,3 8,4 15 Sähkönj ms/m 16 7,3 21 ph 5,1 6,1 5,2 Väri mg/l Pt 340 450 307 COD Mn mg /l 41 53 29 Kok.N µg/l 2270 1180 1580 Kok-P µg/l 66 90 33 Fe µg/l 3670 3200 5360 *) ph-, kiintoaineja rautanäytteitä otettu yhteensä 15 kpl 3.2.2 Järvihavaintopaikat Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikoilta (Piispalanselkä 431, Kolinlahti 432, Mankaselkä 433, Kopinlahti 434 ja Laitsaarenselkä 435) fysikaalis-kemialliset vesistötarkkailunäytteet otettiin neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Lisäksi loppukesän (elokuu) tarkkailukerran yhteydessä sekä kesä-, heinä- ja syyskuussa otettiin pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritettiin a-klorofylli ja näytteet mikroskopoitiin. Havaintopaikan 431 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,6 m. Havaintopaikan 432 näyte otettiin 1 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli noin 2 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,4 m. Havaintopaikan 433 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,8 m. Havaintopaikan 434 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,9 m. Havaintopaikan 435 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1,6 m. Maaveden havaintopaikkojen vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, lievästi kiintoaine-,humusja rautapitoista (taulukko 7). Keskimääräiset fosforipitoisuudet sekä avovesikauden pintaveden a-klorofyllipitoisuudet olivat rehevälle vesialueelle ominaisia. Maaveden Piispalanselällä

8(9) (431) veden väriluku oli hieman korkeampi ja rautapitoisuus selvästi korkeampi kuin muilla Maaveden havaintopaikoilla. Havaintopaikan (431) vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Muuten havaintopaikkojen vedet olivat keskimäärin laadultaan hyvin samanlaisia. Taulukko 7. Suursuon järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 431 432 433 434 435 Piispalan- Kolin- Manka- Kopin- Laitsaarenselkä lahti selkä lahti selkä Näytekertoja kpl 7 *) 7 *) 7 *) 7 *) 7 *) O 2 mg/l 9,5 11 9,4 10 11 O 2 % % 83 94 83 89 93 Sameus FTU 3,4 2,7 2,7 2,5 2 K-aine mg/l 4 4,5 3,6 3,4 2,9 Sähkönj ms/m 7,3 6,7 7 6,8 6,7 ph 6,9 7 7 7 7,1 Väri mg/l Pt 54 38 38 39 41 COD Mn mg /l 7,8 6,8 6,3 7,1 7,2 Kok.N µg/l 533 467 509 463 471 Kok-P µg/l 26 23 29 24 21 PO 4 -P µg/l 7,9 4,3 6,6 4,4 5,5 NH 4 -N µg/l 12 7,6 8,5 7 8,1 NNO 3 +N0 2 µg/l 168 90 116 98 120 Fe µg/l 528 305 375 283 219 a-chl µg/l 11 10 15 11 9,7 *) sisältäen 3 kpl ns. klorokierrosta 4 Veden laatu Suursuon alapuolisen Maaveden järvihavaintopaikoissa vuosina 1987-2015 Vuonna 2012 Maaveden laadun kehityksen tarkastelu yhtenäistettiin muiden turvetuotantoalueiden järvipisteiden tarkastelun mukaiseksi vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvojen tarkasteluksi. Aiemmin veden laadun kehitystä oli tarkasteltu lopputalven ja loppukesän vedenlaatumuuttujien keskiarvoina. Veden laatua on tarkasteltu havaintopaikkojen vesipatsaan tarkkailutulosten vuosikeskiarvoina vuosina 1997-2015. Havaintopaikkojen alusveden näytteet on pääosin otettu 4 metrin syvyydestä, paitsi Kolinlahden havaintopaikalta otetaan näyte vain 1 metrin syvyydestä havaintopaikan mataluudesta johtuen. Näin ollen Kolinlahden havaintopaikan (432) veden (1 m) happitilanne on erinomainen. Maaveden havaintopaikkojen heikoin alusveden happitilanne oli Mankaselän havaintopaikalla (433), jossa alusveden happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä. Tarkastelujakson alhaisimmat hapen kyllästysasteet (%) olivat vuonna 1998. Maaveden pohjan lähellä olevan veden happitilanteet ovat hieman parantuneet tarkastelujakson aikana.

9(9) Maaveden havaintopaikkojen vesipatsaan vuosikeskiarvojen perusteella vesi on ollut vuosina 1999-2015 keskimäärin lievästi sameaa. Keskimäärin sameinta vesi on ollut Mankaselän (433), Kolinlahden (432) ja Piispalanselän (431) havaintopaikoilla. Kolinlahden (432) ja Laitsaarenselän (435) veden sameusarvot ovat hieman kohonneet ja Kopinlahden (434) sameusarvot olivat hieman laskeneet tarkastelujakson aikana. Keskimäärin korkein kiintoainepitoisuus on ollut Kolinlahden (432) havaintopaikalla, jossa kiintoainepitoisuus on kohonnut tarkastelujakson aikana. Vuosien 1997-2015 aikana Maaveden keskimäärin korkeimmat veden väriluvut ja COD Mn - pitoisuudet ovat olleet Piispalanselän havaintopaikalla (431). Havaintopaikkojen väriluvut ja COD Mn -pitoisuudet ovat pääosin hieman kohonneet tarkastelujakson aikana. Havaintopaikkojen keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat olleet lievästi rehevälle/rehevälle vesialueelle ominaisella tasolla. Pintaveden kokoomanäytteestä mitatun levämäärää ilmaisevan a- klorofyllin keskimääräinen pitoisuus on ollut rehevälle vesialueelle ominaisella tasolla. Keskimäärin suurimmat a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet tarkkailujakson aikana Mankaselän havaintopaikalla (433). Keskimäärin korkein rautapitoisuus oli Piispalanselän havaintopaikalla (431), jossa rautapitoisuus on kohonnut tarkastelujakson aikana. Rautapitoisuudet ovat hieman kohonneet myös Kolinlahden (432), Kopinlahden (434) ja Laitsaarenselän (435). Kokonaisuutena Maaveden veden laatu on keskimäärin hieman heikentynyt pitkäaikaistarkastelun tulosten perusteella. Veden laadun heikentyminen näkyi kohonneina väri-, COD Mn - ja rauta-arvoina. Kolinlahdella (432) veden laadun heikkeneminen näkyi lisäksi kohonneina sameus- ja kiintoainearvoina. Maaveteen kohdistuu merkittävissä määrin hajakuormitusta. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2015 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2015 5 Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

LIITE 1 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Suursuo: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 369,9 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 369,9 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1976 / 1978 Vapo Oy Taipalsaaren kunnassa noin 20 km Lappeenrannasta luoteeseen Vuoksen vesistöalueen (4) Pien-Saimaan vesistöalue ja Ala-Saimaan lähialue (4.112) Pääosin (386 ha) Halilanoja Pien-Saimaan Maavesi, osin (25 ha) Kaijansuonlampi - Suur-Saimaa Taipalsaari Vesiensuojelurakenteet Halilanojan va: kuusi laskeutusallasta, kuivatusvesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely, Kaijansuonlampien va: vedet pumpataan kemialliseen käsittelyyn Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 15/06/2, VHO Nro 08/0215/1, 30.6.2008 Tarkkailutiedot / Suursuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / altaalle tuleva / 6790646-3555867 (tunnus / sijainti / koordinaatit) SU1 / kemiallisesta käsittelystä lähtevä / 6790456-3555529 SETTI / lask.altaan lähtöpää / 679043-355566 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittari (ympärivuotinen), pumpun käyntitiedot Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Virta- ja järvihavaintopaikat 3 kertaa vuodessa, paitsi Halilanoja ph-seuranta myös aina kuormitustarkkailun yhteydessä 075 / Halilanoja / 6789628-3554546 (V) 436 / Parjalanoja / 6790225-3554227 (V) 437 / Suurisuonoja / 6790380-3555886 (V) 431 / Maavesi, Piispalanselkä / 6788994-3553873 (J) 432 / Maavesi, Kolinlahti / 6788658-3558788 (J) 433 / Maavesi, Mankaselkä / 6784759-3558279 (J) 434 / Maavesi, Kopinsalmi / 6786953-3560195 (J) 435 / Maavesi, Laitsaarenselkä / 6788157-3550039 (J)

Suursuo Kemikalointiasema PUMPPU SETTI Halilanoja TAIPALSAAREN SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

Suursuo 436 075 437 435 431 432 434 433 TAIPALSAAREN SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI) KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *Sameus K-a,Nuclep *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe *DOC * TOC C l/s FTU mg/l mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l mg/l mg/l 12.1.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 100 6,6 35 2300 160 4900 12.1.2015 SUURSU SETTI 0,5 0,2 25 4,5 6,7 4,4 12,1 6,7 4,7 1800 9 4 1300 180 2,1 2,3 3300 3,3 4,4 9.2.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 93 6,6 32 2300 160 8200 9.2.2015 SUURSU SETTI 0,5 0,2 25 4,9 6,7 5,4 20,3 5,1 4,6 1900 10 4400 3,5 4,6 10.3.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 27 5,5 19 1100 74 1700 10.3.2015 SUURSU SETTI 0,5 0 >390 100 48 46 43,7 3,1 12 1000 35 13 360 370 29 17 27000 2,8 10 17.3.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 52 21,7 4,9 23 1800 86 6100 17.3.2015 SUURSU SETTI 0,5 37 49,2 3,3 11 1700 21 24000 14.4.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 83 6,9 32 1600 36 10000 14.4.2015 SUURSU SETTI 0,5 2,8 100 77,0 34 29 44,4 3,2 7,3 1300 16 21000 4,1 7,5 5.5.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 30 4,5 39 2100 58 2600 5.5.2015 SUURSU SETTI 0,5 9,9 240 46 19 21 41,1 3,4 17 1800 18 5 990 290 6,4 14 16000 6,5 14 21.5.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 10 6,7 39 1500 85 5400 21.5.2015 SUURSU SETTI 0,5 10 12 4,2 4 4,8 30,9 3,6 7 860 6 7500 5,3 8,4 9.6.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 7,9 7,1 31 810 97 4200 9.6.2015 SUURSU SETTI 0,5 14,6 1,3 7,6 9,5 6,3 19,9 4,3 6,7 260 12 3 <5 <20 2 4,3 3400 5,1 6,9 23.6.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 15 7 36 920 140 5500 23.6.2015 SUURSU SU1 0,5 19,7 7,1 20 17 12 20,5 6,4 10 840 25 4300 9,7 11 6.7.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 17 7,1 33 1100 150 5600 6.7.2015 SUURSU SU1 0,5 18 10 5,4 4 5,7 23,2 4,4 4,6 710 12 3 330 44 3,7 2 2000 4,6 5,7 20.7.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 13 7 31 950 120 4100 20.7.2015 SUURSU SU1 0,5 19,2 25 1,6 2 1,9 21,9 4,2 1,5 480 7 1400 1,5 1,9 5.8.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 14 6,9 36 1200 110 5100 5.8.2015 SUURSU SU1 0,5 17,9 12 0,98 1,5 1,1 31,6 3,6 3,3 900 6 3 440 170 <2 0,6 3300 3,8 4,2 17.8.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 5,2 7 32 860 130 3200 17.8.2015 SUURSU SU1 0,5 16,4 12 1,2 1,5 1,5 25,6 3,9 2 650 6 2200 1,6 2 10.9.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 27 5,6 74 2600 110 2300 10.9.2015 SUURSU SU1 0,5 12 0,79 3,4 2 2,6 32 3,5 9,2 1500 6 2 840 370 <2 2 8800 6,6 9,4 21.9.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 52 6,3 57 2200 110 5700 21.9.2015 SUURSU SU1 0,5 13,4 40 4,8 4 2,8 36,5 3,5 6,8 1600 10 11000 7,5 10 7.10.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 7,5 6,5 40 1800 73 4600 7.10.2015 SUURSU SU1 0,5 5,5 19 12 2,4 1,2 38,1 3,5 7,8 1700 6 <2 1400 190 <2 0,6 9700 5,7 7,9 22.10.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 11 6,8 31 1700 82 4600 22.10.2015 SUURSU SU1 0,5 5,1 22 5,5 5,8 5,2 26,5 3,9 7,1 1600 11 6200 5 7,3 11.11.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 12 4,5 23 2400 29 2600 11.11.2015 SUURSU SU1 0,5 4,6 64 38 9,5 11 51 3,4 7,4 2300 10 <2 2000 190 7,2 3,6 12000 6,5 7,8 7.12.2015 SUURSU PUMPPU 0,5 43 4,4 45 2600 110 3600 7.12.2015 SUURSU SU1 0,5 3,3 3,4 13 6 5,6 43,1 3,5 9,2 2400 7 13000 6,5 9,9

LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 12.1.2015 SUURSU 75 0.3 6 6,3 3500 9.2.2015 SUURSU 75 0.3 6,2 5,9 3700 10.3.2015 SUURSU 75 0.3 64 3,5 16000 16.3.2015 SUURSU 434 1 2,5 10,9 80 1,6 1 7,18 6,7 35 7,3 530 22 8 <5 200 480 16.3.2015 SUURSU 434 4 3,5 8,2 62 3,1 2,3 8,22 6,5 45 7,5 590 18 6 5 210 290 18.3.2015 SUURSU 431 1 3,7 9,5 72 2,1 1,3 7,47 6,5 50 7,7 640 21 7 6 280 550 18.3.2015 SUURSU 431 4 3,6 3,7 28 4,1 2,3 9,01 6,2 80 7,2 700 20 13 19 360 940 18.3.2015 SUURSU 432 1 4,1 12,1 92 1,1 0,89 6,4 6,8 30 5,8 540 11 3 11 230 200 18.3.2015 SUURSU 433 1 4,1 10,5 80 1,2 <0,6 7,22 6,7 30 5,4 540 16 6 8 230 310 18.3.2015 SUURSU 433 4 3,9 2,3 17 2,9 1,3 7,92 6,4 40 5,2 720 19 11 12 290 610 18.3.2015 SUURSU 435 1 2,8 13,4 99 1,1 0,9 7,07 6,7 40 6,1 590 13 4 <5 210 170 18.3.2015 SUURSU 435 4 2,9 10 74 1 0,8 7,04 6,8 35 6,7 570 14 4 <5 210 200 14.4.2015 SUURSU 75 0.3 41 3,6 12000 5.5.2015 SUURSU 75 0.3 7 17 17 4,3 380 46 2300 37 5800 5.5.2015 SUURSU 436 0.1 5,8 5,6 5,4 5,2 500 66 1500 54 2400 5.5.2015 SUURSU 437 0.1 5,4 2,6 9,12 5,1 380 65 3700 44 1700 21.5.2015 SUURSU 75 0.3 8 5,5 4100 18.5.2015 SUURSU 431 1 11,1 10,8 98 4,5 6,2 7,04 7 70 8,8 570 30 8 16 89 650 18.5.2015 SUURSU 431 4 11 11,1 100 4,5 5,6 7,01 6,9 70 8,6 580 28 7 13 90 740 18.5.2015 SUURSU 431 0-2 12,6 18.5.2015 SUURSU 432 1 10,3 10,8 97 4 9,2 6,64 7 ~40 6,3 390 36 6 11 <20 510 18.5.2015 SUURSU 432 0-1 8,9 18.5.2015 SUURSU 433 1 11,3 10,9 100 2,5 5 6,66 7,1 40 5,6 410 31 5 8 <20 420 18.5.2015 SUURSU 433 4 11,3 11,2 100 2,4 5 6,68 7,1 35 5,9 370 35 5 9 <20 410 18.5.2015 SUURSU 433 0-2 9,2 18.5.2015 SUURSU 434 1 10,7 11,1 100 3,1 5,6 6,43 7,1 40 6,6 410 26 2 9 <20 330 18.5.2015 SUURSU 434 4 10,3 11,2 100 2,5 4,4 6,33 7,1 40 6,4 420 21 3 9 39 290 18.5.2015 SUURSU 434 0-2 6,5 18.5.2015 SUURSU 435 1 11 10,8 98 2,8 4,4 6,54 7,3 55 8,8 540 27 6 15 80 330 18.5.2015 SUURSU 435 4 10,9 10,9 98 3 4,8 6,5 7,2 60 8,6 550 28 9 16 80 320 18.5.2015 SUURSU 435 0-2 11 9.6.2015 SUURSU 75 0.3 12,4 15 13,6 6 450 30 940 46 6200 9.6.2015 SUURSU 436 0.1 10,1 7,5 9,36 6,7 450 36 850 76 3300 9.6.2015 SUURSU 437 0.1 11,2 17 8,77 6,5 550 50 1800 130 5200 16.6.2015 SUURSU 431 1 15,6 500 27 8 15 16.6.2015 SUURSU 431 0-2 8,1 16.6.2015 SUURSU 432 1 15,4 480 21 5 8 16.6.2015 SUURSU 432 0-1 5,7 16.6.2015 SUURSU 433 1 15,8 480 31 6 8 16.6.2015 SUURSU 433 0-2 7,2 16.6.2015 SUURSU 434 1 16 440 30 4 8 16.6.2015 SUURSU 434 0-2 5,9 16.6.2015 SUURSU 435 1 15,4 510 26 6 7 16.6.2015 SUURSU 435 0-2 9,4 23.6.2015 SUURSU 75 0.3 4 6,9 660 6.7.2015 SUURSU 75 0.3 10 6,5 3700

LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 14.7.2015 SUURSU 431 1 18,5 520 22 6 <5 14.7.2015 SUURSU 431 0-2 10,9 ks.laus 14.7.2015 SUURSU 432 1 18 500 18 4 6 14.7.2015 SUURSU 432 0-1 9,2 ks.laus 14.7.2015 SUURSU 433 1 18,5 530 31 7 5 14.7.2015 SUURSU 433 0-2 23,4 ks.laus 14.7.2015 SUURSU 434 1 17,8 490 23 4 7 14.7.2015 SUURSU 434 0-2 10,2 ks.laus 14.7.2015 SUURSU 435 1 18,3 480 18 4 <5 14.7.2015 SUURSU 435 0-2 12,7 ks.laus 20.7.2015 SUURSU 75 0.3 5,5 6,4 1400 5.8.2015 SUURSU 75 0.3 8,8 5,6 4000 17.8.2015 SUURSU 75 0.3 3 6,5 1100 3.9.2015 SUURSU 431 1 17,7 8,8 92 2,8 4,4 7,16 7,1 40 7,7 490 27 6 7 <20 320 3.9.2015 SUURSU 431 4 17,8 8,2 86 2,6 4,3 7,13 7,1 40 7,7 500 24 7 310 3.9.2015 SUURSU 431 0-2 11,8 ks.laus 3.9.2015 SUURSU 432 1 17,4 9 94 2,7 4,4 7,09 7,2 40 7,9 520 30 4 <5 <20 230 3.9.2015 SUURSU 432 0-1 14,6 ks.laus 3.9.2015 SUURSU 433 1 17,9 8,7 92 3 5 7,13 7,2 40 7,8 540 34 4 6 <20 270 3.9.2015 SUURSU 433 4 18 8,6 91 2,9 4,3 7,15 7,2 40 7,4 550 33 5 270 3.9.2015 SUURSU 433 0-2 19,4 ks.laus 3.9.2015 SUURSU 434 1 18 8,3 87 1,8 3,2 6,54 7,2 40 7,6 450 26 3 <5 <20 180 3.9.2015 SUURSU 434 4 18 8,4 89 1,7 3,2 6,58 7,2 35 7,7 440 24 <5 170 3.9.2015 SUURSU 434 0-2 18,8 ks.laus 3.9.2015 SUURSU 435 1 17,7 8,7 91 1,7 3,1 6,76 7,3 35 6,9 410 19 4 <5 <20 190 3.9.2015 SUURSU 435 4 17,7 8,9 94 1,8 3 6,8 7,3 35 7 410 22 6 180 3.9.2015 SUURSU 435 0-2 8 ks.laus 10.9.2015 SUURSU 75 0.3 13 4,1 3100 21.9.2015 SUURSU 436 0.1 11,3 12 7,11 6,4 400 57 1200 140 3900 21.9.2015 SUURSU 437 0.1 12,3 8,3 28,7 3,8 ~90 7,1 1300 23 4100 21.9.2015 SUURSU 75 0.3 12,2 7,3 31,5 3,6 ~90 9,8 1500 16 5700 24.9.2015 SUURSU 431 1 14,5 520 29 8 14 24.9.2015 SUURSU 431 0-2 12 ks.laus 24.9.2015 SUURSU 432 1 13,9 450 23 4 6 24.9.2015 SUURSU 432 0-1 13,5 ks.laus 24.9.2015 SUURSU 433 1 14,4 490 31 9 11 24.9.2015 SUURSU 433 0-2 16,2 ks.laus 24.9.2015 SUURSU 434 1 14,2 490 27 5 6 24.9.2015 SUURSU 434 0-2 13,5 ks.laus 24.9.2015 SUURSU 435 1 14,5 410 24 7 10 24.9.2015 SUURSU 435 0-2 10,5 ks.laus 7.10.2015 SUURSU 75 0.3 18 4,4 6800 22.10.2015 SUURSU 75 0.3 12 5,3 5800 26.10.2015 SUURSU 431 1 6,1 11,8 95 3,5 3,8 6,78 7,1 40 7,8 410 35 16 350 26.10.2015 SUURSU 431 4 6 11,8 95 3,4 3,9 6,8 7,2 45 7,1 430 22 15 360 26.10.2015 SUURSU 431 0-2 8,3

LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, *) Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 26.10.2015 SUURSU 432 1 6,1 11,6 93 3,1 3,6 6,72 7,1 40 7 390 23 6 280 26.10.2015 SUURSU 432 0-1 8,8 26.10.2015 SUURSU 433 1 6,1 11,3 91 3,2 3,9 6,81 7,1 40 6,5 470 30 10 350 26.10.2015 SUURSU 433 4 6,1 11,6 93 3,3 3,9 6,82 7,1 40 6,3 500 30 11 360 26.10.2015 SUURSU 433 0-2 12,9 26.10.2015 SUURSU 434 1 6,6 12,1 98 2,9 3,6 6,73 7,1 35 6,8 420 24 10 260 26.10.2015 SUURSU 434 4 6,6 12 98 3 3,6 6,75 7,1 40 6,9 410 22 8 260 26.10.2015 SUURSU 434 0-2 9,2 26.10.2015 SUURSU 435 1 6,4 11,4 93 2,3 3 6,39 7 35 6,8 360 21 8 180 26.10.2015 SUURSU 435 4 6 11,8 95 2,2 2,9 6,42 7,1 35 6,7 350 19 7 180 26.10.2015 SUURSU 435 0-2 6,8 11.11.2015 SUURSU 75 0.3 16 3,8 6500 7.12.2015 SUURSU 75 0.3 14 5,3 6500

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA 2015 12.1. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (6,7) lievästi hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Myös lähtevän veden (SETTI) rautapitoisuus oli alhaisempi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (6,3) lievästi hapanta. Veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. 9.2. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5,1) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (5,9) hapanta. Veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. 10.3. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta. Lähtevän veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeita. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Vesien kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja laski pharvoa. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta.veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeita. 17.3. Kevättulvanäyte: Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi selvästi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Vesien kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja laski pharvoa. Tulvahuippu oli jo ohi tarkkailukerralla. 16. ja 18.3. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kokonaissyvyys 5 m). Pintaveden happitilanne oli tyydyttävä, mutta alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 2,4 m), lievästi humusja rautapitoista. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi hapanta. Vesi oli typpija fosforipitoisuuksien perusteella rehevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa ja humuspitoista. Vesi oli fosforija typpipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok. syv. 5 m). Vesi oli tasalämpöistä. Pintaveden happitilanne oli hyvä, mutta pohjan lähellä veden happitilanne oli huomattavasti heikentynyt. Vesi oli lievästi sameaa ja rautapitoista. Veden ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Pohjan lähellä heikentyneestä happitilanteesta johtuen rauta- ja fosforipitoisuudet olivat suurempia kuin pintavedessä. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m). Vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa ja humuspitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m). Vesi oli tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 2,2 m), lievästi kiintoaineja humuspitoista sekä rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää.

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA 2015 14.4. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita. 5.5. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja alensi veden ph-arvoa. Suon yläpuolisen Suurisuonojan (437) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältää. Vesi oli hapanta (ph-arvo 5,1). Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Veden laadussa näkyi voimakas hajakuormitus. Parjalanojan (436) vesi oli hapanta (ph-arvo 5,2), kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Halilanojassa (075) ennen Maavettä vesi oli hapanta (ph-arvo 4,3), erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta 18.5. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kokonaissyvyys 5 m). Vesi oli tasalämpöistä ja veden happipitoisuus oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,1 m),vedessä näkyi humusleima ja vesi rautapitoista. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. Vesi oli typpija fosforipitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,1 m) vedessä näkyi lievä humusleima. Vesi oli fosforija typpipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok. syv. 5 m). Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,5 m) ja rautapitoista. Veden ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m). Vesi oli tasalämpöistä. Vesipatsaan happitilanne oli erinomainen. Vesi oli sameaa (näkösyvyys 1,3 m) ja lievä humusleima oli havaittavissa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m). Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 1,3 m), kiintoaineja humus- sekä rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevää/rehevää. 21.5. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (5,4) hapanta. Veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. 9.6. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa.

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA 2015 Suon yläpuolisen Suurisuonojan (437) vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältää. Vesi oli lievästi hapanta (ph-arvo 6,5). Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Veden laadussa näkyi voimakas hajakuormitus. Parjalanojan (436) vesi oli lievästi hapanta (ph-arvo 6,7), kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Halilanojassa (075) ennen Maavettä vesi oli hapanta (ph-arvo 6,0), erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta 16.6. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,3 m). Pintaveden ravinneja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m) (näkösyvyys 1,2 m). Pintaveden ravinneja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää.. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,3 m). Pintaveden ravinneja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden ravinneja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,5 m). Pintaveden ravinneja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Veden laatu ei merkittävästi vaihdellut Maaveden havaintopaikkojen välillä. 23.6. Tuotantoalueella otettu käyttöön uudet tarkkailupisteet käsittelyyn tulevalle (PUMPPU) ja käsittelystä lähtevälle vedelle (SU1). Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (6,4) lievästi hapanta. Muilta osin käsittelystä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman kiintoaineja typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (6,9) lähes neutraalia. Veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. 6.7. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,4) selvästi hapanta. Muilta osin käsittelystä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (6,5) vain hieman hapanta. Veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla.

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA 2015 14.7. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,7 m). Pintaveden fosforija levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli havaittavissa runsaasti limalevää, mutta nielulevät olivat valtalajina. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m) (näkösyvyys 1,3 m). Pintaveden fosforija a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli jonkin verran limalevää, mutta runsaasti myös muita leviä. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,3 m). Pintaveden ravinneja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin runsaasti a-klorofyllipitoisuutta nostavaa limalevää. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,7 m). Pintaveden fosforija a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä esiintyi jonkin verran limalevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,6 m). Pintaveden fosforija a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä havaittiin jonkin verran limalevää, joka oli valtalajina. 20.7. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden kiintoaineja typpipitoisuus olivat alhaisia sekä veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,2) selvästi hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. 5.8. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja veden orgaanisen aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (5,6) hieman hapanta. Veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. 17.8. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden kiintoaineja typpipitoisuus olivat alhaisia ja veden orgaanisen aineen (COD) sekä fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen,fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (6,5) vain hieman hapanta. Veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla.

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA 2015 3.9. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kokonaissyvyys 5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,7 m), humusja rautapitoista. Vesi oli ph-arvoltaan lähellä neutraalia (pintaveden ph 7,1). Vesi oli fosforipitoisuuksien perusteella rehevää. Pintaveden a-klorofyllipitoisuus oli rehevälle vedelle ominainen. Mikroskopoinnin perusteella vedessä oli erittäin runsaasti limalevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,6 m) ja rauta- sekä humuspitoista. Vesi oli fosfori- sekä a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä oli erittäin runsaasti limalevää. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok. syv. 5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,6 m) ja humus- sekä rautapitoista. Veden ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä oli runsaasti limalevää ja lisäksi myös sini- ja piileviä. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli tasalämpöstä ja vesipatsaan happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,9 m) ja humus- sekä rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja a- klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä havaittiin erittäin runsaasti limalevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 2,1 m) ja humus- sekä rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää/lievästi rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä oli vain hieman limalevää. 10.9. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen,fosforin, typen ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (4,1) erittäin hapanta. Veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. 21.9. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, kiintoaineen,fosforin, typen ja raudan pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Tarkkailukerralla tuotantoalueella vallitsi rankkasateen jälkeinen korkean virtaaman tilanne. Suon yläpuolisen Suurisuonojan (437) vesi oli raudan ja humuksen tummentamaa. Väriluku ilmoitetaan epävarmana veden sameuden takia. Vesi oli erittäin hapanta (ph-arvo 3,8). Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Veden orgaanisen aineen määrä (COD) oli huomattavasti alhaisempi kuin aiemmmilla tarkkailukerroilla. Veden laadussa näkyi voimakas hajakuormitus. Suon alapuolisen Parjalanojan (436) vesi oli hapanta (ph-arvo 6,4). Vedessä oli runsaasti kiintoainetta ja eritttäin runsaasti humusta sekä rautaa. Vesi oli erittäin tummaa ja ravinteikasta. Suolta tuleva vesi heikensi Parjalanojan veden laatua. Halilanojassa (075) ennen Maavettä vesi oli erittäin hapanta (ph-arvo 3,6), kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti.

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA 2015 24.9. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden fosforija levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli melko runsaasti limalevää ja Aulacoseira -piilevää oli myös paljon. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden fosforija a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli havaittavissa melko paljon limalevää. Myös piileviä oli runsaasti. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,6 m). Pintaveden fosforija a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli onkin verran limalevää, mutta Aulacoseira ja Fragilaria -piilevät valtalajeina. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,8 m). Pintaveden fosforija a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli hyvin runsaasti limalevää ja paljon myös Aulacoseira -piilevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,8 m). Pintaveden fosforija a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli kohtalaisesti limalevää sekä piileviä. 7.10. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia sekä fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin sekä hieman kiintoaineen, typen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (4,4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea, mutta kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. 22.10. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia sekä fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin sekä hieman kiintoaineen, typen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (5,3) hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea, mutta kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. 26.10. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa) vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,8 m). Pintaveden fosforija levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden fosforija a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevääi. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,8 m). Pintaveden fosforija a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden fosforija a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (näkösyvyys 1,4 m). Pintaveden fosforija a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää.

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI) TARKKAILU VUONNA 2015 11.11. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (3,8) hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea, mutta kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. 7.12. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja kohotti rautapitoisuutta. Halilanojan alaosan (075) vesi oli ph-arvoltaan (5,3) hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea, mutta kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla.

mg/l FTU 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 2 -% Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432, 433, 434, 435) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1997-2015, paitsi hapen kyllästysaste (%) on alusveden vuosikeskiarvot 120 100 80 60 40 20 0 Alusveden hapen kyllästysaste (%) LIITE 5 431 432 433 434 435 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Sameus 431 432 433 434 435 8 Kiintoaine 7 6 5 4 3 2 1 0 431 432 433 434 435

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 µg/l mg/l mg/l Pt Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432, 433, 434, 435) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1997-2015 LIITE 5 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Väri 431 432 433 434 435 14 Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn 12 10 8 6 4 2 0 431 432 433 434 435 1200 Kokonaistyppi (kok.n) 1000 800 600 400 200 0 431 432 433 434 435

µg/l 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 µg/l µg/l Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432, 433, 434, 435) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1997-2015, paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat avovesikauden pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) 50 Kokonaisfosfori (kok.p) LIITE 5 40 30 20 10 0 431 432 433 434 435 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Rauta 431 432 433 434 435 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 a-klorofylli 431 432 433 434 435

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1674/16 VAPO OY:N VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VA- LUMA-ALUE / ALA-SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YH- TEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 www.svsy.fi

2(8) VAPO OY:N VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA- ALUE / ALA-SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO- DELTA 2015 1 Johdanto Vaasan hallinto-oikeus on myöntänyt Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan 4.5.2007 (Dnro 01042/06/5115). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistövaikutuksia. Vehkataipaleensuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaaren kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella (4.112), jolla sijaitsevat myös Vapo Oy:n Kiihansuon ja Suursuon turvetuotantoalueet. Vehkataipaleensuon tuotantoalueen pinta-ala on 67,0 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 60,8 ha. Tuotantoa oli vuonna 2015 26.5.-26.8 välisenä aikana. Vehkataipaleensuolla on ollut keväästä 2010 lähtien ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään ruokohelpikentällä. Vehkataipaleensuon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Suur-Saimaan Jakaranlahteen kuusi kilometriä Saimaan kanavan suualueelta pohjoiseen. Jakaranlahden vesi on tyypillisesti sameahkoa, kiintoainepitoista, ruskehtavaa, fosforipitoisuudeltaan rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää sekä kohtuullisesti orgaanista ainetta sisältävää. Lahden vedenlaatuun vaikuttaa ojavesien lisäksi UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden jätevesikuormitus. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. 2 Tarkkailun perustiedot Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoitokuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

3(8) Taulukko 1. Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva 6781140-3567736 V1 Pintavalutukentältä lähtevä 6781014-3568265 P0 Isoniitty, taustapiste 528 6781300-3568800 P1 Isoniityn laskuoja 529 6781240-3568840 P2 Saimaa Jakaranlahti 530 6780960-3569080 2.1 Kuormitustarkkailu Vehkataipaleensuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan tammi-joulukuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kaksi kertaa viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan ruokohelpikentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (V1) vedestä. Taulukossa 2 on esitetty kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt tarkkailuohjelman mukaiset analyysit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit (suppea analytiikka) suppea ph sänkönjohtavuus kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaistyppi kokonaisfosfori rauta yksikkö ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 2.2 Vesistötarkkailu Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kolmelta havaintopaikalta (taulukko 1). Virtavesihavaintopaikoilta tarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Vehkataipaleensuon virtavesihavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Isoniittu (P0) ja Isoniitun laskuoja (P1). Vehkataipaleensuon järvihavaintopaikka (P2) sijaitsee Suur-Saimaassa Jakaranlahdella. Järvihavaintopaikalla tarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja loppukesällä. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

4(8) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. 2.3 Kuormistuslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Vehkataipaleensuon tuotantoalueella on kesäaikainen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Vuonna 2015 pinnankorkeusmittari oli toiminnassa 5.5.-31.10. välisenä aikana. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

5(8) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Vehkataipaleensuolta kentältä lähtevästä (V1) vedestä otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 13 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Veden keksimääräinen kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (Taulukko 4). Taulukko 4. Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 V1 pintavalutuskentältä lähtevä Näytekertoja kpl 13 K-aine mg/l 1,9 Sähkönj ms/m 7 ph 6,5 COD Mn mg /l 40 Kok.N µg/l 1180 Kok-P µg/l 45 Fe µg/l 1010 Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään (01042/16/5115) asettanut Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen pintavalutuskenttäkäsittelyn poistotehoille seuraavat tavoitearvot: kiintoaine 50 % ja kokonaisfosfori 30 %. Vehkataipaleensuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella valumavesien pintavalutuskenttäkäsittelyn poistotehot olivat: - kiintoaine 65 % - COD Mn -3 % - fosfori 22 % - typpi 31 % Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen ja typen poistotehon osalta paremmin kuin vuonna 2014. Orgaanisen aineen (COD Mn ) ja fosforin osalta puhdistustehot olivat hieman edellisvuotta heikommat. Kiintoaineen osalta saavutettiin lupamääräyksissä asetettu puhdistustehon tavoitearvo. Vehkataipaleen tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat selvästi pienemmän kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Vuoden 2015 keskivalunta (7,6 l/s/km 2 ) oli myös huomattavasti alhaisempi kuin vuoden 2014 keskivalunta (25,1 l/s/km 2 ).

6(8) Taulukko 5. Vehkataipaleensuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Vehkataipaleensuo 7,6 13,4 7,8 0,32 3.2 Vesistötarkkailu Vesi oli Isoniitun halki kulkevassa ojassa sekä taustapisteessä (P0) että suon laskuojaliittymän alapuolella (P1) keskimäärin erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää (taulukko 6). Vedet olivat keskimäärin ravinteikkaita. Vehkataipaleensuolta lähtevä vesi ei heikentänyt tarkkailujakson 2015 aikana Isoniitun halki kulkevan ojan veden laatua. Laskuojan liittymän alapuolella (P1) vedessä ainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin taustapisteellä. Vehkataipaleensuon alapuolisen Suur-Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Näyte otetaan normaalista poiketen keväällä ja loppukesällä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli noin 3 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 2 m. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-1 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Saimaan Jakaranlahdessa (P2) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoaineja humuspitoista sekä ravinneja loppukesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Pintavedessä ei loppukesällä mikroskopoinnin perusteella havaittu limalevää, mutta muita leviä havaittiin runsaasti.

7(8) Taulukko 6. Vehkataipaleensuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 P0 P1 P2 Isoniitunoja, Isoniitunoja Suur-Saimaa, taustap. Jakaranlahti Näytekertoja kpl 3 3 2 K-aine mg/l 8,1 6,1 3,7 Sähkönj ms/m 5 6,5 13 ph 6,2 6,6 7,4 Väri mg/l Pt 333 310 90 COD Mn mg /l 45 38 15 Kok.N µg/l 1180 1150 490 Kok-P µg/l 62 46 27 Fe µg/l 1730 1370 265 PO 4 -P µg/l - - 4,5 NH 4 -N µg/l - - 6 NNO 3 +N0 2 µg/l - - 51 O 2 mg/l - - 9,1 O 2 % % - - 91 Sameus FTU - - 2,6 a-chl µg/l - - 7,5 4 Veden laatu Vehkataipaleensuon alapuolisessa Saimaan Jakaranlahdessa vuosina 1995-2015 Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen alapuolisen Saimaan Jakaranlahden (P2) veden laatu oli tarkkailujakson aikana selvästi huonoimmillaan vuosina 1996-97, jolloin keskimääräisistä ainepitoisuuksista sekä sameus- ja väriarvoista mitattiin selvästi muuta tarkkailujaksoa korkeampia arvoja (kuvaajat liitteenä 5). Lahti on matala (kokonaissyvyys noin 2 m), joten näytteet otetaan 1 metrin syvyydestä. Jakaranlahden kokonaisveden laatu parani 1990-luvun lopulla pääasiassa laskevista kiintoaine-, humus-, fosfori-, typpija rautapitoisuuksista sekä väriarvosta johtuen. Veden keskimääräinen hapen kyllästysaste (%) oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut 3,5-21 µg/l välillä. Alhaisin pitoisuus (3,5 µg/l) mitattiin loppukesällä 2012. Veden keskimääräinen väriluku on kasvanut vuodesta 2009 lähtien.

8(8) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2015 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2015 5 Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 1995-2015 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

LIITE 1 VEHKATAIPALEENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Taipalsaaren kunnan Paarmalan kylässä noin 10 km Lappeenrannasta koilliseen Vesistöalue Vuoksen vesistöalueen (4) ja Ala-Saimaan lähialue (4.112) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Isoniityn laskuoja - Jakaranlahti (Suur-Saimaa) Kunnat, joiden alueella Taipalsaari, Lappeenranta lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 60,8 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 60,8 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu 1996 / 1999 tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusallasta patolaitteineen, sarkaojat lietteenpidättimineen sekä ulkopuolisten vesien eristysoja (perustaso). Alueella on pumppaamo ja ruokohelpikenttä toiminnassa. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 25/06/2, VHO Nro 07/0147/1, 5.6. 2007 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Tiheä tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailun PUMPPU / kentäle tuleva / 6781140-3567736 näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V1 / laskeutusaltaan alapuoli / 6781014-3568265 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / Isoniittu / 678130-356880 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1 / Isoniitun laskuoja, silta / 678124-356884 (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Suur-Saimaa, Jakaranlahti / 678096-356908 (J) J=järvihavaintopaikka

P0 Vehkataipaleensuo PUMPPU P1 kenttä V1 P2 TAIPALSAAREN VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

LIITE 3 VEHKATAIPALEENSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: NäytePvm TutkOhj HavPaik n nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l 12.1.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 3,3 6 24 1600 57 1800 12.1.2015 VEHKAT V1 0.1 0,1 1,3 1,4 6,7 6,1 48 1300 42 1000 9.2.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 5,6 6,1 40 1700 80 2700 9.2.2015 VEHKAT V1 0.1 0,1 0,22 0,61 7,02 6,1 41 1100 41 1400 10.3.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 5,3 5,7 24 1300 34 810 10.3.2015 VEHKAT V1 0.1 0 10 1,6 4,06 6,3 25 1100 82 660 18.3.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 1,4 5,4 29 1400 25 610 18.3.2015 VEHKAT V1 0.1 0 40 1,2 5,01 6 32 1300 50 790 20.4.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 6 6,1 43 1200 35 1100 20.4.2015 VEHKAT V1 0.1 3,2 10 1,3 4,17 6,1 40 1100 31 840 5.5.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 9,7 6,4 54 1700 58 1800 5.5.2015 VEHKAT V1 0.1 6,1 40 1,7 4,71 6,1 50 1400 34 1000 9.6.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 14 7 50 2000 89 2800 9.6.2015 VEHKAT V1 0.1 11,5 12 2,4 8,22 6,8 45 950 45 1100 6.7.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 7,3 7,1 44 1900 100 3200 6.7.2015 VEHKAT V1 0.1 13,8 1,3 1,6 10,2 7 49 1200 50 1300 5.8.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 3,8 7,1 34 1100 52 1800 5.8.2015 VEHKAT V1 0.1 13,3 1,8 1,7 8,87 6,8 39 910 39 1100 10.9.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 5,6 6,8 45 2100 64 2100 10.9.2015 VEHKAT V1 0.1 9,7 1,3 2 7,8 6,7 44 940 38 1100 8.10.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 3,1 6,6 34 2000 51 1500 8.10.2015 VEHKAT V1 0.1 2,3 1,8 2,8 7,87 6,7 41 1300 42 1000 11.11.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 3,2 6,7 34 2000 69 2100 11.11.2015 VEHKAT V1 0.1 3,9 1,3 3,2 9,11 6,9 30 1300 50 1000 7.12.2015 VEHKAT PUMPPU 0.1 3,8 6,6 57 2400 38 1300 7.12.2015 VEHKAT V1 0.1 3,5 0,79 3,6 6,96 6,6 41 1500 47 840

LIITE 3 VEHKATAIPALEENSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaikn nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-NNNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 20.4.2015 VEHKAT P0 0.1 2,6 8,8 5,25 5,9 300 42 1600 49 1200 20.4.2015 VEHKAT P1 0.1 3 8,1 4,84 6 280 39 1400 43 1100 25.5.2015 VEHKAT P2 1 11 10 91 3,2 4 12,2 7,3 120 18 560 23 5 <5 81 380 9.6.2015 VEHKAT P0 0.1 9,2 13 5,73 6,4 350 48 1200 91 2400 9.6.2015 VEHKAT P1 0.1 11,6 6 8,01 7 350 40 960 53 1600 25.8.2015 VEHKAT P2 1 20,4 8,1 90 1,9 3,3 13,5 7,4 60 11 420 30 4 7 <20 150 25.8.2015 VEHKAT P2 0-1 7,5 ks.laus 8.10.2015 VEHKAT P0 0.1 0,7 2,6 4,15 6,4 350 46 730 47 1600 8.10.2015 VEHKAT P1 0.1 2 4,2 6,76 6,7 300 36 1100 43 1400

LIITE 4 VEHKATAIPALEENSUON TARKKAILU VUONNA 2015 12.1. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkeampi kentältä lähtevässä (V1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 9.2. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Valumavesien käsittely alensi myös hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia. 10.3. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman kiintoaine-, typpija rautapitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. 18.3. Kevättulvanäyte: Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi vain hieman kiintoaineja typpipitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), raudan ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 20.4. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi jonkin verran veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Isoniitun taustapisteellä (P0) vesi oli lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD) ja kiintoainetta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (P1) veden laatu oli hieman parempi kuin taustapisteellä (P0) johtuen alhaisemmista ainepitoisuuksista. 5.5. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta ja jonkin verran veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. 25.5. Saimaan matalan Jakaralahden havaintopaikan P2 näyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 3 m ja näkösyvyys 2 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaine-, humusja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. 9.6. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta-, typpija fosforitpitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia. Isoniitun taustapisteellä (P0) vesi oli lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD) ja kiintoainetta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (P1) veden laatu oli hieman parempi kuin taustapisteellä (P0) johtuen alhaisemmista ainepitoisuuksista. 6.7. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta-, typpija fosforitpitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden.

LIITE 4 VEHKATAIPALEENSUON TARKKAILU VUONNA 2015 5.8. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti rautapitoisuutta sekä jonkin verran veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. 25.8. Saimaan matalan Jakaralahden havaintopaikan P2 näyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 3 m ja näkösyvyys 2 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, tummaa, kiintoaine-, humusja rautapitoista. Pintaveden ravinneja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää, mutta muita leviä oli runsaasti. 10.9. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja fosforipitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen, kiintoaineen ja typen pitoisuuksia. 8.10. Ruokohelpikentältä lähtevä (V1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineja fosforipitoisuutta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Isoniitun taustapisteellä (P0) vesi oli lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD) ja kiintoainetta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (P1) veden laatu oli hieman parempi kuin taustapisteellä (P0) johtuen alhaisemmista ainepitoisuuksista. Ainoastaan typpipitoisuus oli korkeampi laskuojan näytepisteellä. 11.11. Ruokohelpikentältä lähtevä (V1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia. 7.12. Ruokohelpikentältä lähtevä (V1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden fosforipitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 mg/l 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 FTU 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 2 -% LIITE 5 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2) (1 m) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1995-2015 120 Hapen kyllästysaste (%) 100 80 60 40 20 0 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Sameus 14 Kiintoaine 12 10 8 6 4 2 0

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 µg/l 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 mg/l 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 mg/l Pt LIITE 5 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2) (1 m) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1995-2015 300 Väri 250 200 150 100 50 0 35 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn 30 25 20 15 10 5 0 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kokonaistyppi (kok.n)

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 µg/l 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 µg/l 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 µg/l LIITE 5 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2) (1 m) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1995-2015, paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-1 m) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kokonaisfosfori (kok.p) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Rauta 25 a-klorofylli 20 15 10 5 0

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1675/16 VAPO OY:N PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / HELISEVÄNJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YH- TEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 www.svsy.fi

2(9) VAPO OY:N PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / HE- LISEVÄNJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 1 Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Paljasuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan 23.11.2011 (Dnro ESAVI/12/04.08/2011). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistövaikutuksia. Paljasuon turvetuotantoalue sijaitsee Rautjärven kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Helisevänjoen valuma-alueella (4.193). Paljasuon tuotantoalueen pinta-ala on 87 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 78,3 ha. Paljasuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti kasvillisuuskentällä. Suon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Helisevänjokeen ja edelleen Purnujärveen. Helisevänjoen vesi on humusvaikutteista, kohtalaisesti rautaa sisältävää, fosforipitoisuudeltaan lievästi rehevää/rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää. Helisevänjokea kuormittaa lisäksi hajakuormitus. Purnujärvi on hyvin sameavetinen ja selvästi rehevä järvi, jota vaivaavat ajoittaiset sinileväkukinnat. Purnujärven vedenlaatu on tyypillisesti välttävä. Myös Purnujärveen kohdistuu merkittävässä määrin hajakuormitusta. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen Helisevänjoen veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Paljasuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoitokuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Paljasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa.

3(9) Taulukko 1. Paljasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas 6798648-3614839 K2 Pintavalutuskentältä lähtevä 6798432-3615007 P5 Paljasuon laskuoja 050 6797160-3613281 P3b Helisevänjoki, tuotantoalueen yläpuoli 059 6797794-3612912 P6 Helisevänjoki, tuotantoalueen alapuoli 049 6797779-3612797 P7 Helisevänjoki, Hyypiänvuori 007 6796780-3609238 P8 Purnujärvi, länsiosa 079 6793962-3610882 2.1 Kuormitustarkkailu Paljasuon tuotantoalueella on ympärivuotinen tiheä kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Paljasuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan viideltä havaintopaikalta. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Helisevänjoessa tuotantoalueen yläpuolella (P3b), tuotantoalueen alapuolella (P6) ja alempana joessa Hyypiänvuoren kohdalla (P7) sekä lisäksi tarkkaillaan tuotantoalueen laskuojaa (P5). Virtavesitarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Paljasuon alapuolista Purnujärveä tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

4(9) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) * µg/l x x ammoniumtyppi (NH 4 -N) * µg/l x x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) * µg/l x x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x *)Tarkkailuohjelman mukaisesti määritetään keskeisimmiltä jokipisteiltä joka kolmas vuosi Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. 2.3 Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Paljasuon tuotantoalueella on ympärivuotinen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

5(9) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Paljasuon kuormitustarkkailu Paljasuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2) vedestä otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 21 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte ja kaksi oli rankkasadenäytteitä. Vuonna 2015 pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 4). Taulukko 4. Paljasuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 K2 pintavalutuskentältä lähtevä Näytekertoja kpl 21 K-aine mg/l 10 Sähkönj ms/m 6,7 ph 6,3 COD Mn mg /l 28 Kok.N µg/l 1430 Kok-P µg/l 68 Fe µg/l 4330 PO 4 -P µg/l 31 NH 4 -N µg/l 234 NNO 3 +N0 2 µg/l 318 Hehk.jään. mg/l k-a 5,7 Hehk.häv. mg/l k-a 4,5 Paljasuon lupapäätöksen (ESAVI/12/04.08/2011, 23.11.2011) mukaan kasvillisuuskenttäkäsittelyn tavoitteelliset puhdistustehot, mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava 1.1.2012 alkaen vähintään seuraavat: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Paljasuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien virtaamapainotteisena keskiarvona lasketut pintavalutuskenttäkäsittelyn poistotehot olivat (suluissa tarkkailutulosten pitoisuuskeskiarvojen perusteella lasketut puhdistustehot): - kiintoaine 68 % (62 %) - COD Mn 15 % (0 %) (ei puhdistustehovaatimusta) - fosfori 43 % (44 %) - typpi 17 % (38 %)

6(9) Kiintoaineen poistotehon osalta saavutettiin lupamääräyksen tavoitteellinen vähimmäisvaatimus, mutta muilta osin poistotehot eivät saavuttaneet lupamääräyksessä asetettuja tavoitteellisia vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskenttä toimi tulosten perusteella typenpoistoa lukuun ottamatta keskimäärin paremmin kuin vuonna 2014. Etenkin kiintoaineen poistoteho oli selvästi edellisvuotta parempi. Paljasuon tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta hieman vuoden 2014 kuormituksia suuremmat, mutta kokonaisfosforin vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitus puolestaan oli hieman edellisvuotta alhaisempi (taulukko 5). Vuoden 2015 keskivalunta oli edellisvuoden tasolla. Taulukko 5. Paljasuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Paljasuo 19,0 136,3 36,2 0,90 3.2 Paljasuon vesistötarkkailu Suon laskuojassa (P5) keskimääräiset ainepitoisuudet olivat vuonna 2015 hieman alhaisemmat kuin suolta lähtevässä vedessä (taulukot 4 ja 6). Laskuojan (P5) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella laskuojasta tuleva vesi ei heikentänyt Helisevänjoen veden laatua. Laskuojan ylä- ja alapuolella ei havaittu merkittävää vedenlaadullista eroa tarkkailujaksolla 2015. Helisevänjoella, laskuojan alapuolella (P6) vesi oli keskimäärin humuksen ja raudan tummentamaa sekä ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella lievästi rehevää. Ravinnepitoisuudet olivat joki vedelle melko alhaisia. Alempana Helisevänjoella Hyypiänvuoren näytepisteellä (P7) tarkkailujakson aikainen veden laatu oli hieman heikompi kuin ylemmällä laskuojaliittymän alapuolisella Helisevänjoen pisteellä (P6) (taulukko 6). Hyypiänvuoren jokipisteellä fosforipitoisuutta lukuun ottamatta veden ainepitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin ylemmällä jokipisteellä laskuojan alapuolella. Helisevänjoen näytepisteiden väliin kohdistuu hajakuormitusta, joka näkyy ajoittain veden laadussa. Helisevänjoki oli Hyypiänvuoren näytepisteellä (P7) keskimäärin humuksen ja raudan tummentamaa sekä ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää.

7(9) Taulukko 6. Paljasuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P5 P3b P6 P7 laskuoja Helisevänjoki, Helisevänjoki, Helisevänjoki, laskuojan laskuojan Hyypiänvuori yläp. alap. Näytekertoja kpl 3 3 3 3 K-aine mg/l 6,6 1,9 2,2 2,9 Sähkönj ms/m 7,4 3,7 3,8 4,1 ph 6,9 6,9 7 6,9 Väri mg/l Pt 233 57 57 65 COD Mn mg /l 21 9 9,5 9,7 Kok.N µg/l 1120 403 427 453 Kok-P µg/l 66 16 18 18 Fe µg/l 3670 320 360 430 PO 4 -P µg/l - 3,7 5,7 6,3 NH 4 -N µg/l - 8 8 8 NNO 3 +N0 2 µg/l - 39 40 57 Vuodesta 2012 lähtien on tarkkailtu Purnujärven länsiosan havaintopaikkaa P8. Paljasuon alapuolella Purnujärven länsiosan havaintopaikan (P8) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli noin 2 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,8 m. Purnujärven länsiosan vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa kiintoaineja humuspitoista. Vesi oli humuksen tummentamaa. Veden rautapitoisuus oli humusvesille ominainen. Ravinne- ja loppukesän levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli rehevää. Pintavedessä ei loppukesällä mikroskopoinnin perusteella havaittu Gonyostomum semen-limalevää. (Taulukko 7)

8(9) Taulukko 7. Paljasuon järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P8 Purnujärvi, länsiosa Näytekertoja kpl 2 O2 mg/l 11 O2 % % 95 Sameus FTU 4,6 K-aine mg/l 4,3 Sähkönj ms/m 4,8 ph 7,1 Väri mg/l Pt 75 CODMn mg/l 11 Kok.N µg/l 645 Kok-P µg/l 25 PO4-P µg/l 5 NH4-N µg/l 24 NNO3+N02 µg/l 20 Fe µg/l 550 a-chl µg/l 21 4 Veden laatu Helisevänjoessa vuosina 1996-2015 Helisevänjoessa Paljasuon turvetuotantoalueen suunnalta tulevan laskuojan liittymän alapuolella (P6) keskimääräiset kiintoaine-, humus (COD Mn )-, typpi-, fosforija rautapitoisuudet sekä väriarvo ovat vuosina 1996-2015 olleet pääsääntöisesti ojaliittymän yläpuolisia (P3/P3b) arvoja korkeampia (kuvaajat liitteenä 5). Vuosien 1996-2015 aikana Helisevänjoen laskuojaliittymän ylä- ja alapuolisissa näytepisteissä kokonaisveden laatu on hieman heikentynyt johtuen keskimäärin hieman kohonneista väri- ja COD Mn -arvoista. Laskuojaliittymän yläpuolisella taustapisteellä (P3/P3b) keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli kohonnut tarkastelujakson aikana. Muuten veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa tarkastelujakson aikana. Vuosina 1996-2004 taustapiste on sijainnut yli kilometrin ojaliittymän yläpuolella. Vuodesta 2004 alkaen taustapiste on siirretty ojaliittymän yläpuolelle sen välittömään läheisyyteen.

9(9) LIITTEET JAKELU 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2015 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2015 5 Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

LIITE 1 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Paljasuo: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Rautjärvellä noin 20 km Imatralta koilliseen Vesistöalue Vuoksen vesistön (4) Rautjärven vesistöalue (eli Helisevänjoen valuma-alue) (04.193) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Helisevänjoki Purnujärvi Kunnat, joiden alueella Rautjärvi lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 78,3 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 78,3 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1975 / 1980 Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), 2 kpl laskeutusaltaita, pumppausallas ja valumavesien ympärivuotinen kasvillisuuskenttäkäsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 243/2011/4, 23.12.2011 Tarkkailutiedot / Paljasuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Lähtevän veden näytteenottopisteet PUMPPU / Kentälle tuleva, pumppuallas / 6798648-3614839 (tunnus / sijainti / koordinaatit) K2 / Kentältä lähtevä / 6798432-3615007 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P5 / Paljasuo, laskuoja / 679565-445232 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P3b / Helisevänjoki 009 / 679630-445198 (V) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P6 / Helisevänjoki 049 / 679628-445174 (V) P7 / Hyypiänvuori 007 / 679546-444827 (V) P8 / Purnujärvi, länsiosa / 6793962-3610882 (J)

PUMPPU kenttä K2 RAUTJÄRVEN PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

Paljasuo P6 P3b P7 P5 P8 RAUTJÄRVEN PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

LIITE 3 PALJASUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 16.2.2015 PALJA P8 1 0,5 11,4 79 1,6 1,1 4,98 6,7 70 10 580 12 43 480 4.5.2015 PALJA P3b 0.1 7,9 2,4 3,47 6,7 70 11 480 15 3 <5 78 310 4.5.2015 PALJA P5 0.1 8,1 9 5,68 6,6 200 27 1300 52 2100 4.5.2015 PALJA P6 0.1 7,8 2,6 3,51 6,8 70 12 510 15 4 <5 80 320 22.6.2015 PALJA P3b 0.1 18 2,6 3,61 7 ~60 9 390 19 3 12 <20 390 22.6.2015 PALJA P5 0.1 14,6 6,8 8,73 7,1 ~300 21 1200 82 5500 22.6.2015 PALJA P6 0.1 17,8 3,5 3,65 7 ~60 9,6 430 24 7 12 <20 460 22.6.2015 PALJA P7 0.1 17,8 2,7 3,86 7 ~70 8,8 420 19 6 13 22 450 19.8.2015 PALJA P8 1 17,8 10,2 110 7,6 7,4 4,55 7,4 80 11 710 37 5 5 <20 620 19.8.2015 PALJA P8 0-1 20,6 ks.laus 7.9.2015 PALJA P3b 0.1 13,7 <0,6 4,1 7 40 6,9 340 15 5 7 <20 260 7.9.2015 PALJA P5 0.1 11,4 4 7,85 7,1 200 16 860 63 3400 7.9.2015 PALJA P6 0.1 13,8 <0,6 4,19 7,1 40 6,9 340 16 6 7 21 300 7.9.2015 PALJA P7 0.1 13,3 0,9 4,54 7,1 50 7,2 360 18 7 <5 28 440

LIITE 3 PALJASUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä, ) alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l 12.1.2015 PALJA PUMPPU 0.1 17 6,2 19 2200 100 7700 12.1.2015 PALJA K2 0.1 0,3 4,5 1,8 8,74 5,9 19 1600 47 32 690 290 <2 0,6 1900 9.2.2015 PALJA PUMPPU 0.1 14 6,1 21 2200 100 7700 9.2.2015 PALJA K2 0.1 0,1 4,5 5,3 8,31 6 21 1700 62 4600 12.3.2015 PALJA PUMPPU 0.1 1,4 5,4 23 2100 24 1600 12.3.2015 PALJA K2 0.1 0,1 76 1,5 5,67 5,6 21 1800 21 10 510 830 <2 0,25 1200 19.3.2015 PALJA PUMPPU 0.1 6,7 6 24 2300 70 3500 19.3.2015 PALJA K2 0.1 0,4 15 2,8 6,69 6 20 1600 33 1800 20.4.2015 PALJA PUMPPU 0.1 4,4 6,1 25 1800 52 3100 20.4.2015 PALJA K2 0.1 4,5 25 3,4 5,64 6,1 23 1500 41 2000 4.5.2015 PALJA PUMPPU 0.1 6 6,1 31 1800 61 3600 4.5.2015 PALJA K2 0.1 15,2 15 4,8 5,89 6 30 1600 43 19 93 540 <2 3,2 2200 18.5.2015 PALJA PUMPPU 0.1 11 6,4 26 1200 91 5800 18.5.2015 PALJA K2 0.1 8,2 8,6 6,7 6,21 6,5 27 830 59 3800 8.6.2015 PALJA PUMPPU 0.1 29 6,8 25 1400 160 9600 8.6.2015 PALJA K2 0.1 22 3,4 8,5 7,13 6,9 34 1000 72 30 <5 <20 5,5 3 5500 22.6.2015 PALJA PUMPPU 0.1 42 6,8 32 2300 190 10000 22.6.2015 PALJA K2 0.1 24,8 4,5 15 7,25 6,9 40 1200 80 8000 24.6.2015 PALJA K2 0.1 22 3,6 7,06 6,6 33 1300 87 6.7.2015 PALJA PUMPPU 0.1 32 6,3 43 2300 210 11000 6.7.2015 PALJA K2 0.1 22,8 7,1 32 5,91 6,4 54 2000 130 57 390 <20 17 15 11000 21.7.2015 PALJA PUMPPU 0.1 200 6,1 56 1900 470 14000 21.7.2015 PALJA K2 0.1 20,8 22 20 4,97 6,5 42 1200 110 6000 3.8.2015 PALJA PUMPPU 0.1 20 6,3 38 1500 120 6700 3.8.2015 PALJA K2 0.1 17,4 10 24 5,22 6,5 41 1200 91 34 42 76 14 10 5500 19.8.2015 PALJA PUMPPU 0.1 23 6,3 24 1600 150 9200 19.8.2015 PALJA K2 0.1 9,5 4,5 31 5,85 6,4 32 1100 100 5500 7.9.2015 PALJA PUMPPU 0.1 16 6,6 27 1700 130 7100 7.9.2015 PALJA K2 0.1 16,1 7,1 5,6 5,99 6,6 22 790 49 24 32 74 2,8 2,8 3000 21.9.2015 PALJA PUMPPU 0.1 16 6,6 24 1300 130 8100 21.9.2015 PALJA K2 0.1 11,1 4,5 11 6,85 6,7 20 1000 65 8600 22.9.2015 PALJA K2 0.1 29 11 6,76 6,5 22 1100 82 5.10.2015 PALJA PUMPPU 0.1 9,3 6,4 25 1900 89 5600 5.10.2015 PALJA K2 0.1 7,7 7,1 6,8 6,73 6,6 22 1100 56 29 68 290 4 2,8 2900 21.10.2015 PALJA PUMPPU 0.1 16 6,3 14 1800 21 4100 21.10.2015 PALJA K2 0.1 2,8 5,7 9,2 7,34 6,5 14 1300 66 3800 9.11.2015 PALJA PUMPPU 0.1 7,6 6,4 17 1800 80 5100 9.11.2015 PALJA K2 0.1 4 7,1 4,5 7,96 6,5 16 1500 90 45 280 720 2 2,5 3600 7.12.2015 PALJA PUMPPU 0.1 16 4,9 47 3900 66 1400 7.12.2015 PALJA K2 0.1 4,3 160 6,7 7,96 5,4 38 3700 39 1300

LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2015 10.11. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia. Kiintoainepitoisuus oli hieman suurempi kentältä lähtevässä (K2) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 9.12. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. 12.1. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja vesi oli pharvoltaan (5,9) hapanta. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli sama kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 9.2. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta ja jonkin verran kiintoaine-, typpija fosforipitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli sama kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 16.2. Purnujärven länsiosan (havaintopaikka P8) vesinäyte otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 1,7 m, näkösyvyys 0,7 m) Veden happitilanne oli melko hyvä. Vesi oli lievästi sameaa, lievästi kiintoaine-, humusja rautapitoista. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää. Vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin talvella 2014. 12.3. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi vain hieman veden orgaanisen aineen, typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. 19.3. Kevättulvanäyte: Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti typpi-, fosfori- sekä rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia. Kevättulvan huippu oli jo ohi. 20.4. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. 4.5. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia.

LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2015 Paljasuon laskuojan (P5) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b) vesi oli lievästi humuksen ja raudan tummentamaa. Veden ravinnepitoisuudet olivat jokivedelle alhaiset. Tulosten perusteella laskuoja heikensi hieman Helisenvänjoen veden laatua. Joen alapuolisen näytepisteen (P6) veden ainepitoisuudet olivat suurempia verrattuna yläpuolisen näytepisteen (P3b) tuloksiin. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella (P7) veden laatu oli hieman heiketynyt yläpuolisiin näytepisteisiin verrattuna. Veden humus-,kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuudet sekä veden väriluku olivat hieman korkeammat kuin ylemmällä näytepisteellä. 18.5. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden typpipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 8.6. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 22.6. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Paljasuon laskuojan (P5) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b) vesi oli lievästi humuksen ja raudan tummentamaa. Veden ravinnepitoisuudet olivat jokivedelle alhaiset. Tulosten perusteella laskuoja heikensi hieman Helisenvänjoen veden laatua. Joen alapuolisen näytepisteen (P6) veden ainepitoisuudet olivat suurempia verrattuna yläpuolisen näytepisteen (P3b) tuloksiin. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella (P7) veden laatu ei eronnut merkittävästi ylemmän (P6) näytepisteen veden laadusta. 24.6. Rankkasadenäyte (sade 32 mm): Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 6.7. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 21.7. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosforija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen korkea (allasta ruopattu lähiaikoina).

LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2015 3.8. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä jonkin verran typpija fosforipitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineen ja orgaanisena aineen pitoisuudet olivat korkeampia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 19.8. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Kentältä lähtevän (K2) veden kiintoaineen ja orgaanisena aineen pitoisuudet olivat korkeampia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Purnujärven länsiosan (havaintopaikka P8) vesinäyte otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m) sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli sameaa (näkösyv. 0,9m), kiintoaine-, humusja rautapitoista. Vesi oli ravinneja levämäärää ilmaisevan a-klorfyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää. Vesi oli laadultaan samankaltaista kuin loppukesällä 2014. 7.9. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden typpipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, ravinteiden (kok.n ja kok.p) ja raudan pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Paljasuon laskuojan (P5) vesi oli erittäin tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b) vesi oli lievästi humuksen ja raudan tummentamaa. Veden ravinnepitoisuudet olivat jokivedelle alhaiset. Tulosten perusteella laskuoja heikensi vain hieman Helisenvänjoen veden laatua. Joen alapuolisen näytepisteen (P6) veden ainepitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin yläpuolisella pisteellä P3b, vain rauta ja fosforipitoisuudet olivat hieman suurempia. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella (P7) veden laatu ei eronnut merkittävästi ylemmän (P6) näytepisteen veden laadusta. 21.9. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden fosforipitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. 22.9. Rankkasadenäyte: Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 5.10. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta-, typpija fosforipitoisuuksia sekä hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia. 21.10. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden (K2) fosforipitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 9.11. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden (K2) fosforipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2015 7.12. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely tehokkaasti veden kiintoainepitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia.

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 mg/l 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 mg/l Pt 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 mg/l LIITE 5 Helisevänjoen Paljasuolta laskevan laskuojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1996-2015 (P3/P3b= yläpuolinen ja P6=alapuolinen näytepiste) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kiintoaine P3/P3b P6 140 120 100 80 60 40 20 0 Väri P3/P3b P6 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn P3/P3b P6

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 µg/l 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 µg/l 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 µg/l LIITE 5 Helisevänjoen Paljasuolta laskevan laskuojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1996-2015 (P3/P3b= yläpuolinen ja P6=alapuolinen näytepiste) 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kokonaistyppi (kok.n) P3/P3b P6 35 30 25 20 15 10 5 0 Kokonaisfosfori (kok.p) P3/P3b P6 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Rauta (Fe) P3/P3b P6

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1676/16 VAPO OY:N KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (JUUSTILANJOEN VALU- MA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 www.svsy.fi

2(7) VAPO OY:N KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (JUUSTILANJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 1 Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Konnunsuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan 3.2.2012 (Dnro ESAVI/40/04.08/2011). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistövaikutuksia. Konnunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Joutsenossa Juustilanjoen valuma-alueella (5) ja tarkemmin Saimaan kanavan alueella (5.003). Konnunsuon tuotantoalueen pinta-ala on 236,8 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 150,3 ha. Tuotantoa oli vuonna 2015 28.5.-27.8. välisenä aikana. Tuotantoalueella on tehostettu valumavesien käsittely ja vedet pumpataan ympärivuotisesti kosteikkokäsittelyyn. Valumavedet laskevat kahta laskuojaa pitkin Soskuanjokeen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Soskuanjoki on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä ojamainen joki, johon kohdistuu merkittävässä määrin hajakuormitusta. Soskuanjoki on johdettu putkea pitkin vanhan ja uuden Saimaan kanavan ali. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen Soskuanjoen veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Konnunsuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoitokuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Konnunsuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa.

3(7) Taulukko 1. Konnunsuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Kosteikolle tuleva, pumppuallas 6770595-3578182 KO1 Kosteikolta lähtevä 6770297-3578576 K0 Soskuanjoki, taustapiste 039 6769950-3577020 K1 Soskuanjoki, Metsola 040 6769090-3578290 K2 Soskuanjoki, Kansola 018 6767740-3579350 K3 Soskuanjoki, Vortsa 016 6763840-3581339 2.1 Kuormitustarkkailu Konnunsuon kuormitustarkkailu on tiheä ympärivuotinen, jossa näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa neljä viikkoa. Lisäksi kevättulva-aikana näytteet otetaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksolla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kosteikolle pumpattavasta vedestä (PUMPPU) ja kosteikolta lähtevästä vedestä (KO1). Tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Konnunsuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan neljältä havaintopaikalta (taulukko 1). Vesistötarkkailu tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Soskuanjoessa turvetuotantoalueen yläpuolella (K0), tuotantoalueen alapuolella Metsola (K1), Kansola (K2) ja Vortsa (K3). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

4(7) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit Analyysi yksikkö lämpötila ºC ph sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine mg/l väriluku mg/l Pt kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori µg/l rauta µg/l Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. 2.3 Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Konnunsuon tuotantoalueella on mittakaivossa ympärivuotinen veden pinnankorkeusmittari. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettua virtaaman vuorokausikeskiarvoa. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle. 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Konnunsuon tuotantoalueen kosteikolta lähtevästä vedestä otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 17 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Kosteikolta lähtevä vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia (taulukko 4).

Taulukko 4. Konnunsuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 5(7) KO1 Kosteikolta lähtevä Näytekertoja kpl 17 K-aine mg/l 8,8 Sähkönj ms/m 31 ph 6,9 COD Mn mg /l 25 Kok.N µg/l 1350 Kok-P µg/l 48 Fe µg/l 1730 PO 4 -P µg/l 13 NH 4 -N µg/l 131 NNO 3 +N0 2 µg/l 138 Hehk.jään. mg/l k-a 4 Hehk.häv. mg/l k-a 1,9 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/40/04.08/2011) asettanut Konnunsuon turvetuotantoalueen valumavesien käsittelylle seuraavat tavoitteelliset puhdistustehot: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen kosteikkoa ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Konnunsuon valumavesien kosteikkokäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien virtaamapainotteisena keskiarvona lasketut kosteikkokäsittelyn poistotehot olivat seuraavat (suluissa suoraan tarkkailutulosten perusteella lasketut puhdistustehot): - kiintoaine 43 % (75 %) - COD Mn 14 % (22 %) (ei puhdistustehovaatimusta) - fosfori 35 % (49 %) - typpi 10 % (17 %) Tulosten perusteella valumavesien kosteikkokäsittely toimi vuonna 2015 fosforin poistotehon osalta paremmin, mutta muilta osin heikommin kuin vuonna 2014. Virtaamapainotteisten vuosikeskiarvojen perusteella kosteikkokäsittely ei täyttänyt lupaehtojen mukaisia puhdistustehojen vähimmäisvaatimuksia. Konnunsuon tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja fosforin osalta pienemmät kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Typen osalta brutto-ominaiskuormitus oli yhtä suuri kuin edellisenä vuonna.

Taulukko 5. Konnunsuon kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) 6(7) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Konnunsuo 6,0 112,9 7,7 0,26 3.2 Konnunsuon vesistötarkkailu Vuoden 2015 tarkkailutulosten perusteella suon laskuojista sekä taustapisteen ja laskuojan alapuolisen tarkkailupisteen ympäröiviltä peltoalueilta tuleva vesi osaltaan heikensi tarkkailujakson aikana Soskuanjoen veden laatua, mikä ilmeni suon laskuojan alapuolella (K1) kohonneina kiintoaineja rautapitoisuuksina (taulukko 6). Myös veden väriluku sekä humuksen (COD Mn ) pitoisuudet olivat korkeampia havaintopaikalla Metsola. Metsolan havaintopaikalla (K1) Soskuanjoki oli keskimäärin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli hyvin ravinteikasta. Vuoden 2015 tarkkailutulosten perusteellä Soskuanjoen Kansolan havaintopaikalla vesi oli keskimäärin tummempaa, kiintoaine-, fosforija rautapitoisempaa kuin joen ylemmällä Metsolan havaintopaikalla (K1). Vesi oli kiintoainepitoista, erittäin ravinteikasta ja erittäin rautapitoista. Joessa näkyi voimakas hajakuormituksen vaikutus. Joen alimmalla havaintopaikalla Vortsassa (K3) veden laatu oli hieman parempi kuin ylemmällä Kansolan (K2) havaintopaikalla. Kiintoaine-, humus-, ravinneja rautapitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin Kansolan havaintopaikalla. Soskuanjoen Vortsan havaintopaikan vesi oli erittäin tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Taulukko 6. Konnunsuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 K0 K1 K2 K3 Soskuanjoki, Soskuanjoki, Soskuanjoki, Soskuanjoki, taustap. Metsola, alap. Kansola Vortsa Näytekertoja kpl 3 3 3 3 K-aine mg/l 6,3 7,8 12 8,1 Sähkönj ms/m 17 20 20 19 ph 7,4 7,4 7,4 7,4 Väri mg/l Pt 110 147 177 163 COD Mn mg /l 10 12 15 14 Kok.N µg/l 1300 1170 1140 1260 Kok-P µg/l 48 48 63 59 Fe µg/l 1380 1600 1890 1530

7(7) 4 Veden laatu Soskuanjoen havaintopaikoilla vuosina 2002-2015 Vuosina 2002-2015 Soskuanjoen keskimääräiset kiintoaine-, humus (COD Mn )-, typpi-, fosforija rautapitoisuudet sekä väriluvut ovat olleet korkeampia Konnunsuon turvetuotantoalueen alapuolella (K1) yläpuolisiin (K0) arvoihin verrattuna (kuvaajat liitteenä 5). Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat kummassakin pisteessä olleet melko samalla tasolla koko tarkkailujakson ajan. Tarkkailujakson aikana Soskuanjoen keskimääräiset kiintoaineja typpipitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran tarkkailujakson aikana, molemmat ovat kuitenkin kääntyneet laskuun tarkkailujakson loppupuolella.. Tulosten perusteella Soskuanjoen tuotantoalueen alapuolisen (K1) havaintopaikan veden laatu on keskimäärin hieman parantunut tarkastelujakson aikana. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta 2015 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2015 5 Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 2002-2015 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

LIITE 1 KONNUNSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Lappeenrannan kaupungin Joutsenossa Saimaan kanavan itäpuolella Vesistöalue Saimaan kanavan (5.003) valuma-alue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kolmen laskuojan kautta Soskuanjokeen Kunnat, joiden alueella Lappeenranta lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 237 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 131,3 ha (tuotannossa 122,0 ha) / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1973 / 1975 Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), laskeutusaltaat sekä valumavesien ympärivuotinen kosteikkokäsittely (pumppaus aloitettu lokakuussa 2012) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 21/2012/2, 3.3.2012 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / käsittelyyn tuleva / 6770595-3578182 (tunnus / sijainti / koordinaatit) KO1 / käsittelystä lähtevä / 6770297-3578576 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet K0 / Soskuanjoki, tausta / 676995-357702 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) K1 / Soskuanjoki, Metsola / 676909-357829 (V) V=virtahavaintopaikka K2 / Soskuanjoki, Kansola / 6767740-3579350 J=järvihavaintopaikka K3 / Soskuanjoki, Vortsa / 6763840-3581339

PUMPPU KO1 LAPPEENRANNAN KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

KONVA K0 KONVA K1 KONVA K2 KONVA K3 LAPPEENRANNAN KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

LIITE 3 KONNUNSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l 12.1.2015 KONVA KO1 0.1 0,1 0,79 11 44,4 6,5 27 2300 50 18 640 640 6,6 4,3 1800 12.1.2015 KONVA PUMPPU 0.1 43 6,4 23 1500 110 4300 9.2.2015 KONVA PUMPPU 0.1 26 6,6 27 1600 65 4900 9.2.2015 KONVA KO1 0.1 0,2 1,8 27 32,6 6,2 23 1500 52 8100 10.3.2015 KONVA PUMPPU 0.1 18 6,2 15 1100 66 1500 10.3.2015 KONVA KO1 0.1 0 >260 11 7,58 6,4 17 1000 45 16 250 190 9,6 1,4 1300 18.3.2015 KONVA PUMPPU 0.1 13 5,8 21 990 60 1500 18.3.2015 KONVA KO1 0.1 0,3 170 8 8,93 6,1 19 930 39 1600 20.4.2015 KONVA PUMPPU 0.1 34 6,7 38 1600 110 2300 20.4.2015 KONVA KO1 0.1 3,6 2,6 11 20,9 6,9 28 970 44 2300 5.5.2015 KONVA PUMPPU 0.1 45 6,4 38 1900 95 3500 5.5.2015 KONVA KO1 0.1 12,2 29 7,6 20,8 6,8 31 1300 47 13 20 130 5 2,6 1400 21.5.2015 KONVA PUMPPU 0.1 31 6,8 42 1500 69 4500 21.5.2015 KONVA KO1 0.1 8,6 25 6 23,1 7 34 1200 48 2000 10.6.2015 KONVA PUMPPU 0.1 11 7,5 44 1300 67 4200 10.6.2015 KONVA KO1 0.1 14,8 0,01 3 32,4 7,4 41 1700 58 11 83 <20 <2 2 2100 23.6.2015 KONVA PUMPPU 0.1 5,2 7,5 42 1400 77 5200 23.6.2015 KONVA KO1 0.1 18,3 2,6 2 35,7 7,4 34 1500 54 2000 6.7.2015 KONVA PUMPPU Ei näytteitä! 6.7.2015 KONVA KO1 Ei näytteitä! 23.7.2015 KONVA PUMPPU 0.1 40 7,3 35 1400 130 7100 23.7.2015 KONVA KO1 0.1 15,1 2,6 4,8 43,8 7,1 25 1200 59 520 5.8.2015 KONVA PUMPPU 0.1 19 8,3 34 1100 120 5400 5.8.2015 KONVA KO1 0.1 18,6 0,01 2,2 39,6 7,6 29 1100 35 8 33 <20 <2 0,83 780 17.8.2015 KONVA PUMPPU Ei näytteitä! 17.8.2015 KONVA KO1 Ei näytteitä! 10.9.2015 KONVA PUMPPU 0.1 65 7,6 26 1100 18 7100 10.9.2015 KONVA KO1 0.1 12,2 1,3 2,4 41 7,5 22 1000 39 7 15 <20 <2 1,4 580 21.9.2015 KONVA PUMPPU 0.1 20 7,5 30 1200 92 6300 21.9.2015 KONVA KO1 0.1 11,8 2,6 1,4 40,8 7,4 24 1000 39 590 7.10.2015 KONVA PUMPPU 0.1 12 7,3 36 1300 77 3900 7.10.2015 KONVA KO1 0.1 3,3 0,79 1,8 36,5 7,4 24 840 30 8 <5 <20 <2 0,6 670 22.10.2015 KONVA PUMPPU 0.1 120 7,6 27 2300 230 16000 22.10.2015 KONVA KO1 0.1 4 0,79 1,6 38,8 7,5 7,8 720 46 370 11.11.2015 KONVA PUMPPU 0.1 36 6,8 29 2600 86 3900 11.11.2015 KONVA KO1 0.1 4,6 44 5,3 34,5 7,2 23 930 63 20 <5 67 3 2,3 980 8.12.2015 KONVA PUMPPU 0.1 64 4,9 30 3700 120 3500 8.12.2015 KONVA KO1 0.1 0,4 190 44 31,8 5 21 3700 76 2300

LIITE 3 KONNUNSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l 20.4.2015 KONVA KONVA K0 0.1 3,5 12 13,8 7,2 120 14 1900 60 1400 20.4.2015 KONVA KONVA K1 0.1 3,6 17 16,2 7,1 180 18 1900 70 1800 20.4.2015 KONVA KONVA K2 0.1 3,5 23 15,4 7 250 24 1700 84 2100 20.4.2015 KONVA KONVA K3 0.1 4,2 15 14,8 7,1 250 24 1600 78 1900 10.6.2015 KONVA KONVA K0 0.1 9,9 5 18,8 7,5 140 8,8 1400 51 2000 10.6.2015 KONVA KONVA K1 0.1 10,8 4,7 21 7,6 180 10 1000 48 2300 10.6.2015 KONVA KONVA K2 0.1 10,9 9,8 21,4 7,6 200 13 1100 76 2600 10.6.2015 KONVA KONVA K3 0.1 12,6 5,8 20,7 7,6 170 11 1300 64 1900 22.10.2015 KONVA KONVA K0 0.1 4,4 2 18,6 7,5 70 8 600 34 750 22.10.2015 KONVA KONVA K1 0.1 3,9 1,8 21,6 7,5 80 8,4 610 26 700 22.10.2015 KONVA KONVA K2 0.1 3,8 2,4 21,8 7,5 80 8,1 610 30 970 22.10.2015 KONVA KONVA K3 0.1 4,2 3,5 20,6 7,4 ~70 6,1 880 34 800

LIITE 4 KONNUNSUON TARKKAILU VUONNA 2015 12.1. Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden fosforija rautapitoisuutta sekä jonkin verran kiintoainepitoisuutta. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat korkeammat kuin kosteikkokäsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 9.2. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeita. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi hieman orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeammat kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden. 10.3. Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi hieman kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkeampi kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. 18.3. Kevättulvanäyte: Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi hieman veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden rautapitoisuus oli hieman korkeampi kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden. 20.4. Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti kiintoaine-, typpija fosforipitoisuutta sekä hieman orgaanisena aineen (COD) pitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden rautapitoisuus oli yhtä suuri kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden. Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0) vesi oli humuksen tummentamaa, kiintoainepitoista ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää/erittäin rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet heikensivät osaltaan Soskuanjoen veden laatua kohottaen värilukua, kiintoaine-, fosfori-, rauta- ja humuspitoisuutta. Typpipitoisuus oli kuitenkin Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) yhtä suuri kuin Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0). Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) tummaa, humuspitoista sekä runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää/erittäin rehevää. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä (KONVA K2) veden laatu oli typpipitoisuutta lukuun ottamatta huonompi kuin joen ylemmallä Metsolan näytepisteellä. Soskuanjoen alimmalla Vortsan näytepisteellä (KONVA K3) ennen Laplandia Marketin purkuputkea veden laatu oli hieman parempi kuin ylemmällä Kansolan näytepisteellä (KONVA K2). Vortsan näytepisteellä vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista sekä kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää/erittäin rehevää. Joen veden laadussa näkyi jo taustapisteellä voimakas kuormitus. 5.5. Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti kiintoaine-, rauta-, typpija fosforipitoisuutta sekä hieman orgaanisena aineen (COD) pitoisuutta. 21.5. Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti kiintoaineja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. 10.6. Kosteikolta lähtevä (KO1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

LIITE 4 Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa ja kiintoainepitoista.vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet kohottivat Soskuanjoen veden värilukua, humus- (COD) ja rautapitoisuutta. Kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) alhaisempia kuin Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0). Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) tummaa, humusja kiintoainepitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä (KONVA K2) veden laatu oli hieman huonompi kuin joen ylemmallä Metsolan näytepisteellä. Soskuanjoen alimmalla Vortsan näytepisteellä (KONVA K3) ennen Laplandia Marketin purkuputkea veden laatu oli hieman parempi kuin ylemmällä Kansolan näytepisteellä (KONVA K2), lukuunottamatta veden typpipitoisuutta. Vortsan näytepisteellä vesi oli tummaa, humuspitoista sekä kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Joen veden laadussa näkyi jo taustapisteellä voimakas kuormitus. 23.6. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 6.7. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepisteellä (KO1) ei ollut virtaamaa. 23.7. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden rautapitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosforija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. 5.8. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosforija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli yhtä suuri kuin kosteikolle pumpattavan (PUMPPU) veden. 17.8. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepisteellä (KO1) ei ollut virtaamaa. 10.9. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineja rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden fosforipitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 21.9. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosforija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden fosforipitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 7.10. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuus olivat alhaisia. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi tehokkaasti veden typpi-, fosforija rautapitoisuutta sekä jonkin verran orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia. 22.10. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja raudan pitoisuudet olivat alhaisia. Käsittelyyn tuleva (PUMPPU) vesi oli tarkkailukerralla poikkeuksellisen likaista. Valumavesien kosteikkokäsittely alensi erittäin tehokkaasti veden ainepitoisuuksia.

LIITE 4 Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0) vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa ja kiintoainepitoista.vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet kohottivat vain hieman Soskuanjoen veden värilukua, humus- (COD) ja typpipitoisuutta. Kiintoaine-, fosforija rautapitoisuudet olivat kuitenkin Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) alhaisempia kuin Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA K0). Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1) tummaa, humusja kiintoaineja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä (KONVA K2) ja alimmalla Vortsan (KONVA K3) (ennen Laplandia Marketin purkuputkea) veden laatu keskimäärin samankaltainen kuin ylemmällä Metsolan näytepisteellä. Vesi oli molemmissa näytepisteissä humuksen ja raudan tummentamaa, kiintoainepitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 11.11. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpija rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia. 8.12. Kosteikolta lähtevän (KO1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosforija rautapitoisuutta sekä hieman veden orgaanisen aineen määrää. Käsittelystä lähtevän veden typpipitoisuus oli yhtä suuri kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Soskuanjoen Konnunsuolta tulevien laskuojien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 2002-2015 K0 = laskuojien yläpuoli ja K1 = laskuojien alapuoli 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kiintoaine 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 K0 K1 350 300 250 200 150 100 50 0 Väri 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 K0 K1 35 30 25 20 15 10 5 0 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 K0 K1

µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Soskuanjoen Konnunsuolta tulevien laskuojien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 2002-2015 K0 = laskuojien yläpuoli ja K1 = laskuojien alapuoli Kokonaistyppi (kok.n) 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 K0 K1 Kokonaisfosfori (kok.p) 140 120 100 80 60 40 20 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 K0 K1 Rauta 10000 8000 6000 4000 2000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 K0 K1

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1677/16 VAPO OY:N LAMPSANSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (VILAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 www.svsy.fi

2(8) VAPO OY:N LAMPSANSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (VILAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 1 Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Lampsansuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ESAVI/467/04.08/2010). Päätös ei ole lainvoimainen siitä tehtyjen valitusten takia. Vapo Oy:n Lampsansuo sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Ylämaan alueella. Purkuvesistön tutkimusalue kuuluu Vilajoen vesistöalueen (8) Korppisen alueeseen (8.003). Vapo Oy:n Lampsansuon tuotantoalueen pinta-ala on 53,1 ha, josta vuonna 2015 tuotannossa oli 49,7 ha. Tuotantoa oli vuonna 2015 31.5.-26.8. välisenä aikana. Lampsansuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Tuotantoalueilta kuivatusvedet johdetaan Heikinjoen ja Sullampien kautta Vilajokeen. Ylä-Sullammen vesi on keskimäärin sameaa, kohtalaisesti kiintoainetta sisältävää, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää, ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää sekä rautapitoista. Alusvesi on selvästi pintavettä huonompilaatuista huonon happitilanteen aiheuttaman sisäisen kuormituksen johdosta. Ala-Sullammesta ei ole aiempia vedenlaatuhavaintoja, mutta saatujen tarkkailutulosten perusteella vesi melko samankaltaista kuin Ylä-Sullammessa. Vilajoen vesi on kiintoaineja rautapitoista, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää sekä ravinteisuudeltaan rehevää. Vilajokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Korppisen pohjoispäässä vesi on keskimäärin sameaa, kiintoaineja rautapitoista, hapanta, tummaa sekä ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää. Vedessä on ollut havaittavissa selvää happipitoisuuden alenemista, joka on pohjan läheisessä vesikerroksessa talviaikana melko voimakastakin. 2 Tarkkailun perustiedot Lampsansuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoitokuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Lampsan turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja ve-

3(8) sistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Taulukko 1. Lampsansuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas 6753831-3554466 L1 Pintavalutuskentältä lähtevä 6753729-3554694 P3 Ylä-Sullampi 066 6752850-3555617 P7 Ala-Sullampi 075 6752384-3555725 P2 Saarenojanmäki 065 6752010-3556000 P6 Vilajoki laskuojan yläpuoli 076 6751815-3556470 P4 Vilajoki laskuojan alapuoli 073 6751646-3556328 P5 Korppisen pohjoispää 074 6750114-3556638 2.1 Kuormitustarkkailu Lampsansuon tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (L1) vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa tarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka (taulukko 2). Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailun perustiedot Lampsansuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kuudelta havaintopaikalta. Vesistötarkkailua tehdään virtavesihavaintopaikoilta kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Järvihavaintopaikoilta tarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Vesistötarkkailun virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Saarenojanmäki (P2) maantiesilta, Vilajoki (P6) laskuojan yläpuoli ja Vilajoki (P4) laskuojan alapuoli.

4(8) Järvihavaintopaikkoina ovat: Ala-Sullampi (P7), Ylä-Sullampi (P3) ja Korppisen pohjoispää (P5). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3). Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. 2.3 Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Lampsansuon tuotantoalueella on ympärivuotinen pinnankorkeusmittari mittakaivossa. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

5(8) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Lampsansuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (L1) vedestä otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 20 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte ja yksi oli rankkasadenäyte. Pintavalutuskenttäkäsittelystä lähtevän (L1) veden keskimääräinen kiintoaine-, typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia (taulukko 4). Taulukko 4. Lampsansuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 L1 kentältä lähtevä Näytekertoja kpl 18 K-aine mg/l 3,1 Sähkönj ms/m 5,6 ph 6,6 COD Mn mg /l 23 Kok.N µg/l 794 Kok-P µg/l 19 Fe µg/l 2370 PO 4 -P µg/l 6,1 NH 4 -N µg/l 105 NNO 3 +N0 2 µg/l 187 Hehk.jään. mg/l k-a 2,2 Hehk.häv. mg/l k-a 1,7 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/467/04.08/2010, ei lainvoimainen) asettanut Lampsansuon turvetuotantoalueen vesien pintavalutuskenttäkäsittelyn poistoteholle seuraavat vähimmäisvaatimukset kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Koska lupapäätöksestä on valitettu, verrataan kentän toimivuutta lupaehtoihin kuitenkin tavoitearvoina. Lampsansuon valumavesien pumppaus pintavalutuskentälle oli vuonna 2015 toiminnassa koko vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella käsittelyjakson aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 59 % - COD Mn -10 % (ei puhdistusvaatimusta) - typpi 26 % - fosfori 39 % Pintavalutuskenttä toimi tulosten perusteella keskimäärin hieman paremmin kuin vuonna 2014. Puhdistustehojen tavoitearvot saavutettiin kiintoaineen ja kokonaistypen osalta.

6(8) Lampsansuon tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitus oli kokonaistyppeä lukuun ottamatta hieman alhaisempi kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Vuoden 2015 keskivalunta (28,1 l/s/km 2 ) oli jonkin verran suurempi kuin vuoden 2014 keskivalunta (20,9 l/s/km 2 ). Taulukko 5. Lampsansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Lampsansuo 28,1 55,3 20,3 0,40 3.2 Vesistötarkkailu Lampsin- ja Lampsansuon valumavedet johdetaan Ylä- ja Ala-Sullammen kautta. Ylä-Sullammen laskuojassa Saarenojanmäessä, havaintopaikalla (P2) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin hapanta (ph-arvo 6,4), erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Vilajoessa sekä Ylä-Sullammen laskuojaliittymän ylä- (P6) että alapuolella (P4) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi hapanta (ph-arvot 6,6), tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella Ylä-Sullammen laskuojasta tuleva vesi kohotti Vilajoen veden kiintoaineja rautapitoisuutta. Vesi oli laskuojan alapuolella myös hieman tummempaa. Taulukko 6. Lampsansuon virtavesihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P2 P4 P6 Saarenojanmäki, Vilajoki, Vilajoki, maantiesilta laskuojan alap. laskuojan yläp. Näytekertoja kpl 3 3 3 K-aine mg/l 3,2 3,7 3,3 Sähkönj ms/m 3,2 4,4 4,5 ph 6,4 6,6 6,6 Väri mg/l Pt 223 167 157 COD Mn mg /l 27 20 17 Kok.N µg/l 727 677 670 Kok-P µg/l 26 27 26 Fe µg/l 1200 757 600 Lampsin- ja Lampsansuon alapuolisen Ylä-Sullammen havaintopaikan (P3) näytteet otetaan 1, 4 ja 7 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m),

7(8) josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 8 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,5 m. Ylä-Sullammessa (P3) vesipatsaan vesi oli vuonna 2015 keskimäärin sameaa, kiintoainepitoista, hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 7). Vesi oli ravinnepitoisuuksien sekä loppukesän pintaveden levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Alusveden happitilanne oli heikentynyt molemmilla tarkkailukerroilla ja pohjasedimentistä vapautui veteen mm. fosforiyhdisteitä ja rautaa. Loppukesällä pintavedessä ei mikroskopoinnin perusteella havaittu Gonyostomum semen-limalevää ja nielulevät olivat valtalajina. Ylä-Sullammen alapuolisen Ala-Sullammen havaintopaikan (P7) näytteet otetaan 1 ja 3 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,65 m. Ala-Sullammessa (P7) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin hapanta, lievästi sameaa, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 7). Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Loppukesällä alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen rautaa. Loppukesällä pintavedessä havaittiin mikroskopoinnin perusteella hieman Gonyostomum semen-limalevää, mutta nielulevät olivat valtalajina. Vilajoen suun lähellä, Korppisen pohjoispään havaintopaikan (P5) näytteet otetaan 1 ja 3 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu) otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,9 m. Korppisen pohjoispäässä (P5) vesipatsaan vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 7). Ravinne- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Loppukesällä pintavedessä havaittiin mikroskopoinnin perusteella erittäin paljon Gonyostomum semen-limalevää, joka oli valtalajina. Vuoden 2015 molemmilla tarkkailukerroilla alusveden happitilanne oli tyydyttävä.

8(8) Taulukko 7. Lampsansuon järvipaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P3 P7 P5 Ylä- Ala- Korppinen Sullampi Sullampi Näytekertoja kpl 2 2 2 O 2 mg/l 4,9 5,3 7,9 O 2 % % 40 44 67 Sameus FTU 6,5 4,1 2,6 K-aine mg/l 4,2 3,4 2,8 Sähkönj ms/m 3,7 3,6 4,9 ph 6 6 6,4 Väri mg/l Pt 302 253 133 COD Mn mg /l 33 30 18 Kok.N µg/l 968 833 768 Kok-P µg/l 38 25 26 PO 4 -P µg/l 16 7,3 7,7 NH 4 -N µg/l 91 49 28 NNO 3 +N0 2 µg/l 238 210 273 Fe µg/l 2150 1660 748 a-chl µg/l 12 11 17 LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartat 3 Tutkimustulokset vuodelta 2015 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2015 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

LIITE 1 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Lampsan- ja Lampsinsuo: Toiminnan harjoittajat Vapo Oy ja Juhani Artell Ky Suoalueiden sijainti Lappeenrannan kaupungin Maajärven ja Ylämaan Sirkjärven kylien alueella n. 19 km Taavetista itään Vesistöalue Vilajoen vesistöalueen (8) Korppisen alue (8.003) Vesien poistuminen tuotantoalueilta Heikinjoki Sullammet Vilajoki - Korppinen Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue Lappeenranta sijaitsee Tuottajakohtaiset tiedot / Vapo Oy, Lampsansuo: Suon valuma-alue Tuotantokelpoinen pinta-ala 49,7 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 49,7 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Valmistelutyöt aloitettiin 2008 Vesiensuojelurakenteet ulkopuolisten vesien eritysojat, sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 239/2011/4, 30.12.2011 Tuottajakohtaiset tiedot / Juhani Artell Ky, Lampsinsuo: Suon valuma-alue Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 25 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2008 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet sekä lohkon 1 kuivatusvesille virtaamansäätöpato. Yhteistarkkailun tiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Juhani Artell Ky: Ko. lupakauden aikana vuosina 2006-2007 touko-syyskuussa kerran kuussa. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / pv-kentälle tuleva, pumppuallas / 6753831-3554466 (tunnus / sijainti / koordinaatit) L1 / pv-kentältä lähtevä / 6753729-3554694 LA1 / suolta lähtevä, ei veden käsitttelyä / 6753704-3554468 Virtaamamittaus Jatuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 2 kertaa vuodessa. P3 / Ylä-Sullampi / 6752850-3555617 (J) P7 / Ala-Sullampi / 6752384-3555725 (J) P2 / Saarenojanmäki maantiesilta / 6752010-3556009 (V) P6 / Vilajoki, laskuojan yläpuoli / 6751815-3556470 (V) P4 / Vilajoki, laskuojan alapuoli / 6751646-3556328 (V) P5 / Korppisen pohjoispää / 6750114-3556638 (J)

PUMPPU Lampsansuo pv-kenttä L1 LAPPEENRANNAN LAMPSANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUTARKKAILUPISTEET

Lampsinsuo Lampsansuo P3 P7 P2 P6 P4 P5 Korppinen LAPPEENRANNAN LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

LIITE 3 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l 15.1.2015 LAMPSA L1 0.1 0,2 8,6 1,2 5,53 6,3 16 880 13 7 250 340 <2 0,7 1500 15.1.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 7,3 6,4 15 1000 23 4200 17.2.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 9,3 6,5 18 1300 30 5000 17.2.2015 LAMPSA L1 0.1 0,1 12 1,2 6,37 6,6 17 1100 20 1700 10.3.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 8,2 6,2 16 1400 36 1700 10.3.2015 LAMPSA L1 0.1 0 95 2 2,35 6,3 10 910 13 4 160 460 <2 0,6 470 18.3.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 4 6,3 16 1100 24 2500 18.3.2015 LAMPSA L1 0.1 0,7 19 1 3,85 6,4 14 850 13 780 14.4.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 8,9 6,4 23 1200 36 2700 14.4.2015 LAMPSA L1 0.1 3,4 2,6 1,1 3,36 6,2 23 930 15 930 6.5.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 6,4 6,7 20 850 25 3500 6.5.2015 LAMPSA L1 0.1 12,6 15 2 5 6,6 20 760 17 6 15 280 <2 1,4 3100 21.5.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 8 6,8 15 580 23 3900 21.5.2015 LAMPSA L1 0.1 8,7 7,1 1,2 5,39 6,9 19 490 14 1400 9.6.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 7,9 6,8 16 580 21 4000 9.6.2015 LAMPSA L1 0.1 13,2 12 2,2 6,54 6,8 22 520 16 3 6 <20 <2 1,6 1400 23.6.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 8,1 6,9 18 810 27 7400 23.6.2015 LAMPSA L1 0.1 15 12 3,8 6,42 6,8 30 590 20 1400 6.7.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 16 6,9 19 920 31 7800 6.7.2015 LAMPSA L1 0.1 15,2 9,6 9,79 6,8 34 870 28 8 74 <20 4 5,6 7500 20.7.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 7,6 6,8 21 840 28 5200 20.7.2015 LAMPSA L1 0.1 15,8 12 5,6 6,39 6,7 28 610 25 3900 4.8.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 5,1 6,8 18 590 21 4800 4.8.2015 LAMPSA L1 0.1 15,1 5,7 3,5 7,42 6,7 29 580 29 12 20 <20 <2 1,8 4600 18.8.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 6,3 6,7 14 480 17 4700 18.8.2015 LAMPSA L1 0.1 11,5 3,4 5,2 7,24 6,6 24 880 22 4800 9.9.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 10 6,7 24 1100 28 4600 9.9.2015 LAMPSA L1 0.1 11,2 7,1 2,6 5,46 6,7 26 590 16 3 42 <20 <2 1,7 2200 21.9.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 9,3 6,8 29 1500 32 3800 21.9.2015 LAMPSA L1 0.1 12,5 4,5 3,7 5,8 6,7 24 670 17 2200 22.9.2015 LAMPSA L1 0.1 54 8 4,77 6,7 42 1400 33 7.10.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 4,5 6,7 19 970 20 2800 7.10.2015 LAMPSA L1 0.1 2,8 4,5 1,8 5,75 6,5 20 670 15 6 210 100 <2 0,62 2100 21.10.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 6,8 6,7 18 960 100 6800 21.10.2015 LAMPSA L1 0.1 2,7 5,7 2,2 5,91 6,6 13 650 12 1700 12.11.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 4,7 6,6 37 1900 27 3500 12.11.2015 LAMPSA L1 0.1 5,2 10 2,2 5,47 6,7 24 1000 17 6 170 420 <2 1,6 2000 10.12.2015 LAMPSA PUMPPU 0.1 6,4 5,9 46 2500 36 1900 10.12.2015 LAMPSA L1 0.1 1,9 1,3 1,7 4,14 6,1 34 920 16 1400

LIITE 3 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkön *ph *Väri *CODMn*Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N*Fe a-chl Mikroskop C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 2.3.2015 LAMPSA P3 1 0,5 9,8 68 3,1 1,4 3,97 6 210 27 1000 18 6 190 300 1400 2.3.2015 LAMPSA P3 4 3,3 7,7 58 2,5 0,8 3,8 5,9 300 34 1000 27 13 24 370 1800 2.3.2015 LAMPSA P3 7 4 1,3 10 16 8 3,99 5,8 400 40 1400 92 40 190 260 4100 2.3.2015 LAMPSA P5 1 0,5 10,8 75 2,8 2 5,07 6,2 120 19 970 23 9 63 410 870 2.3.2015 LAMPSA P5 3 1,3 8 57 2,8 2 5,53 6,2 120 19 930 23 9 36 390 910 2.3.2015 LAMPSA P7 1 0,5 10,5 73 2,8 1,2 3,77 6 210 27 970 16 6 160 270 1300 2.3.2015 LAMPSA P7 3 3,4 3,2 24 3,9 2,3 3,89 5,8 300 34 1000 31 13 24 340 1900 6.5.2015 LAMPSA P2 0.1 10,3 3,6 3,06 5,9 220 27 850 23 1100 6.5.2015 LAMPSA P4 0.1 10,5 5,2 3,83 6,3 200 22 780 27 720 6.5.2015 LAMPSA P6 0.1 10 5,2 3,89 6,3 200 16 750 28 390 23.6.2015 LAMPSA P2 0.1 15,6 2,8 3,15 6,5 200 27 690 31 1100 23.6.2015 LAMPSA P4 0.1 15,9 4,2 4,46 6,7 160 20 680 34 930 23.6.2015 LAMPSA P6 0.1 18,1 3,4 4,52 6,8 170 21 720 32 920 18.8.2015 LAMPSA P3 1 17,9 7,7 81 1,6 2,6 3,85 6,9 200 27 620 23 4 7 <20 1200 18.8.2015 LAMPSA P3 4 9,1 2,1 18 2,7 2,2 3,19 5,6 300 32 810 21 6 1300 18.8.2015 LAMPSA P3 6,5 5,6 0,79 6 13 10 3,37 5,6 400 37 980 48 130 3100 18.8.2015 LAMPSA P3 0-2 11,8 ks. Laus 18.8.2015 LAMPSA P5 1 18,8 7,6 82 2 3,2 4,41 6,6 140 18 610 31 5 8 <20 530 18.8.2015 LAMPSA P5 3 17,9 5,1 53 2,9 4 4,46 6,4 150 17 560 28 6 680 18.8.2015 LAMPSA P5 0-2 16,8 ks. laus 18.8.2015 LAMPSA P7 1 18,9 6,9 75 1,4 2,4 3,35 6,5 200 24 630 23 3 6 <20 950 18.8.2015 LAMPSA P7 3 7,6 0,49 4 8,3 7,6 3,2 5,8 300 33 730 31 7 2500 18.8.2015 LAMPSA P7 0-2 10,6 ks. laus 7.10.2015 LAMPSA P2 0.1 5,9 3,1 3,53 6,8 250 27 640 23 1400 7.10.2015 LAMPSA P4 0.1 2,7 1,6 4,87 6,8 140 17 570 20 620 7.10.2015 LAMPSA P6 0.1 2,5 1,2 5,13 6,8 100 15 540 19 490

LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2015 15.1. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine-, typpija fosforipitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli pintavalutuskentältä lähtevässä (L1) vedessä hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 17.2. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. 2.3. Ylä-Sullammen (P3) vesinäytteet otettiin 1, 4 ja 7 metrin syvyyksistä (kok.syv. 8 m, näkösyvyys 0,4 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happitilanne heikkeni pinnalta pohjaan mentäessä. Pintaveden happitilanne oli tyydyttävä, mutta pohjan lähellä (7 m) happitilanne oli selvästi heikentynyt. 1 ja 4 metrin syvyydessä vesi oli sameaa, hapanta, erittäin tummaa sekä runsaasti humusta (COD Mn ) ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Pohjan lähellä heikentyneestä happitilanteesta johtuen veden rauta- ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia sekä vesi oli huomattavasti sameampaa ja tummempaa kuin muissa syvyyksissä. Ala-Sullammen (P7) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,5 m). 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä veden happitilanne oli tyydyttävä ja pohjan lähellä (3 m) happitilanne oli selvästi heikentynyt. Vesi oli lievästi sameaa,kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Pohjan lähellä heikentyneestä happitilanteesta johtuen veden humus-, ravinneja rautapitoisuudet olivat korkeammat sekä vesi oli tummempaa kuin pitavesi. Veden laatu oli melko samanlainen kuin Ylä- Sullammessa. Korppisen pohjoispään (P5) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,8 m). Vesipatsaan happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa, lievästi kiintoainepitoista, tummaa, humuspitoista ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Veden laatu oli melko samanlainen kuin talvella 2014. 10.3. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), fosforin ja raudan pitoisuuset olivat alhaisia. Lähtevän veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, ravinteiden (kok. N ja kok. P) ja raudan pitoisuuksia. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. 18.3. Kevättulvanäyte: Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuset olivat alhaisia. Lähtevän veden typpija rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. 14.4. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine-, typpija fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen pitoisuus oli yhtä suuri kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. 6.5. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen pitoisuus oli yhtä suuri kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden.

LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2015 Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2) erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää, joskin ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) veden rauta- ja typpipitoisuudet olivat korkeammat kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6), mutta muilta osin veden laatu oli samanlainen laskuojan ylä- ja alapuolella. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) vesi oli tummaa, kiintoaine-, humusja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 21.5. 9.6. 23.6. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta ja hieman kiintoaine-, typpija fosforipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen fosforin pitoisuudet olivat hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2) erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää, joskin ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) veden kiintoaine-, fosforija rautapitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6), mutta muilta osin veden laatu oli samanlainen laskuojan ylä- ja alapuolella. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) vesi oli tummaa, kiintoaine-, humusja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 6.7. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman veden kiintoaine- typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. 20.7. 4.8. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman suurempi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden typpija fosforipitoisuudet olivat alhaisia sekä rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi vain hieman kiintoaineja rautapitoisuutta. Muilta osin käsittelystä lähtevä vesi oli laadultaan lähes samanlaista kuin käsittelyyn pumpattava (PUMPPU) vesi.

LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2015 18.8. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin lähtevä vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi vain hieman kiintoainepitoisuutta. Muilta osin käsittelystä lähtevän veden typen, fosforin, orgaanisen aineen ja raudan pitoisuudet olivat korkeampia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Ylä-Sullammen (P3) vesinäytteet otettiin 1, 4 ja 7 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kok.syv. 8 m, näkösyvyys 0,6 m). Vesipatsaan vesi oli lämpötilakerrostunutta. Pohjan lähellä (7 m) veden happitilanne oli erittäin huono. Heikosta happitilanteesta johtuen pohjasedimentistä vapautui alusveteen fosforia, ammoniumtyppeä ja rautaa. Pohjan lähellä vesi oli erittäin sameaa, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, humusta (COD),rautaa, fosforia ja typpeä sisältävää. 1 ja 4 metrin syvyyksissä vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa sekä runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinneja levämäärää ilmaisevan a- klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää, nielulevät olivat valtalajina. Ala-Sullammen (P7) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,8 m). Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja pohjan lähellä happitilanne oli erittäin huono. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjasedimentistä vapautui etenkin fosforia ja rautaa. Pohjan lähellä vesi oli myös erittäin sameaa ja erittäin tummaa. Vesi oli ravinneja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli vain hieman limalevää ja nielulevät olivat valtalajina. Korppisen pohjoispään (P5) vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 1,0 m). Pintaveden happitilanne oli hyvä, mutta pohjan lähellä happitilanne oli selvästi heikentynyt. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjan lähellä vedessä oli enemmän rautaa kuin 1 m näytteessä. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoainepitoista, tummaa ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinneja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin paljon i a- klorofyllipitoisuutta nostavaa limalevää. 9.9. 21.9. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpija rautapitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden (L1) orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), fosforin ja kiintoaineen pitoisuuksia. 22.9. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon pintavalutuskentältä lähtevä (L1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 7.10. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi vain hieman veden ainepitoisuuksia. Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2) erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää, joskin ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) vesi oli laadultaan hieman huonompaa kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6). Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4) vesi oli tummaa, kiintoaine-, humusja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää.

LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2015 22.10. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden fosforija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisena aineen ja typen pitoisuuksia. 12.11. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaineja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. 10.12. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1) veden kiintoaineja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuuksia.

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1678/16 URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JU- VAINSAAREN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOI- TETARKKAILUJEN YHTEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 www.svsy.fi

2(16) URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JUVAINSAA- REN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN KUORMITUS- JA VESISTÖ- TARKKAILUJEN YHTEENVETO VUODELTA 2015 1 Johdanto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Urpalanjoen valuma-alueella sijaitseville Säkkisuo (ESAVI/439/04.08/2010, 11.5.2012), Läntisen Suurisuon (ESAVI/419/04.08/2010, 16.10.2012) ja Juvainsaarensuon (ESAVI/435/04.08/20101 22.12.2011) turvetuotantoalueille ympäristöluvat. Juvainsaarensuon ympäristölupa käsittää myös Hernemaansuon (Juvainsaarensuon lohkot 5-7) tuotantoalueen luvan. Ympäristölupapäätöksissä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueiden käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Urpalanjoen valuma-alueella (9) sijaitsevat Vapo Oy:n Huuhan-, Säkki-, Läntisen Suurisuon ja Juvainsaarensuon turvetuotantoalueet. Juvainsaarensuohon kuuluu myös Hernemaansuon turvetuotantoalue. Huuhansuota lukuun ottamatta suot sijaitsevat Luumäen kunnassa. Huuhansuo sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueella. Huuhan- ja Säkkisuon tuotantoalueet sijaitsevat tarkemmin Suuri-Urpalon valuma-alueella (9.006) Urpalonjärven yläpuolella. Huuhansuon valumavedet laskevat vesienkäsittelyn kautta Pieni- Urpalonjärven ja Kytöjoen kautta Urpalonjärveen. Säkkisuon valumavedet laskevat pintavalutuskentän kautta Myllyojan Pieni-Urpaloon (vuodesta 2013 lähtien). Läntisen Suurisuon ja Juvainsaarensuon (ja Juvainsaarensuohon kuuluva Hernemaansuo) sijaitsevat alempana Urpalanjoen valuma-alueella, tarkemmin Urpalanjoen yläosan alueella (9.003). Läntisen Suurisuon valumavedet laskevat Ruunuojaa pitkin Urpalanjokeen. Juvainsaarensuon valumavedet laskevat Rasasenojaa pitkin Urpalanjokeen. Hernemaansuon vedet laskevat Pieneen Rasaseen. Säkkisuon valumavedet laskevat Pieni-Urpaloon. Tuotantoalueiden pinta-alat ovat seuraavat (suluissa vuonna 2015 tuotannossa ollut pinta-ala): Huuhansuo 33,5 ha (28,9 ha), Säkkisuo 38,5 ha (37,1 ha), Läntinen Suurisuo 40,2 ha (38,6 ha) ja Juvainsaarensuo 62,9 ha (40,1 ha). Juvainsaarensuon Hernemaansuo oli vuonna 2015 valmisteluvaiheessa (15,3 ha). Tuotantoa oli vuonna 2015: Huuhansuolla 27.5.-4.9., Juvainsaarensuolla 27.5.-27.8., Säkkisuolla 22.5.-2.9. ja Läntisellä Suurisuolla 26.5.-27.8. Huuhansuon tuotantoalueella tehostettu valumavesien käsittely ja vedet pumpataan ympärivuotisesti kasvillisuuskenttäkäsittelyyn. Vapon Juvainsaarensuolla ja Näpin Juvainsaarensuolla otettiin vuonna 2012 käyttöön valumavesien kemiallinen käsittely roudattomana aikana. Vapon Juvainsaarensuon lohkojen 5-7 (Hernemaansuo) vedet pumpataan ympärivuotisesti pintavalutuskenttäkäsittelyyn. Säkkisuolle valmistui keväällä 2013 pintavalutuskenttä, jonne valumavedet pumpataan ympärivuotisesti. Läntisellä Suurellasuolla valuma-vedet on johdettu toukokuusta 2013 lähtien ympärivuotiseen kemialliseen käsittelyyn. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Pieni-Urpalonjärven ja Urpalonjärven vedet ovat yleisluonteeltaan humuksen tummentamia, sameita ja ravinnepitoisuuksiltaan reheviä. Vedenlaatu on tyypillisesti välttävä.

3(16) Urpalanjoen vesi on yleisluonteeltaan ravinteikasta, sameaa, kiintoainepitoista ja humuksen tummentamaa. Vedenlaatu on yläjuoksulla tyypillisesti välttävä tai huono ja alajuoksulla tyydyttävä. Urpalonjärviin ja Urpalanjokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Kirkkojoen kautta Urpalanjokeen laskevat myös Luumäen Taavetin jätevedenpuhdistamon vedet Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen vesistön veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvissa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueiden tarkkailut toteutetaan :n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoitokuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty tuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa. Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) Huuhansuo PUMPPU Kasvillisuuskentälle tuleva, pumppuallas 6763111-3549084 HU1 Kasvillisuuskentältä lähtevä 6763008-3548981 H1 Altaalta lähtevä 6762965-3549090 Säkkisuo PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas 6760395-3545413 SA1 Pintavalutuskentältä lähtevä 6760526-3546008 Taulukko 1. Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailupisteet Läntinen Suurisuo Juvainsaarensuo PUMPPU Kemialliseen käsittelyyn tuleva, pumppuallas 6754430-3537165 LU1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä 6754285-3537209 PUMPPU Kemialliseen käsittelyyn tuleva, pumppuallas 6747408-3535697 JU1 Kemiallisesta käsittelystä lähtevä 6747382-3535825 M1 Suolta lähtevä, ei kemiallista käsittelyä 6747382-3535825 Hernemaansuo PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas 6747335-3534242 HE1 Pintavalutuskentältä lähtevä 6747211-3534177

4(16) Taulukko 2. Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteet Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) Huuhansuo P0 Huuhansuo oja 181 6762943-3549073 P1b Huuhansuo laskuoja 175 6762722-3549056 P2 Pieni Urpalo Myllyo 153 6759609-3547259 P3 Kytöjoki 139 6758954-3546596 Säkkisuo P0B Säkkisuo oja 187 6760918-3546122 P1B Säkkisuo oja 188 6760235-3546250 P6 Pieni-Urpalo 186 6759300-3546740 Läntinen Suurisuo Juvainsaarensuo P0 Suurisuo taustapiste 180 6754794-3535724 P1 Ruunuoja 165 6751465-3538575 P1 Rasasenoja 161 6747344-3536163 P2 Urpalanj Suoknuutins 162 6748000-3537380 P3 Urpalanj Suoknuutins 163 6747844-3537463 Hernemaansuo P5 Pieni-Rasanen 032 6746300-3534074 2.1 Kuormitustarkkailu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon (sis. Hernemaansuon) tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan touko-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja marrashuhtikuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Juvainsaarensuon kuormitustarkkailunäytteet otettiin altaalta lähtevästä (M1) vedestä ja roudattomana aikana kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMP- PU) ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (JU1) vedestä. Läntisen Suurisuon ja Säkkisuon tuotantoalueilla on harvennettu ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan tammi-joulukuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Läntisen Suurisuon näytteet on otettu kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (LU1) vedestä. Ympärivuotisessa tarkkailussa olevilta tuotantoalueilta otetaan lisäksi näytteet kevättulva-aikana yhden kerran viikossa 2-3 viikon ajan sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka (taulukko 3). Huuhansuon tuotantoalueella on harva kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa neljä viikkoa. Lisäksi otetaan näytteet kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Huuhansuolla kuormitustarkkailunäyte otetaan altaalta lähtevästä (H1) vedestä. Huuhansuon ja Hernemaansuon kuormitustarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti vain suppean analytiikan mukaiset määritykset (taulukko 3).

5(16) Taulukko 3. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt suppean ja laajan tarkkailun analyysit suppea laaja yksikkö ph ph sänkönjohtavuus sähkönjohtavuus ms/m kiintoaine kiintoaine mg/l kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l kokonaistyppi kokonaistyppi µg/l kokonaisfosfori kokonaisfosfori µg/l rauta rauta µg/l fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l kiintoaineen hehkutushäviö mg/l k-a 2.2 Vesistötarkkailu Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden vesistötarkkailua toteutetaan yhteensä kymmenellä virtavesihavaintopaikalla ja kahdella järvihavaintopaikalla (taulukko 2). Huuhansuon virtahavaintopaikat ovat: ulkopuolisten vesien oja (P0), laskuoja tuotantoalueen alapuolella (P1b), Myllyoja (P2) ja Kytöjoki (P3). Säkkisuon virtahavaintopaikat ovat: ulkopuolisten vesien laskuoja (P0b) ja laskuoja (P1b). Järvihavaintopaikka on Pieni-Urpalo (P6) Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikat ovat: taustaojapiste (P0) ja Ruunuoja (P1). Juvainsaarensuon virtahavaintopaikat ovat: Rasasenoja (P1), Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli (P2) ja Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän alapuoli (P3). Hernemaansuon järvitarkkailupiste on Pieni-Rasanen (P5). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 4). Virtavesihavaintopaikoilta tarkkailunäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa ja järvihavaintopaikoilta kahdesti vuodessa. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2.

6(16) Taulukko 4. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) * µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) * µg/l x x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x *)Tarkkailuohjelman mukaisesti määritetään keskeisimmiltä jokipisteiltä joka kolmas vuosi. 2.3 Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Juvainsaarensuon ja Läntisen Suurisuon turvetuotantoalueiden mittakaivoissa on ympärivuotiset veden pinnankorkeusmittarit. Huuhansuon tuotantoalueella on kesäaikainen pinnankorkeuden mittaus (toiminnassa vuonna 2015 6.5.-10.12.). Kuormituslaskennassa on käytetty mittareiden datasta laskettuja virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Virtaamamittausjakson ulkopuolella/virtaamadatan puuttuessa virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

7(16) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Huuhansuon pintavalutuskentältä lähtevästä (HU1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 4 kertaa. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kiintoaine-, kokonaistyppi-, kokonaisfosforija rautapitoisuus olivat alhaisia (taulukko 5). Säkkisuon pintavalutuskentältä lähtevästä (SA1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 13 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kiintoaineja rautapitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 5). Läntisen Suurisuon kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (LU1) vedestä otettiin vuonna 2015 tarkkailunäytteet 13 kertaa, joista yksi oli kevättulvanäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen, vesi oli erittäin hapanta (ph-arvo 3,7) ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. (taulukko 5) Juvaisaarensuon kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (JU1) vedestä otettiin näytteet vuonna 2015 15 kertaa, joista yksi oli rankkasadenäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen, vesi oli erittäin hapanta (ph-arvo 3,8) ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. (taulukko 5) Juvainsaarensuolta ilman kemiallista käsittelystä lähtevä vesi (M1) oli keskimäärin laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Hernemaansuon pintavalutuskentältä lähtevästä (HE1) vedestä otettiin näytteet vuonna 2015 15 kertaa. Tulosten perusteella veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. (taulukko 5)

8(16) Taulukko 5. Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden lähtevien vesien keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 HU1 SA1 LU1 JU1 M1 HE1 Juvainsaarensuorensuo, ei Juvainsaa- Läntinen Säkkisuo Suurisuo lähtevä kem. lähtevä kem. lähtevä Huuhansuo lähtevä Hernemaansuo lähtevä Näytekertoja kpl 4 13 13 15 5 15 K-aine mg/l 2,5 2,4 18 17 12 7,2 Sähkönj ms/m 11 5,3 34 28 6,9 4,9 ph 7 5 3,7 3,8 5,5 5,9 COD Mn mg /l 25 57 19 14 21 73 Kok.N µg/l 765 1570 1130 1020 1140 1770 Kok-P µg/l 27 70 16 24 50 325 Fe µg/l 563 427 21900 14600 7710 2450 PO 4 -P µg/l 7,9 24 NH 4 -N µg/l 639 515 NNO 3 +N0 2 µg/l 47 145 Hehk.jään. mg/l k-a 8 8 Hehk.häv. mg/l k-a 8,4 5,1 Huuhansuon turvetuotantoalueella ei ole lainvoimaista ympäristölupaa voimassa. Huuhansuon kasvillisuuskenttä oli toiminnassa vuonna 2015 ympäri vuoden. Kasvillisuuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 43 % - COD Mn -67 % - kok.p -29 % - kok.n 13 % Tulosten perusteella kasvillisuuskenttä poisti kohtalaisesti kiintoainetta, mutta muilta osin kasvillisuuskenttä toimi heikosti. Kentältä lähtevän veden keskimääräiset orgaanisen aineen (COD Mn ) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeammat kuin kentälle pumpattavan veden. Huuhansuolla vesienkäsittelyyn tuleva vesi oli laimeaa ja fosfori-, typpi-, kiintoaineja COD-pitoisuudet olivat alhaisia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole päätöksessään (ESAVI/438/04.08/2010, 11.5.2012) asettanut Säkkisuon turvetuotantoalueen vesien pintavalatuskenttäkäsittelyn poistoteholle vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Säkkisuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 76 %

9(16) - COD Mn -58 % - kok.p -13 % - kok.n 37 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä poisti kiintoainetta ja typpeä, mutta muilta osin pintavalutuskentästä irtosi mm. orgaanista ainetta ja fosforia ja näin ollen puhdistustehot ovat negatiivisia. Pintavalutuskenttä toimi huomattavasti paremmin kuin vuonna 2014. Läntisen Suurisuon lupapäätöksen (ESAVI/419/04.08/2010, 16.10.2012) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava 1.4.-30.11. välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: kiintoaine 50 %, COD Mn 80 %, kok.p 80 % ja kok.n 30 %. Muina aikoina tavoitearvot ovat: kiintoaine 30 %, COD Mn 50 % ja kokonaisfosfori 70 %. Suurisuon valumavesien kemiallinen käsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella roudattomana aikana poistotehot olivat: - kiintoaine -62 % - COD Mn 75 % - typpi 38 % - fosfori 76 % Talviaikaiset poistotehot olivat: - kiintoaine -208 % - COD Mn 55 % - typpi 24 % - fosfori 53 % Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli selvästi suurempi kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä verrattuna käsittelyyn pumpattavaan veteen. Muilta osin keskimääräiset puhdistustehot olivat selvästi paremmat kuin vuonna 2014 sekä roudattomana että talviaikaan. Roudattomana aikana lupamääräysten puhdistustehovaatimus saavutettiin vain typen osalta. Talviaikana saavutettiin orgaanisen aineen osalta lupamääräyksissä asetettu puhdistustehon tavoitearvo, muilta osin talviaikaisia puhdistustehojen tavoitearvoja ei saavutettu. Juvainsaarensuon lupapäätöksen (ESAVI/435/04.08/2010, 22.12.2011) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava 1.4.-30.11. välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: COD Mn 60 %, kok.p 80 % ja kok.n 20 %. Juvainsaarensuon valumavesien kemikalointi oli vuonna 2015 käytössä 30.3.-31.11. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella käsittelyjakson aikana poistotehot olivat: - kiintoaine -23 % (ei puhdistustehovaatimusta) - COD Mn 86 % - kok.p 86 % - kok.n 49 % Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman suurempi kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä verrattuna käsittelyyn pumpattavaan veteen. Vuonna 2015 käsittelyyn tulevan veden kiinto-

10(16) ainepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisia. Vuonna 2015 lupamääräyksissä asetetut puhdistustehovaatimukset saavutettiin. Kemiallinen käsittely toimi paremmin kuin vuonna 2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole päätöksessään (ESAVI/435/04.08/2010, 22.12.2011) asettanut Juvainsaarensuon lohkojen 5-7 eli niin sanotun Hernemaansuon turvetuotantoalueen vesien pintavalatuskenttäkäsittelyn poistoteholle vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Hernemaansuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 74 % - COD Mn -28 % - kok.p -22 % - kok.n 20 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä pidätti hyvin kiintoainetta ja hiukan typpeä. Kentästä kuitenkin irtosi orgaanista ainetta ja fosforia. Pintavalutuskenttä on otettu käyttöön vasta vuonna 2015, joten kentän toimivuus ei ole vielä optimaalinen. Taulukossa 6 on esitetty Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden bruttoominaiskuormitukset vuoden 2015 osalta. Huuhansuon tuotantoalueen kuormitukset olivat hieman alhaisemmat kuin vuonna 2014, mutta keskimääräinen valunta oli edellisvuoden tasolla. Säkkisuon vuoden 2015 keskivalunta (27 l/s/km 2 ) oli huomattavasti suurempi kuin vuonna 2014 (5,6 l/s/km 2 ). Säkkisuon kuormitukset olivat myös edellisvuotta huomattavasti suuremmat. Läntisen Suurensuon ja Juvainsaarensuon keskivalunnat olivat samalla tasolla edellisvuoden kanssa. Molempien tuotantoalueiden kokonaistyppikuormitukset olivat hieman suuremmat kuin vuonna 2014, mutta muilta osin kuormitukset olivat edellisvuoden tasolla. Hernemaansuolla aloitettiin kuormitustarkkailu vasta vuonna 2015, kun pintavalutuskenttä otettiin käyttöön. Tulosten perusteella Hernemaansuon fosforikuormitus vuonna 2015 oli korkea. Taulukko 6. Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Huuhansuo 13,4 102,0 13,8 0,45 Säkkisuo 27,0 73,1 37,5 1,62 Läntinen Suurisuo 15,2 248,5 16,1 0,36 Juvainsaarensuo 25,6 313,5 24,0 0,93 Hernemaansuo 25,3 177,7 39,9 5,67

11(16) 3.2 Vesistötarkkailu 3.2.1 Huuhansuon virtavesitarkkailu Vuoden 2015 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi laskuojan (P1b) veden laatua kohottamalla värilukua, rauta- ja typpipitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD Mn ) ja fosforin pitoisuuksia (taulukko 7). Laskuojan veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa tarkkailujaksolla 2015 vesi oli keskimäärin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää. Kytöjoessa (P3) Pieni-Urpalon alapuolella vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Veden laatu oli Pieni-Urpalon alapuolella Kytöjoessa keskimäärin huonompi kuin Myllyojassa ennen Pieni-Urpaloa korkeammista ravinneja rautapitoisuuksista johtuen. Taulukko 7. Huuhansuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P0 P1b P2 P3 taustaoja laskuoja Myllyoja Kytöjoki Näytekertoja kpl 3 3 3 3 K-aine mg/l 3,2 4,1 2,1 4,4 Sähkönj ms/m 9,8 9,5 6,4 5,6 ph 7,2 7,1 6,8 6,7 Väri mg/l Pt 107 153 173 223 COD Mn mg /l 14 17 24 25 Kok.N µg/l 377 597 580 940 Kok-P µg/l 12 19 17 31 Fe µg/l 270 603 640 817 PO 4 -P µg/l - - - 5,7 NH 4 -N µg/l 45 NNO 3 +N0 2 µg/l 263 3.2.2 Säkkisuon vesistötarkkailu Vuoden 2015 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella laskuojassa (P1) oli keskimäärin selvästi korkeampi typpipitoisuus kuin taustaojassa (P0) (taulukko 8). Muilta osin laskuojan ja taustaojan veden laadut olivat hyvin samankaltaisia. Laskuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta, joten turvetuotannon vaikutusta veden laatuun on vaikea erottaa. Säkkisuon alapuolisen Pieni-Urpalon havaintopaikan (P6) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Näytteet otetaan heinä- ja elokuussa jolloin näyte myös mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys on 2 m ja vuonna 2015 näkösyvyys oli keskimäärin 0,85 m. Tulosten perusteella tarkkailupisteellä vesi oli ravinne- (kok.n ja kok.p) ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä havaittiin heinäkuussa jonkin verran limalevää (Gonyostomum semen), mutta nielulevät olivat valtalajina. Elokuussa pintavedessä havaittiin erittäin runsaas-

12(16) ti Gonyostomum semen -limalevää, joka oli valtalajina. Limalevä voi sisältää moninkertaisen määrän a-klorofylliä verrattuna sinileviin ja voikin osaltaan selittää korkeita klorofyllipitoisuuksia. Taulukko 8 Säkkisuon vesistötarkkailupaikkojen keskimääräiset veden laatu muuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P0b P1b P6 taustaoja laskuoja Pieni- Urpalo Näytekertoja kpl 3 3 2 K-aine mg/l 3,8 3,1 - Sähkönj ms/m 13 15 - ph 6,9 6,9 - Väri mg/l Pt 260 240 - COD Mn mg /l 27 28 - Kok.N µg/l 1430 3300 870 Kok-P µg/l 40 35 46 Fe µg/l 1830 1060 - PO 4 -P µg/l 6 NH 4 -N µg/l 13 Fe µg/l - a-chl µg/l 53 3.2.3 Läntisen Suurisuon virtavesitarkkailu Vuoden 2015 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella Ruunuojassa (P1) oli selvästi korkeammat kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuudet verrattuna taustaojan (P0) veden laatuun (taulukko 9). Taustaojan (P0) vesi oli vuonna 2015 poikkeuksellisen tummaa. Ruunuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta. Hajakuormitusta ilmentää se, että Ruunuojan typpija fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin suolta lähtevässä vedessä. Ruunuojan (P1) vesi oli keskimäärin kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti.

13(16) Taulukko 9. Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P0 P1 taustaoja Ruunuoja Näytekertoja kpl 3 3 K-aine mg/l 2,4 8,2 Sähkönj ms/m 5,5 11 ph 5,6 6,2 Väri mg/l Pt 433 297 COD Mn mg /l 57 31 Kok.N µg/l 1190 2170 Kok-P µg/l 37 58 Fe µg/l 1330 2530 3.2.4 Juvainsaarensuon virtavesitarkkailu Juvainsaarensuon valumavedet johdetaan Rasasenojaan. Vuonna 2015 Rasasenojan (P1) vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää (Taulukko 10). Vesi oli typpija fosforipitoisuuksien perusteella ravinteikasta. Urpalanjoessa sekä Rasasenojan liittymän ylä- (P2) että alapuolella (P3) vesi oli keskimäärin tummaa, kiintoaineja humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi ei heikentänyt Urapalanjoen veden laatua.

14(16) Taulukko 10. Juvainsaarensuon virtavesihavaintopaikkojen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P1 P2 P3 Rasasen- Urpalan- Urpalanoja joki, joki, ylempi 1) alempi (2 Näytekertoja kpl 3 3 3 K-aine mg/l 18 6 7,5 Sähkönj ms/m 14 11 11 ph 4,8 6,8 6,8 Väri mg/l Pt 390 173 197 COD Mn mg /l 37 20 21 Kok.N µg/l 1370 1430 1430 Kok-P µg/l 46 42 43 Fe µg/l 8000 860 1170 PO 4 -P µg/l - 13 15 NH 4 -N µg/l - 25 50 NNO 3 +N0 2 µg/l - 847 817 1) Rasasenojan liittymän yläpuoli 2) Rasasenojan liittymän alapuoli 3.2.5 Hernemaansuon vesistötarkkailu Hernemaansuon (Juvainsaarensuon lohkot 5-7) alapuolisen Pieni-Rasasen havaintopaikan (P5) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Näytteet otetaan lopputalvella ja -kesällä. Havaintopaikan kokonaissyvyys on 2 m ja vuonna 2015 näkösyvyys oli keskimäärin 0,7 m. Vuonna 2015 veden keskimääräinen happitilanne oli hyvä (taulukko 11). Vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, hapanta, runsaasti humusta sisältävää ja väriltään erittäin tummaa. Tulosten perusteella tarkkailupisteellä vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää.

15(16) Taulukko 11. Hernemaansuon alapuolisen Pieni-Rasasen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 P5 Pieni- Rasanen Näytekertoja kpl 2 O2 mg/l 9,7 O2 % % 87 Sameus FTU 3,6 K-aine mg/l 6,3 Sähkönj ms/m 3 ph 5,7 Väri mg/l Pt 220 COD Mn mg/l 34 Kok.N µg/l 1130 Kok-P µg/l 92 NH 4 -N µg/l 105 Fe µg/l 705 4 Veden laatu Kytöjoen sekä Urpalanjoen havaintopaikoilla vuosina 1997-2015 4.1 Kytöjoki Tarkastelujaksolla vuosina 1997-2015 Huuhansuon turvetuotantoalueen alapuolella olevan Pieni- Urpalo-järven alapuolisen Kytöjoen (P3) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD Mn ), kokonaisfosforin ja raudan pitoisuudet ovat hieman laskeneet (kuvaajat liitteenä 5). Veden keskimääräinen väriluku ja kokonaistyppipitoisuus ovat hieman nousseet tarkastelujakson aikana. Kytöjoen kokonaisveden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. 4.2 Urpalanjoki Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolisilla Urpalanjoen havaintopaikoilla P2 ja P3, Rasasen ojan liittymän ylä- ja alapuolella vesi on ollut vuosina 2000-2015 keskimäärin laadultaan samanlaista (kuvaajat liitteenä 5). Vedet ovat olleet keskimäärin erittäin tummia, kiintoaineja humuspitoisia ja runsaasti rautaa sisältäviä. Ravinnepitoisuuksien perusteella vedet ovat olleet reheviä ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Tarkastelujakson selvästi korkeimmat kiintoaine-, fosforija rautapitoisuudet sekä väriluvut olivat vuonna 2009. Veden COD Mn -pitoisuus on hieman laskenut tarkastelujakson alun pitoisuuksista, mutta muilta osin veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Veden kiintoainepitoisuus on kasvanut vuodesta 2010 lähtien molemmilla havaintopaikoilla, mutta vuonna 2014 molempien tarkkailupaikkojen keskimääräinen kiintoainepitoisuus kääntyi laskuun. Molempien havaintopaikkojen keskimääräinen väriluku on laskenut vuodesta 2011 lähtien. Muilta osin tarkkailutulosten perusteella Urpalanjoen veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa 2000-luvulla.

16(16) LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta 2015 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2015 5 Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 1997-2015 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Luumäen kunta, ympäristönsuojelu Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

LIITE 1 HUUHANSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Vapo Oy Lappeenrannan kaupungin Kären ja Lensulan kylissä noin 17 km Lappeenrannasta länteen Lappeenranta Kouvola rautatien läheisyydessä Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalon valuma-alue (9.006) Laskuoja Ruunaanjoki Myllyoja Pieni- Urpalonjärvi Kytöjoki Urpalonjärvi Urpalanjoki Luumäki 29,8ha 28,9 ha / 0 ha 1998 / 1999 Laskeutusallas, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja ja ympärivuotinen ruokohelpikenttä (otettu käyttöön kesäkuussa 2015) Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Harva tarkkailu, näytteitä touko-lokakuussa 6 kpl sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla 2 kertaa Kuormitustarkkailun H1 / laskeutusaltaan alapuoli / näytteenottopisteet 6762965-3549090 (tunnus / sijainti / koordinaatit) PUMPPU / käsittelyyn tuleva / 6763111-3549084 Virtaamamittaus HU1 / käsittelystä lähtevä / 6763008-3548981 Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / ulkopuolisten vesien oja / 6762957-3549118 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1b / oja tuotantoalueen alap. / 6762722-3549056 (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Myllyoja, Ylä-Antikkala, silta / 6759609-3547259 (V) J=järvihavaintopaikka P3 / Kytöjoki, Pikku-Urpalon alapuoli, silta / 6758954-3546596 (V)

LIITE 1 SÄKKISUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Vapo Oy Luumäen kunnan Askolan, Nurmiaisen, Junttolan ja Toikkalan kylien rajoilla noin 13 km Taavetista itään Lappeenranta-Kouvola rautatien läheisyydessä Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suur-Urpalon valuma-alue (9.006) Laskuoja penkereellä Urpalanjärven pohjoispäästä erotettu uoma Urpalanjoki Luumäki 37,1 ha 37,1 ha / 0 ha 1996 / 1999 Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 104/2012/2, ESAVI Nro 219/2012/2. 19.11.2012 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli tammi-joulukuussa 1 kk, kevättulvaaikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Lähtevän veden näytteenottopisteet SA1 / kentältä lähtevä / 6760526-3546008 (tunnus / sijainti / koordinaatit) PUMPPU / kentälle tuleva / 6760395-3545413 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0b / Myllyoja 184, taustapiste / 6760918-3546122 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1b / Myllyoja 185, alap. piste / 6760235-3546250 (V) V=virtahavaintopaikka P6 / Pieni-Urpalo 186 / 6759400-3546757 (J) J=järvihavaintopaikka

LIITE 1 JUVAINSAARENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Juvainsaarensuo: Toiminnan harjoittajat Vapo Oy ja Juha Näppi Suoalueiden sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen ja Haimilan kylissä Vesistöalueet Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalan va (9.006). Vesien poistuminen tuotantoalueilta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Rasasenoja Urpalanjoki. Luumäki, Lappeenranta Tuottajakohtaiset tiedot / Juvainsaarensuo, Vapo Oy: Tuotantokelpoinen pinta-ala 42 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 40,1 / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2003 / 2006 Vesiensuojelurakenteet kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, reunaojissa lietetaskuja sekä virtaamaa hidastavat rakenteet (ns. Klöven padot) kokoojaojassa. Valumavesien roudattoman ajan kemiallinen käsittely aloitettiin heinäkuun 2012 lopussa. Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 279/11/4, 23.1.2012 Tuottajakohtaiset tiedot / Juvainsaarensuo, Juha Näppi: Tuotantokelpoiset pinta-alat 27,5 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 27,5 / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon / 1998 Vesiensuojelurakenteet kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, reunaojissa lietetaskuja sekä virtaamaa hidastavat rakenteet (ns. Klöven padot) kokoojaojassa sekä ympärivuotinen kemiallinen käsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 124/2012/2, 5.7.2012

LIITE 1 JUVAINSAARENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Juvainsaarensuon yhteistarkkailun tiedot: Kuormitustarkkailu Vapo Oy: ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Juha Näppi: kuormitustarkkailu alkaa keväällä 2013 (neljä kertaa vuodessa: kevät, kesä, syksy ja talvi) Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet Vapo Oy: M1 / altaalta lähtevä, ei kemiall. käsitt. / 6747417-3535668 (tunnus / sijainti / koordinaatit) Vapo Oy: PUMPPU / kemiall. käsitt. tuleva / 6747408-3535697 Vapo Oy: JU1 / kemiall. käsit. lähtevä / 6747382-3535825 Virtaamamittaus Vapo Oy: Jatkuvatoiminen vedenpinnankorkeusmittaus (ympärivuotinen) Juha Näppi: Ei virtaamamittausta. Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat kolme kertaa vuodessa. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / Näpin tuotantoalueen yläpuoli / 6748134-3534446 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) J1b / Näpin tuotantoalueen alapuoli / 6748088-3535018 (V) V=virtahavaintopaikka P1 / Rasasenoja, Ojala / J=järvihavaintopaikka 6747344-3536163 (V) P2 / Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli / 6748074-3537415 (V) P3 / Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän alapuoli / 6747844-3537463 (V)

LIITE 1 HERNEMAANSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suoalueen sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen ja Haimilan kylissä Vesistöalueet Vaalimaanjoen yläosan va (10.003) Vesien poistuminen tuotantoalueelta laskuoja Pieni Rasanen Vaalimaanjoki Kunnat, joiden alueella Luumäki, Ylämaa lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 15,3 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 0 ha / 15,3 ha valmistelussa vuonna 2015 Vesiensuojelurakenteet Ympäristölupapäätös, lainvoima Sarkaoja-altaat lietteenpiidättimineen, virtaamansäätörakenteet, laskeutusaltaa ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä ESAVI/435/04.08/2010 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Virtaamamittaus Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli kerran kuukaudessa, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Ei virtaamamittausta. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / käsittelyyn tuleva / 6747335-3534242 HE1/ käsittelystä lähtevä / 6747211-3534177 Vesistötarkkailu järvihavaintopaikka (Pieni-Rasanen) 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P5 / Pieni-Rasanen / 6746240-3534110 (J)

LIITE 1 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen kylässä Vesistöalue Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalan valuma-alue (9.006) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Ruunuoja Urpalanjoki Kunnat, joiden alueella Luumäki lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala kaikkiaan 63,8 ha, josta Vapo Oy:n hallussa 40,2 ha ja Metro-Turve Oy:n hallussa 22,9 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 40,2 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely (tulossa) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 216/2012/2, 16.11.2012 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli kerran kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun L1 / pv-kentälle tuleva / 6754419-3537175 näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) LS1 / pv-kentältä lähtevä / 6754224-3537216 Virtaamamittaus Pintavalutuskentän pumpun käyttötuntimittari / jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittari (kesäajan) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / taustaojapiste / 6754794-3535724 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P1 / Ruunuoja / 6751465-3538575 (V)

PUMPPU HU1 LAPPEENRANNAN HUUHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

P0 P1b P2 P3 LAPPEENRANNAN HUUHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

P0b SA1 pv-kenttä PUMPPU P1b P6 Urpalonjärvi LUUMÄEN SÄKKISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

P2 Hernemaansuo P1 P3 PUMPPU M1/JU1 LUUMÄEN JUVAINSAARENSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

P2 PUMPPU Hernemaansuo P1 P3 HE1 PUMPPU M1/JU1 P5 LUUMÄEN JUVAINSAARENSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

P0 PUMPPU LU1 P1 LUUMÄEN LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

LIITE 3 HUUHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l 6.5.2015 HUUHAN H1 0.1 7,6 7,1 16 8,4 6,6 32 1600 58 1700 10.6.2015 HUUHAN H1 0.1 16,0 1,5 6,7 8,85 6,8 31 900 42 1100 8.7.2015 HUUHAN PUMPPU 0.1 5 7,5 13 440 25 2000 8.7.2015 HUUHAN HU1 0.1 15 1,8 2,6 9,76 6,8 30 860 39 710 5.8.2015 HUUHAN PUMPPU 0.1 3,8 7,5 13 590 18 1700 5.8.2015 HUUHAN HU1 0.1 15,5 0,08 4,6 9,95 7 31 860 36 460 9.9.2015 HUUHAN PUMPPU 0.1 2,3 7,4 15 1000 16 1400 9.9.2015 HUUHAN HU1 0.1 11,8 0,79 0,8 11,4 6,9 22 560 17 360 6.10.2015 HUUHAN PUMPPU 0.1 6,4 7,3 17 1500 23 1500 6.10.2015 HUUHAN HU1 0.1 4,3 0,45 1,8 12,3 7,2 16 780 16 720

LIITE 3 HUUHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 6.5.2015 HUUHAN P0 0.1 5,6 7,6 7,76 6,8 220 30 610 20 550 6.5.2015 HUUHAN P1b 0.1 6,0 7 6,91 6,6 240 29 1000 29 890 6.5.2015 HUUHAN P2 0.1 6,3 3,4 4,82 6 250 39 890 21 820 6.5.2015 HUUHAN P3 0.1 8,3 3,2 4,19 6 280 30 980 29 7 13 380 790 10.6.2015 HUUHAN P0 0.1 9,8 1,5 10,6 7,4 60 5,5 250 10 170 10.6.2015 HUUHAN P1b 0.1 12,5 4,4 10,2 7,3 150 13 420 19 640 10.6.2015 HUUHAN P2 0.1 10,2 2,4 6,33 7,1 180 19 470 21 710 10.6.2015 HUUHAN P3 0.1 16,0 3,2 5,09 6,9 210 25 910 29 4 13 210 730 6.10.2015 HUUHAN P0 0.1 3,3 <0,6 11,1 7,4 40 5,7 270 7 91 6.10.2015 HUUHAN P1b 0.1 4,0 1 11,4 7,3 70 8,1 370 9 280 6.10.2015 HUUHAN P2 0.1 3,8 <0,6 7,91 7,2 90 13 380 9 390 6.10.2015 HUUHAN P3 0.1 6,4 6,7 7,37 7,2 180 19 930 35 6 110 200 930

LIITE 4 HUUHANSUON TARKKAILU VUONNA 2015 2.7. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevän (H1) veden typpipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 9.7. Altaalta lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 6.8. Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine-, typpija fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 10.9. Altaalta lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. 8.10. Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (6,8) hieman hapanta. Taustapisteen (P0) vesi oli humuksen tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) humus- (COD mn ), typpi-, fosforija rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni- Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine-, humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä veden väriluku olivat suurempia kuin näytepisteellä P2. 6.5. Altaalta lähtevä (H1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taustapisteen (P0) vesi oli erittäin tummaa ja runsaasti humusta sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) typpi-, fosforija rautapitoisuutta sekä veden värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni-Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2) johtuen veden korkeammista ravinnepitoisuuksista ja korkeammasta väriluvusta. 10.6. Altaalta lähtevä (H1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taustapisteen (P0) vesi oli humuksen tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaiset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) kiintoaine-, humus-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta sekä veden värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni- Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni-Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2) johtuen veden korkeammista ainepitoisuuksista ja korkeammasta väriluvusta. 8.7. Tuotantoalueella on kesäkuussa 2015 otettu käyttöön ruokohelpikenttä. Näytteet otetaan jatkossa kentälle pumpattavasta (PUMPPU) ja kentältä lähtevästä (HU1) vedestä. Ruokohelpikentältä lähtevän (HU1) veden rautapitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat suurempia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä, mutta kentälle pumpattavan veden pitoisuudet olivat alhaisia. 5.8. Ruokohelpikentältä lähtevän (HU1) veden rautapitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta. Kentältä lähtevän veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat suurempia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä, mutta kentälle pumpattavan veden pitoisuudet olivat alhaisia.

LIITE 4 9.9. Ruokohelpikentältä lähtevän (HU1) veden kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuudet olivat alhaisia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat suurempia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä, mutta kentälle pumpattavan veden pitoisuudet olivat alhaisia. 6.10. Ruokohelpikentältä lähtevän (HU1) veden fosforija rautapitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineja fosforipitoisuutta. Taustapisteen (P0) vedessä havaitaan lievä humusleima Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaiset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) humus- (COD mn ), typpi-, fosforija rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni- Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli selvästi huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine-, humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä veden väriluku olivat suurempia kuin näytepisteellä P2. Kytöjoen vesi oli erittäin tummaa, humusja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksiltaan rehevää.

LIITE 3 SÄKKISUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l 15.1.2015 SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! 15.1.2015 SAKKI SA1 Ei näytteitä! 17.2.2015 SAKKI PUMPPU 0.1 1,7 6,8 29 3400 40 2600 17.2.2015 SAKKI SA1 0.1 0,2 0,79 <0,6 5,59 4,6 67 2300 200 200 10.3.2015 SAKKI PUMPPU 0.1 0,9 6,1 11 1100 9 170 10.3.2015 SAKKI SA1 0.1 1,1 12 1,2 3,27 5 32 1400 94 140 18.3.2015 SAKKI PUMPPU 0.1 6,2 6,5 34 1600 140 93 18.3.2015 SAKKI SA1 0.1 0 1,3 0,6 3,46 4,8 16 1300 29 860 14.4.2015 SAKKI PUMPPU 0.1 4,8 6,4 28 1700 27 740 14.4.2015 SAKKI SA1 0.1 1,3 12 1 3,11 5,2 31 1100 47 180 6.5.2015 SAKKI PUMPPU 0.1 2,9 6,7 48 2500 32 1100 6.5.2015 SAKKI SA1 0.1 8,4 0,79 0,6 3,84 4,8 53 1100 45 130 10.6.2015 SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! 10.6.2015 SAKKI SA1 Ei näytteitä! 8.7.2015 SAKKI PUMPPU 0.1 23 7 42 2600 140 2200 8.7.2015 SAKKI SA1 0.1 15,3 1 4,4 11,2 6,5 43 1300 49 1100 5.8.2015 SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! 5.8.2015 SAKKI SA1 Ei näytteitä! 9.9.2015 SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! 9.9.2015 SAKKI SA1 Ei näytteitä! 6.10.2015 SAKKI PUMPPU 0.1 20 7,1 39 2900 61 1600 6.10.2015 SAKKI SA1 0.1 6,7 0,45 0,8 6,39 4,4 120 1900 53 490 12.11.2015 SAKKI PUMPPU 0.1 4,8 6,7 27 2900 36 1400 12.11.2015 SAKKI SA1 0.1 4,3 0,79 0,8 6,38 4,3 92 1400 48 260 9.12.2015 SAKKI PUMPPU 0.1 28 6,5 66 3900 76 690 9.12.2015 SAKKI SA1 0.1 2,1 19 12 4,23 5 55 2300 61 480

LIITE 3 SÄKKISUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *Fe a-chl Mikroskop C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 6.5.2015 SAKKI P0b 0.1 6,1 4 7,38 6,4 300 36 1700 38 1400 6.5.2015 SAKKI P1b 0.1 5,8 3,7 9,03 6,5 280 35 2500 37 1000 10.6.2015 SAKKI P0b 0.1 10,7 5,6 11,8 7,1 300 25 1200 42 2100 10.6.2015 SAKKI P1b 0.1 10,2 4,5 16,9 7,1 210 21 3600 34 1400 8.7.2015 SAKKI P6 1 18,9 910 47 8 17 8.7.2015 SAKKI P6 0-1 49,7 ks.laus 2.9.2015 SAKKI P6 1 17,8 830 45 4 9 2.9.2015 SAKKI P6 0-1 56 ks.laus 6.10.2015 SAKKI P0b 0.1 3,6 1,8 19,3 7,1 180 19 1400 39 2000 6.10.2015 SAKKI P1b 0.1 3,9 1,2 19,5 7,2 230 29 3800 34 770

LIITE 4 SÄKKISUON TARKKAILU VUONNA 2015 15.1. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa. 17.2. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (4,6) erittäin hapanta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 10.3. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus poikkeuksellisen alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (5,0) selvästi hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi hieman veden rautapitoisuutta. Kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. 18.3. Kevättultanäyte: Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaineja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,8) selvästi hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kentältä lähtevän veden rautapitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Kentälle pumpattavan veden rautapitoisuus oli poikkeuksellisen alhainen. 14.4. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (5,2) hapanta. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine-, typpija rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 6.5. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli erittäin alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (7,8) erittäin hapanta. Muilta osin pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi typpipitoisempaa kuin taustapisteellä, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat alhaisempia kuin taustapisteellä (P0). Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 10.6. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi typpipitoisempaa kuin taustapisteellä, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat alhaisempia kuin taustapisteellä (P0). Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää ja etenkin typpeä oli runsaasti.

LIITE 4 8.7. Pintavalutuskentältä lähtevä (SA1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi-, fosforija rautapitoisuutta. Säkkisuon alapuolisesta Pieni-Urpalosta (P6) otettiin näytteet 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kokonaissyvyys 2 m ja näkösyvyys 0,8 m). Pintavesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli korkea. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä havaittiin jonkin verran limalevää, mutta nielulevät olivat valtalajeina. 5.8. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa. 2.9. Säkkisuon alapuolisesta Pieni-Urpalosta (P6) otettiin näytteet 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kokonaissyvyys 2 m ja näkösyvyys 0,9 m). Pintavesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea ja oli kohonnut heinäkuun tarkkailukerrasta. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä havaittiin erittäin runsaasti a- klorofyllipitoisuutta kohottavaa Gonyostomumem semen limalevää. 9.9. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa. 6.10. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoainepitoisuus oli erittäin alhainen ja rautapitoituus oli alhainen. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,4) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpija rautapitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden (SA1) orgaanisen aineen pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli huomattavasti typpipitoisempaa ja tummempaa kuin taustapisteellä, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat alhaisempia kuin taustapisteellä (P0). Tulosten perusteella yläja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 12.11. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoainepitoisuus oli erittäin alhainen ja rautapitoituus oli alhainen. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti veden typpija rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden (SA1) orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 9.12. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineja typpipitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD), fosforin ja raudan pitoisuuksia.

LIITE 3 JUVAINSAARENSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l 14.1.2015 JUVAIN M1 0,1 1,2 7,1 24 11,3 6 13 1100 27 19 750 <20 14 10 16000 17.2.2015 JUVAIN M1 0.1 1,1 12 25 14,4 4,8 12 1200 34 16000 11.3.2015 JUVAIN M1 0,1 0,3 49 0,8 1,64 4,9 14 810 40 29 280 270 <2 0,2 260 18.3.2015 JUVAIN M1 0.1 1,3 10 4,4 3,56 6,1 20 900 54 3300 14.4.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 3 5,8 27 910 67 2000 14.4.2015 JUVAIN JU1 0,1 3,9 12 13 44,5 3,1 6,1 700 11 26000 6.5.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 1,5 4,7 64 1200 100 620 6.5.2015 JUVAIN JU1 0,1 7,2 12 44 44 3,2 9,4 760 10 6 450 22 14 30 30000 20.5.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 2,8 4,7 60 980 150 710 20.5.2015 JUVAIN JU1 0,1 9,7 4,5 16 40,7 3,2 7,8 500 10 23000 10.6.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 77 5 120 3300 230 1800 10.6.2015 JUVAIN JU1 0,1 12,1 4,5 4 31 3,4 2 650 6 <2 530 <20 2 2 12000 22.6.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 20 5,1 80 1700 190 1800 22.6.2015 JUVAIN JU1 0,1 16,1 1,8 22 45,6 3,1 3,6 740 11 20000 9.7.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 14 5 88 1800 160 2000 9.7.2015 JUVAIN JU1 0,1 13,1 2,5 8,8 26,4 3,5 4,6 760 7 <2 610 <20 6 2,8 9200 23.7.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 4 5,2 88 1500 86 1500 23.7.2015 JUVAIN JU1 0,1 13 0,79 7,2 22,6 3,7 4,3 650 5 9200 6.8.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 4,3 5,2 100 1400 73 1600 6.8.2015 JUVAIN JU1 0,1 13,2 1,8 8,4 22,5 3,7 3,7 700 4 4 580 <20 6 2,4 9200 20.8.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 4,3 5,2 110 1400 54 1700 20.8.2015 JUVAIN JU1 0,1 14 0,79 5,2 28,5 3,4 2,4 700 4 8400 9.9.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 6,1 4,8 88 2000 100 860 9.9.2015 JUVAIN JU1 0,1 9,6 4,5 19 34,8 3,4 9,4 940 8 <2 690 25 12 6,4 20000 21.9.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 26 5 99 3000 210 1000 21.9.2015 JUVAIN JU1 0,1 10,8 4,5 36 6,1 5,8 69 2400 110 6800 22.9.2015 JUVAIN JU1 0,1 36 40 17,7 3,6 50 2000 75 8900 6.10.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 8 5,8 82 2400 130 1200 6.10.2015 JUVAIN JU1 0,1 4,5 8,6 2,9 29,7 3,5 6,3 1000 5 <2 830 200 <2 1,2 16000 22.10.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 6,5 6,1 41 2400 140 1600 22.10.2015 JUVAIN JU1 0,1 4,8 1,3 6,6 16,4 4,3 6,3 1400 11 11000 10.11.2015 JUVAIN PUMPPU 0,1 4,4 5,5 74 2300 270 1400 10.11.2015 JUVAIN JU1 0,1 5,5 17 28 8,18 6,2 26 1400 76 37 780 <20 14 14 9800 9.12.2015 JUVAIN M1 0.1 7,4 3,79 5,7 46 1700 95 3000

LIITE 3 JUVAINSAARENSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P*NH4-N *NNO3+N02 *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 6.5.2015 JUVAIN P1 0.1 9,9 7,6 5,73 4,9 280 34 900 24 4100 6.5.2015 JUVAIN P2 0.1 9 11 6,5 6,5 280 30 1500 52 17 44 750 1200 6.5.2015 JUVAIN P3 0.1 9,1 11 6,49 6,5 280 31 1500 53 19 45 730 1200 22.6.2015 JUVAIN P1 0.1 15,2 19 29,7 3,4 E 11 720 16 15000 22.6.2015 JUVAIN P2 0.1 18 4,5 10,3 7 ~150 16 1400 43 12 13 810 800 22.6.2015 JUVAIN P3 0.1 17,8 5,4 10,3 7 ~160 16 1300 41 14 18 810 1200 21.9.2015 JUVAIN P1 0.1 11,1 27 5,5 6,2 ~500 65 2500 98 4900 21.9.2015 JUVAIN P2 0.1 12,5 2,4 16,7 6,9 90 13 1400 31 10 19 980 580 21.9.2015 JUVAIN P3 0.1 12,3 6,2 15,6 6,9 ~150 16 1500 36 11 87 910 1100

LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA 2015 14.1. Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 17.2. 11.3. Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen- Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (4,8) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen sekä typen pitoisuudet olivat alhaisia ja veden rautapitoisuus oli poikkeuksellisen alhainen. Vesi oli pharvoltaan (4,9) hapanta. Lähtevän veden fosforipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. 18.3. Kevättulvanäyte: Vapon suolta lähtevä (M1) vesi (ei kemikalointia) oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Kevättulvan huippu ohi. 14.3. 6.5. 20.5. 10.6. Valumavesien kemiallinen käsittely aloitettu. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Virtavesitarkkailusta on Vapon pyynnöstä poistettu Näpin tuotantoalueen ylä- ja alapuolinen tarkkailupiste. Rasasenojassa Vapon tuotantoalueen alapuolella (P1) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedellle kohtuullisia. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti vain hieman Urpalanjoen humusja fosforipitoisuutta. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), kiintoaineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa.

LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA 2015 22.6. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Rasasenojassa Vapon tuotantoalueen alapuolella (P1) veden värilukua ei suuren sameuden takia voitu määrittää. Vesi oli kiintoaineja humuspitoista. Veden rautapitoisuus oli poikkeuksellisen suuri. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedellle kohtuullisia. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti vain Urpalanjoen rautapitoisuutta. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) tummaa (väriluku ilmoitetaan epävarmana veden sameuden takaia), kiintoainepitoista ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 9.7. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoiuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. 23.7. 6.8. 20.8. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoiuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia ja typpipitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa. 9.9. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforin pitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan veden. Kemiallinen käsittely nosti selvästi veden rautapitoisuutta ja alensi ph-arvoa.

LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA 2015 21.9. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja raudan pitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (5,8) vain lievästi hapanta. Näytteenottaja teki havainnon, että kemikaali oli loppunut ja tulosten perusteella havaitaan myös ettei kemikalointi ollut käynnissä tarkkailuhetkellä. Vaikka kemikaali oli loppunut oli lähtevän veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuudet pienempiä kuin käsittelyyn pumpattavan veden. Rasasenojassa Vapon tuotantoalueen alapuolella (P1) vesi oli poikkeuksellisen tummaa (väriluku ilmoitetaan epävarmana näytteen sameuden takia), erittäin runsaasti kiintoainetta ja humusta sisältävää. Veden ravinnepitoisuudet olivat rehevälle vedelle ominaisella tasolla ja erityisesti typpipitoisuus oli erittäin korkea. Urpalanjoen näytepisteiden tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti selvästi Urpalanjoen veden värilukua sekä fosforija rautapitoisuutta, muilta osin ainepitoisuudet olivat vain hieman suurempia. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää. 22.9. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 6.10. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely laski veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. 20.10. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) selvästi hapanta. Valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laski veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. 10.11. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoaineja rautapitoisuus olivat korkeita. Valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta. 9.12. Kemikalointi lopetettu 30.10. Vapon suolta lähtevä (M1) vesi (ei kemikalointia) oli ph-arvoltaan (5,7) hapanta, mutta muilta osin laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

LIITE 3 HERNEMAANSUON TARKKAILUTULOKSET 2015 Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l 14.4.2015 HERNE PUMPPU 0,1 14 6,2 52 2000 370 4000 14.4.2015 HERNE HE1 0,1 0,7 8 2,74 5,4 44 1600 230 1100 6.5.2015 HERNE PUMPPU 0,1 31 6,1 65 1900 400 5700 6.5.2015 HERNE HE1 0,1 5,1 6,7 3,79 5,7 71 1700 280 2100 20.5.2015 HERNE PUMPPU 0,1 23 6,3 57 1800 370 6200 20.5.2015 HERNE HE1 0,1 11,9 1,3 5,4 3,58 5,6 65 1400 240 2200 10.6.2015 HERNE PUMPPU 0,1 28 6,7 50 1800 240 8200 10.6.2015 HERNE HE1 0,1 10,8 0,79 8,4 5,22 6,1 82 1700 420 2200 22.6.2015 HERNE PUMPPU 0,1 44 6,7 55 2800 360 8200 22.6.2015 HERNE HE1 0,1 16,7 1,3 21 6,59 6,3 85 2400 850 5100 9.7.2015 HERNE PUMPPU 0,1 48 6,6 56 2600 350 7900 9.7.2015 HERNE HE1 0,1 16,4 1,8 11 6,16 6,1 86 2400 570 3000 23.7.2015 HERNE PUMPPU 0,1 46 6,6 63 2700 300 10000 23.7.2015 HERNE HE1 0,1 17,1 1,3 11 5,79 6,2 85 2200 450 2900 6.8.2015 HERNE PUMPPU 0,1 35 6,6 48 2100 230 9100 6.8.2015 HERNE HE1 0,1 16,5 1,3 12 6,1 6,1 86 2000 500 3600 20.8.2015 HERNE PUMPPU 0,1 26 6,7 49 2200 180 10000 20.8.2015 HERNE HE1 0,1 14,5 0,79 5,6 5,19 5,8 100 2000 440 2600 9.9.2015 HERNE PUMPPU 0,1 19 6,6 63 2100 190 6100 9.9.2015 HERNE HE1 0,1 10,5 1,3 2,4 4,54 5,8 78 1400 220 1600 21.9.2015 HERNE PUMPPU 0,1 37 6,5 60 2200 230 6300 21.9.2015 HERNE HE1 0,1 11,3 2,6 3,2 4,72 6,1 66 1400 180 1700 6.10.2015 HERNE PUMPPU 0,1 18 6,6 66 2100 210 8100 6.10.2015 HERNE HE1 0,1 3,4 1,3 2,2 4,52 6 73 1500 130 1800 22.10.2015 HERNE PUMPPU 0,1 15 6,5 49 ~2000 180 9900 22.10.2015 HERNE HE1 0,1 3,8 0,79 2,6 4,38 6 56 ~1300 110 1900 10.11.2015 HERNE PUMPPU 0,1 15 6,5 49 2200 210 9300 10.11.2015 HERNE HE1 0,1 5,2 3,4 4,5 5,03 6,2 50 1500 140 2900 9.12.2015 HERNE PUMPPU 0,1 15 5,8 71 2700 190 3300 9.12.2015 HERNE HE1 0,1 2,1 5,7 3,4 4,61 5,7 72 2100 120 2100

LIITE 3 HERNEMAANSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri*CODMn *Kok.N *Kok-P *NH4-N *Fe C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l 11.3.2015 HERNE P5 1 1,2 10,3 73 3,3 1,5 3,01 5,2 210 26 950 44 200 650 20.8.2015 HERNE P5 1 21,3 9,1 100 3,8 11 2,91 6,1 230 41 1300 140 10 760

LIITE 4 HERNEMAANSUON TARKKAILU VUONNA 2015 11.3. Pieni-Rasasen (P5) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m, näkösyvyys 0,9 m). Veden happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa, kiintoaine-, rauta- ja humuspitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (kok.n ja kok.p) perusteella rehevää. 14.4. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden fosforipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttä käsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok. P) pitoisuuksia. 6.5. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosforija rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. 20.5. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden fosforipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, fosforija rautapitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. 10.6. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosfori pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. 22.6. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja kiintoaineen pitoisuudet olivat korkeita. Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Lähtevän veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedesi normaalilla tasolla. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosfori pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. 9.7. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea ja Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Lähtevän veden kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedesi normaalilla tasolla. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineja typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosfori pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. 23.7. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea ja Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Lähtevän veden kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedesi normaalilla tasolla. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineja typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosfori pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. 6.8. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin kentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden.

LIITE 4 20.8. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea ja fosforipitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin kentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineja rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. Pieni-Rasasen (P5) vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m, näkösyvyys 0,5 m). Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa, kiintoaine-, rauta- ja humuspitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (kok.n ja kok.p) erittäin rehevää 9.9. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin kentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpija rautapitoisuutta Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavan (PUMPPU) veden. 21.9. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita, mutta muilta osin kentältä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpija rautapitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 6.10. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden kiintoainepitoisuus oli alhainen, mutta orgaanisen aineen pitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi, fosforija rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 22.10. Pintavalutuskentältä lähtevä (HE1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi, fosforija rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 10.11. Pintavalutuskentältä lähtevä (HE1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaine-, typpi, fosforija rautapitoisuutta. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. 9.12. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea, mutta muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely alensi tehokkaasti veden kiintoaineja rautapitoisuutta sekä hieman typpija fosforipitoisuuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän (HE1) veden orgaanisen aineen pitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

LIITE 3 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine*Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l 15.1.2015 LUUSUU LU1 0.1 0,5 0,79 19 12 6,3 48 1300 44 14000 15.1.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 12 6,2 66 1700 46 4700 17.2.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 11 6,4 51 2100 45 6900 17.2.2015 LUUSUU LU1 0.1 0,2 4,5 36 87 2,9 14 1500 9 90000 11.3.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 2,7 4,6 45 1100 30 980 11.3.2015 LUUSUU LU1 0.1 0,2 49 21 8,83 4 36 1100 30 6700 18.3.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 13 6,1 39 1300 50 3300 18.3.2015 LUUSUU LU1 0.1 0,5 15 25 39,5 3,2 8,4 930 6 26000 14.4.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 6,4 5,5 54 1200 44 2400 14.4.2015 LUUSUU LU1 0.1 3,8 44 12 5 5 50 1300 43 6000 6.5.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 6 6,2 65 1600 45 3700 6.5.2015 LUUSUU LU1 0.1 8,1 7,1 12 48,7 3,1 9,7 960 6 28000 10.6.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 7,4 7,1 40 910 52 5500 10.6.2015 LUUSUU LU1 0.1 13,5 17 25 51 3,2 8,7 400 8 29000 9.7.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 5 7,2 33 790 37 3900 9.7.2015 LUUSUU LU1 0.1 15,4 0,22 6 33,6 3,7 7,6 470 6 18000 6.8.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 4,9 7 42 950 34 3300 6.8.2015 LUUSUU LU1 0.1 18 0,01 1,5 28,5 3,7 3,7 350 7 7100 9.9.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 6,7 6,8 71 2400 51 3200 9.9.2015 LUUSUU LU1 0.1 11,3 5,7 21 39,8 3,3 8,5 1400 7 18000 6.10.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 8,1 6,8 51 2000 52 3700 6.10.2015 LUUSUU LU1 0.1 6,6 0,08 3 37 3,4 7,1 1400 5 17000 12.11.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 9,6 6,6 52 2700 55 2600 12.11.2015 LUUSUU LU1 0.1 5,5 1,3 9,2 29,8 3,5 6,3 1500 7 13000 9.12.2015 LUUSUU PUMPPU 0.1 13 4,9 91 2800 81 2500 9.12.2015 LUUSUU LU1 0.1 45 25,9 3,4 37 2100 36 12000

LIITE 3 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine*Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l 14.4.2015 LUUSUU P0 0.1 1,5 2,5 4,63 4,6 350 49 1300 23 590 14.4.2015 LUUSUU P1 0.1 2,5 9,8 6,18 5,7 380 44 2400 66 2400 10.6.2015 LUUSUU P0 0.1 8,9 4 4,77 6 500 48 980 42 1700 10.6.2015 LUUSUU P1 0.1 9,5 8,8 13,8 6,4 280 23 2400 54 2600 6.10.2015 LUUSUU P0 0.1 2,9 0,8 7,07 6,3 450 75 1300 45 1700 6.10.2015 LUUSUU P1 0.1 3,1 6 13,4 6,5 230 25 1700 55 2600

LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA 2015 15.1. 17.2. 11.3. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi hapanta (6,3). Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia sekä hieman fosforipitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Kemiallinen käsittely nosti huomattavasti käsittelystä lähtevän (LU1) veden rautapitoisuutta. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli poikkeuksellisen korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,9) erittäin hapanta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedelle normaalilla tasolla. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforinpitoisuuksia. Lähtevän veden (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti erittäin paljon käsittelystä lähtevän (LU1) veden rautapitoisuutta ja alensi veden ph:ta. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoaineja rautapitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus olivat yhtä suuret kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Lähtevän veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat huomattavasti korkeammat kuin käsittelyyn tulevassa vedessä. Kuormitustarkkailukierroksen aikana (vko 11) kevättulva oli suurimmillaan ja virtaamat olivat korkeat. 18.3. Kevättulvanäyte: Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Lähtevän veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Kevättulvan huippu oli tarkkailukerralla jo ohi. 14.4. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli pharvoltaan (5,0) hapanta. Muilta osin kemiallisesta käsitellystä lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi vain hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia. Lähtevän veden (LU1) kiintoaineja typpipitoisuus olivat korkeampia kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta ja alensi veden ph:ta. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, kiintoainetta ja runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna.ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta.

LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA 2015 6.5. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. 10.6. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus ja typpen pitoisuus olivat alhaisia sekä fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli lievästi hapanta, erittäin tummaa, kiintoainetta ja runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna.ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. 9.7. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD), typpen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. 6.8. 9.9. 6.10. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoaineja typpipitoisuus olivat alhaisia sekä orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden (LU1) kiintoaineen pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman veden kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta.

LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA 2015 Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, kiintoainetta ja runsaasti humusta sisältävää sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna. Ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. 12.11. 9.12. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta ja nosti rautapitoisuutta. Käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden.

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1679/16 VAPO OY:N KORPISUON TURVETUOTANTOALUEEN (VIRONJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 Lappeenrannassa 6. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 www.svsy.fi

2(8) VAPO OY:N KORPISUON TURVETUOTANTOALUEEN (VIRONJOEN VALUMA-ALUE) KUOR- MITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 1 Johdanto Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Korpisuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan 10.12.2009 (Dnro ISY-2009-Y-51). Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan turvetuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Korpisuon turvetuotantoalue sijaitsee Luumäen kunnassa Vironjoen valuma-alueella (11) ja tarkemmin Vironjoen yläosan valuma-alueella (11.004). Korpisuon tuotantoalueen pinta-ala on 69,4 ha. Vuonna 2015 suolla ei ollut lainkaan tuotantoa. Suolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Suon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Polvenjokeen ja Myllyojaan, josta Kaurislampeen ja Sillanpäänjoen kautta edelleen Kurvinjärveen. Kaurislammen vesi on sameaa, tummaa, melko hapanta, humus-, kiintoaineja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksiltaan rehevää. Loppukesän a-klorofyllipitoisuudet ovat korkeita. Veden melko nopea vaihtuminen pitää happitilanteen kuitenkin kohtuullisena, sillä rehevyydestä huolimatta lammessa ei ole havaittu happikatoa. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset vuoden 2015 osalta. Lisäksi yhteenvedossa tarkastellaan tuotantoalueen alapuolisen vesistön veden laadun pitkäaikaismuutoksia. 2 Tarkkailun perustiedot Korpisuon turvetuotantoalueen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoitokuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuonna 2015 No 739/15). Korpisuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin vuonna 2015 voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 1 on esitetty tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet. Näytteet otti :n sertifioidut näytteenottajat. Vapo Oy toimitti kesän ylivirtaamajaksoilta rankkasadenäytteet. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa.

3(8) Taulukko 1. Korpisuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Tunnus Havaintopaikannimi Koordinaatit (YKJ) PUMPPU Pintavalutuskentälle tuleva, pumppuallas 6754960-3524100 K2 Pintavalutuskentältä lähtevä 6754738-3524135 P0b Moitjärvi 101 6751667-3525676 P0 Moitjärvestä lähtevä puro 063 6751351-3525007 P1 Polvenjoki 064 6752294-3524778 P2 Kaurislampi 065 6751140-3523980 P3 Kurvinjärvi 020 6748760-3523890 2.1 Kuormitustarkkailu Korpisuon tuotantoalueella on ympärivuotinen harvennettu kuormitustarkkailu. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan tammi-joulukuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä. Taulukossa 2 on esitetty kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä määritetyt analyysit (suppea analytiikka) suppea ph sänkönjohtavuus kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaistyppi kokonaisfosfori rauta yksikkö ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 2.2 Vesistötarkkailu Korpisuon turvetuotantoalueen valumavesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan viideltä havaintopaikalta. Virtavesihavaintopaikoilta vesistötarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtavesihavaintopaikat sijaitsevat Moitjärvestä lähtevässä purossa (taustapiste P0) ja tuotantoalueen alapuolisessa Polvenjoessa (P1). Korpisuon järvihavaintopaikat ovat Kaurislampi (P2), Moitjärvi (P0b, taustapiste) ja Kurvinjärvi (P3). Järvipisteillä vesistötarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa lopputalvella ja loppukesällä. Lisäksi Kaurislammesta ja Kurvinjärvestä otetaan näytteet heinä- ja syyskuussa jolloin tutkitaan vain pintaveden ravinteet ja a-klorofylli sekä näyte mikroskopoidaan. Taustapisteeltä Moitjärvestä tutkitaan ainoastaan pintaveden a-klorofylli ja ravinteet sekä näyte mikroskopoidaan (heinä-, elo- ja syyskuu). Vesistötarkkailunäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (taulukko 3).

4(8) Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä määritetyt analyysit analyysi yksikkö virtavesi järvi lämpötila ºC x x happi mg/l x happikyllästys % x sameus FTU x ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x väriluku mg/l Pt x x kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) µg/l x x kokonaistyppi µg/l x x kokonaisfosfori µg/l x x fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l x ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l x nitraatti-nitriittityppi (NNO 3 +No 2 -N) µg/l x rauta µg/l x x a- klorofylli µg/l x mikroskopointi x Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. 2.3 Kuormituslaskenta Kuormitustarkkailutulosten ja tuotantoalueelta mitattujen virtaamatietojen perusteella on laskettu tuotantoalueen pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/vrk). Korpisuon tuotantoalueella on mittakaivossa ympärivuotinen veden pinnankorkeusmittari. Kuormituslaskennassa on käytetty mittarin datasta laskettua virtaaman vuorokausikeskiarvoa. Kuormituslaskelmissa tarkkailukerran ainepitoisuudet edustavat näytteenottovuorokautta sekä 14 edeltävää vuorokautta. Kesän ylivirtaamanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa näytteenottovuorokautta ja kahta seuraavaa vuorokautta. Kevättulvanäytteiden tarkkailutulokset edustavat laskennassa vain kyseistä tarkkailuvuorokautta. Mikäli havaintovälin pituudesta johtuen väliin jää vuorokausia joista puuttuu havaintoarvo, käytetään laskennassa kahden peräkkäisen tarkkailukerran analyysitulosten keskiarvoja. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja seuraavia pitoisuuksia: typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l (vuodesta 2013 lähtien, aiemmin 2 mg/l). Kemialliselle hapenkulutukselle on laskettu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon yläpuolisen ojan (taustapiste) vuoden 2015 keskiarvojen perusteella arvo 32 mg/l. Tätä arvoa on käytetty kaikkien Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden nettokuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmat on ilmoitettu kalenterivuodelle.

5(8) 3 Tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Kuormitustarkkailu Korpisuon pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä (K2) otettiin vuonna 2015 kuormitustarkkailunäytteet 13 kertaa, joista yksi oli kevättulva näyte. Käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen kiintoaine-, fosforija rautapitoisuus olivat alhaisia (taulukko 4). Taulukko 4. Korpisuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2015 K2 Pintavalutuskentältä lähtevä Näytekertoja kpl 13 K-aine mg/l 1,5 Sähkönj ms/m 3,8 ph 5,3 COD Mn mg /l 41 Kok.N µg/l 1120 Kok-P µg/l 28 Fe µg/l 460 Itä-Suomen ympäristölupavirasto ei ole päätöksessään (ISY-2009-Y-51) asettanut Korpisuon turvetuotantoalueen vesien pintavalatuskenttäkäsittelyn poistoteholle vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi vuosiyhteenvedossa esitetään käsittelyajan mittausten keskiarvoina lasketut puhdistustehot. Laskennassa on mukana mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt. Korpisuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2015 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella poistotehot olivat: - kiintoaine 86 % - COD Mn -46 - typpi 18 % - fosfori 24 % Lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa pintavalutuskenttä toimi paremmin kuin vuonna 2014. Pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräinen orgaanisen aineen (COD Mn ) pitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan veden. Korpisuon tuotantoalueen vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat selvästi alhaisemmat kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Tuotantoalueen vuoden 2015 keskivalunta (2,8 l/s/km 2 ) oli myös hieman pienempi kuin vuonna edellisenä vuonna.

Taulukko 5. Korpisuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2015 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) 6(8) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk Korpisuo 2,8 4,3 2,5 0,06 3.2 Vesistötarkkailu Korpisuon tuotantoalueen alapuolisen Polvenjoen (P1) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi hapanta, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle melko kohtuulliset. Taustapisteellä, Moitjärven laskuojassa (P0) vesi oli keskimäärin hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle melko kohtuulliset. Tuotantoalueen alapuolisella Polvenjoen havaintopaikalla (P1) veden kiintoaineja rautapitoisuudet olivat alhaisemmat kuin Moitjärven laskujan taustapisteellä (P0), muilta osin havaintopaikkojen veden laadussa ei ollut havaittavissa merkittävää eroa. (taulukko 6) Korpisuon alapuolisen Kaurislammen havaintopaikan (P2) näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Lisäksi loppukesän (elokuu) tarkkailukerran yhteydessä sekä heinä- ja syyskuussa otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-1 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 3 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 0,6 m. Kaurislammessa (P2) vesi oli vuonna 2015 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Heinä-, elo- ja syyskuussa pintavedestä tutkittiin a-klorofyllipitoisuuden lisäksi mikroskoopilla limalevän esiintyminen. Mikroskopoinnin perusteella heinäkuussa pintavedessä oli erittäin paljon limalevää (Gonyostomum semen). Gonyostomum semen limalevä voi sisältää kymmenkertaisen määrän a-klorofylliä tavanomaisiin leviin nähden, joka selittää korkeita klorofyllipitoisuuksia. Elokuussa limalevää ei pintavedessä ollut. Syyskuussa pintavedessä ei mikroskopoinnin perusteella ollut limalevää, mutta nielu- ja piileviä havaittiin. Taustapisteellä, Moitjärvessä (P0b) keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli keskimäärin korkea, rehevälle vedelle ominainen. Heinä-, elo- ja syyskuussa pintavedessä oli mikroskopoinnin perusteella erittäin runsaasti a-klorofyllipitoisuutta kohottavaa limalevää. Kaurislammen alapuolisen Kurvinjärven pohjoisosan havaintopaikan (P3) näytteet otetaan 1, 5 ja 10 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesän (elokuu) tarkkailukerran yhteydessä sekä heinä- ja syyskuussa otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-1 m), josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 11 m ja näkösyvyys oli vuonna 2015 keskimäärin 1 m. Kurvinjärven (P3) vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, lievästi hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinneja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Loppukesästä alusveden happitilanne oli heikentynyt ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen runsaasti mm. rautayhdisteitä. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei havaittu heinä-, elo- ja syyskuussa limalevää, mutta piileviä havaittiin erittäin runsaasti. Syyskuussa havaittiin valtalajina reheville vesille ominainen Diatoma elongatum piilevälaji.

Taulukko 6. Korpisuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2015 7(8) P0 P1 P0b P2 P3 Moitjärven Polvenjoki Moitjärvi, Kaurislampi Kurvinjärvi laskuoja, taustap. taustap. Näytekertoja kpl 3 3 3 4 1) 4 1) K-aine mg/l 6,7 2,6-3,9 1,8 Sähkönj ms/m 4,7 6,2-6,3 5,5 ph 5,8 6,4-6,1 6,2 Väri mg/l Pt 243 247-220 227 COD Mn mg /l 31 31-27 26 Kok.N µg/l 733 720 707 870 790 Kok-P µg/l 23 27 29 33 18 Fe µg/l 1270 940-785 873 PO 4 -P µg/l - - 4,0 7 4,7 NH 4 -N µg/l - - 14 42 23 NNO 3 +N0 2 µg/l - - - 293 262 a-chl µg/l - - 27 21 11 O 2 mg/l - - - 9,5 7,3 O 2 % % - - - 76 59 Sameus FTU - - - 3,8 2 1) Sis. kaksi klorofylliseurannan näytettä heinä- ja syyskuussa 4 Veden laatu Korpisuon alapuolisessa Kaurislammessa vuosina 1996-2015 Korpisuon turvetuotantoalueen alapuolisen Kaurislammen (P2) veden laatumuuttujien vaihtelu on ollut vuosina 1996-2015 melko runsasta eikä selkeää kehityssuuntaa ole veden laadussa havaittavissa (kuvaajat liitteenä 5). Tarkastelujakson aikana veden happitilanne on ollut keskimäärin hyvä (80 %) 1 metrin syvyydessä. Veden keskimääräiset sameusarvot ovat vaihdelleet lievästi samean ja samean välillä. Vuodesta 2010 lähtien vesi on ollut keskimäärin lievästi sameaa. Vesi on ollut keskimäärin kiintoaineja humuspitoista, erittäin tummaa ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi on ollut rehevää, mutta a-klorofyllipitoisuus on ollut erittäin korkea. Veden keskimääräiset kiintoaineja fosforipitoisuuden vaihtelut ovat tasaantuneet tarkastelujakson alun jälkeen. Veden väriluku on kasvanut tarkastelujakson aikana, vaikka siinäkin ona havaittavissa selvää vaihtelua.

8(8) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2015 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2015 5 Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 1996-2015 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Luumäen kunta, ympäristönsuojelu

LIITE 1 KORPISUON TARKKAILU VUONNA 2015 Perustiedot / Korpisuo: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Luumäen kunnan Heimalan kylässä noin 8 km Taavetista länteen Vesistöalue Virojoen vesistöalueen (11) Virojoen yläosan valuma-alue (11.004) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Polvenjoki Myllyoja Kaurislampi Sillanpäänjoki Kurvinjärvi Kunnat, joiden alueella Luumäki lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 64,7 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 64,7 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2015 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1995 / 1996 Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen ja ulkopuolisten vesien eristysoja sekä valumavesien ympärivuotinen käsittely pintavalutuskentällä. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 138/09/2, 10.12.2009 Tarkkailutiedot / Korpisuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli kerran kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / kentälle tuleva / 6754960-3524100 (tunnus / sijainti / koordinaatit) K2 / kentältä lähtevä / 6754738-3524135 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat (Moitjärveä lukuun ottamatta) 2 kertaa vuodessa sekä järvipisteistä klorofylliseuranta heinä-, elo- ja syyskuussa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P0b / Moitjärvi (taustapiste) / 6751667-3525676 (J) P0 / Moitjärvestä lähtevä puro / 6751351-3525007 (V) P1 / Polvenjoki, maantiesilta / 6752294-3524778 (V) P2 / Kaurislampi, länsiosa / 675114-352398 (J) P3 / Kurvinjärvi / 6748774-3523969 (J)

PUMPPU pv-kenttä Korpisuo K2 P1 P0b P2 P0 P3 LUUMÄEN KORPISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET