Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle. ASIA: Anomus uuden lisäkoulutusohjelman käynnistämisestä

Samankaltaiset tiedostot
LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma

LASTENTAUDIT. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Heikinheimo KLL/Lasten ja nuorten klinikka PL 281, HUS,

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi

KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

SISÄTAUDIT. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Jouko Jalonen

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

Runkokoulutus (3kk) Vähintään 3 kk palvelua tulee suorittaa jollakin kirurgisella erikoisalalla tai anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla.

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

Päivitetty TDKN E 2 a

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta /2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Tutkimus ja opetus sotessa

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

REUMATOLOGIA

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

OPINTO-OPAS ERIKOISLÄÄKÄRIN LISÄKOULUTUS Lukijalle

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Lataa Keuhkosairaudet. Lataa

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen

Sähköiset exam-kuulustelut erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa

PROFESSORILUENTO. Professori Liisa Lehtonen. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastentautioppi

Hengitysvaje, uni- ja vireystilahäiriöt ja ylipainehappihoito

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

ERIKOISLÄÄKÄRIEN LISÄKOULUTUSOHJELMAT

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

KÄSIKIRURGIA

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

VASTINE DOS. PÄIVI PIIRILÄN OIKAISUVAATIMUKSEEN KOSKIEN YLILÄÄKÄRIN VIRAN 1A VALINTAPÄÄTÖSTÄ

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

LISÄKOULUTUSOHJELMAT OPAS

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Edellytykset siedätyshoidolle

Opas harvinaistoiminnasta

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla

1 (5) Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet ja yksiköt Tutkimusohjelmat Tohtoriohjelmat

LISÄKOULUTUSOHJELMAT OPAS

Unilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

SYÖPÄTAUDIT

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

kertomus 2 keuhkokesk Pirkko Bran

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

NEUROKIRURGIA

Anna Pekonen vs. hallintoylilääkäri

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli

Suomen kliinisen fysiologian yhdistys r.y. Jäsenkirje 4/2008. Sisältö:

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

GASTROENTEROLOGIA. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

Palvelusetelituotteet avohoito ja diagnostiikka


Transkriptio:

Sivu 1 / 8 Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle ASIA: Anomus uuden lisäkoulutusohjelman käynnistämisestä Anomme lasten keuhkosairauksien kaksivuotisen lisäkoulutusohjelman käynnistämistä Helsingin Yliopistossa vuoden 2015 kuluessa. Lasten keuhkosairaudet erikoisalana on vakiinnuttanut asemansa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Suomessa kyseistä erikoisalaa tai lisäkoulutusohjelmaa ei toistaiseksi ole, ja sitä lähinnä oleva lastenallergologian lisäkoulutusohjelma keskittyy nimensä mukaisesti allergisiin sairauksiin ja lasten astmaan ja sitä läheisesti muistuttaviin sairauksiin. Astmaan liittyvä ongelmatiikka on yleisesti vain pieni osa lasten keuhkolääkärin käytännön työtä ja koulutusta. Euroopassa aikuisten keuhkolääkärikoulutusta on yhdenmukaistettu Harmonised Education in Respiratory Medicine for European Specialists (HERMES) -ohjelman avulla. Myös lasten keuhkolääkärikoulutuksesta on julkaistu ensimmäisen kerran eurooppalaiset suositukset vuonna 2010 (Gappa ym. Paediatric HERMES. European curriculum recommendations for training in paediatric respiratory medicine. Breathe 2010; 7: 72 79). Ennen HERMES ohjelmaa European Union of Medical Specialists (UEMS) ja European Confederation of Specialists in Paediatrics (CESP) ovat määritelleet lasten keuhkolääkärikoulutuksen ja keuhkosairauksiin (Paediatric Pulmonology) kuuluvia osoita, jotka kuitenkin mukailevat hyvin uudempaa HERMES ohjelmaa. TARVE LASTEN KEUHKOLÄÄKÄRIKOULUTUKSEEN SUOMESSA Toistaiseksi maassamme ainoastaan muutama pediatri on keskittynyt erityisesti lasten hengitysongelmiin, keuhkosairauksiin ja hengitystukihoitoihin. Osa lasten vaikeista hengitysongelmista esiintyy itsenäisinä sairauksina, mutta usein hengitysongelma liittyy lapsen tai nuoren muuhun sairauteen tai poikkeavuuteen. Lasten vaikea-asteisten keuhkosairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon liittyy usein merkittävää yhteistyötä eri erityisosaajien kanssa. Useiden sairauksien kohdalla hoidot toteutuvat Suomessa valtakunnallisesti keskitetysti kuten suurin osa sydämen ja verenkierron poikkeavuuksista ja kasvojen alueen rakennepoikkeavuuksista. Hengitysongelmien kirjo on suuri. Useita yksittäisiä sairauksia esiintyy vain vähän ja kunkin sairauden tai poikkeavuuden kohdalla hengitysongelman seuranta, diagnosointi ja hoito vaativat erityisosaamista. Katsomme, että vaikea-asteisten hengitysongelmien diagnostiikka, seuranta ja hoito tulisi olla lasten keuhkolääkärin vastuulla. Esimerkkejä tällaisista ongelmista tai sairauksista ovat vaikea-asteiset keskosen keuhkosairauden jälkitilat, kystinen fibroosi, värekarvapoikkeavuusoireyhtymät, vaikea-asteiset rintakehän poikkeavuudet (Jeunen oireyhtymä, spondyloepifyseaalinen dysplasia), interstitiellit keuhkosairaudet (NEHI, surfaktantin puute, alveolaarinen proteinoosi, reumasairauksiin liittyvät sairaudet, Wegenerin granulomatoosi,

Sivu 2 / 8 hemosideroosit, sarkoidoosi), vaikea-asteinen obliteroiva bronkioliitti, hermo- ja lihasperäisien sairauksiin liittyvät hengitysongelmat (spinaalinen lihasatrofia I ja II, nemaliinimyopatia, merosiininegatiivinen lihasdystrofia, Duchennen oireyhtymä, artrogrypoosit, neliraajahalvaus), nielun alueen poikkeavuuksiin liittyvät hengitysongelmat (lymfaattinen malformaatio, Crouzon oireyhtymä ja muut kraniosynostoosit, Goldenharin oireyhtymä, Robinin sekvenssi) sekä sentraaliset hengityshäiriöt (sentraalinen uniapnea, sentraalinen hypoventilaatio-oireyhtymä). Vaikea-asteisten hengitysongelmien diagnostiikka ja hengitystukihoitojen toteutus vaativat huomattavaa erityisosaamista. Keuhkoputken tähystyksiä ovat aiemmin tehneet lapsille Suomessa erityisesti lastenkirurgit ja korvalääkärit. Keuhko-ongelmaisten lasten hoidossa hoidosta vastaavan lääkärin joko tähystyksessä mukana olo tai itse tähystyksen tekeminen auttaisi kuitenkin selvästi hengitystilanteen arvioimisessa ja hoidon suunnittelussa. Jatkossa olisi mielekästä, että lasten keuhkolääkäri tekisi ainakin osan keuhkoputken tähystyksistä. Tähystysten suhteen tilanne on hyvin samankaltainen lasten gastroenterologi-toiminnan kanssa, jossa ruokatorven ja paksusuolen tähystykset on liitetty kiinteäksi osaksi koulutusta ja käytännön työtä. Unipolygrafiatutkimusten merkitys on suuri vaikea-asteisten hengitysongelmien diagnosoinnissa ja erityisesti ventilaatiotukihoitojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Unipolygrafia on siksi lasten keuhkolääkärin olennainen työkalu. Unipolygrafiatutkimusten tulkinta vaatii huomattavaa asiaan perehtymistä ja toisaalta lapsen tai nuoren perushengitysongelman tunteminen helpottaa ja varmentaa olennaisesti tutkimuksen tulkintaa. Kansainvälisesti lasten unilaboratoriotoiminta on ensisijaisesti lasten keuhkolääkärin vastuunalaista toimintaa. Unenaikaisten hengityspoikkeavuuksien tiedostaminen, ventilaattorien kehittyminen ja hoidon hyödyn osoittaminen ovat johtaneet maailmanlaajuisesti lasten ventilaatiotukihoitojen määrän huomattavaan lisääntymiseen. Sama muutos on havaittavissa Suomessa. Ventilaatiotukihoitojen aloitus, toteutus ja seuranta on merkittävä ja olennainen osa lasten keuhkolääkärin toimintaa. Lasten keuhkolääkärikoulutusta pediatrisena lisäkoulutusmahdollisuutena tulisi tarjota maassamme. EHDOTUS LASTEN KEUHKOLÄÄKÄRIKOULUTUKSESTA Koulutus anotaan aloitettavaksi Helsingin Yliopiston koulutusyksikössä. Koulutus toteutetaan ensisijaisesti HYKS Lastenklinikalla, jossa kouluttajina toimivat lasten keuhkolääkäri, dosentti Turkka Kirjavainen sekä lastenallergologi, HYKS Lastenklinikan keuhkolääkärivirassa toimiva dosentti Merja Kajosaari. Turkka Kirjavainen on toistaiseksi ainoa koulutettu lasten keuhkolääkäri maassamme. Kouluttajat toimivat lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilöinä. Koulutuksessa ovat osaltaan mukana vastuulääkäreinä 1) aikuisten keuhkosairauksien osalta virkaa toimittava professori Marjukka Myllärniemi, 2) kliinisen fysiologian osalta professori Juha Koskenvuo, 3) lasten kliinisen neurofysiologian osalta dosentti Leena Lauronen, 4) lasten allergologian osalta professori Mika Mäkelä ja 5) lastenkirurgian osalta professori Risto Rintala. Aikuispuolen keuhkokoulutus, kliinisen fysiologian koulutus ja lasten astman ja allergologian koulutus voidaan tarvittaessa toteuttaa myös muissa yliopistollisissa keskussairaaloissa.

Sivu 3 / 8 Koulutuksella turvattaisiin sekä HYKS-piirin että valtakunnallinen lasten keuhkosairauksien osaaminen. Taulukossa 1 on esitetty HERMES-ohjelmaan sisältyvät 24 moduulia. Moduulien yksityiskohtaisemmat sisällöt löytyvät liitteenä olevasta HERMES-ohjelmasta (Gappa ym. Paediatric HERMES. European curriculum recommendations for training in paediatric respiratory medicine. Breathe 2010; 7: 72 79). Taulukko 1. HERMES-ohjelman suosittamat lasten keuhkolääkärikoulutuksen koulutusjaksot Pakolliset koulutusmoduulit 1. Hengityselinoireiden ja merkkien toteaminen 2. Keuhkofunktiokokeet 3. Hengitysteiden tähystys 4. Kuvantaminen 5. Akuutit ja krooniset hengitystieinfektiot 6. Tuberkuloosi 7. Astma ja muut hengityksen vinkunaan johtavat keuhkosairaudet 8. Allergiset sairaudet 9. Kystinen fibroosi 10. Synnynnäiset rakennepoikkeavuudet 11. Keskosten keuhkosairaus 12. Harvinaiset keuhkosairaudet 13. Unilääketiede 14. Pitkäaikaisten keuhkosairauksien kuntoutus 15. Hengitettävät lääkitykset 16. Laitehoidoista riippuvien lasten hoidot 17. Epidemiologia ja ympäristölääketiede 18. Hallinnollinen koulutus 19. Opetus 20. Tieteellinen työ 21. Kommunikaatio lasten ja perheen kanssa Suositellut koulutusmoduulit 1. Jäykkä keuhkoputken tähystys ja toimenpiteet 2. Keuhkonsiirron jälkeinen hoito 3. Muut diagnostiset testit kuten FeNO, oskillometria, polysomnografia Ehdotamme HERMES-ohjelman moduulien mukaista kahden vuoden lasten keuhkosairauksien lisäkoulutusohjelmaa. HERMES-ohjelman moduulien sisältö sisältyy ehdotettuihin koulutusmoduuleihin. Ehdotetut moduulit on esitetty taulukossa 2. Osa koulutusmoduuleista toteutetaan käytännön järjestelyn vuoksi samanaikaisesti. Esimerkiksi taulukossa 2 esitetyt moduulit 2 ja 3 on mielekästä toteuttaa limittäin. Aikuispuolella tapahtuva koulutus luo olennaisen pohjan lasten keuhkosairauksien lisäkoulutukselle. Keuhkoputken tähystysten teko on suositeltavaa aloittaa aikuisilla ennen lasten keuhkoputken tähystysten tekoa. Tämän vuoksi koulutusohjelma suositetaan aloitettavaksi aikuispuolen koulutuksella.

Sivu 4 / 8 Koulutusohjelma pystytään käytännön järjestelyn puolesta aloittamaan HYKS Lastenklinikalla tarvittaessa jo syksyllä 2015. Taulukko 2. Lasten keuhkolääkärikoulutus Suomessa. Lasten keuhkosairauksien kahden vuoden lisäkoulutusohjelmaksi ehdotetaan seuraavia HERMES- ja UEMS-koulutusohjelmia mukailevia koulutusjaksoja. Koulutusjaksot on esitetty ehdotetussa suoritusjärjestyksessä. Pakolliset koulutusmoduulit 1. Aikuisten keuhkosairauksien klinikka, 3-6kk. Tavoitteena on sekä keuhkonsiirto ja keuhkohypertensioiden hoitoon keskittyvän keuhkoosaston että keuhkopoliklinikan toimintaan osallistuminen ja aikuisten keuhkoputken tähystysten tekeminen ja tässä yhteydessä näytteiden oton opettelu. Samanaikaisesti koulutettavan on tarkoitus perehtyä aikuispotilaiden keuhkojen kuvantamisen tulkintaan ja osin aikuisten keuhkofunktiotutkimuksiin. Koulutusjakson aikana on tarkoitus perehtyä erityisesti seuraavien potilasryhmien ja sairauksien hoitoon: keuhkonsiirtopotilaat, keuhkofibroosi, lymfangioleiomyomatoosi, bronkiektasiat, Wegenerin granulomatoosi, keuhkosarkoidoosi, keuhkoinfektiot ja tuberkuloosi sekä akuutin hengitysvajeen hoito. 2. Lasten hengitysvajeen ja hengitystukipotilaiden hoito ja unipolygrafiatutkimuskoulutus, HYKS Lastenklinikka, 3-6kk. Perehtyminen lasten unipolygrafiatutkimuksiin, lasten vaikea-asteisiin keuhko- ja lihasperäisiin sairauksiin, hengityksen säätelyn poikkeavuuksiin, obstruktiivisen uniapnean diagnostiikkaan ja hoitoon sekä lasten hengitystukihoitoihin. Koko lisäkoulutusohjelman ajan koulutettavan on tarkoitus osallistua kiinteästi hengitysvajepotilaiden hoidon toteutukseen. Lasten teho-osaston konsultaatiot. Lasten keuhkoputken tähystykset. 3. Lasten keuhkovastaanotto, HYKS Lastenklinikka, 6kk. Samanaikaisesti keuhkovastaanoton kanssa Lastenklinikan osastopotilaiden keuhkokonsultaatiot, radiologia keuhkokuvantamisen osalta ja hengitysvajepotilaiden hoito. Lasten keuhkoputken tähystykset. Koulutusjakson aikana on tarkoitus saada kokonaiskuva lasten keuhkolääkäritoiminnasta ja ongelmatiikasta. 4. Lasten astman ja allergiasairauksien hoito, 3kk. Koulutusjakson aikana on tarkoitus perehtyä lasten astman diagnostiikkaan ja hoitoon. 5. Kystisen fibroosiin hoitoon keskittyvä ulkomainen lisäkoulutus, 3kk. Koulutus voisi tapahtua ensisijaisesti joko Ruotsista Göteborgista tai Englannissa Lontoosta Royal Brompton Hospital ssa. Muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi Australiassa joko Sydneyssä Wesmeadin lastensairaala. 6. Kliinisen fysiologia koulutus, 3kk. Koulutus tapahtuu sekä aikuisten että lasten kliinisen fysiologian yksiköissä. Koulutettavan on koulutusjakson aikana tarkoitus perehtyä kokokehon pletysmografiaan sekä aikuisilla että lapsilla, oskillometria-tutkimuksiin, spirometriaan, diffuusiokapasiteetin mittaukseen, keuhkojen altistustesteihin ja

Sivu 5 / 8 uloshengityksen typpioksidin mittaukseen. Mahdolliset lisäkoulutusmoduulit 1. Neonatologinen lisäkoulutus. Keskosten sentraaliset ja keuhkoperäiset hengitysongelmat. 2. Lasten korvataudit. Lasten hengitysteiden tutkimukset. 3. Lasten infektiosairaudet. Lasten tuberkuloosi. MUIDEN KOULUTUSYKSIKKÖJEN PUOLTO Lasten keuhkolääketieteen lisäkoulutusohjelma on pääpiirteissään esitetty Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen lastentautiopin koulutuksesta vastaaville professoreille 03/15. Lisäkoulutusohjelmalla on näiden koulutusyksikköjen puolto. KOULUTUSMÄÄRÄ Vaikkakin lasten keuhkolääkärikoulutuksen tarve maassamme on selkeä, niin lukumääräisesti koulutettavien lastenlääkärien määrä ei ole suuri. Koulutustavoite on yksi koulutettava kolmessaneljässä vuodessa. Suurin koulutustarve on heti koulutusohjelman aloituksen yhteydessä, jotta akuutti keuhkolääkärivaje saadaan korjattua. Ensimmäisen kahden-kolmen vuoden aikana on tarkoitus kouluttaa 1-2 lasten keuhkolääkäriä. KOULUTUKSEN VASTUUHENKILÖ JA VALTAKUNNALLINEN KOULUTUSKOORDINAATTORI - Professori Markku Heikinheimo. Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaudet - varalla dosentti Turkka Kirjavainen, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaudet KOULUTTAJAT JA KOULUTUSPAIKAT - HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Pääasiallisin koulutuspaikka (lastentaudit, lastenkirurgia, lasten KNF, lasten allergologia). Kouluttajat: dos Turkka Kirjavainen, dos Merja Kajosaari, dos Mikael Kuitunen ja prof Risto Rintala - HYKS Kliinisen fysiologian yksikkö. Kouluttajat prof Juha Koskenvuo, dos Päivi Piirilä - HYSK Sydän- ja keuhkokeskus. Kouluttajat: vt prof Marjukka Myllärniemi, dos Pirkko Brander, dos Maija Halme - HYKS Iho- ja allergiasairaala. Kouluttujat: prof Mikä Mäkelä, dos Pekka Malmberg LISÄKOULUTUSOHJELMAN KUULUSTELU Lisäkoulutusohjelman suorittamiseen kuuluu kirjallinen tentti. Koska uuden koulutusalan osaajia on maassamme vähän, niin tentin laativat ja arvostelevat pääkouluttajat dosentti Turkka Kirjavainen ja dosentti Merja Kajosaari. Koulutettavan oikeusturvan takaamiseksi vaihtoehtoisena tenttinä kuulusteltava voi suorittaa yleiseurooppalaisen lasten keuhkolääketieteen tentin, HERMES

Sivu 6 / 8 examination in paediatric respiratory medicine. Tämän arvostelu tapahtuu HERMES-ohjelman kautta. Pääkouluttajien laatiman kuulustelun tenttikirjallisuuteen kuuluvat kahden vuoden ajalta alaan liittyvien tieteellisten aikakausijulkaisujen kirjallisuus. Oppikirjat (viimeisin painos): 1) Kendig and Chernick's Disorders of the Respiratory Tract in Children 2) Eber ja Midulla: ERS handbook Paediatric Respiratory Medicine. 3) Nunn s Applied Respiratory Physiology 4) Keuhkosairaudet - Diagnostiikka ja hoito. Duodecim 5) Kliinisen fysiologian perusteet. Duodecim Tieteelliset aikakausijulkaisut: 1) American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 2) Pediatric Pulmonology 3) Journal of Cystic Fibrosis 4) New England Journal of Medicine 5) JAMA 6) Lancet VALTAKUNNALLISET KUULUSTELIJAT - dosentti Turkka Kirjavainen ja dosentti Merja Kajosaari, Helsingin yliopisto Helsingissä 3.9.2015 Markku Heikinheimo, professori lastentautien ja lastenhematologian erikoislääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaudet

Sivu 7 / 8 Turkka Kirjavainen, dosentti lastentautien, neonatologian ja lasten keuhkosairauksien erikoislääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Merja Kajosaari, dosentti lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Marjukka Myllärniemi, ma professori keuhkosairauksien erikoislääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Juha Koskenvuo, professori kliinisen fysiologian erikoislääkäri Helsingin yliopisto ja KLF, HUS-Kuvantaminen Mikä Mäkelä, professori lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS Iho ja Allergiasairaala Leena Lauronen, dosentti kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Helsingin yliopisto ja KNF, HUS-Kuvantaminen Risto Rintala, professori lastenkirurgian erikoislääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaudet

Sivu 8 / 8 LIITTEET: 1. Gappa ym. Paediatric HERMES. European curriculum recommendations for training in paediatric respiratory medicine. Breathe 2010; 7: 72 79