IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2012 16UEC0057 25.4.2013 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2012 16UEC0057 22.4.2013 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU

Iijoen alaosan yhteistarkkailu v. 2012 Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT... 4 2.1 Iin kunta... 4 2.1.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 4 2.1.2 Käyttötarkkailu... 4 2.1.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 6 2.2 Yli-Iin Vesihuolto Oy... 9 2.2.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 9 2.2.2 Käyttötarkkailu... 9 2.2.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 12 2.3 Pudasjärven Vesiosuuskunta... 14 2.3.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 14 2.3.2 Käyttötarkkailu... 15 2.3.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 17 2.4 Pudasjärven kunta, Syötteen matkailukeskus... 19 2.4.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 19 2.4.2 Käyttötarkkailu... 20 2.4.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 22 2.5 Ranuan Vesihuolto Oy... 25 2.5.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 25 2.5.2 Käyttötarkkailun tulokset... 25 2.5.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 28 2.6 Hirvaskosken Vesiosuuskunta... 30 2.6.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 30 2.6.2 Puhdistamon teho ja kuormitus... 30 3 KALANKASVATUSLAITOKSET... 32 3.1 Iijoen alaosalla toimivat laitokset ja niiden tuotanto... 32 3.2 Kalalaitosten kuormitus... 32 4 TURVETUOTANTO... 33 5 KAATOPAIKAT... 34 6 YHTEENVETO... 34 VIITTEET... 36 Liitteet Liite 1 Kuormittajien sijainti Iijoen alaosan vesistöalueella Liite 2.1 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2012

Liite 2.2 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 3.1 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2012 Liite 3.2 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 4.1 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2012 Liite 4.2 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 5 Syötteen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2012 Liite 6.1 Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2012 Liite 6.2 Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 7 Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2012 Liite 8 Raasakan kalanviljelylaitoksen kuormitustarkkailutulokset v. 2012 2 Pöyry Finland Oy Leena Kurkinen, DI Pirkko Virta, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

1 JOHDANTO Taulukko 1 Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoita ja kalankasvatuslaitoksia on tarkkailtu vuosille 2012 2017 laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2011). Kuormitustarkkailut hyväksytään ympäristöluvissa tai erillisillä päätöksillä. Tarkkailussa on nykyisin mukana kuusi jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus ja Hirvaskosken Vesiosuuskunta sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan laitos. Tässä yhteistarkkailuraportin osassa 1 on esitetty vuoden 2012 käyttö- ja kuormitustarkkailutiedot. Raportissa on esitetty myös vuosien 2003-2011 vuosittainen yhteenveto. Tarkkailuvelvollisten lupapäätökset, luparajat ja käsiteltyjen jätevesien purkuvesistöt on esitetty taulukossa 1 ja toimijoiden sijainti liitteessä 1. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan turvetuottajien vuosille 2006 2015 laatiman ohjelman mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Turvetuotannon tarkkailusta laaditaan oma erillinen raportti. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto turvetuotannon vuosikuormituksesta Iijoen vesistöalueella. Iijoen alaosan vesistöalueen lupavelvolliset taajamakuormittajat, erillislaitokset ja kalankasvatuslaitokset sekä niiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittaja Luvan nro ja antopvm. Lupaehdot Tarkkailuvelvoitteet Luvan uusiminen Purkuvesistö kuormitus vesistö kalatalous Jätevedenpuhdistamot Iin kunta PPO 31.3.2008 BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 6 krt/a x 2015 Iijoki Dnro PPO-2006-Y-400-111 Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 1/2-vuosikeskiarvona VNp 888/2006 COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % Yli-Iin Vesihuolto Oy PPO 1.2.2002 BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2010 Iijoki Dnro 1101Y1937-121 Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % hakemus vireillä 1/2-vuosikeskiarvona sekä 1.1.2006 lähtien COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % (VNp 365/94), VNp 888/2006 Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % Pudasjärven PSY 21.6.2001 BOD 7ATU 25 mg/l, Kok.P 0,8 mg/l 8 krt/a x x 2010 Siikaoja- Vesiosuuskunta Nro 32/01/1 1/4-vuosikeskiarvona Iijoki (VNp 365/94), VNp 888/2006 COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % PSAVI 9.12.2011 BOD 7ATU 20 mg/l, teho 95 % 12 krt/a x x 2012 Siikaoja- Dnro PSAVI/299/04.08/2010 kok.p 0,8 mg/l, teho 95 % 1. vuosi valituksen alainen Iijoki 1/2-vuosikeskiarvona 4 krt/a COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % Ranuan Vesihuolto Oy LAP 10.6.2005 BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2014 Ranuanjoki 14/2005,1369Y0133-121 Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 1/2-vuosikeskiarvona COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % Iso-Syöte PPO 3.12.2003 BOD 7ATU 15 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2013 suoallas, Pudasjärven kunta Dnro PPO-2002-Y-550-121 Kok.P: 1.1.-30.6. 1,0 mg/l, teho 90 % + pohjavesi suotatumalla 1.7.-31.12. 2,0 mg/l, teho 70 % Pärjänjokeen 1/2-vuosikeskiarvona sekä 1.1.2006 lähtien COD Cr 125 mg/l tai teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai teho 90 % Hirvaskosken OUVY 19.8.1992 BOD 7ATU 25 mg/l, teho 90 % 2 krt/a metsäoja- Vesiosuuskunta Kok.P 1,5 mg/l, teho 90 % Hirvasjokivuosikeskiarvona Korentojärvi Kalankasvatuslaitokset Myhkyri Oy PSY 31.12.2009 rehumäärä 120 000 kg/a x 2019 Iijoki Raasakan kalankasvatuslaitos Nro 51/09/2 kalamäärä noin 120 000 kg/a KokP 700 kg/a Kok.N 5000 kg/a rehun P 1 %, N 7 % PVO-Vesivoima Oy PSY 28.1.2005 vesimäärä Iijoesta maks. 1000 l/s 6 krt/a x x 2013 Iijoki Raasakan kalanviljelylaitos Nro 11/05/1 kuivarehua 40 000 kg/a Kok.P 320 kg/a ja 1,9 kg/d kasvk. kk ka VHO 7.6.20007 Nro 07/0354/3 3

2 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT 4 2.1 Iin kunta 2.1.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Iin kunnassa (Iin Vesiliikelaitos + Kuivaniemen Vesi Oy) vesihuollon piiriin kuuluvat lähes kaikki kunnan 9 581 asukasta (vuodenvaihteessa 2012 2013). Iin Vesiliikelaitoksen vesihuollon piirissä on noin 6 850 asukasta. Iin taajamassa viemäröinnin piirissä on asukkaita noin 4 500 ja keskimääräinen kulutettu vesimäärä oli noin 650 m³/d. Kotitalouksien lisäksi viemäröinnin piiriin kuuluu viisi koulua, kolme huoltoasemaa ja terveyskeskus sekä PVO:n kalanviljelyhalli (2008 keväästä alkaen). Vesiliittymien määrä on noin 3000 kpl. Viemäriverkoston pituus on 96,2 km, josta 11,7 km on betoniviemäriä ja loput muoviviemäriä. Jäteveden pumppaamoita on 45 kpl. Käsitellyt jätevedet johdetaan pumppaamalla Iijokeen Leppisaaren eteläpuolelle noin 20 m päähän rannasta. Iin jätevedenpuhdistamon prosessi on kaksivaiheinen bioroottoriprosessi. I-vaiheena toimii v. 1988 rakennetut ja v. 2001 saneeratut bioroottorit (3 kpl) ja selkeytys. Vuonna 2001 laitokseen lisättiin toinen vaihe, 2 kpl roottoreita ja jälkiselkeytysallas. Kemikalointi tehdään II-vaiheen jälkeen jälkisaostuksena. Saneerauksen ja laajennuksen yhteydessä puhdistamolle rakennettiin lietteen koneellinen kuivaus. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 850 m³/d AVL = 4 300 q mit = 65 m³/h BOD 7 = 300 kg/d kok.p = 12,5 kg/d kok.n = 70 kg/d Bioroottori: I-vaihe II-vaihe levypinta-ala 10 000 m² 6 000 m² Selkeytys: I-vaihe II-vaihe pinta-ala 44 m² 65 m² pintakuorma 1,5 m/h 1,0 m/h Iin jätevedet tullaan johtamaan Ouluun v. 2013-2014. 2.1.2 Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 1. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 2. Iin kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli 436 630 m³/a eli keskimäärin 1 193 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 64 000 m³ suurempi kuin vuonna 2011. Ohituksia jouduttiin tekemään paljon, yhteensä 122 000 m³/a. Ohitusten määrä on arvioitu, mittauksia ei ole tehty. Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 850 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 140 % mitoitusvirtaamasta. Jätevesilietettä kuljetettiin hyötykäyttöön 958 m³. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 14,64 % (liite 2.2), joten kuiva-aineeksi laskettuna

5 lietettä kertyi noin 170 t. Jätevesikuutioita kohden lietettä on puhdistamolta poistettu noin 400 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Sako- ja umpikaivolietettä laitoksella vastaanotettiin 1 466 m³/a. Saostuskemikaalia (ALF 30) käytettiin keskimäärin 500 g/m³ eli yhteensä 141 000 kg/a. Polymeeriä on käytetty 300 kg. Kuvassa 2 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2003 2012. Jätevesimäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuva 1 Tietoja Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v. 2012.

Taulukko 2 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2012. 6 Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo+ Kuivattu Q Ohitus MQ HQ NQ ALF 30 Polymeeri ump.kaiv.liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu 34454 3 300 1118 1802 4,8 11 500 500 69 90 Helmikuu 31158 4 250 1085 1862 266 11 500 500 14 87 Maaliskuu 36260 3 500 1133 1603 211 11 500 500 42 87 Huhtikuu 37086 4 450 1238 1733 240 11 500 500 70 89 Toukokuu 40337 8 400 1301 1642 214 11 500 500 230 55 Kesäkuu 38955 2 600 1298 1658 298 11 500 500 144 62 Heinäkuu 37644 18 000 1214 1802 238 12 000 500 85 88 Elokuu 35891 18 000 1174 5040 14 12 000 500 123 90 Syyskuu 38405 19 500 1282 3898 134 12 000 500 135 80 Lokakuu 35178 16 000 967 1390 259 12 000 500 236 90 Marraskuu 33725 14 000 586 4685 132 12 000 500 189 76 Joulukuu 37537 10 000 1212 4462 130 12 000 500 129 64 2012 436 630 122 000 1 193 141 000 300 1 466 958 2011 372 921 107 300 1 022 126 000 300 4 055 984 2010 408 920 141 900 1 120 126 000 300 4 874 996 2009 438 804 14 700 1 202 126 000 500 300 5 029 1 021 2008 419 609 11 350 1 142 106 332 450 400 4 811 951 2007 380 123 0 1041 152 049 400 350 3536 750 2006 314 392 0 861 110 037 350 302 3 347 3 298* 2005 324 119 888 91 981 260 2 199 3 221* 2004 304 642 835 2 471 3 289* 2003 268 057 6 754 734 2 724 3 014* * sakeutettu liete Kuva 2 Jätevesimäärän kehitys Iin jätevedenpuhdistamolla v. 2003-2012. 2.1.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Iin kunnan jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2012 kaksitoista kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Ohitusten ja luparajojen ylitysten vuoksi tarkkailutiheyttä on lisätty vuoden 2011 toukokuusta lähtien joka kuukausi tapahtuvaksi. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 2.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2003 2012 on esitetty taulukossa 3. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2003 2012 on havainnollistettu kuvassa 3.

7 Puhdistamolle tuleva kuormitus on pienentynyt jonkin verran orgaanisen aineen ja typen osalta. Fosforikuormitus on ollut lähes vuoden 2011 tasolla ja kiintoainekuormitus on hieman kasvanut. Runsaat ohitukset ovat nostaneet vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, joka on ollut kuitenkin edellisvuotta pienempi typen osalta. Orgaanisen aineen ja fosforin kuormitus ei myöskään ole kasvanut. Kiintoainekuormitus on hieman korkeampi kuin vuonna 2011. Puhdistamon kokonaisteho on ollut lähes edellisvuoden tasolla, samoin käsittelyteho ilman ohituksia. Typen osalta puhdistusteho on hieman parantunut. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 300 kg/d, fosforikuormalle 12,5 kg/d ja typpikuormalle 70 kg/d. Laitokselle tuleva keskimääräinen BOD 7 -kuormitus (462 kg/d), fosfori- (17 kg/d) sekä typpikuormitus (113 kg/d) ylittivät mitoitusarvot vuonna 2012. Yksittäisillä näytekierroksilla mitoitusarvot alittuivat huhti-, touko- ja marraskuussa (typen osalta mitoitusarvo ylittyi marraskuussa). Taulukko 3 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v. 2003-2012. Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 323 4 614 8 114 97 13 3 250 0,2 50 99 2004 272 3 886 7 100 97 13 3 125 0,2 50 99 2005 150 2 143 7 95 96 10 2 550 0,2 43 99 2006 241 3 443 10 136 96 12 3 075 0,2 60 98 2007 259 3 700 9 132 96 13 3 325 0,2 38 99 2008 1 258 3 686 10 136 96 14 3 498 0,2 45 99 2 30 429 87 1,6 400 89 2009 1 308 4400 18 257 94 13 3250 0,43 108 97 2 18 257 94 0,44 110 97 2010 1 507 7243 16 229 96 19 4750 0,44 110 97 2 151 2157 70 5,51 1378 71 2011 1 481 6871 11 157 97 18 4500 0,22 55 98 2 113 1614 77 3,9 975 78 2012 1 462 6600 12 171 97 17 4250 0,23 58 98 2 112 1600 76 4 1000 77 Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Käsitelty Teho Tuleva Kiintoaine Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 78 5 200 52 3 491 33 536 5 107 8,0 79 98 2004 67 4 467 47 3 133 30 377 3 590 16 148 96 2005 62 4 133 53 3 513 15 198 1 886 5,4 52 97 2006 78 5 180 65 4 307 17 255 2 429 8,6 82 97 2007 84 5 587 70 4 647 17 365 3 476 9,2 87 98 2008 1 84 5 600 63 4 200 17 290 2 762 10 95 96 2 72 4 800 15 38 36 87 2009 1 88 5867 77 5 133 13 312 2971 14 13 96 2 77 5 133 13 14 13 95 2010 1 123 8200 80 5 333 12 544 5181 24 23 94 2 112 7 467 9 167 159 69 2011 1 117 7800 80 5 333 13 458 4362 12 11 97 2 105 7 000 10 109 104 76 2012 1 113 7533 74 4933 16 468 4457 15 14 96 2 99 6600 13 117 111 75 1= käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

8 Kuva 3 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina 2003-2012. Taulukossa 4 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 2012. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä puolivuotisjaksoilla 38 mg/l (teho 86 %), toisella 108 mg/l (teho 68 %) ja vuosikeskiarvona 112 mg/l (teho 76 %). BOD 7 :n suhteen lupaehtoja ei saavutettu kummallakaan puolivuotisjaksolla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 1,3 mg/l (teho 88 %), toisella jaksolla 3,8 mg/l (teho 68 %) ja vuosikeskiarvona 2,6 mg/l (teho 77 %). Myöskään fosforin suhteen lupaehtoja ei saavutettu (kok.p < 1,0 mg/l > 90 %). Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l tai > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin vähimmäisvaatimukset saavutettiin touko-elokuussa (kiintoaineen osalta touko-heinäkuussa) ja marras-joulukuussa (liite 2.1). Taulukko 4 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2012. BOD 7 [mg/l] kokp [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/2 38 20 1/2 1,3 1 2/2 108 20 2/2 3,8 1 vuosi 74 20 vuosi 2,6 1

2.2 Yli-Iin Vesihuolto Oy 9 2.2.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Yli-Iissä (1.1.2013 alkaen Oulun kaupunkia) vesihuollon piiriin kuuluu noin 1 380 asukasta, lisäksi vettä toimitettaan seitsemälle vesiosuuskunnalle, joissa asukkaita on noin 850. Viemäröinnin piirissä Yli-Iin Vesihuolto Oy:n toiminta-alueella on noin 295 kotitaloutta (eli noin 650 asukasta) sekä lisäksi yksi koulu ja kaksi huolto-asemaa. Viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden vedenkulutus on noin 78 m³/d. Viemäriverkoston pituus on 16,8 km, josta noin 1,1 km on betoniviemäriä ja 15,7 km muoviviemäriä. Nykyinen puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 1989. Puhdistamo on tyypiltään kaksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos, jossa saostuskemikaalina on ferrosulfaatti. Puhdistamon mitoitusarvot vuodelle 2000 ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 600 m³/d AVL = 1 100 q keskim = 47 m³/h BOD 7 = 145 kg/d q mit = 70 m³/h kok.p = 7,5 kg/d q max = 140 m³/h kok.n = 31,5 kg/d kiintoaine = 110 kg/d Ilmastusallas: tilavuus = 2 100 m³ V-kuorma = 0,72 kg BOD7/m³ d Selkeytys: pinta-ala = 2 30 m² pintakuorma = 1,17 m/h Sakeuttamo: tilavuus = 60 m³ Liete käsitellään suotonauhapuristimella, jonka käsittelykapasiteetti on 4 m³/h, 200 kg TS/h. Puhdistamolta jätevedet johdetaan purkuputkella Iijokeen noin 500 m Siuruanjoen yhtymäkohdan alapuolella. 2.2.2 Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Yli-Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 4. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 5.

Yli-Iin viemäriverkosto v. 2012 10 Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1963 Verkoston pituus 16,8 km Betoniputkia 6,5 %, muoviputkia 93,5 % Vuoden 2012 tietoja: Verkoston keskivirtaama 232 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 94 %, jäännöspitoisuus 6,1 mg/l Puhdistusteho kok.p 95 %, jäännöspitoisuus 0,21 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 2,14 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 18% keskivirtaama = 39% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 61% = 3,38 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko 4500 4000 mitoitus Q kesk 600 m 3 /d 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 m 3 /d 600 500 400 300 200 100 0 viikko Kuva 4 Tietoja Yli-Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v. 2012.

Taulukko 5 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2012. 11 Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ FeSO4 Kalkki Polymeeri liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu 5 047 162 171 141 757 150 Helmikuu 4 095 141 153 133 614 150 Maaliskuu 4 404 142 176 132 660 150 Huhtikuu 10 193 339 676 134 509 50 Toukokuu 10 875 350 549 198 543 50 Kesäkuu 6 299 209 295 177 629 100 Heinäkuu 6 507 209 367 162 650 100 Elokuu 5 498 177 231 141 549 100 Syyskuu 7 195 239 349 150 719 100 Lokakuu 10 039 323 433 266 602 60 Marraskuu 10 122 326 439 278 708 100 Joulukuu 4 780 154 201 122 707 100 2012 85 054 0 233 7 647 101 0 120 454 100 1) 2011 67 124 300 184 7 888 123 150 319 100 2010 65 000 178 8 070 125 120 318 90 2009 78 210 214 7 412 102 120 294 99 2008 83 808 230 7 577 97 125 374 156 2007 80 686 221 8 549 106 100 325 169 2006 65 671 180 8 307 126 100 310 154 2005 71 789 0 197 9 231 129 0 100 200 178 2004 65 097 178 9 199 146 100 180 145 2003 64 502 0 177 8 827 137 0 95 200 155 1) 1) liete kaatopaikalle lietteenkäsittelyalueelle 2) liete hyötykäyttöön Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli 85 054 m³/a eli keskimäärin 233 m³/d. Käsitelty vesimäärä kasvoi 17 930 m³ vuodesta 2011, eikä ohituksia jouduttu tekemään. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 350 m³ ja pienin helmikuussa 141 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (676 m³) ja pienin maaliskuussa (133 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 600 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli noin 40 % mitoitusvirtaamasta. Lietettä poistettiin laitokselta 100 m³/a, ja se toimitettiin Ruskon Jätekeskukseen. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli (liite 3.2) 18,03 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli noin 23 t. Jätevesikuutiota kohden laskettuna lietettä on poistettu puhdistamolta 276 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Sakokaivolietettä laitoksella on vastaanotettu 454 m³/a. Ferrosulfaattia käytettiin 7 647 kg (101 g/m³). Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 120 kg. Sähkönkulutus oli 54 460 kwh/a eli 0,64 kwh/m³. Kuvassa 5 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2003 2012. Jätevesimäärä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta melko vakaana. Vuonna 2012 jätevesimäärä on ollut kymmenvuotisjakson korkein.

12 Kuva 5 Jätevesimäärän kehitys Yli-Iin jätevedenpuhdistamolla v. 2003 2012. 2.2.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Yli-Iin jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2012 neljä kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 3.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2003 2012 on esitetty taulukossa 6. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2003 2012 on havainnollistettu kuvassa 6. Laitokselle tuleva kuormitus on ollut lähes samaa tasoa kuin vuonna 2011, orgaanisen aineen kuormitus on pienentynyt jonkin verran. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 145 kg/d ja fosforikuormalle 7,5 kg/d, joten laitoksella tuleva keskimääräinen kuormitus alitti mitoitusarvot selvästi. Puhdistamon teho on ollut fosforin osalta edellisvuotta vastaava ja orgaanisen aineen osalta lähes edellisvuoden tasolla. Typen ja kiintoaineen puhdistusteho on heikentynyt jonkin verran vuodesta 2011. Vesistöön kohdistuva kuormitus on orgaanisen aineen, fosforin ja typen osalta ollut lähes vuoden 2011 tasolla, kiintoaineen kuormitus on kasvanut. Puhdistamon teho on orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen suhteen ollut edellisvuoden tavoin hyvä. Typpeä laitokselta ei juuri poistu. Vesistöön vuosittain johdettava fosforikuormitus on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vuoden 2008 kuormituspiikkiä lukuun ottamatta. Orgaanisen aineen vesistökuormituksessa ei ole havaittavissa yhtä selkeää laskusuuntausta kuin fosforikuormituksessa (kuva 6). Lietekuormitus laitoksella oli 0,04 0,06, joten laitos toimi pitkäilmasteisena ja matalakuormitteisena. Tilakuormitus oli 0,1 0,14. Ilmastusaltaiden lietepitoisuudet vaihtelivat välillä 1,8 3,5 g/l, mitä voidaan pitää pääasiassa hyvänä. Lietteen laskeutuvuus oli kohtalainen. Ammoniumtypen hapettuminen oli melko vähäistä.

13 Taulukko 6 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v. 2003 2012. Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 2 21 302 1,6 23 92 1,1 286 0,08 19 93 2004 2 20 286 1,1 15 95 0,9 235 0,08 19 92 2005 2 15 219 1,0 14 94 1,0 253 0,10 25 90 2006 2 21 297 1,2 18 94 1,2 295 0,09 23 92 2007 2 23 327 1,1 16 95 1,1 270 0,08 20 92 2008 2 23 326 1,7 24 93 1,2 293 0,14 35 88 2009 2 26 371 1,6 23 94 1,1 275 0,07 18 94 2010 2 29 414 1,3 19 95 1 250 0,042 11 96 2011 1 30 429 1,3 19 96 1 250 0,042 11 96 2 1,5 21 95 0,046 12 95 2012 2 24 343 1,4 20 94 0,91 228 0,048 12 95 Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 2 7,4 181 5,7 381 22 17 158 1,0 10 94 2004 2 5,9 393 5,9 395 1 16 153 0,9 9 94 2005 2 6,4 429 6,9 459-19 177 1,2 11 94 2006 2 7,8 521 6,4 425 18 26 246 0,9 9 96 2007 2 7,9 525 7,5 501 5 28 267 1,0 10 96 2008 2 7,2 480 8,6 573-28 267 2,5 24 91 2009 2 6,8 453 5,8 387 16 25 238 1,5 14 94 2010 2 6,3 420 5,7 380 11 26 248 0,7 7 98 2011 1 6,6 440 6,1 407 7,8 24 229 0,63 6 97 2 6,1 407 7,8 0,74 7 97 2012 2 6,3 420 5,9 393 6,5 25 238 1,7 16 93 1 = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Kuva 6 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina 2003-2012.

14 Taulukossa 7 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 2012. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 9,2 mg/l (teho 94 %) ja toisella puolivuotisjaksolla 4,6 mg/l (teho 95 %). Vuosikeskiarvona lähtevän veden BOD 7 -arvo oli 6,1 mg/l (teho 94 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,29 mg/l (teho 95 %), toisella jaksolla 0,16 mg/l (teho 94 %) ja vuosikeskiarvona 0,21 mg/l (teho 95 %). Lupaehdot täyttyivät myös fosforin osalta molemmilla puolivuotisjaksoilla (kok.p < 1,0 mg/l > 90 %). Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l tai > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset (liite 3.1). Taulukko 7 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2012. BOD 7 [mg/l] kokp [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/2 9,2 20 1/2 0,29 1 2/2 4,6 20 2/2 0,16 1 vuosi 6,1 vuosi 0,21 2.3 Pudasjärven Vesiosuuskunta 2.3.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Pudasjärven Vesiosuuskunnan vesihuollon piiriin kuuluu noin 4 500 asukasta. Viemäröinnin piirissä on noin 4 350 ihmistä ja lisäksi 3 huoltoasemaa, 3 koulua, terveyskeskus ja kolme teollisuuslaitosta. Runkoviemärin pituus on reilut 84 km. Jätevesipumppaamoita on 28 kpl. Maaliskuussa 2004 otettiin käyttöön uusi jälkisaostuksella tehostettu bioroottoripuhdistamo. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 1 400 m³/d AVL = 5 700 Q max = 4 200 m³/d BOD 7 = 400 kg/d q mit = 100 m³/h kok.p = 17 kg/d q max = 210 m³/h kok.n = 100 kg/d kiintoaine = 600 kg/d Lietesakeuttamon tilavuus on 70 m³ ja lietteenkuivauslaitteiston käsittelykapasiteetti on 5,4 m³/h tai 270 kg TS/d. Puhdistamolta jätevedet johdetaan vanhan jälkilammikon kautta Siikaojaan, joka laskee Iijokeen. Vuonna 2012 rakennettiin Tuotantotien ja Sivakkatien vesi- ja jätevesiputkisto.

2.3.2 Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Pudasjärven viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jäteveden-puhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 7. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 8. 15 Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1960 Verkoston pituus 84 km Betoniputkia 7 %, muoviputkia 93 %, jätevedenpumppaamoita 28 kpl Vuoden 2012 tietoja: Pudasjärven viemäriverkosto v. 2012 Verkoston keskivirtaama 1 358 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 96 %, jäännöspitoisuus 11 mg/l Puhdistusteho kok.p 98 %, jäännöspitoisuus 0,28 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 2,30 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 44% keskivirtaama = 102% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 181% = 4,08 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d 20000 15000 10000 5000 mitoitus Q kesk 1400 m 3 /d 2800 2400 2000 1600 1200 800 400 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko 0 Kuva 7 Tietoja Pudasjärven viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat 2012.

Taulukko 8 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2012. 16 Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Sähkön Q Ohitus MQ HQ NQ Saostuskemik. Polymeeri liete liete kulutus m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk kwh/kk Tammikuu 40 467 1 305 1496 1184 20 610 509 14 210 37 265 Helmikuu 32 843 1 173 1274 1097 16 932 515 13 153 41 277 Maaliskuu 33 229 1 072 1178 950 17 986 541 52 134 38 552 Huhtikuu 48 063 1 602 3859 932 20 385 424 58 202 31 588 Toukokuu 77 878 2 512 3182 1632 35 745 458 77 562 17 422 Kesäkuu 37 892 1 263 1647 951 24 493 646 54 303 16 019 Heinäkuu 36 993 1 193 1819 951 20 108 543 Elokuu 38 394 1 239 1957 940 20 600 536 Syyskuu 30 183 1 006 1192 832 18 216 603 Lokakuu 41 499 1 339 1670 1070 22 729 547 Marraskuu 43 915 1 464 1902 1024 22 768 518 Joulukuu 35 624 1 149 1626 910 20 718 581 2012 496 980 0 1 362 261 290 526 1 050 3 724 774 313 716 2011 467 205 0 1 280 231 425 495 910 4 959 906 300 579 2010 510 791 0 1 399 260 141 509 1 185 3 277 840 304 466 2009 487 286 0 1 335 249 678 512 880 3 078 2 971 280 707 2008 549 221 0 1 501 272 373 496 796 3 688 3 795 334 258 2007 502 888 0 1 505 240 701 494 629 3 341 4 994 296 301 2006 459 540 0 1 259 215 195 503 717 3 535 6 437 330 578 2005 482 731 0 1 323 196 512 413 753 3 953 6 688 356 230 2004 467 322 0 1 280 154 836 360 686 3 863 1 250 198 558 2003 525 958 1 104 1 441 199 776 380 3 715 1 065 187684 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli 496 980 m³/a eli keskimäärin 1 362 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 29 800 m³ suurempi kuin vuonna 2011. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 2 512 m³ ja pienin syyskuussa 1006 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (3 859 m³) ja pienin syyskuussa (832 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 1 400 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli lähellä mitoitusvirtaama. Sakokaivolietettä laitoksella vastaanotettiin 3 724 m³/a. Lietettä sakeuttamosta poistettiin 774 m³. Lieteanalyysin (liite 4.2) mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 18,3 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietettä poistettiin 184 t. Jätevesikuutiota kohden poistettu lietemäärä on noin 370 g/m³. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet, joten liete soveltuu hyötykäyttöön. Saostuskemikaalia käytettiin 261 290 kg eli 526 g/m³. Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 1050 kg. Sähkönkulutus oli 313 716 kwh/a eli 0,63 kwh/m³. Kuvassa 8 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2003 2012. Jätevesimäärä on vuonna 2012 kasvanut edellisen vuoden tasosta, mutta on silti ollut pienempi kuin vuosina 2007-2010.

17 Kuva 8 Jätevesimäärän kehitys Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla v. 2003-2012 2.3.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2012 kaksitoista kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 4.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2003-2012 on esitetty taulukossa 9. BOD 7 :n ja fosforin kuormituksen kehitystä v. 2003-2012 on esitetty kuvassa 9. Laitokselle tuleva kuormitus oli pienentynyt kiintoaineen ja hieman myös fosforin osalta. Orgaaninen ja kokonaistypen kuormitus ovat olleet edellisvuoden tasolla. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 400 kg/d ja fosforikuormalle 17 kg/d, joten laitoksella tuleva keskimääräinen BOD 7 -kuormitus alitti mitoitusarvon. Mitoitusarvo ylittyi orgaanisen aineen osalta tammi-kesäkuussa neljä kertaa, loppuvuodesta kuormitus oli mitoitusarvon alittava. Fosforikuormitus ylitti mitoitusarvon viidellä kahdestatoista tarkkailukerrasta. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli typen, fosforin ja kiintoaineen osalta edellisvuotta suurempi. Orgaanisen aineen vesistöön kohdistuva kuormitus oli edellisvuoden tasolla. Puhdistamon teho oli fosforin, kiintoaineen ja BOD 7 :n suhteen edellisvuoden tavoin hyvä. Puhdistamolta vesistöön lähtevä orgaaninen kuormitus on pienentynyt selvästi vuoden 2004 jälkeen. Vuosina 2005 2012 kuormitus ei ole merkittävästi vaihdellut. Vuosina 2003-2012 vesistöön lähteneessä fosforikuormituksessa ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa (kuva 9).

Taulukko 9 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho vv. 2003-2012. Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 1 422 6 034 56 800 87 12 3 093 0,25 63 98 2 57 809 87 0,26 66 98 2004 2 737 10 529 39 557 95 51 12 750 0,50 125 99 2005 2 443 6 329 12 167 97 43 10 850 0,40 100 99 2006 2 793 11 329 10 147 99 56 13 950 0,24 60 99,6 2007 2 386 5 514 10 137 98 41 10 225 0,31 78 99 2008 2 364 5 200 13 179 97 23 5 750 0,40 100 98 2009 2 375 5 357 13 186 97 38 9 500 0,39 98 99 2010 2 353 5 043 15 214 96 21 5 250 0,65 162,5 97 2011 2 385 5 500 14 200 96 23 5 750 0,24 60 99 2012 2 386 5 514 15 214 96 20 5 000 0,38 95 98 Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 1 84 5 623 56 3 733 33 898 8 555 18 171 98 2 57 3 768 33 20 187 98 2004 2 133 8 867 58 3 867 56 2 016 19 200 18 171 99 2005 2 104 6 933 51 3 400 51 1 926 18 343 19 181 99 2006 2 133 8 867 44 2 900 67 2 748 26 171 17 159 99 2007 2 111 7 400 48 3 220 56 8 716 83 010 15 142 99,8 2008 2 83 5 533 48 3 200 42 859 8 181 23 223 97 2009 2 105 7 000 45 3 000 57 1 221 11 629 21 200 98 2010 2 74 4 933 50 3 333 32 838 7 981 30 286 96 2011 2 70 4 667 47 3 133 32 981 9 343 17 162 98 2012 2 71 4 733 52 3 467 28 865 8 238 27 257 97 1 = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. 18 Kuva 9 2003-2012 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt orgaaninen ja fosforikuormitus vuosina

19 Taulukossa 10 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 2012. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä, toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä 11 mg/l (teho 97 %, 97 % ja 94 %). Neljännellä vuosineljänneksellä lähtevän veden BOD 7 -arvo oli 12 mg/l (teho 93 %). Koko vuoden puhdistusteho oli 96 %. Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät kaikilla jaksoilla (BOD 7 < 25 mg/l). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,14 mg/l (teho 99 %), toisella 0,27 mg/l (teho 98 %), kolmannella 0,52 mg/l (teho 96 %) ja neljännellä 0,19 mg/l (teho 98 %) ja vuosikeskiarvona 0,28 mg/l (teho 98 %). Lupaehdot saavutettiin myös fosforin osalta kaikilla jaksoilla (kok.p < 0,8 mg/l). Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l tai > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset lukuun ottamatta kiintoainepitoisuutta (84 mg/l) heinäkuussa (liite 4.1) Heinäkuun tulos on varmistettu laboratoriossa. Taulukko 10 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2012. BOD 7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/4 11 25 1/4 0,14 0,8 2/4 11 25 2/4 0,27 0,8 3/4 11 25 3/4 0,52 0,8 4/4 12 25 4/4 0,19 0,8 vuosi 11 vuosi 0,28 2.4 Pudasjärven kunta, Syötteen matkailukeskus 2.4.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Pudasjärvellä sijaitsevan Syötteen alueen matkailukeskuksissa viemäröinnin piirissä on noin 590 taloutta sekä yksi koulu. Viemäriverkoston pituus on 51,4 km. Jätevedenpumppaamoita on 15 kpl. Matkailukeskuksessa syntyvät jätevedet käsitellään jälkisaostuslaitoksessa, jossa voidaan käyttää myös rinnakkaissaostusta ferrosulfaatin avulla. Jälkisaostuskemikaalina käytetään AVR:ää. Esikäsittelyn jälkeen puhdistamo on kaksilinjainen. Puhdistamo on mitoitettu siten, että verkostoon saa tulla vuotovesiä enintään 100 m 3 /d. Seuraavissa mitoitusarvoissa on mukana myös vuotovesimäärä: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q max = 500 m 3 /d BOD 7 = 35 110 kg/d Q min = 180 m 3 /d kok.p = 1,5 5 kg/d q mit max = 45 m 3 /h kok.n = 4,0...12 kg/d q mit min = 10 m 3 /h

20 Liete kuivataan koneellisesti. Liete on toimitettu kaatopaikalle, mutta jatkossa liete pyritään toimittamaan Pudasjärven kompostointialueelle. Puhdistettava jätevesi on tavallista asumajätevettä, mutta jätevesimäärä vaihtelee voimakkaasti matkailun tyypillisistä kausivaihteluista johtuen. Vesimäärät ovat suurimmillaan kevättalvella. Puhdistamolta jätevedet johdetaan noin 6 km päässä puhdistamolta sijaitsevaan osin pengerrettyyn Iso-Petäjäsuon varastoaltaaseen. Altaasta vedet imeytyvät maaperään ja kulkeutuvat pohjavesiä pitkin Pärjänjokeen. 2.4.2 Käyttötarkkailu Puhdistamolla on päätoiminen puhdistamonhoitaja. joka vastaa laitoksen käyttötarkkailusta, ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Käyttötarkkailun tulokset vuodelta 2012 on esitetty taulukossa 11. Kuvassa 10 on tietoja Syötteen viemäriverkostosta sekä viikkovirtaamat. Syötteen jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli 48 137 m³/a eli keskimäärin 132 m 3 /d. Käsitelty vesimäärä oli noin 6 074 m³ pienempi kuin vuonna 2011. Ohituksia jouduttiin suorittamaan huhti- ja toukokuussa yhteensä 6706 m 3. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli maaliskuussa 207 m 3 ja pienin elokuussa 85 m 3. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (438 m 3 ) ja pienin toukokuussa (19 m 3 ). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 500 m 3 /d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 26 % mitoitusvirtaamasta. Lietettä poistettiin laitokselta 310 m 3 /a. Lietteestä ei saatu otettua näytettä vuonna 2012, koska lietekone ei ollut toiminnassa näytteenottoajankohtana. Lietettä tulee kesäaikaan erittäin vähän ja laatu on sellainen, että sen kuivaaminen suotonauhakuivaimella toimii huonosti, eikä toimivaa polymeeriä ole löytynyt. Syksyllä lietteen määrän kasvettua kuivaus on toiminut tyydyttävästi. Kesäaikana lietettä on kuljetettu pieni määrä käsiteltäväksi Pudasjärven vesiosuuskunnan puhdistamolle. Saostuskemikaalia (AVR) käytettiin 11 434 kg eli 238 g/m 3. Sähkönkulutus oli 6000 kwh/a eli 0,12 kwh/m 3. Kuvassa 11 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2003 2012. Jätevesimäärä on pienentynyt kahden edellisen vuoden tasosta ja myös ohitusten määrä on ollut pienempi kuin vuosina 2009-2011.

21 Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1980 Verkoston pituus 51,4 km, muoviputkia 100 % Jäteveden pumppaamoita 15 kpl Vuoden 2012 tietoja: Verkoston keskivirtaama 150 m 3 /d Syötteen viemäriverkosto v. 2012 Puhdistusteho BOD 7 85%, jäännöspitoisuus 29 mg/l Puhdistusteho kok.p 77 %, jäännöspitoisuus 2,5 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 1,87 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 15% keskivirtaama = 28% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 40% = 2,70 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4200 3850 3500 3150 2800 2450 2100 1750 1400 1050 700 350 0 m 3 /viikko 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko Q max 500 m 3 /d m 3 /d 600 500 400 300 200 100 0 Kuva 10 Tietoja Syötteen viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v. 2012.

Taulukko 11 Syötteen jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2012. Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ AVR liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu 3376 108 332 60 1097 325 12 Helmikuu 3520 121 270 57 1144 325 12 Maaliskuu 6412 207 368 109 2084 325 18 Huhtikuu 4796 1 300 160 438 54 1559 325 42 Toukokuu 4462 5 406 140 419 19 223 50 30 Kesäkuu 4048 135 200 55 405 100 Heinäkuu 4157 134 196 106 935 225 30 Elokuu 2634 85 145 56 461 175 30 Syyskuu 2870 96 239 43 502 175 40 Lokakuu 3980 128 210 60 896 225 10 Marraskuu 4329 144 470 41 974 225 50 Joulukuu 3553 115 285 43 1154 325 36 Yht. 2012 48 137 6 706 132 11 434 238 0 310 2011 54 211 11 000 149 12 370 228 203 126 2010 49 540 10 950 136 10 925 221 224 96 2009 44 917 10 400 123 12 934 288 228 144 2008 50 652 0 139 15 941 315 0 108 2007 44 871 0 123 16 649 371 221 104 2006 50 771 0 139 15 753 310 0 90 2005 35 956 13 500 99 14 416 401 483 84 2004 42 608 0 117 50 078 553 557 78 2003 38 230 0 105 9 557 250 575 102 22 Kuva 11 Jätevesimäärän kehitys Syötteen jätevedenpuhdistamolla v. 2003 2012. 2.4.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Syötteen jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2012 viisi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Puhdistamolle tulleen kuormituspiikin vuoksi puhdistusprosessi ei toiminut suunnitellusti 11. 15.11.2012 välisenä aikana. Marraskuun näytteenotto sattui poikkeustilanteen aikaan, jonka vuoksi tehtiin uusintanäytteenotto 11. 12.12.2012, jolloin tilanne oli palautunut normaaliksi.

23 Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 5.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2003 2012 on esitetty taulukossa 12. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2003 2012 on havainnollistettu kuvassa 12. Taulukko 12 Syötteen jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v. 2003 2012. Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 17 241 0,4 6 98 0,9 231 0,1 25 89 2004 20 298 0,5 8 97 1,2 308 0,2 43 86 2005 1 15 220 0,4 6 97 1,0 248 0,1 27 88 2 2,1 30 86 0,2 53 79 2006 15 217 0,7 10 95 1,3 320 0,3 63 80 2007 21 297 0,8 12 96 1,0 248 0,1 25 90 2008 42 596 0,4 6 99 1,7 433 0,02 5 99 2009 1 34 486 0,6 9 98 1,6 400 0,10 25 93 2 0,7 10 98 0,10 25 92 2010 1 30 429 0,6 9 97 1,5 374 0,22 55 82 2 6,3 90 79 0,50 125 67 2011 1 16 229 0,5 7 97 0,5 125 0,19 48 53 2 3,0 43 81 0,26 65 45 2012 1 30 429 0,69 9,9 97 1,6 400 0,18 45 87 2 4,3 61 85 0,37 93 77 Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 6 394 7 435-19 177 1,3 12 93 2004 9 573 8 547 5 18 175 2,5 24 86 2005 1 11 747 8 519 26 21 195 1,9 17 90 2 8 561 25 3,8 36 81 2006 9 577 11 747-20 194 2,4 22 88 2007 8 506 6 425 16 25 235 2,1 20 92 2008 10 653 6 373 43 85 810 1,5 14 98 2009 1 11 733 6 400 48 58 552 1,5 14 97 2 6 400 48 1,8 17 97 2010 1 9 618 7 434 14 33 314 3,1 29 88 2 8 550 11 9,2 88 72 2011 1 3 213 6 373-25 238 2,6 25 88 2 6 407-6,6 63 73 2012 1 11 733 5,8 387 39 42 400 2,1 20 94 2 7,2 480 34 7,2 69 83 1 = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Laitokselle tuleva kuormitus on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Tulokuormitukset alittivat puhdistamon maksimimitoitusarvot. Vesistöön kohdistuva kuormitus on kasvanut jonkin verran orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta edellisvuoteen verrattuna. Puhdistamon teho on parantunut erityisesti fosforin ja typen osalta, mutta myös orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta.

24 Vuosina 2010-2012 huhti-toukokuussa tehdyt ohitukset näkyvät orgaanisen ja fosforikuormituksen kasvuna. (kuva 12). Kuva 12 2003-2012. Puhdistamolle tullut ja vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina Taulukossa 13 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 2012. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 42 mg/l (teho 78 %), toisella puolivuotisjaksolla 17 mg/l (teho 92 %) ja vuosikeskiarvona 29 mg/l (teho 85 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot eivät täyttyneet pitoisuuden osalta, mutta puhdistustehon (lupaehto > 90 %) osalta lupaehto täyttyi toisella puolivuotisjaksolla. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli aikajaksolla 1.1. 30.6. 2,6 mg/l (teho 76 %) ja 1.7. 31.12. välillä 6,5 mg/l (teho 19 %) eli lupaehtoja ei saavutettu kummallakaan jaksolla pitoisuuden eikä puhdistustehon (1.1. 30.6. >90 %, 1.7. 31.12. > 70 %) osalta. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle COD Cr < 125 mg/l tai > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset COD Cr :n pitoisuustason osalta kaikilla näytteenottokerroilla ja kiintoaineen pitoisuustason osalta lukuun ottamatta syyskuun näytteenottokertaa. Puhdistustehon osalta puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset maalis-, huhti- ja marraskuun näytteenottokerroilla (liite 5.1).

Taulukko 13 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2012. 25 BOD 7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1.1.-30.6. luparaja 1.7.-31.12. 1/2 42 15 1/2 2,6 1 2/2 17 15 2/2 6,5 2 vuosi 29 vuosi 2,5 2.5 Ranuan Vesihuolto Oy 2.5.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Ranuan kunnassa on asukkaita 4 280 (vuoden 2012 loppu), joista vesi- ja viemärihuollon piirissä on noin 2 750 asukasta. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on 2 huoltoasemaa, 3 koulua, terveyskeskus sekä poronlihan jalostuslaitos, savustamo, joka toimii syksyisin 3-4 kk. Viemärin pituus on noin 36,2 km. Jätevedenpumppaamoita on 16 kpl. Puhdistamon ja jätevedenpumppaamoiden automaatio/kaukovalvontalaitteiden uusiminen on aloitettu syksyllä 2012 ja se valmistuu alkuvuonna 2013. Jätevedenpuhdistamon ja joidenkin jätevesipumppaamoiden automatiikassa on ollut toimintahäiriöitä tai ne ovat olleet pois käytöstä osan vuotta. Vuonna 1994 valmistunut puhdistamo on kaksilinjainen ja kaksivaiheinen jälkisaostuksella varustettu bioroottorilaitos. Laitosta käytetään nykyisin yksilinjaisena toisen linjan ollessa reservissä. Fosforin saostukseen käytetään alumiinisulfaattia. Puhdistamo on mitoitettu vuodelle 2005 seuraavasti: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 1 290 m 3 /d BOD 7 = 1 010 kg/d q mit = 120 m 3 /h kok.p = 165 kg/d q max = 240 m 3 /h kok.n = 67 kg/d kiintoaine = 400 kg/d Esikäsittelyn jälkeen vesi johdetaan suoraan puhdistusprosessiin. Jälkiselkeytysaltaiden pinta-ala on 2 75 m 2. Liete käsitellään pinta-alaltaan 40 m 2 :n ja tilavuudeltaan 132 m 3 :n sakeuttamossa, minkä jälkeen liete kuivataan koneellisesti lietteenkuivausruuvilla. Kuivausruuvi (Hydropress Huber RoS 3) on otettu käyttöön vuonna 2010. Liete kompostoidaan uudella kompostointikentällä. 2.5.2 Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Ranuan viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 13. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 14.

26 Yleistiedot: Verkoston pituus 35,6km Jäteveden pumppaamoita 15 kpl Vuoden 2012 tietoja: Verkoston keskivirtaama 373 m 3 /d Ranuan viemäriverkosto v. 2012 Puhdistusteho BOD 7 98 %, jäännöspitoisuus 2,0 mg/l Puhdistusteho kok.p 97 %, jäännöspitoisuus 0,16 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 2,70 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 11% keskivirtaama = 29% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 69% = 6,42 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d 10500 1500 9000 7500 6000 4500 3000 1500 kulutus n. 365 m 3 /d mitoitus Qkesk 1290 1250 1000 750 500 250 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko 0 Kuva 13 Tietoja Ranuan viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v. 2012.

27 Kuukausi Taulukko 14 Ranuan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2012. Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo- Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ AlSO4 Polymeeri liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu 5837 188 1870 320 Helmikuu 4125 147 1415 343 Maaliskuu 4356 140 1489 332 Huhtikuu 12441 481 1418 325 Toukokuu 35463 1 144 5273 164 Kesäkuu 12479 416 2653 212 Heinäkuu 12260 423 3308 242 Elokuu 6546 281 2707 412 Syyskuu 9006 358 2701 251 Lokakuu 12324 398 3697 300 Marraskuu 14143 471 4242 300 Joulukuu 7126 230 2137 300 Yht. 2012 136 106 0 373 32 910 292 145 1 930 230 2011 104 457 0 286 31 158 284 160 1 950 230 2010 136 913 0 375 41 310 309 0 2 000 250 2009 159 482 0 437 60 744 381 186 2 000 250 2008 240 245 0 656 88 518 368 184 146 2007 254 015 0 696 115 714 456 114 2 300 96 2006 223 924 613 104 336 466 155 2 100 135 2005 273 190 748 111 727 309 133 30 340 2004 237 143 650 97 403 386 147 30 300 2003 290 579 0 796 108 034 372 1 988 1 271 1 209 Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli vuonna 2012 136 106 m³/a eli keskimäärin 373 m³/d. Käsitelty jätevesimäärä oli 31 649 m³ suurempi kuin vuonna 2011. Ohituksia puhdistamolla ei jouduttu tekemään. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 1 144 m³ ja pienin maaliskuussa 147 m³. Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 1 290 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 30 % mitoitusvirtaamasta. Kuivattua lietettä puhdistamolla syntyi 230 m³/a ja se kompostoidaan kompostointikentällä. Lieteanalyysin (liite 6.2) mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 10,6 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietettä poistettiin 32 t. Jätevesikuutiota kohti lietettä puhdistamolta poistettiin 233 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Vuonna 2012 välpejätettä puhdistamolla syntyi 15 m³, joka kuljetettiin Kuusiselän kaatopaikalle. Jäteveden saostuskemikaalia käytettiin 32 910 kg eli 292 g/m 3. Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 145 kg. Sähkönkulutus oli 263 597 kwh/a eli 1,86 kwh/m³. Kuvassa 14 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2003 2012. Jätevesimäärät ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2007 lähtien.

28 Kuva 14 Jätevesimäärän kehitys Ranuan jätevedenpuhdistamolla v. 2003 2012. 2.5.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2012 neljä kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 6.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2003 2012 on esitetty taulukossa 15. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2003 2012 on havainnollistettu kuvassa 15. Taulukko 15 Ranuan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v. 2003 2012. Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 81 1 150 3,8 54 95 4,1 1017 0,2 57 94 2004 55 779 3,8 54 93 4,4 1093 0,22 55 95 2005 55 783 5,1 73 91 4,6 1153 0,23 58 95 2006 28 396 4,3 62 84 3,7 933 0,37 93 90 2007 46 654 2,5 36 94 4,1 1023 0,2 50 95 2008 35 503 3,3 47 91 2,7 675 0,12 30 96 2009 45 643 1 14 98 2,8 700 0,05 13 98 2010 44 629 3 43 92 3,0 750 0,2 50 94 2011 40 571 0,65 9 98 2,1 525 0,089 22 96 2012 34 486 0,74 11 98 1,8 450 0,058 15 97 Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 32 2 151 18 1 177 45 64 604 12 114 81 2004 26 1 707 22 1 473 14 50 477 8,1 77 84 2005 28 1 880 29 1 953-52 493 3,3 35 94 2006 24 1 580 31 2 080-30 287 12 111 61 2007 27 1 820 25 1 633 10 39 370 8,3 79 79 2008 16 1 040 23 1 533-38 362 4,8 46 87 2009 17 1 133 11 733 37 50 476 2,5 24 95 2010 17 1 133 11 733 36 44 419 4,6 44 90 2011 12 800 7 480 38 65 619 3,3 31 95 2012 12 800 7,5 500 39 30 286 3,5 33 88 AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

29 Laitokselle tuleva orgaanisen aineen, kiintoaineen ja vähän myös fosforin kuormitus on pienentynyt viime vuodesta. Typpikuormitus on ollut edellisvuoden tasolla. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 1 010 kg/d, fosforikuormalle 165 kg/d, typpikuormalle 65 kg/d ja kiintoainekuormalle 400 kg/d, joten mitoitusarvot alittuivat selvästi kaikilta osin. Vesistöön kohdistuva kuormitus on pienentynyt edellisvuodesta fosforin osalta. Orgaanisen aineen, typen ja kiintoaineen kuormitus on hieman kasvanut edellisvuoden tasosta. Puhdistamon teho oli BOD 7 :n, fosforin suhteen hyvä. Myös typen puhdistusteho on ollut hieman edellisvuotta parempi. Kiintoaineen suhteen puhdistusteho on ollut edellisvuotta heikompi, mutta kuitenkin vielä melko hyvä. Vesistöön mennyt kuormitus on pienentynyt orgaanisen aineen ja fosforin osalta viimeisen kymmenen vuoden aikana (kuva 15). Kuva 15 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina 2002-2011. Taulukossa 16 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 2012. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 2 mg/l (teho 98 %), toisella 2,0 mg/l (teho 97 %) ja vuosikeskiarvona 2,0 mg/l (teho 98 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %) täyttyivät sekä puhdistustehon että pitoisuustason osalta. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,17 mg/l (97 %), toisella puolivuotisjaksolla 0,14 mg/l (teho 97 %) sekä vuosikeskiarvona 0,16 mg/l (teho 97 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot (kok.p < 0,5 mg/l, teho > 95 %) täyttyivät pitoisuustason ja puhdistustehon osalta molemmilla puolivuotisjaksolla. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset

30 kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l tai > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vaatimukset lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa maaliskuun ja toukokuun näytteenottokerroilla (liite 6.1). Taulukko 16 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2012. BOD7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/2 2,0 20 1/2 0,17 0,5 2/2 2,0 20 2/2 0,14 0,5 vuosi 2,0 vuosi 0,16 2.6 Hirvaskosken Vesiosuuskunta 2.6.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Hirvaskosken Vesiosuuskunnan viemäröinnin piiriin kuuluu yhdeksän omakotitaloa sekä koulu ja kahvila. Puhdistusprosessina on bioroottori. Pienpuhdistamo on suunniteltu pienten kiinteistöjen ja taajamien jätevesien käsittelyä varten. Jätevesien puhdistus tapahtuu mekaanisesti ja biologisesti; laitokselle asennettiin lisäksi vuonna 2000 kemikalointilaitteisto. Puhdistamo on mitoitettu 90 henkilön jätevesimäärälle. Puhdistetut jätevedet johdetaan viemäriputkella avo-ojaan, josta ne laskevat pelto- ja metsäojia myöten Hirvasjokeen ja edelleen Korentojärveen. 2.6.2 Puhdistamon teho ja kuormitus Hirvaskosken Vesiosuuskunnan pienpuhdistamolla ei ole suoritettu käyttötarkkailua. Puhdistamolla käsiteltiin vuoden 2012 aikana jätevettä yhteensä noin 1 600 m³/a eli keskimäärin 4,4 m³/d. Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon tehoa ja kuormitusta tarkkailtiin vuonna 2012 kaksi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 7. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2003 2012 on esitetty taulukossa 17. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2003 2012 on havainnollistettu kuvassa 16. Puhdistamolle tuleva kuormitus on pienentynyt orgaanisen aineen, fosforin ja typen osalta edellisvuoteen verrattuna. Kiintoainekuormitus on hieman kasvanut. Vesistöön kohdistuva kuormitus on kasvanut edellisvuodesta orgaanisen aineen, fosforin, kiintoaineen osalta. Typen vesistöön kohdistuva kuormitus on ollut vuosien 2010 ja 2011 tasolla. Puhdistustehot ovat selvästi heikompia kuin edellisenä vuotena. Puhdistamolta vesistöön lähtenyt orgaanisen aineen ja fosforin kuormitus on vaihdellut vuosittain ilman selvää kehityssuuntaa.

31 Taulukko 17 Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v. 2003 2012. Tarkk. BOD7 Kok.P vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 0,8 11 0,06 1 92 0,04 10 0,05 11-2004 3,7 53 0,10 1 97 0,19 48 0,04 10 77 2005 2,3 33 0,28 4 88 0,11 28 0,09 22 22 2006 1,2 18 0,40 6 68 0,07 18 0,07 17 4 2007 1,5 21 0,10 1,4 93 0,06 15 0,06 15 8 2008 3,4 49 0,18 3 95 0,12 30 0,08 20 33 2009 1,6 23 0,29 4 81 0,09 23 0,07 18 27 2010 3,1 44 0,24 3 92 0,11 28 0,05 13 54 2011 1,7 24 0,09 1 95 0,075 19 0,02 5 73 2012 0,4 6 0,17 2 61 0,06 15 0,038 10 36 Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2003 0,3 22 0,3 22-0,3 3 0,07 1 77 2004 0,8 55 0,2 15 73 7,1 68 0,17 2 98 2005 0,7 49 0,4 29 29 1,53 15 0,55 5 64 2006 0,4 29 0,4 23 18 0,5 5 0,27 3 46 2007 0,4 26 0,3 18 31 0,88 8 0,18 2 79 2008 0,9 57 0,4 27 52 2,2 21 0,22 2 90 2009 0,7 47 0,5 33 27 1,1 10 0,4 4 63 2010 0,7 47 0,4 27 40 1,8 17 0,3 3 85 2011 0,6 43 0,4 25 40 0,66 6 0,14 1 79 2012 0,5 32 0,4 28 13 0,9 8 0,3 3 69 AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Kuva 16 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina 2003-2012.

32 Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli vuosikeskiarvona 39 mg/l (teho 61 %) ja fosforin osalta vuosikeskiarvona 8,7 mg/l (teho 36 %). Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamo ei täyttänyt vuonna 2012 lupaehtoja (BOD 7 < 25 mg/l, teho > 90 %, kok.p < 1,5 mg/l, teho > 90 % ). BOD7 Kok.P mg/l teho% mg/l teho % Laitokselta lähtevä v. 2012 39 61 8,7 36 Luparaja 25 90 1,5 90 3 KALANKASVATUSLAITOKSET 3.1 Iijoen alaosalla toimivat laitokset ja niiden tuotanto Iijoen alaosan vesistöalueella toimi vuonna 2012 kaksi kalankasvatuslaitosta, PVO- Vesivoima Oy:n Raasakan kalanviljelylaitos ja Myhkyri Oy:n Iin kalankasvatuslaitos. Laitosten tuotanto- ja kuormitustiedot on saatu ympäristöhallinnon VAHTI-rekisteristä. Laitoksilla kasvatettiin kalaa vuonna 2012 yhteensä 74 890 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 92 605 kg (taulukko 18). Käytetty rehumäärä oli molemmilla laitoksilla luparajaa pienempi. Rehukerroin oli Raasakan laitoksella 1,06 ja Myhkyrin laitoksella 1,33. Tuotettua kalakiloa kohti laskettu fosforin ominaiskuormitus oli Myhkyrin laitoksella 8 g ja Voimalohen laitoksella 8 g. Vastaavasti typen ominaiskuormitukset olivat 73 g ja 54 g. Myhkyrin laitokselle on luvassa asetettu ominaiskuormituksen raja-arvot (6,0 g fosforia ja 43 g typpeä), jotka ylittyivät vuonna 2012 selvästi. Raasakan laitoksella käytettiin vettä keskimäärin noin 760 l/s, kun luparaja on enintään 1 000 l/s. Taulukko 18 Iijoen alaosalla toimivien kalalaitosten tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat v. 2012 sekä tuotanto yhteensä v. 2003-2011. Kalalaitos Kokonaismäärä kg Lisäkasvu Kuivarehu Kuivarehu Rehukerroin luparaja Myhkyri Oy, Iin laitos 48 000 64 000 120 000 1,33 Voimalohi Oy, Raasakan kalanviljelylaitos 26 890 28 605 40 000 1,06 Yhteensä v. 2012 74 890 92 605 160 000 1,24 Yhteensä v. 2011 61 035 82 185 160 000 1,35 Yhteensä v. 2010 58 126 62 225 160 000 1,07 Yhteensä v. 2009 143 593 126 260 160 000 0,88 Yhteensä v. 2008 155 695 157 200 190 000 1,01 Yhteensä v. 2007 157 293 149 968 190 000 0,95 Yhteensä v. 2006 95 878 85 425 0,89 Yhteensä v. 2005 115 989 117 695 1,01 Yhteensä v. 2004 104 740 105 645 1,01 Yhteensä v. 2003 88 171 98 210 1,11 3.2 Kalalaitosten kuormitus Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella käytetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella. Myhkyrin laitos on verkkokassilaitos, joten tarkkailua ei suoriteta, ja kuormitus on arvioitu tuotantotietojen perusteella. Raasakan laitoksen tarkkailutulokset ovat liitteenä 8.

33 Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella. VAHTI-tietojen perusteella Voimalohen laitoksella rehun keskimääräinen fosforipitoisuus oli 1,1 % ja typpipitoisuus 7,8 %. Myhkyrin laitoksella rehun ravinnepitoisuudet olivat vastaavasti 0,9 % ja 7,5 %. Myhkyrin laitokselle on luvassa asetettu rehun ravinnepitoisuuksille raja-arvot, joiden mukaan kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 1,0 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7 %. Arvioitu rehun typpipitoisuus ylitti siten luparajan niukasti. Ainetaselaskennassa kalan fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Kasvatuskaudella (kesä-syyskuussa) rehusta on oletettu kuluvan 90 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole otettu huomioon, mistä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä jonkin verran suurempia kuin mitatut kuormitukset. Raasakan laitoksella mitattu typpi- ja fosforikuormitus oli kuitenkin suurempi kuin ainetaseen perusteella laskettu kuormitus. Raasakan laitoksella poistettiin lietettä v. 2012 noin 1 100 m 3. Laitosten kuormitus on esitetty taulukossa 19. Tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 4,2 kg/d ja typpikuormitus 35 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli yhteensä 603 kg ja typpikuormitus 4 926 kg. Raasakan laitoksen tuotantotietojen perusteella laskettu fosforikuormitus oli luparajaa pienempi sekä vuorokausiettä vuositasolla (taulukko 19, liite 8). Myhkyrin laitoksen arvioitu kuormitus oli sekä fosforin että typen osalta luparajaa pienempi. Kalalaitosten kuormitus oli hieman suurempaa kuin vuonna 2011. Taulukko 19 Kalalaitosten kuormitus Iijoen alaosalla v. 2012 ja v. 2003 2011 yhteensä (n = näytteiden lukumäärä). Kalalaitos Kesäaika Vuosikuormitus Ominaiskuormitus Luparajat kg/d kg/d kg/a kg/a g/kala kg g/kala kg kg/d kg/a g/kala kg kg/d kg/a g/kala kg n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Fosfori Typpi Typpi Typpi Myhkyri Oy, Iin laitos mitattu - arvioitu 2,7 25 384 3 480 8 73-700 6-5 000 43 Voimalohi Oy mitattu 6 2,5 15 * Raasakan kalanviljelylaitos arvioitu 1,5 10 219 1 446 8 54 1,9 320 - - - - Yhteensä v. 2012 arvioitu 4,2 35 603 4 926 8 66 Yhteensä v. 2011 arvioitu 4,0 33 572 4 604 9 75 Yhteensä v. 2010 arvioitu 2,8 22 407 3 165 7 54 Yhteensä v. 2009 arvioitu 4,3 38 644 5 615 4 39 Yhteensä v. 2008 arvioitu 6,2 46 907 6 668 6 43 Yhteensä v. 2007 arvioitu 6,1 38 891 5 651 6 36 Yhteensä v. 2006 arvioitu 3,5 24 511 3 530 5 37 Yhteensä v. 2005 arvioitu 5,3 33 769 4 789 7 41 Yhteensä v. 2004 3,6 31 532 4 515 5 43 Yhteensä v. 2003 4,2 32 606 4 586 7 52 * raja-arvo kuukausikeskiarvona 4 TURVETUOTANTO Iijoen vesistöalueen turvetuotantoa tarkkaillaan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2015 mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Tarkkailun suorittamisesta ja raportoinnista vastaa Pöyry Finland Oy. Taulukossa 20 on esitetty yhteenveto Iijoen vesistöalueen turvetuotannon vuosikuormituksesta v. 2004 2012 (Pöyry Finland Oy 2013 a). Soista valtaosa sijaitsee Iijoen alaosan ja Siuruanjoen valuma-alueilla. Vuonna 2012 turvetuotannon aiheuttama nettokuormitus Iijoen vesistöalueella oli noin 1 984 kg/a fosforia, 46 748 kg/a typpeä ja 249 981 kg/a kiintoainetta. Typen ja kiintoaineen kuormitus oli vuotta 2011 selvästi suurempaa ja myös fosforin kuormitus oli suurempi kuin vuonna 2011.

Taulukko 20 Turvetuotannon vuosikuormitus Iijoen vesistöalueella v. 2004 2012. 34 Vesistöalue Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut BRUTTOKUORMITUS NETTOKUORMITUS panossa nossa kunnossa tuot. CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 2012 Iijoki pl. Siuruanjoki 1) 60 2 306 16 2 941 540 887 1 144 32 247 151 673 757 21 956 112 587 Siuruanjoki 1 2 851 12 604 594 097 1 670 36 514 182 288 1 227 24 792 137 394 Yhteensä Iijoki 61 5 157 28 3 545 1 134 984 2 814 68 761 333 961 1 984 46 748 249 981 2011 285 5 232 97 981 720 738 1 953 41 826 206 293 1 426 28 164 154 566 2010 289 5 427 99 853 671 465 1 935 39 525 189 971 1 429 26 582 141 117 2009 254 5 402 95 602 640 072 2 335 39 269 233 695 1 827 26 153 184 281 2008 277 5 264 244 670 919 746 2 926 61 105 373 073 2 177 42 065 302 283 2007 458 5 177 246 500 855 246 2 139 51 049 322 064 1 425 33 281 257 601 2006 213 5 294 218 423 545 007 1 518 38 647 183 165 1 002 24 451 122 867 2005 266 5 468 191 336 806 860 1 952 45 302 356 469 1 257 28 250 271 726 2004 302 5 520 154 343 707 914 2 156 45 044 271 116 1 613 31 380 241 754 1) Tuotantoalasta 90 ha ja poistuneesta alasta 30 ha sijaitsee Iijoen yläosan tai Kostonjoen valuma-alueilla 5 KAATOPAIKAT Kaatopaikkojen kuormitus- ja vesistötarkkailut toteutetaan erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti ja tuloksista laaditaan erilliset vuosiyhteenvedot (Pöyry Finland Oy 2013 b- d), mistä johtuen tässä esitetään vain lyhyt tiivistelmä. Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja Iijoen alaosan vesistöalueella ovat Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kaatopaikat. Iijoen alaosan kaatopaikoista Yli-Iin Korkiamaan kaatopaikka on suljettu vuoden 2004 lopussa, Iin Sääskenharjun ja Pudasjärven kaatopaikat on suljettu lokakuun 2007 lopussa. Vuonna 2012 kaatopaikkojen kuormituksia vesistöön ei pystytty laskemaan yhdenkään kaatopaikan osalta. Yli-Iin kaatopaikalla ja Iin Sääskenharjun kaatopaikalla ei ollut ylivirtausta mittapadolta. Pudasjärven kaatopaikalla vesipinta oli samalla tasolla mittapadon molemmin puolin, joten virtaamaa ei voitu määrittää. Kaatopaikkavesille tyypillisesti sähkönjohtavuudet ja kloridipitoisuudet olivat koholla kaatopaikoilta lähtevissä vesissä. Kaatopaikkavedet olivat myös yleisesti hyvin ravinteikkaita. 6 YHTEENVETO Tässä raportissa on tarkasteltu Iijoen alaosan alueella toimivien kuuden jätevedenpuhdistamon ja kahden kalankasvatuslaitoksen kuormitusta voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Iijoen vesistöalueen turvetuotannon kuormitusta tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti, ja tässä raportissa on esitetty vain yhteenveto turvetuotannon vuosikuormituksesta Iijoen ja Siuruanjoen alueella. Iijoen alaosan vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ja puhdistusteho vuonna 2012 sekä vuosina 2003 2011 yhteensä/keskimäärin on esitetty taulukossa 21. Vuonna 2012 suurin BOD 7 -, fosfori- ja typpikuormittaja oli Iin puhdistamo, missä ohitukset olivat n. 20 % kokonaisvirtaamasta. Lupamääräykset täyttyivät täysin Yli-Iin puhdistamon osalta. Pudasjärven ja Ranuan puhdistamot täyttivät lupa ehdot pääosin. Syötteen, Iin ja Hirvaskosken puhdistamot eivät täyttäneet kaikkia lupaehtoja. Keskimääräinen puhdistusteho oli BOD 7 :n osalta varsin hyvä. Heikoimmin toimivat Iin ja Hirvaskosken vesiosuuskunnan puhdistamot. Fosforin puhdistusteho oli pääasiassa varsin hyvä, poislukien Syötteen, Hirvaskosken Vesiosuuskunnan ja Iin puhdistamot (taulukko 21). Typen puhdistusteho eri puhdistamoilla vaihteli edellisvuosien tavoin suuresti, vuonna 2012 se oli 6,5 39 %.

35 Taulukko 21 Iijoen alaosan vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ja puhdistusteho v. 2003 2012. Suluissa oleva arvo, kun kahta heikointa tehoprosenttia ei ole otettu huomioon. Kuormittaja Viemäriverkk. liitty- Kuormitus vesistöön kg/d Puhdistusteho % neitä asukkaita, noin BOD7 Kok.P Kok.N BOD7 Kok.P Kok.N Ii 4 500 112 4,0 99 76 77 13 Yli-Ii 650 1,4 0,05 5,9 94 95 6,5 Pudasjärvi 4 350 15 0,38 52 96 98 28 Syöte 4,3 0,37 7,2 85 77 34 Ranua 2 750 0,74 0,06 7,5 98 97 39 Hirvaskoski mitoitus 90 0,17 0,04 0,42 61 36 13 Yhteensä/ keskim. v. 2012 12 300 134 4,9 172 85 80(92) 22 v. 2011 12 200 132 4,6 172 90 81(92) 26 v. 2010 12 100 177 7,0 187 87 80(90) 23 v. 2009 12 100 34 1,1 144 94 85(97) 33 v. 2008 11 990 49 2,4 158 93 83 (94) 38 v. 2007 11 740 24 1,0 157 96 75 (95) 30 v. 2006 27 1,3 158 88 67 (92) 25 v. 2005 37 1,4 150 79 81 30 v. 2004 58 1,4 142 91 84 30 v. 2003 77 1,0 140 91 85 37 Puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD 7 -kuormitus oli vuonna 2012 edellisvuoden tasolla, eli silti selvästi suurempi kuin vuosina 2003 2009: yhteensä 134 kg/d. 84 % BOD 7 -kuormituksesta oli peräisin Iin puhdistamolta, muiden puhdistamojen kuormitus ei ole ollut poikkeuksellisen suuri. Vuosina 2002 2009 fosforikuormitus on ollut tasaisesti 1,0 2,4 kg/d, mutta vuodesta 2010 lähtien kuormitus on ollut selvästi suurempi. Vuonna 2012 fosforikuormitus oli 4,9 kg/d. 82 % vuoden 2012 fosforikuormituksesta oli peräisin Iin puhdistamolta. Typpikuormitus on ollut vuoden 2011 tasolla, mutta kuormitus on edelleen hieman korkeampi kuin vuosina 2003 2009. Iin puhdistamon korkeisiin kuormituksiin ovat vaikuttaneet ohitukset, joita on jouduttu tekemään aikaisempaa enemmän. Myös viemäriverkoston laajentaminen vuonna 2009 on kasvattanut Iin puhdistamon kuormituksia. Myös Syötteen jätevedenpuhdistamolla jouduttiin vuonna 2012 tekemään ohituksia. Iijoen alaosan kahdella kalankasvatuslaitoksella kasvatettiin vuonna 2012 kalaa yhteensä noin 74 890 kg ja käytettiin rehua noin 92 605 kg. Rehukerroin oli keskimäärin 1,24. Laitosten tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus vesistöön oli kesäaikana yhteensä 4,2 kg/d fosforia ja 35 kg/d typpeä. Voimalohen Raasakan kalankasvatuslaitos toimi lupaehtojen mukaisesti. Myös Myhkyri Oy:n kalankasvatuslaitos toimi lupaehtojen mukaisesti ominaiskuormitusarvoja lukuun ottamatta. Voimalohi Oy:n Raasakan laitoksella mitattu typpikuormitus oli laskennallista hieman suurempi. Iijoen alaosalle kohdistuva pistemäinen ravinnekuormitus vuosina 2004 2012 vuositasolla on esitetty taulukossa 22. Kahtena edellisenä vuotena jätevedenpuhdistamot ovat olleet suurin fosforikuormittaja, mutta vuonna 2012 turvetuotannon fosforikuormitus on ollut suurin, mikä johtuu turvetuotannon kuormituksen kasvamisesta edellisvuoteen verrattuna. Jätevedenpuhdistamot olivat aikaisempien vuosien tapaan selvästi suurin typpikuormittaja. Kalankasvatuksen ravinnekuormitus oli hieman suurempaa kuin kahtena edellisenä vuotena. Turvetuotannon kuormitus kohdistuu melko tasaisesti Iijokeen ja Siuruanjokeen. Pieni osa Iijokeen tulevasta turvetuotannon kuormituksesta kohdistuu Iijoen keski- ja yläosan alueelle. Huomattava on, että kalankasvatuksen ja turvetuotannon kuormi-

36 tus on merkittävintä kesäaikana, kun jätevedenpuhdistamoilla kuormitus pysyy ympäri vuoden suunnilleen samalla tasolla. Taulukko 22 Taajamien ja erillislaitosten jätevedenpuhdistamoiden sekä kalankasvatuksen ja turvetuotannon vuosikuormitus (kg/a) Iijoen alaosan vesistöalueella v. 2004 2012. Turvetuotannossa olevasta suoalasta muutama prosentti on Iijoen yläosan alueella. Vuosi Jätevedenpuhdistamot (kg/a) Kalankasvatus (kg/a)* Turvetuotanto (kg/a)** Yhteensä (kg/a) Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N 2004 500 51 888 532 4 515 1 613 31 380 2 645 87 783 2005 522 54 655 769 4 789 1 257 28 250 2 548 87 694 2006 485 57 495 511 3 530 1 002 24 451 1 999 85 475 2007 347 57 225 891 5 651 1 425 33 281 2 663 96 157 2008 889 57 766 907 6 668 2 177 42 065 3 973 106 499 2009 402 52 560 644 5 615 1 827 26 153 5 008 100 060 2010 2 537 68 292 407 3 165 1 429 26 582 4 373 98 039 2011 1 679 62 780 572 4 604 1 426 28 164 3 515 92 527 2012 1 793 62 952 603 4 926 1 984 46 748 4 380 114 626 * tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus ** nettokuormitus VIITTEET Pöyry Finland Oy 2011. Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v. 2012 2017. Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. 16WWE0275. Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy 2013 a. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2012. Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy 2013 b. Iin Sääskenharjun kaatopaikan tarkkailun yhteenveto v. 2012. Moniste. Pöyry Finland Oy 2013 c. Pudasjärven kaupungin keskustan kaatopaikan jälkitarkkailu vuonna 2012. Moniste. Pöyry Finland Oy 2013 d. Yli-Iin kunnan Korkiamaan kaatopaikan jälkitarkkailun yhteenveto v.2012. Moniste. Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2015. Moniste. Oulu.

Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Liite 2.1 Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Jarmo Sillanpää: 010 33 28370 / jarmo.sillanpaa@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Iin Vesiliikelaitos 2012 Lupaehdot PPO-2006-Y-400-111 31.3.2008 < 20 mg/l > 90 % 1/2 ka < 1,0 mg/l > 90 % 1/2 ka < 125 mg/l > 75 % (VNa 888/2006) < 35 mg/l > 90 % (VNa 888/2006) 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 25.-26.1 28.-29.2. 26.-27.3. 25.-26.4. 29.-30.5. 25.-26.6. 18.-19.7. 28.-29.8. 19.-20.9. 24.-25.10. 20.-21.11. 11.-12.12. 1/2 2/2 2012 Näytteenottaja JoP JoP JuO JoP JoP Jop JuO JuO JoP JoP JoP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d 1 350 1 200 1 300 1 300 1 300 1 525 1 362 1 200 1 359 1 132 1 287 1 207 1345 1706 1526 Q ohitus m3/d 300 150 250 250 250 100 0 100 # 150 # 200 # 0 0 146 # 519 333 Q käsitelty m3/d 1 050 1 050 1 050 1 050 1 050 1 425 1 362 1 100 1 209 932 1 287 1 207 1199 1187 1193 BOD7atu # arvioitu # arvioitu # arvioitu # arvioitu Tuleva mg/l 290 400 340 210 110 300 260 280 380 380 230 480 274 333 303 Käsitelty mg/l 11 10 19 2 3 13 8 12 14 6 7 10 10 10 9,7 Vesistöön mg/l 73 59 81 42 24 32 8 34 54 72 7 10 38 108 74 Tuleva kg/d 392 480 442 273 143 458 354 336 516 430 296 579 369 568 462 Ohitus kg/d 87 60 85 53 28 30 0 28 57 76 0 0 40 173 101 Käsitelty kg/d 12 11 20 2,1 3,2 19 11 13 17 5,7 9,0 12 12 11 12 Vesistöön kg/d 99 71 105 55 31 49 11 41 74 82 9,0 12 52 184 112 Käsittelyteho % 96 98 94 99 97 96 97 96 96 98 97 98 96 97 97 Kokonaisteho % 75 85 76 80 79 89 97 88 86 81 97 98 86 68 76 Kokonais P Tuleva mg/l 13 14 15 6,3 5,1 11 12 12 12 12 8,6 16 11 12 11 Käsitelty mg/l 0,30 0,16 0,33 0,10 0,12 0,15 0,13 0,40 0,29 0,11 0,18 0,11 0,19 0,20 0,20 PO 4 -P (käsit.) mg/l <0,01 <0,01 0,08 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,02 Vesistöön mg/l 3,1 1,9 3,2 1,3 1,1 0,86 0,13 1,4 1,6 2,2 0,18 0,11 1,3 3,8 2,6 PO 4 -P (käsit.) kg/d 0,011 0,011 0,084 0,011 0,011 0,014 0,014 0,011 0,012 0,009 0,013 0,012 Tuleva kg/d 18 17 20 8,2 6,6 17 16 14 16 14 11 19 14 21 17 Ohitus kg/d 3,9 2,1 3,8 1,6 1,3 1,1 0,0 1,2 1,8 2,4 0,0 0,0 1,6 6 4 Käsitelty kg/d 0,32 0,17 0,35 0,11 0,13 0,21 0,18 0,4 0,35 0,10 0,23 0,13 0,23 0,24 0,23 Vesistöön kg/d 4,2 2,3 4,1 1,7 1,4 1,3 0,18 1,6 2,2 2,5 0,2 0,1 1,8 6 4,0 Käsittelyteho % 98 99 98 98 98 99 99 97 98 99 98 99 98 98 98 Kokonaisteho % 76 87 79 79 79 92 99 89 87 82 98 99 88 68 77 Kokonais N Tuleva mg/l 93 98 98 42 38 67 78 77 76 76 58 89 72 76 74 Käsitelty mg/l 83 81 79 35 41 61 54 68 70 56 53 66 63 61 62 Vesistöön mg/l 85 83 83 36 40 61 54 69 71 60 53 66 64 65 65 Tuleva kg/d 126 118 127 55 49 102 106 92 103 86 75 107 97 129 113 Ohitus kg/d 28 15 25 11 10 6,7 0 7,7 11 15 0 0 11 39 25 Käsitelty kg/d 87 85 83 37 43 87 74 75 85 52 68 80 76 72 74 Vesistöön kg/d 115 100 107 47 53 94 74 83 96 67 68 80 86 112 99 Käsittelyteho % 11 17 19 17-8 9,0 31 12 7,9 26 9,5 26 13 19 16 Kokonaisteho % 8,4 15 16 13-6,4 8,4 31 11 7,0 22 9,5 26 11 13 13 NH4-N Tuleva mg/l 93 98 98 42 38 67 78 77 76 76 58 89 72 76 74 Käsitelty mg/l 76 80 76 33 37 55 56 68 64 56 53 66 59 60 60 Vesistöön mg/l 80 82 80 35 37 56 56 69 65 60 53 66 61 65 63 Tuleva kg/d 126 118 127 55 49 102 106 92 103 86 75 107 97 129 113 Ohitus kg/d 28 15 25 11 10 6,7 0 8 11 15 0 0 11 39 25 Käsitelty kg/d 80 84 80 35 39 78 76 75 77 52 68 80 71 72 71 Vesistöön kg/d 108 99 104 45 48 85 76 83 89 67 68 80 82 111 96 Käsittelyteho % 18 18 22 21 2,6 18 28 12 16 26 8,6 26 18 20 19 Kokonaisteho % 14 16 18 17 2,1 17 28 11 14 22 8,6 26 16 14 15 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Ii_2012.xls Tulostettu / Printad 15.2.2013 Sivu 1/3

1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 25.-26.1 28.-29.2. 26.-27.3. 25.-26.4. 29.-30.5. 25.-26.6. 18.-19.7. 28.-29.8. 19.-20.9. 24.-25.10. 20.-21.11. 11.-12.12. 1/2 2/2 2012 CODCr * Tuleva mg/l 700 820 830 520 270 690 680 670 870 870 550 1200 638 802 718 Käsitelty mg/l 47 52 67 32 <30 55 46 60 61 37 36 48 48 48 48 Vesistöön mg/l 192 148 214 126 76 97 46 111 150 184 36 48 112 277 194 Tuleva kg/d 945 984 1079 676 351 1052 926 804 1182 985 708 1448 858 1368 1096 Ohitus kg/d 210 123 208 130 68 69 0 67 131 174 0 0 93 416 239 Käsitelty kg/d 49 55 70 34 32 78 63 66 74 34 46 58 57 57 57 Vesistöön kg/d 259 178 278 164 99 147 63 133 204 208 46 58 150 473 296 Käsittelyteho % 93 94 92 94 89 92 93 91 93 96 93 96 93 94 93 Kokonaisteho % 73 82 74 76 72 86 93 83 83 79 93 96 83 65 73 Kiintoaine Tuleva mg/l 270 300 330 270 120 280 270 270 380 380 230 610 262 354 307 Käsitelty mg/l 14 6,8 17 12 14 11 8,5 30 12 6,5 11 4,6 12 12 12 Vesistöön mg/l 71 43 77 62 34 29 8,5 50 53 72 11 4,6 39 116 76 Tuleva kg/d 365 360 429 351 156 427 368 324 516 430 296 736 352 604 468 Ohitus kg/d 81 45 83 68 30 28 0 27 57 76 0 0 38 184 102 Käsitelty kg/d 15 7,1 18 13 15 16 12 33,0 15 6 14 5,6 15 14 15 Vesistöön kg/d 96 52 100 80 45 44 12 60 72 82 14 5,6 53 198 117 Käsittelyteho % 95 98 95 96 88 96 97 89 97 98 95 99 95 97 96 Kokonaisteho % 74 86 77 77 71 90 97 81 86 81 95 99 85 67 75 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 6,2 4,8 5,0 4,5 6,2 8,4 10,2 11,6 11,0 11,0 ei tulosta 5,8 Käsitelty 6,4 6,3 5,7 3,4 6,4 9,0 10,7 12,1 11,3 9,5 8,3 7,1 Kemikaalit AVR g/m3 500 500 500 500 500 ALF-30 g/m3 500 500 500 500 500 230 500 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 7,0 7,6 7,7 3,4 3,1 5,4 6,1 6,3 6,1 6,1 4,7 6,0 Käsitelty 2,1 1,7 1,6 0,1 0,06 0,73 0,62 1,7 1,6 0,88 0,41 1,5 ph Tuleva 7,5 7,4 7,4 7,2 7,3 7,3 7,3 7,3 7,4 7,4 7,3 7,2 Käsitelty 6,6 6,4 6,4 4,5 4,7 6,1 6,0 6,5 6,4 6,1 5,7 6,4 Johtokyky ms/m Tuleva 96 109 110 54 49 83 94 92 92 92 73 181 Käsitelty 120 129 127 71 74 100 95 107 117 101 100 115 NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,14 0,14 0,06 0,28 0,56 0,09 0,15 0,17 0,02 0,18 0,28 0,09 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm mg/l 1,2 0,75 1,8 12 5,5 1,4 1,5 0,87 0,93 0,5 2,1 0,41 Koli 44 C kpl/dl 310 90 550 14 arvio 4 arvio 16 20 arvio 600 92 64 28 82 Happi mg O 2 /l 7,1 7,0 4,5 8,7 9,0 5,8 5,5 1,7 ei tulosta 5,9 7,0 6,1 Ii_2012.xls Tulostettu / Printad 15.2.2013 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 25.-26.1 28.-29.2. 26.-27.3. 25.-26.4. 29.-30.5. 25.-26.6. 18.-19.7. 28.-29.8. 19.-20.9. 24.-25.10. 20.-21.11. 11.-12.12. Selkeytys Pinta-ala m2 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 Tilavuus m3 q med m3/h 56 50 54 54 54 64 57 50 57 47 54 50 S h m/h 0,87 0,77 0,83 0,83 0,8 0,98 0,87 0,77 0,87 0,73 0,83 0,77 S MLSS m/h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 5,4 ei tietoa ei tietoa ei tietoa 0,3 5,8 ei tietoa ei tietoa 4,5 4,0 5,1 3,7 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 120 90 100 90 90 80 100 100 80 100 80 110 Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 q med m3/h 63,5 56,8 50,0 56,6 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 12,9 12,9 12,9 12,9 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 180 Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato Lausunto: m3/h m3/h I/II 2012 Puhdistamo ei saavuttanut 1. vuosipuoliskolla BOD7:n ja kokonaisfosforin lupaehtoja ohituksista johtuen. 18.-19.7.2012 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/2006 raja-arvot. 28.-29.8.2012 Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja eikä kiintoaineen osalta Vna 888/2006:n näytekohtaisia raja-arvoja. 19.-20.9.2012 Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja eikä CODCr:n ja kiintoaineen osalta Vna 888/2006:n näytekohtaisia raja-arvoja ohituksista johtuen. 24.-25.10.2012 Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja eikä CODCr:n ja kiintoaineen osalta Vna 888/2006:n näytekohtaisia raja-arvoja ohituksista johtuen. 20.-21.11.2012 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja CODCr:n ja kiintoaineen osalta Vna 888/2006:n näytekohtaiset raja-arvot. Ei ohituksia. 11.-12.12.2012 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja CODCr:n ja kiintoaineen osalta Vna 888/2006:n näytekohtaiset raja-arvot. Ei ohituksia. PÖYRY FINLAN 15.2.2013 JAKELU: Iin Vesiliikelaitos Iin Vesiliikelaitos, puhdistamonhoitaja Oulunkaaren ympäristöpalvelut Antti Leskelä, FM Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ii_2012.xls Tulostettu / Printad 15.2.2013 Sivu 3/3

Liite 2.2

Pöyry Finland Oy Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@ poyry.com Jarmo Sillanpää: 010 33 28370 / jarmo.sillanpaa@ poyry.com Liite 3.1 PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Yli-In Vesihuolto Oy 1. KUORMITUS 2012 Lupaehdot PPO 1.2.2002/Dnro 1101Y1937-121 BOD 7 atu < 20 mg/l > 90 % P < 1,0 mg/l > 90 % CODCr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % PÄIVÄMÄÄRÄ 28.-29.2. 26.-27.6. 19.-20.9. 20.-21.11. 1.1.04 1.1.04 1/2 2/2 2012 Näytteenottaja JOP JoP JoP JoP 1.1.04 1.1.04 Vuoden tulos Q kok m3/d 128 184 281 356 69 106 225 240 232 Q ohitus m3/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Q käsitelty m3/d 128 184 281 356 69 106 225 240 232 BOD7atu Tuleva mg/l 160 140 90 80 0 0 148 84 105 Käsitelty mg/l 8 10 4 5 0,0 <0 9,2 4,6 6,1 Vesistöön mg/l 8 10 4 5 0,0 <0 9,2 4,6 6,1 Tuleva kg/d 20 26 25 28 0 0 33 20 24 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 1,0 1,8 1,1 1,8 0,0 0,0 2,1 1,1 1,4 Vesistöön kg/d 1,0 1,8 1,1 1,8 0,0 0,0 2,1 1,1 1,4 Käsittelyteho % 95 93 96 94 #DIV/0! #DIV/0! 94 95 94 Kokonaisteho % 95 93 96 94 #DIV/0! #DIV/0! 94 95 94 Kokonais P Tuleva mg/l 7,0 5,4 3,1 2,7 0,0 0,0 6,1 2,9 3,9 Käsitelty mg/l 0,25 0,32 0,13 0,19 0,0 0,00 0,29 0,16 0,21 liuk. PO 4 -P mg/l 0,05 0,03 0,03 0,03 0,0 0,00 0,04 0,03 0,03 Vesistöön mg/l 0,25 0,32 0,13 0,19 0,0 0,00 0,29 0,16 0,21 PO 4 -P kg/d 0,006 0,006 0,008 0,011 0,000 0,000 Tuleva kg/d 0,90 0,99 0,87 0,96 0,00 0,00 1,4 0,69 0,91 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 0,032 0,059 0,037 0,07 0,00 0,000 0,065 0,039 0,048 Vesistöön kg/d 0,032 0,059 0,037 0,07 0,00 0,000 0,065 0,039 0,048 Käsittelyteho % 96 94 96 93 #DIV/0! #DIV/0! 95 94 95 Kokonaisteho % 96 94 96 93 #DIV/0! #DIV/0! 95 94 95 Kokonais N Tuleva mg/l 54 35 21 18 0 0 43 19 27 Käsitelty mg/l 51 35 19 16 0 0 42 17 25 Vesistöön mg/l 51 35 19 16 0 0 42 17 25 Tuleva kg/d 6,9 6,4 5,9 6,4 0,0 0,0 9,6 4,6 6,3 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 6,5 6,4 5,3 5,7 0,0 0,0 9,3 4,2 5,9 Vesistöön kg/d 6,5 6,4 5,3 5,7 0,0 0,0 9,3 4,2 5,9 Käsittelyteho % 5,6 0 9,5 11 #DIV/0! #DIV/0! 2,9 10 6,5 Kokonaisteho % 5,6 0 9,5 11 #DIV/0! #DIV/0! 2,9 10 6,5 NH4-N Tuleva mg/l 54 35 21 18 0 0 43 19 27 Käsitelty mg/l 44 34 13 14 0 0 38 14 22 Vesistöön mg/l 44 34 13 14 0 0 38 14 22 Tuleva kg/d 6,9 6,4 5,9 6,4 0,0 0,0 9,6 4,6 6,3 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 5,6 6,3 3,7 5,0 0,000 0,000 8,6 3,3 5,0 Vesistöön kg/d 5,6 6,3 3,7 5,0 0,000 0,000 8,6 3,3 5,0 Käsittelyteho % 19 2,9 38 22 #DIV/0! #DIV/0! 11 30 20 Kokonaisteho % 19 2,9 38 22 #DIV/0! #DIV/0! 11 30 20 Yli- Ii_2012.xls Tulostettu / Printad 13.2.2013 Sivu 1/3

1. KUORMITUS Liite 3.1, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.-29.2. 26.-27.6. 19.-20.9. 20.-21.11. 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1/2 2/2 2012 Kiintoaine Tuleva mg/l 110 140 120 80 0 0 128 98 108 Käsitelty mg/l 17 8,4 4,0 6,0 0 0,0 12 5,1 7,4 Vesistöön mg/l 17 8,4 4,0 6,0 0 0,0 12 5,1 7,4 Tuleva kg/d 14 26 34 28 0 0 29 23 25 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 2,2 1,5 1,1 2,1 0,0 0,00 2,7 1,2 1,7 Vesistöön kg/d 2,2 1,5 1,1 2,1 0,0 0,00 2,7 1,2 1,7 Käsittelyteho % 85 94 97 93 #DIV/0! #DIV/0! 91 95 93 Kokonaisteho % 85 94 97 93 #DIV/0! #DIV/0! 91 95 93 CODCr * Tuleva mg/l 360 340 260 220 0 0 348 238 274 Käsitelty mg/l 53 65 39 38 0 <0 60 38 46 Vesistöön mg/l 53 65 39 38 0 <0 60 38 46 Tuleva kg/d 46 63 73 78 0 0 78 57 64 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 Käsitelty kg/d 6,8 12 11 14 0,0 0,0 14 9,2 11 Vesistöön kg/d 6,8 12 11 14 0,0 0,0 14 9,2 11 Käsittelyteho % 85 81 85 83 #DIV/0! #DIV/0! 83 84 83 Kokonaisteho % 85 81 85 83 #DIV/0! #DIV/0! 83 84 83 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,2 8,4 10,3 6,6 0,0 0,0 Käsitelty 5,2 8,9 10,7 5,8 0,0 0,0 Kemikaalit FeSO 4 g/m3 150 100 100 70 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 4,6 3,4 2,4 2,1 0,0 0,0 Käsitelty 3,8 3,0 1,2 1,5 0,0 0,00 ph Tuleva 7,2 7,1 7,1 6,9 0,0 0,0 Käsitelty 7,5 7,4 7,1 7,0 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva 66 48 36 32 0 0 Käsitelty 74 57 40 36 0 0 NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,1 0,05 4,2 0,27 0 0 Käsitelty Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 0,78 2,10 0,72 1,6 Koli 44 C kpl/dl 6200 >8000 >8000 >8000 >0 0 Happi mg O 2 /l 4,4 2,1 5,9 4,5 Yli- Ii_2012.xls Tulostettu / Printad 13.2.2013 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 28.-29.2. 26.-27.6. 19.-20.9. 20.-21.11. 1.1.04 1.1.04 2011 Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l 1800 2200 2000 3500 0 0 Palautusliete 1 mg/l 0 2800 2900 4800 0 0 Ylijäämäliete mg/l 0 2800 2900 4800 0 0 1/2 h lask. Liete 1 ml/l 500 350 300 850 Palautusliete 1 ml/l 550 600 400 900 Lieteindeksi Liete 1 278 159 150 243 Palautusliete 1 #DIV/0! 214 138 188 Happi 1 mg/l 3,7 2,1 5,3 5,3 Tilavuus m3 200 200 200 200 200 200 Org. tilak. L v 0,10 0,13 0,13 0,14 0,00 0,00 Lietekuorma L MLSS 0,06 0,06 0,06 0,04 #DIV/0! #DIV/0! Palautusliete m3/d 170 250 350 250 Ylijäämäliete m3/d 23 27 1160 27 Pal. Suhde % 133 136 125 70 0 0 Lieteikä d #DIV/0! 5,8 0,1 5,4 #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 16,1 11,1 7,6 7,9 69,6 45,3 Selkeytys Pinta-ala m2 60 60 60 60 60 60 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 5,3 7,7 12 15 S h m/h 0,09 0,13 0,20 0,25 0,00 0,00 S MLSS m/h 0,04 0,04 0,06 0,21 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,16 0,28 0,39 0,87 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 2,1 3,8 5,4 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 110 80 130 80 40 60 Näkösyvyys 2 cm Lausunto: 28.-29.2.2012 Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti kiintoaineen puhdistustehoa lukuun ottamatta. 26.-27.6.2012 Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti. I/II 2012 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla v. 2012. 19.-20.9.2012 Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti. 20.-21.11.2012 Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti. Kaustisella 13.2.2013 JAKELU: Yli-Iin Vesihuolto Oy Yli-Iin kunta, rakennustoimisto PÖYRY FINLAND OY Oulunkaaren ympäristöpalvelut Jouni Lapinkangas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Leskelä, FM Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yli- Ii_2012.xls Tulostettu / Printad 13.2.2013 Sivu 3/3

Liite 3.2

Liite 4.1 Tämä lomake, jos on neljännesvuosikeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Jarmo Sillanpää: 010 33 28370 / jarmo.sillanpaa@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 16WWE0275 Pudasjärven vesiosuuskunta 2012 Kurenala BOD 7 atu < 25 mg/l (1/4a) 1. KUORMITUS Lupaehdot PSY 32/01/1 21.6.2001 P < 0,8 mg/l (1/4a) CODCr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % PÄIVÄMÄÄRÄ 25.-26.1. 27.-28.2. 26.-27.3. 23.-24.4. 30.-31.5. 11.-12.6. 30.-31.7. 20.-21.8. 5.-6.9. 23.-24.10. 14.-15.11. 10.-11.12. 1/4 2/4 3/4 4/4 2012 Näytteenottaja EPK JoP EPK EPK JoP JoP EPK EPK JuO EPK JoP JoP vuoden tulos Q kok m3/d 1293 1006 994 2217 1686 1196 1367 1370 1007 1328 1532 1123 1171 1800 1148 1316 1358 Q ohitus m3/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Q käsitelty m3/d 1293 1006 994 2217 1686 1196 1367 1370 1007 1328 1532 1123 0 1171 1800 1148 1316 1358 BOD7atu Tuleva mg/l 510 240 190 280 540 390 120 260 280 180 150 200 0 331 392 214 174 284 Käsitelty mg/l 9 10 13 8 16 10 16 6 11 13 11 11 0 11 11 11 12 11 Vesistöön mg/l 9 10 13 8 16 10 16 6 11 13 11 11 #### 11 11 11 12 11 Tuleva kg/d 659 241 189 621 910 466 164 356 282 239 230 225 0 387 705 246 229 386 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 #### 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 12 10 13 18 27 12 22 8,2 11 17 17 12 0 12 20 13 15 15 Vesistöön kg/d 12 10 13 18 27 12 22 8,2 11 17 17 12 #### 12 20 13 15 15 Käsittelyteho % 98 96 93 97 97 97 87 98 96 93 93 95 #### 97 97 95 93 96 Kokonaisteho % 98 96 93 97 97 97 87 98 96 93 93 95 #### 97 97 95 93 96 Kokonais P Tuleva mg/l 36,5 11 8,7 9,4 28,0 20,0 6,5 16 13,0 9,2 8,1 9,9 0 20 18 12 9,0 15 Käsitelty mg/l 0,08 0,18 0,17 0,12 0,50 0,23 0,73 0,57 0,15 0,24 0,16 0,18 0,00 0,14 0,27 0,52 0,19 0,28 PO 4 -P liukoinen mg/l <0,01 <0,01 0,05 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,03 <0,01 <0,01 #### 0,02 0,01 0,01 0,02 0,01 Vesistöön mg/l 0,08 0,18 0,17 0,12 0,50 0,23 0,73 0,57 0,15 0,24 0,16 0,18 #### 0,14 0,27 0,52 0,19 0,28 PO4-P kg/d 0,013 0,010 0,050 0,022 0,017 0,012 0,014 0,014 0,010 0,040 0,015 0,011 #### Tuleva kg/d 47 11 8,6 21 47 24 8,9 22 13 12 12 11 0 24 32 13 12 20 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 #### 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 0,10 0,18 0,17 0,27 0,84 0,28 1,0 0,78 0,15 0,32 0,25 0,20 0,00 0,16 0,49 0,59 0,25 0,38 Vesistöön kg/d 0,10 0,18 0,17 0,27 0,84 0,28 1,0 0,78 0,15 0,32 0,25 0,20 #### 0,16 0,49 0,59 0,25 0,38 Käsittelyteho % 99,8 98 98 99 98 99 89 96,4 99 97 98 98 #### 99 98 96 98 98 Kokonaisteho % 99,8 98 98 99 98 99 89 96,4 99 97 98 98 #### 99 98 96 98 98 Kokonais N Tuleva mg/l 91 56 61 32 57 63 45 60 53 42 38 53 0 71 48 53 44 53 Käsitelty mg/l 45 50 53 30 29 40 47 33 44 33 31 40 0 49 32 41 34 38 Vesistöön mg/l 45 50 53 30 29 40 47 33 44 33 31 40 #### 49 32 41 34 38 Tuleva kg/d 118 56 61 71 96 75 62 82 53 56 58 60 0 83 86 60 57 71 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 #### 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 58 50 53 67 49 48 64 45 44 44 47 45 0 57 58 47 45 52 Vesistöön kg/d 58 50 53 67 49 48 64 45 44 44 47 45 #### 57 58 47 45 52 Käsittelyteho % 51 11 13 6,3 49,1 37-4 45 17 21 18 25 #### 31 33 22 21 28 Kokonaisteho % 51 11 13 6,3 49,1 37-4 45 17 21 18 25 #### 31 33 22 21 28 NH4-N Tuleva mg/l 91 56 61 32 57 63 45 60 53 42 38 53 0 71 48 53 44 53 Käsitelty mg/l 41 45 53 29 26 37 42 32 44 36 26 37 0 46 30 39 32 36 Vesistöön mg/l 41 45 53 29 26 37 42 32 44 36 26 37 #### 46 30 39 32 36 Tuleva kg/d 118 56 61 71 96 75 62 82 53 56 58 60 0 83 86 60 57 71 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 #### 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 53 45 53 64 44 44 57 44 44 48 40 42 0 54 54 45 43 49 Vesistöön kg/d 53 45 53 64 44 44 57 44 44 48 40 42 #### 54 54 45 43 49 Käsittelyteho % 55 20 13 9,4 54,4 41 6,7 47 17 14 32 30 #### 36 37 26 26 32 Kokonaisteho % 55 20 13 9,4 54,4 41 6,7 47 17 14 32 30 36 37 26 26 32 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Pudasjarvi_Kurenala_2012 -neljannesvuosi.xls Tulostettu / Printad 21.2.2013 Sivu 1/2

1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 25.-26.1. 27.-28.2. 26.-27.3. 23.-24.4. 30.-31.5. 11.-12.6. 30.-31.7. 20.-21.8. 5.-6.9. 23.-24.10. 14.-15.11. 10.-11.12. 1/4 2/4 2/2 4/4 2012 CODCr * vuoden tulos Tuleva mg/l 1700 640 480 840 1800 1100 310 910 800 540 520 660 0 1008 1218 661 566 885 Käsitelty mg/l 40 39 47 32 51 49 64 33 44 50 38 41 0 42 42 47 43 43 Vesistöön mg/l 40 39 47 32 51 49 64 33 44 50 38 41 #### 42 42 47 43 43 Tuleva kg/d 2198 644 477 1862 3035 1316 424 1247 806 717 797 741 0 1180 2194 759 745 1201 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 #### 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 52 39 47 71 86 59 87 45 44 66 58 46 0 49 76 54 56 59 Vesistöön kg/d 52 39 47 71 86 59 87 45 44 66 58 46 #### 49 76 54 56 59 Käsittelyteho % 98 94 90 96 97 96 79 96 95 91 93 94 #### 96 97 93 92 95 Kokonaisteho % 98 94 90 96 97 96 79 96 95 91 93 94 #### 96 97 93 92 95 Kiintoaine Tuleva mg/l 1600 390 230 680 1200 910 120 680 470 330 340 380 0 817 906 419 348 637 Käsitelty mg/l 6,5 15 9,3 3,7 27 13 84 11 32 17 11 12 0,0 10 14 43 13 20 Vesistöön mg/l 6,5 15 9,3 3,7 27 13 84 11 32 17 11 12 #### 10 14 43 13 20 Tuleva kg/d 2069 392 229 1508 2023 1088 164 932 473 438 521 427 0 956 1631 481 458 865 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 #### 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 8,4 15 9,2 8,2 46 16 115 15 32 23 17 13 0,0 12 24 50 17 27 Vesistöön kg/d 8,4 15 9,2 8,2 46 16 115 15 32 23 17 13 #### 12 24 50 17 27 Käsittelyteho % 99,6 96 96 99 98 99 30 98 93 95 97 97 #### 99 99 90 96 97 Kokonaisteho % 99,6 96 96 99 98 99 30 98 93 95 97 97 #### 99 99 90 96 97 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva - 4,1 4,5 4,5 7,0 6,9 12,7 11,5 11,1-6,3 5,1 0,0 0,0 Käsitelty - 5,7 7,8 5,5 7,9 8,5 13,0 12,3 11,8-7,7 6,2 0,0 0,0 Kemikaalit PIX 105 g/m3 565 555 563 525 825 800 650 500 684 549 495 630 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 8,0 4,7 5,3 2,7 3,6 5,4 4,2 4,5 4,6 3,8 3,2 4,5 0,0 0,0 Käsitelty 0,23 0,60 0,92 0,15 0,54 0,24 0,27 0,12 0,21 0,41 0,32 0,18 0,00 0,00 ph Tuleva 7,4 7,2 7,3 7,0 7,0 7,3 7,2 7,2 7,3 7,3 7,2 7,2 0,0 0,0 Käsitelty 5,6 6,0 6,4 5,2 6,2 5,7 5,5 5,3 5,4 5,9 5,9 5,5 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva 73 68 78 40 48 65 63 58 61 55 50 65 0 0 Käsitelty 79 90 96 66 56 74 82 63 73 65 63 75 0 0 NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,19 0,07 0,08 0,07 0,14 0,07 0,02 0,14 0,04 0,02 0,14 0,03 0,00 0,00 Käsitelty Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 1,8 6,3 2,7 0,18 6,10 3,2 30 3,1 9,9 4,9 3,1 3,9 0,0 0,0 Koli 44 C kpl/dl 3800 >8000 >8000 1000 >8000 6300 >8000 >8000 6400 >8000 7700 >8000 >0 >0 Happi mg/l 8,0 8,4 4,0 8,0 2,9 5,9 <0,1 5,9 1,5 3,7 4,5 5,7 6,2 6,2 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 25.-26.1. 27.-28.2. 26.-27.3. 23.-24.4. 30.-31.5. 11.-12.6. 30.-31.7. 20.-21.8. 5.-6.9. 23.-24.10. 14.-15.11. 10.-11.12. #### 1.1.04 Selkeytys Pinta-ala m2 125 125 125 125 125 125 125 125 125 125 125 125 125 125 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 54 42 41 92 70 50 57 57 42 55 64 47 0 49 q max, lähtevä m3/h S h m/h 0,43 0,34 0,33 0,74 0,56 0,40 0,46 0,46 0,34 0,44 0,51 0,37 0,00 0,39 SMLSS m/h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 SSS kgss/m2h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 #### 0,0 Happi 1 mg/l 8,7 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 60 80-90 50 50 30 50 50 40 50 ei tietoa Näkösyvyys 2 cm Lausunto: Tarkistetut lupamääräykset voimaan 9.12.2011 (PSAVI/299/04.08/2010) I/II 2012 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti 1. vuosipuoliskolla. Tarkastelu korjattu 4.1.2013 koskemaan vuosipuoliskoja. 5.-6.9.2012 Puhdistamo saavutti (1/4-vuosittaiset) lupaehtorajat. 23.-24.10.2012 Puhdistamo saavutti (1/4-vuosittaiset) lupaehtorajat BOD7:n puhdistustehoa lukuun ottamatta. 13.-14.11.2012 Puhdistamo saavutti (1/4-vuosittaiset) lupaehtorajat BOD7:n puhdistustehoa lukuun ottamatta. 10.-11.12.2012 Puhdistamo saavutti (1/4-vuosittaiset) lupaehtorajat. Seuraavien näytteiden saapuminen laboratorioon kesti yli 1 vrk ja tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus: BOD7, alkal., koliformit, sähkönjoht. Kaustisella 21.2.2013 JAKELU: Pudasjärven vesiosuuskunta Pudasjärven ympäristötoimi PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Pudasjarvi_Kurenala_2012 -neljannesvuosi.xls Tulostettu / Printad 21.2.2013 Sivu 2/2

Liite 4.2

Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Jarmo Sillanpää: 010 33 28370 / jarmo.sillanpaa@poyry.com Liite 5 JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Pudasjärven kaupunki Syöte 2012 Lupaehdot PPO -2002-Y-550-121 3.12.03 VNa 888/2006 BOD7 atu < 15 mg/l >90 % (1/2a) < 30 mg/l > 70 % P 1.1-30.6. < 1,0 mg/l >90 % ja < 3 mg/l > 80 % 1.7-31.12. < 2,0 mg/l >70 % (1/2a) CODCr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % 1. KUORMITUS 90,25 90,25 90,25 5 90,25 PÄIVÄMÄÄRÄ 5.-6.3. 23.-24.4. 5.-6.9. 13.-14.11. 11.-12.12. 1/2 2/2 2012 Näytteenottaja EPK EPK JuO OlP OlP Vuoden tulos Q kok m3/d 333 1350 43 143 67 183 117 150 Q ohitus m3/d 0 0 0 0 0 37 0 18 Q käsitelty m3/d 333 1350 43 143 67 146 117 132 BOD7atu Tuleva mg/l 340 160 94 290 100 0 196 206 197 Biol. Lähtevä mg/l 15 7 73 1700 10 8,6 976 135 Käsitelty mg/l 10 <2 12 20 12 <0 3,6 17 5,3 Vesistöön mg/l 10 <2 12 20 12 #DIV/0! 42 17 29 Tuleva kg/d 113 216 4,0 41 6,7 0 36 24 30 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 #DIV/0! 7,2 0 3,6 Käsitelty kg/d 3,3 2,7 0,52 2,9 0,80 0,00 0,52 1,9 0,69 Vesistöön kg/d 3,3 2,7 0,52 2,9 0,80 #DIV/0! 7,7 1,9 4,3 Biol. Lähtevä kg/d 4,995 9,45 3,139 243,1 0,67 0 Käsittelyteho % 97 99 87 93 88 #DIV/0! 98 92 97 Kokonaisteho % 97 99 87 93 88 #DIV/0! 78 92 85 Kokonais P Tuleva mg/l 15 9,8 8,0 8,5 6,9 0,0 10,8 8,0 10 Biol. Lähtevä mg/l 5,7 3,9 17 88 6,8 4,3 54 11 Käsitelty mg/l 0,83 0,50 5,3 7,2 5,6 0,00 0,57 6,5 1,3 PO 4 -P mg/l 0,02 0,03 0,1 6,3 4,8 0,00 0,03 4,8 0,66 Vesistöön mg/l 0,83 0,50 5,3 7,2 5,6 #DIV/0! 2,6 6,5 2,5 PO 4 -P kg/d 0,007 0,041 0,004 0,901 0,322 0,000 Tuleva kg/d 5,0 13 0,34 1,2 0,46 0,0 1,98 0,93 1,6 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 #DIV/0! 0,40 0 0,19 Käsitelty kg/d 0,28 0,68 0,23 1,0 0,38 0,00 0,08 0,75 0,18 Vesistöön kg/d 0,28 0,68 0,23 1,0 0,38 #DIV/0! 0,48 0,75 0,37 Biol. Lähtevä kg/d 1,8981 5,265 0,731 12,584 0,4556 0 Käsittelyteho % 94 95 34 15 19 #DIV/0! 95 19 87 Kokonaisteho % 94 95 34 15 19 #DIV/0! 76 19 77 Kokonais N Tuleva mg/l 120 66 48 46 45 0 77 46 73 Käsitelty mg/l 45 46 31 28 52 0 46 35 44 Vesistöön mg/l 45 46 31 28 52 #DIV/0! 52 35 48 Tuleva kg/d 40 89 2,0 6,6 3,0 0 14 5,4 11 Ohitus kg/d 0 0,0 0 0 0 #DIV/0! 2,8 0 1,3 Käsitelty kg/d 15 62 1,3 4,0 3,5 0 6,7 4,1 5,8 Vesistöön kg/d 15 62 1,3 4,0 3,5 #DIV/0! 9,5 4,1 7,2 Käsittelyteho % 63 30 36 39-16 #DIV/0! 40 24,4 39 Kokonaisteho % 63 30 36 39-16 #DIV/0! 32 24,4 34 NH4-N Tuleva mg/l 120 66,0 48 46 45 0 77 46 73 Biol. Lähtevä mg/l 93 71 7,0 25 35 75 25 69 Käsitelty mg/l 42 43 9,6 8,6 46 0 43 19 40 Vesistöön mg/l 42 43 9,6 8,6 46 #DIV/0! 50 19 44 Tuleva kg/d 40 89 2,0 6,6 3,0 0 14 5,4 11 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 #DIV/0! 2,8 0 1,3 Käsitelty kg/d 14 58 0,41 1,2 3,1 0 6,3 2,2 5,2 Vesistöön kg/d 14 58 0,41 1,2 3,1 #DIV/0! 9,1 2,2 6,5 Biol. Lähtevä kg/d 30,969 96 0,301 3,575 2,345 0 Käsittelyteho % 65,0 35 80 81-2,2 #DIV/0! 44 59 45 Kokonaisteho % 65,0 35 80 81-2,2 #DIV/0! 35 59 40 Syote_2012.xls Tulostettu / Printad 15.3.2013 Sivu 1/3

1. KUORMITUS vuoden tulos PÄIVÄMÄÄRÄ 5.-6.3. 23.-24.4. 5.-6.9. 13.-14.11. 11.-12.12. 1.1.04 1/2 2/2 2012 CODCr * Tuleva mg/l 880 440 320 830 320 0 527 608 538 Käsitelty mg/l <30 30 110 91 69 <0 30 88 38 Vesistöön mg/l <30 30 110 91 69 #DIV/0! 130 88 99 Tuleva kg/d 293 594 14 119 21 0 96 71 81 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 #DIV/0! 19 0 9,9 Käsitelty kg/d 10 41 4,7 13 4,6 0,0 4,4 10 4,9 Vesistöön kg/d 10 41 4,7 13 4,6 #DIV/0! 24 10 15 Käsittelyteho % 97 93 66 89 78 #DIV/0! 94 85 93 Kokonaisteho % 97 93 66 89 78 #DIV/0! 75 85 82 Kiintoaine Tuleva mg/l 450 230 140 460 120 0 274 316 279 Biol. Lähtevä mg/l 10 8,5 180 5300 9,4 8,8 3029 403 Käsitelty mg/l 21 11 86 27 16 0 13 34 16 Vesistöön mg/l 21 11 86 27 16 #DIV/0! 65 34 48 Tuleva kg/d 150 311 6,0 66 8,0 0 50 37 42 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 #DIV/0! 10 0 5,1 Käsitelty kg/d 7,0 15 3,7 3,9 1,1 0,0 1,9 4,0 2,1 Vesistöön kg/d 7,0 15 3,7 3,9 1,1 #DIV/0! 12 4,0 7,2 Biol. Lähtevä kg/d 3,33 11,475 7,74 757,9 0,63 0 Käsittelyteho % 95 95 39 94 87 #DIV/0! 95 89 94 Kokonaisteho % 95 95 39 94 87 #DIV/0! 76 89 83 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,9 5,0 9,0 8,2 2,3 0,0 Käsitelty 5,6 6,5 10,8 9,2 3,2 0,0 Kemikaalit AVR g/m3 400 325 175 225 325 ALF-30 g/m3 325 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 8,7 4,9 4,2 3,3 3,8 0,0 Biol. Lähtevä 7,6 5,9 0,47 4,0 2,8 Käsitelty 1,9 2,4 0,04 0,90 3,7 0,00 ph Tuleva 7,6 7,3 7,5 7,2 7,4 0,0 Biol. Lähtevä 7,8 7,7 6,4 6,9 7,3 Käsitelty 6,8 7,0 4,6 6,8 7,4 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva 117 74 54 45 57 0 Käsitelty 61 63 44 37 70 0 NO2+NO3-N mg/l Käsitelty 0,08 0,45 16 12 6,6 0 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 2,4 1,5 8,7 0,8 0,65 0,00 Koli 44 C kpl/dl 2600 600 <2 >8000 >8000 0 Happi mg/l 1,2 6,3 3,2 6,1 6,3 Syote_2012.xls Tulostettu / Printad 15.3.2013 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 5.-6.3. 23.-24.4. 5.-6.9. 13.-14.11. 11.-12.12. 1.1.04 Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l 4800 4200 4900 5600 7000 0 Palautusliete 1 mg/l 6000 3100 5600 32 6500 0 Ylijäämäliete mg/l 6000 3100 5600 32 6500 0 1/2 h lask. Liete 1 ml/l 500 300 300 600 800 Liete 2 ml/l 300 Palautusliete 1 ml/l 600 400 ei tietoa 800 800 Palautusliete 2 ml/l 400 Lieteindeksi Liete 1 104 71 61 107 114 650 Liete 2 63 Keskiarvo 83 71 61 107 114 650 Palautusliete 1 100 129 ####### 25000 123 900 Palautusliete 2 67 Keskiarvo 83 129 ####### 25000 123 Happi 1 mg/l 5,6 0,0 7,0 0,0 ei tulosta Happi 2 mg/l Tilavuus m3 260 260 260 260 260 260 Org. tilak. L v 0,44 0,83 0,02 0,16 0,03 0,00 Lietekuorma L MLSS 0,09 0,20 0,003 0,03 0,00 #DIV/0! Palautusliete m3/d Ylijäämäliete m3/d Pal. Suhde % 0 0 0 0 0 #DIV/0! Lieteikä d #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 19 4,6 145 44 93,1 #DIV/0! Selkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 q med m3/h S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 0,0 0,0 0,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 100 100 50 50 ei tietoa Näkösyvyys 2 cm 100 100 50 50 ei tietoa Lausunto: 14.11.2012 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat vain BOD7-arvon (mg O 2 /l) osalta. VNa 888/2006:n raja-arvot puhdistamo saavutti BOD7:n, CODCr:n ja kiintoaineen osalta, muttei fosforin osalta. Biologisen lähtevän ja palautuslietteen tulokset poikkeuksellisia? Nab Labsin näytteenottajan mukaan näytteet on otettu oikein. Puhdistamolla sijainen. 14.11.2012 Lietenäytettä ei saatu. Lietekone ei ole ollut käytössä kevään jälkeen. 12.12.2012 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat vain BOD7-arvon (mg O 2 /l) osalta. VNa 888/2006:n raja-arvot puhdistamo saavutti BOD7- ja CODCr-arvojen ja puhdistustehojen osalta sekä kiintoaineen puhdistustehon osalta. Kaustisella PÖYRY FINLAND OY 15.3.2013 JAKELU: Pudasjärven kaupunki, Syöte Pudasjärven ympäristötoimi Puhdistamonhoitaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Syote_2012.xls Tulostettu / Printad 15.3.2013 Sivu 3/3

Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Jarmo Sillanpää: 010 33 28370 / jarmo.sillanpaa@ poyry.com Liite 6.1 JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Ranuan Vesihuolto Oy 2012 Lupaehdot Lap 14/2005 1396Y0133-121 10.06.2005 BOD7 atu < 20 mg/l > 90 %, 1/2 ka. < 30 mg/l > 70 %, Vna 888/2006 P < 0,5 mg/l > 95 %, 1/2 ka. < 2 mg/l > 80 %, Vna 888/2006 CODCr < 125 mg/l > 75 %, VNa 888/2006 Kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 %, VNa 888/2006 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 28.2-1.3. 31.5. 23.-24.7. 13.-14.11. 1.1.04 1.1.04 1/2 2/2 2012 Näytteenottaja JoP JoP OlP JoP 1.1.04 1.1.04 Vuoden tulos Q kok m3/d 155 816 346 385 410 334 372 Q ohitus m3/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Q käsitelty m3/d 155 816 346 385 0 0 410 334 372 BOD7atu Tuleva mg/l 180 89 66 80 0 0 104 73 91 Käsitelty mg/l <2 2 <2 <2 0,0 <0 2,0 2,0 2,0 Vesistöön mg/l <2 2 <2 <2 #DIV/0! #DIV/0! 2,0 2,0 2,0 Tuleva kg/d 28 73 23 31 0 0 42 24 34 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 0,31 1,6 0,69 0,77 0,00 0,00 0,82 0,67 0,74 Vesistöön kg/d 0,31 1,6 0,69 0,77 #DIV/0! #DIV/0! 0,82 0,67 0,74 Käsittelyteho % 99 98 97 98 #DIV/0! #DIV/0! 98 97 98 Kokonaisteho % 99 98 97 98 #DIV/0! #DIV/0! 98 97 98 Kokonais P Tuleva mg/l 9,0 4,2 5,0 4,7 0,0 0,0 5,0 4,8 4,9 Käsitelty mg/l 0,52 0,10 0,18 0,11 0,0 0,00 0,17 0,14 0,16 Liuk. PO 4 -P mg/l 0,01 0,01 0,02 0,02 0,00 0,00 0,01 0,02 0,01 Vesistöön mg/l 0,52 0,10 0,18 0,11 #DIV/0! #DIV/0! 0,17 0,14 0,16 Liuk. PO 4 -P kg/d 0,00155 0,00816 0,01 0,01 0,00 0,00 Tuleva kg/d 1,4 3,4 1,7 1,8 0,0 0,0 2,0 1,6 1,8 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 0,08 0,08 0,06 0,04 0,00 0,00 0,069 0,048 0,058 Vesistöön kg/d 0,08 0,08 0,06 0,04 #DIV/0! #DIV/0! 0,069 0,048 0,058 Käsittelyteho % 94 98 96 98 #DIV/0! #DIV/0! 97 97 97 Kokonaisteho % 94 98 96 98 #DIV/0! #DIV/0! 97 97 97 Kokonais N Tuleva mg/l 68 28 31 30 0 0 34 30 33 Käsitelty mg/l 33 19 19 18 0 0 21 18 20 Vesistöön mg/l 33 19 19 18 #DIV/0! #DIV/0! 21 18 20 Tuleva kg/d 11 23 11 12 0 0 14 10 12 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 5,1 16 6,6 6,9 0 0 8,7 6,2 7,5 Vesistöön kg/d 5,1 16 6,6 6,9 #DIV/0! #DIV/0! 8,7 6,2 7,5 Käsittelyteho % 51 32 39 40 #DIV/0! #DIV/0! 38 39 39 Kokonaisteho % 51 32 39 40 #DIV/0! #DIV/0! 38 39 39 NH4-N Tuleva mg/l 68 28 31 30 0 0 34 30 33 Käsitelty mg/l 15 11 7,8 5,8 0,00 0,000 12 6,7 10 Vesistöön mg/l 15 11 7,8 5,8 #DIV/0! #DIV/0! 12 6,7 10 Tuleva kg/d 11 23 11 12 0 0 14 10 12 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 2,3 9,0 2,7 2,2 0,0 0,0 4,8 2,3 3,5 Vesistöön kg/d 2,3 9,0 2,7 2,2 #DIV/0! #DIV/0! 4,8 2,3 3,5 Käsittelyteho % 78 61 75 81 #DIV/0! #DIV/0! 66 78 71 Kokonaisteho % 78 61 75 81 #DIV/0! #DIV/0! 66 78 71 Ranua_2012.xls Tulostettu / Printad 27.2.2013 Sivu 1/3

1. KUORMITUS Liite 6.1, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.2-1.3. 31.5. 23.-24.7. 13.-14.11. 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1/2 2/2 2012 CODCr * Tuleva mg/l 440 220 200 210 0 0 255 205 234 Käsitelty mg/l <30 <30 <30 <30 0 <0 <30 30 30 Vesistöön mg/l <30 <30 <30 <30 #DIV/0! #DIV/0! <30 30 30 Tuleva kg/d 68 180 69 81 0 0 105 69 87 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 4,7 24 10 12 0,0 0,0 <12 10 11 Vesistöön kg/d 4,7 24 10 12 #DIV/0! #DIV/0! <12 10 11 Käsittelyteho % 93 86 85 86 #DIV/0! #DIV/0! 88 85 87 Kokonaisteho % 93 86 85 86 #DIV/0! #DIV/0! 88 85 87 Kiintoaine Tuleva mg/l 140 67 70 95 0 0 79 83 81 Käsitelty mg/l 22 9,0 5,1 9,5 0 0,0 11 7,4 10 Vesistöön mg/l 22 9,0 5,1 9,5 #DIV/0! #DIV/0! 11 7,4 10 Tuleva kg/d 22 55 24 37 0 0 32 28 30 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 3,4 7,3 1,8 3,7 0,0 0,0 4,5 2,5 3,5 Vesistöön kg/d 3,4 7,3 1,8 3,7 #DIV/0! #DIV/0! 4,5 2,5 3,5 Käsittelyteho % 84 87 93 90 #DIV/0! #DIV/0! 86 91 88 Kokonaisteho % 84 87 93 90 #DIV/0! #DIV/0! 86 91 88 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,8 5,7 9,8 6,8 0,0 0,0 Käsitelty 6,0 5,9 10,8 6,4 0,0 0,0 Kemikaalit ALF-30 g/m3 150 225 400 300 140 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,9 2,9 3,3 3,1 0,0 0,0 Käsitelty 0,05 0,02 <0,02 <0,02 0,0 0,00 ph Tuleva 7,5 7,2 7,3 7,2 0,0 0,0 Käsitelty 4,3 4,4 3,8 3,5 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva 83 42 49 46 0 0 Käsitelty 76 48 65 50 0 0 NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 14 6,4 9,2 10 0 0 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 22 10 26 <0,2 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl 60 <1 <2 <2 >0 0 Happi mg O 2 /l 10,3 9,6 8,0 9,3 Ranua_2012.xls Tulostettu / Printad 27.2.2013 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 28.2-1.3. 31.5. 23.-24.7. 13.-14.11. 1.1.04 1.1.04 Selkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 6,5 34 14 16 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l 0,0 0,0 3,0 8,8 3,8 5,4 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 80 170-110 40 60 Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 6,5 34,0 14,4 16,0 0,0 0,0 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: 1/2 2012 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla vuonna 2012 lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa. Laskennallinen puhdistusteho on ollut alhainen osin koska tulevan vesi on ollut laimeaa vuotovesistä johtuen. 23.-24.7.2012 Puhdistamo saavutti Vna 888/2006 raja-arvot ja (puolivuosittaiset) lupaehtorajat. 13.-14.11.2012 Puhdistamo saavutti Vna 888/2006 raja-arvot ja (puolivuosittaiset) lupaehtorajat. Kaustisella 27.2.2013 JAKELU: Ranuan Vesihuolto Oy Rovaniemen kaupungin Ympäristövalvonta PÖYRY FINLAND OY Ranuan Vesihuolto Oy, puhdistamonhoitaja Lapin ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Ranua_2012.xls Tulostettu / Printad 27.2.2013 Sivu 3/3

Liite 6.2

Liite 7 Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Hirvaskosken Vesiosuuskunta 1. KUORMITUS 2012 Lupaehdot OUVY 1192 A 279/12 1/1 a-ka BOD7 atu < 25 mg/l > 90 % Kok. P <1,5 mg/l > 90% PÄIVÄMÄÄRÄ 6.3.12 24.10.12 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 2012 Näytteenottaja JoP EPK 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 Vuoden tulos Q kok m3/d 5 5 4 Q ohitus m3/d 0 0 0 Q käsitelty m3/d 5 5 0 0 0 0 4 BOD7atu Tuleva mg/l 61 110 0 0 0 0 98 Käsitelty mg/l 32 45 <0 0,0 0,0 <0 39 Vesistöön mg/l 32 45 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 39 Tuleva kg/d 0,3 0,55 0 0 0 0 0,43 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,16 0,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,17 Vesistöön kg/d 0,16 0,23 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,17 Käsittelyteho % 48 59 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 61 Kokonaisteho % 48 59 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 61 Kokonais P Tuleva mg/l 10 14 0 0,0 0,0 0,0 14 Käsitelty mg/l 7,3 10 0,0 0,0 0,0 0,00 8,7 PO 4 -P mg/l 5,6 7,5 0,0 0,00 0,0 0,00 Vesistöön mg/l 7,3 10 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 8,7 Tuleva kg/d 0,05 0,07 0,00 0,00 0,00 0,00 0,060 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,04 0,05 0,00 0,000 0,00 0,000 0,038 Vesistöön kg/d 0,04 0,05 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,038 Käsittelyteho % 26 29 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 36 Kokonaisteho % 26 29 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 36 Kokonais N Tuleva mg/l 130 63 0 0 0 0 110 Käsitelty mg/l 130 63 0 0 0 0 96 Vesistöön mg/l 130 63 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 96 Tuleva kg/d 0,65 0,32 0,0 0,0 0,0 0,0 0,48 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,65 0,31 0,0 0,0 0,0 0,0 0,42 Vesistöön kg/d 0,65 0,31 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,42 Käsittelyteho % 0 1 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 13 Kokonaisteho % 0 1 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 13 NH4-N Tuleva mg/l 130 63 0 0 0 0 110 Käsitelty mg/l 120 30 0,00 0,00 0,00 0,000 75 Vesistöön mg/l 120 30 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 75 Tuleva kg/d 0,65 0,32 0,0 0,0 0,0 0,0 0,48 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,60 0,15 0,000 0,000 0,000 0,000 0,33 Vesistöön kg/d 0,60 0,15 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,33 Käsittelyteho % 8 52 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 32 Kokonaisteho % 8 52 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 32 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 17, 9 puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Hirvaskoski_2012.xls Tulostettu / Printad 15.3.2013 Sivu 1/3

1. KUORMITUS Liite 7, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ 6.3.12 24.10.12 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 2012 CODCr * vuoden tulos Tuleva mg/l 230 400 0 0 0 0 360 Käsitelty mg/l 120 230 <0 <0 0 <0 175 Vesistöön mg/l 120 230 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 175 Tuleva kg/d 1,2 2,0 0 0 0 0 1,6 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,60 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,77 Vesistöön kg/d 0,60 1,2 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,77 Käsittelyteho % 48 43 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 51 Kokonaisteho % 48 43 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 51 Kiintoaine Tuleva mg/l 84 270 0 0 0 0 202 Käsitelty mg/l 46 78 0,0 0,0 0 0,0 62 Vesistöön mg/l 46 78 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 62 Tuleva kg/d 0,4 1,4 0,0 0 0 0 0,89 Ohitus kg/d 0 0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,23 0,39 0,0 0,0 0,0 0,0 0,27 Vesistöön kg/d 0,23 0,39 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 0,27 Käsittelyteho % 45 71 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 69 Kokonaisteho % 45 71 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! 69 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 5,0 9,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 5,2 10,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Kemikaalit Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 9,6 4,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 9,3 4,7 0,0 0,0 0,0 0,00 ph Tuleva 7,8 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 8 7,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva 156 92 0 0 0 0 Käsitelty 163 95 0 0 0 0 NO2+NO3-N Tuleva mg/l Käsitelty 2,0 1,1 0 0 0 0 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 1,7 1,7 0,00 0,0 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl >8000 >8000 >0 >0 >0 0 Happi mg/l 2,9 0,70 Hirvaskoski_2012.xls Tulostettu / Printad 15.3.2013 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 6.3.12 24.10.12 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 2012 Selkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 0,21 0,21 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,000 0,0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 50 Näkösyvyys 2 cm 50 Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 ###### ###### #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l 11,1 8,0 9,6 12,9 9,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 150 140 120 180 170 Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari m3/h V-pato m3/h Lausunto: 6.3.2012 Puhdistamolla ei ole vesimäärän mittausta, joten virtaama on arvioitu. Tutkimustulosten mukaan puhdistamo ei saavuttanut orgaaniselle aineelle eikä fosforille asetettuja lupaehtorajoja. 24.10.2012 Puhdistamolla ei ole vesimäärän mittausta, joten virtaama on arvioitu. Tutkimustulosten mukaan puhdistamo ei saavuttanut Kaustisella orgaaniselle aineelle eikä fosforille asetettuja lupaehtorajoja. PÖYRY FINLAND OY 15.3.2013 JAKELU: Hirvaskosken Vesiosuuskunta Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Leskelä, FM Hirvaskoski_2012.xls Tulostettu / Printad 15.3.2013 Sivu 3/3

Liite 8 Puh. 010 33280 Fax. 010 33 28250 Tutkijantie 2A PL 20, 90571 Oulu Raasakan kalanviljelylaitos Kuormitustarkkailu v. 2012 Voimalohi Oy Projekti: 16UEC0057/Piv Jakelu: Voimalohi Oy Raasakka, tapio.lovikka@voimalohi.fi, merja.kantola@voimalohi.fi Iin ympäristölautakunta, raimo.suomela@pudasjarvi.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ari.selin@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjoispohjanmaa@ely-keskus.fi Lupaehdot: PSY 11/05/1, 28.1.2005 Q <1000 l/s. Laskennallinen fosforikuormitus < 320 kg/a ja 1,9 kg/d kasvatuskaudella kuukausikeskiarvona laskettuna. Lämpötila 26.6.2012 12.7.2012 19.7.2012 ka VII 16.8.2012 30.8.2012 ka VIII 27.9.2012 kesän keskiarvo tuleva 15,7 18,0 18,4 17,0 15,0 7,6 lähtevä 15,8 18,3 18,6 13,2 15,1 7,6 Virtaama m 3 /s 0,525 0,580 1,580 0,640 0,640 0,620 m 3 /d 45360 50112 136512 55296 55296 53568 Pitoisuus Kok.P µg/l tuleva 24 23 28 20 24 31 lähtevä 64 58 51 68 51 110 Pitoisuus Kok.N µg/l tuleva 450 340 500 470 410 550 lähtevä 1000 600 670 630 660 680 Kuormitus Kok.P kg/d 1,8 1,8 3,1 2,4 2,7 1,5 2,1 4,2 2,5 Kuormitus Kok.N kg/d 24,9 13,0 23,2 18,1 8,8 13,8 11,3 7,0 15,1 Lisätiedot: Lähtevästä vedestä 1 vrk:n kokoomanäyte tunnin välein. 16.8. lähtevän veden fosforitulos tarkistettu uusintanäärityksellä. Sivu 1 (1) Voimalohi Raasakka kuormitus 2012.xlsx/ kuormitus 2012, 9.10.2012

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2012 16UEC0057 17.4.2013 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

1 Iijoen alaosan yhteistarkkailu v. 2012 Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Osa 2: Vesistötarkkailu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUN TOTEUTUS JA TULOSTEN TULKINTA... 1 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 2 4 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 4 4.1 Sadanta ja ilman lämpötila... 4 4.2 Virtaamat... 6 5 VEDEN LAATU JA KUORMITUKSEN VAIKUTUS... 7 5.1 Iijoki, Pudasjärven alue... 7 5.2 Pärjänjoki, Syöte... 8 5.3 Ranuanjärvi ja Ranuanjoki... 9 5.4 Iijoen alaosan alue... 12 6 VEDEN LAADUN KEHITYS... 13 7 AINEVIRTAAMAT... 15 8 YHTEENVETO... 16 9 VIITTEET... 17 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Tarkkailupisteet, koordinaatit Pudasjärven alueen tarkkailupisteiden sijainti Syötteen alueen tarkkailupisteiden sijainti Syötteen purkuallas ja pohjavesiputket Ranuan tarkkailupisteiden sijainti Iijoen alaosan tarkkailupisteiden sijainti Menetelmäliite Iijoen pääuoman tarkkailutulokset Iijoki Kipinä (VP13200), Pudasjärvi ja Raasakan voimalaitos (VP13310), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkkailutulokset Syötteen pohjavesitarkkailun tulokset Pärjänjoen tarkkailutulokset Ranuanjoen tarkkailutulokset Ranuanjärvi, Lapin ELY-keskuksen tarkkailutulokset Uimavesitarkkailun tulokset, Ranua Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Copyright Pöyry Finland Oy

2 Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Pirkko Virta, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten tarkkailua toteutetaan vuosille 2012 2017 laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaan (Pöyry Finland Oy 2011). Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus) on hyväksynyt ohjelman päätöksellään 25.1.2012 (POPELY/36/07.00/2012). Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten välisen sopimuksen mukaisesti Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus antoi asiasta päätöksen Lapin ELY-keskuksen kommentit huomioiden. Tarkkailussa on mukana seitsemän jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus ja Hirvaskosken Vesiosuuskunta sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan laitos. Niemitalon Juustola ei ole enää tarkkailussa mukana, sillä Juustolan meijerin toiminta on loppunut Pudasjärvellä. Iin puhdistamo lopettaa toimintansa siirtoviemärin valmistuttua todennäköisesti vuonna 2013. Tarkkailuvelvollisten lupapäätökset on esitetty raportin osassa 1 taulukossa 1 ja toimijoiden sijainti raportin osan 1 liitteessä 1. Tässä yhteistarkkailuraportin osassa 2 on esitetty vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2012. Raportissa on esitetty lisäksi lyhyt yhteenveto säätilasta ja virtaamista, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkkailutulokset Iijoen Kipinästä ja Raasakasta ja Lapin ELY-keskuksen tarkkailutulokset Ranuanjärvestä. Lisäksi on tarkasteltu veden laadun kehitystä Iijoessa Pudasjärvellä ja Raasakassa sekä Ranuanjoen suulla ja esitetty Iijoen ainevirtaamat Raasakassa. Toimijoiden kuormituksen vaikutusta vesistössä on arvioitu laskennallisesti laimentumissuhteen perusteella. Lisäksi on esitetty kuntien toimittamat uimavesiseurantojen tulokset sekä viranomaisten toteuttaman leväseurannan tulokset. Ohjelman mukaan Pudasjärven Vesiosuuskunnan, Yli-Iin Vesihuolto Oy:n ja Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitoksen kalataloudellisia vaikutuksia arvioidaan kuormitus ja vesistötarkkailutulosten perusteella ja Raasakan kalanviljelylaitoksen vaikutuksia lisäksi PVO-Vesivoima Oy:n toteuttaman Iijoen kalakantojen hoitotoimiin liittyvien tarkkailutulosten perusteella. Ranuan Vesihuolto Oy:n ja Pudasjärven Syötteen jätevesien vaikutuksia tarkkaillaan sähkökoekalastuksin seuraavan kerran vuonan 2013. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan turvetuottajien vuosille 2006 2015 laatiman ohjelman mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Turvetuotannon tarkkailu raportoidaan erikseen. 2 TARKKAILUN TOTEUTUS JA TULOSTEN TULKINTA Tarkkailuohjelman mukaiset näytteet otettiin konsultin ja ELY-keskusten toimesta liitteessä 1 esitetyiltä pisteiltä. Kaikkien tarkkailupisteiden sijainti ilmenee raportin osan 1 (kuormitustarkkailu) liitteestä 1 ja tarkempi sijainti tämän osan liitteistä 2 6. Ohjelman mukaisesti vesinäytteet otettiin konsultin toimesta maalis-, heinä- ja elokuussa. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus otti näytteitä Iijoen Kipinästä maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa ja syyskuussa. Raasakan voimalaitokselta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus otti näytteitä kerran kuussa helmikuusta huhtikuuhun ja elokuusta marraskuuhun. Toukokuussa näytteitä otettiin yhteensä viisi kertaa ja kesäkuussa kaksi kertaa. Lapin ELYkeskus otti näytteitä Ranuanjärvestä (Ranuanjärvi 25) kerran kuukaudessa tammikuusta huhtikuulle ja lisäksi joulukuussa. Lisäksi ELY-keskus otti näytteitä Ranuanjärven näytteenottopaikalta Ranuanjärvi 18 (7315060-3481000) kerran kuussa tammikuusta huhtikuuhun, heinäkuusta elokuuhun ja lisäksi lokakuussa ja joulukuussa. Myös näitä tuloksia on käytetty vedenlaadun tarkastelussa. Copyright Pöyry Finland Oy

Pintavesien ravinnetasoa on arvioitu Forsbergin ja Rydingin (1980) rehevyysluokituksen ja rajoittavaa ravinnetta (N ja P) Forsbergin ja Rydingin (1978) esittämien rajaarvojen perusteella. Seuraavassa on esitetty rehevyysluokittelu kokonaisravinteiden ja a- klorofyllipitoisuuksien mukaan sekä minimiravinneluokittelu epäorgaanisten ravinnepitoisuuksien suhteiden perusteella. Ravinteisuus Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) a-klorofylli (µg/l) Karu < 15 < 400 < 3 Lievästi rehevä 15 25 400 600 3 7 Rehevä 25 100 600 1500 7 40 Hyvin rehevä > 100 > 1500 > 40 Epäorg.N / Epäorg.P Minimiravinne < 5 N 5 12 N ja / tai P > 12 P 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 40 kilometriä Oulun pohjoispuolella. Iijoen valuma-alue kuuluu kallioperältään pääosin graniitti-gneissialueeseen. Vallitseva kivennäismaalaji on moreeni. Orgaanisista maalajeista ylivoimaisesti vallitsevin on turve. Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue alkaa Pudasjärveltä ja ulottuu Iijoen suulle. Suurimmat tälle alueelle laskevat sivujoet ovat Siuruanjoki (F=2 387 km 2 ) ja Livojoki (2 252 km 2 ). Suuria järviä Iijoen alaosan alueella on vähän, suurin Livojärvi (33 km 2 ) Livojoen latvoilla. Iijoen vesistöalueen pinta-ala Pudasjärvellä Kurenaluksen kohdalla on 7 934 km 2, järvisyys 7,9 % ja joen kokonaispinta-ala 14 191 km 2, järvisyys 5,7 %. Pudasjärvellä keskimääräinen sademäärä vuosina 1981 2010 on ollut noin 630 mm vuodessa, kuukauden keskilämpötila <0 C marraskuusta huhtikuuhun ja vuoden keskilämpötila 1,6 C. Iijoen alaosasta 70 km on rakennettu voimatalouskäyttöön, joka hoidetaan viidellä voimalaitoksella, ylimpänä Haapakoski ja alimpana Raasakka. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Virtaaman (m 3 /s) keski- ja keskiääriarvot tarkkailualueen ylä- ja alaosalla ovat vuosina 1991 2010 olleet seuraavat (Korhonen & Haavanlammi 2012): Kurenalus (Pudasjärvi) Raasakka (jokisuu) MQ 91,1 171 MHQ 365 806 MNQ 39,0 37,7 Veden humuspitoisuus ja ravinteisuus kasvavat Iijoen alaosaa kohden. Joen keskijuoksu on fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt ja alaosa ajoittain melko rehevöitynyt. Kasviplanktonin kasvua rajoittaa jokisuulla useimmiten typpi, ajoittain loppukesästä myös fosfori. Iijoen vesistöalueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat luonnonhuuhtouman jälkeen (Kuva 1) (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma 2009). Pistekuormituksen osuus on vähäinen. 2 Copyright Pöyry Finland Oy

Kok.P Kok.N 3 41 % 6 % 8 % 1 % 3 % 24 % 17 % 2 % 1 % 2 % 1 % 11 % 5 % 13 % 65 % Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 1 Ravinnekuormituksen jakautuminen Iijoen vesistöalueella v. 2001 2006. Ympäristöviranomaisten laatimassa vuosien 2000 2003 veden laatuun perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Iijoen pääuoma samoin kuin Livojoen keski- ja alaosa kuuluivat luokkaan hyvä. Livojoen yläosa ja Livojärvi oli luokiteltu erinomaisiksi. Siuruanjoki ja muutamia Iijoen alaosan pieniä vesistöjä kuului luokkaan tyydyttävä. Ranuanjoen alue sekä osa Kivarinjokea ja Kivarinjärvi kuuluivat luokkaan välttävä (Ympäristöhallinnon www-sivut). Iijoen ylä- ja keskiosa ovat tyypiltään suuria turvemaiden jokia (St). Iijoen alaosa Kipinän länsipuolelta Vesalasta lähtien kuuluu erittäin suuret turvemaiden joet - pintavesityyppiin (ESt). Iijoen alaosa on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi voimalaitosrakentamisesta johtuen. Siuruanjoki on yläosaltaan keskisuuri turvemaiden joki (Kt) ja keski- ja alaosaltaan suuri turvemaiden joki. Ranuanjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki (Kt) (ympäristöhallinnon OIVAtietopalvelu 10.4.2013). Ympäristöhallinnon vuosien 2000 2007 seurantatuloksiin perustuvassa ekologisessa luokittelussa Iijoen pääuoma kuuluu ekologiselta tilaltaan pääosin luokkaan hyvä. Säännöstelystä johtuen Iijoen alaosa sekä Kostojärven ja Irnijärven alueet kuuluvat luokkaan keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vedet (Kuva 2). Iijoen alaosalla säännöstellyn vesialueen tila suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan on arvioitu tyydyttäväksi ja yläosan säännöstellyillä järvillä hyväksi. Siuruanjoen ja Ranuanjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Livojoki on arvioitu ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma 2009). Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa vesistöjen tilatavoite vuoteen 2015 on hyvässä ekologisessa tilassa olevien vesistöjen osalta se, että nykytila ei heikkene. Tyydyttävässä tilassa olevilla alueilla pyritään saavuttamaan hyvä ekologinen tila. Iijoen alaosalla tilatavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on vaelluskalojen kulun turvaaminen Iijoen vesistön yläosalle. Iijoen alaosan kuormitus pienenee, kun Iin taajaman jätevedet tullaan johtamaan Ouluun vuosien 2013 14 aikana. Ranuanjoella tarvitaan kuormitusta pienentäviä lisätoimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseksi. Copyright Pöyry Finland Oy

4 Kuva 2 Iijoen valuma-alueen vesistöjen ekologinen luokitus v. 2000 2007. Iijoen keski- ja alaosan alueella toteutetaan leväseurantaa ympäristöviranomaisten toimesta Ranuan Ranuanjärvellä ja Luiminkajärvellä (Järviwiki-verkkopalvelu 18.3.2013). Kesällä 2012 Ranuanjärvellä todettiin sinilevää heinäkuun alusta syyskuun loppuun asti. Syyskuun lopulla levää oli runsaasti. Luiminkajärvellä sinilevää havaittiin heinäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin saakka sekä kaksi kertaa syyskuussa. Seurantaa tehtiin 17 viikolla kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin. Iijoen suisto, Pudasjärvi ja Livojärvi kuuluvat Natura-2000 -verkostoon. Pudasjärvi kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Ympäristöhallinnon www-sivut). 4 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 4.1 Sadanta ja ilman lämpötila Sademäärien tarkasteluun käytettiin Raasakassa ja Pudasjärvellä mitattuja sadannan arvoja vuodelta 2012 ja jakson 1971 2000 (Raasakka) ja jakson 1981 2010 (Pudasjärvi) keskimääräisiä kuukausiarvoja (Kuva 3). Raasakan sadanta-arvot on saatu Suomen ympäristökeskuksen julkaisemista hydrologisista kuukausitiedotteista, Pudasjärven tiedot on saatu Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskuksesta (A. Hutila/Ilmastokeskus 19. 20.2.2013). Vuonna 2012 Raasakassa satoi yhteensä 749 mm, mikä on noin 20 % enemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin (622 mm). Keskimääräistä enemmän satoi huhtiheinäkuussa sekä syys-marraskuussa (Kuva 3). Sateisimpia kuukausia olivat huhtikuu ja kesäkuu, jolloin sademäärät olivat noin 50 55 % tavanomaista suurempia. Tammikuussa ja joulukuussa satoi jonkin verran tavanomaista vähemmän. Copyright Pöyry Finland Oy

5 mm Sadanta, Raasakka mm Sadanta, Pudasjärvi 120 120 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2012 1971 2000 2012 1981 2010 Kuva 3 Kuukausisadanta Iijoen Raasakassa v. 2012 ja jaksolla 1971 2000 keskimäärin sekä Pudasjärvellä v. 2012 ja jaksolla 1981 2010 keskimäärin. Pudasjärvellä vuoden 2012 sademäärä oli 769 mm, mikä oli noin 20 % enemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin (630 mm). Kesä oli Pudasjärvellä selvästi keskimääräistä sateisempi, ja myös syksyllä sademäärät olivat hieman tavanomaista suurempia. Tammi-maaliskuussa ja joulukuussa sademäärät olivat lähellä vertailujakson keskiarvoja. Ilman lämpötilaa on tarkasteltu Ilmatieteen laitoksen Pudasjärven havaintojen perusteella (A. Hutila/Ilmastokeskus 19. 20.2.2013). Vuoden 2012 keskilämpötila 1,2 C oli 0,4 C matalampi kuin pitkän ajan keskiarvo (1,6 C). Helmikuu ja joulukuu olivat tavanomaista kylmempiä, kun taas marraskuu oli hieman tavanomaista lämpimämpi (Kuva 4). Kesäaikaan kuukauden keskilämpötilat olivat hyvin samaa tasoa kuin vertailujaksolla 1981 2010 keskimäärin. C 20 Lämpötila 10 0-10 -20 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2012 1981 2010 Kuva 4 Ilman lämpötila kuukausikeskiarvoina Pudasjärvellä v. 2012 sekä jaksolla 1981 2010 keskimäärin (Pirinen ym. 2012). Copyright Pöyry Finland Oy

4.2 Virtaamat Vuoden 2012 päivittäisiä virtaamia on tarkasteltu Iijoen Kurenalusessa (Pudasjärvi) ja Raasakassa (Ii) sekä Siuruanjoen suulla Leuvankoskessa. Vertailuarvoina on käytetty vuorokausivirtaamien keskiarvoja jaksolta 1981 2010 (Kuva 5). Virtaamat on saatu ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelusta (15.3.2013). Alhaisen järvisyyden omaaville jokivesistöille tyypilliset virtaamien vaihtelut ovat Iijoella suuret. Yläosan järvien säännöstely ja alaosan voimalaitokset tasaavat virtaamia hieman. 6 Kurenalus m 3 /s 2012 600 1981 2010 500 400 300 200 100 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Siuruanjoki, Leuvankoski m 3 /s 2012 600 1981 2010 500 400 300 200 100 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Raasakka m 3 /s 2012 1200 1981 2010 1000 800 600 400 200 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 5 Vuorokausivirtaamat Iijoen Kurenaluksessa ja Raasakassa sekä Siuruanjoen Leuvankoskessa v. 2012 sekä jaksolla 1981 2010 keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

Vuoden 2012 keskivirtaama oli Iijoen Raasakassa 238 m 3 /s eli noin 38 prosenttia vuosien 1981 2010 keskivirtaamaa suurempi. Iijoen keskijuoksulla Kurenaluksessa keskivirtaama oli 124 m 3 /s (36 % keskimääräistä suurempi) ja Siuruanjoen Leuvankoskella 49 m 3 /s (18 % tavanomaista suurempi). Tulvahuippu ajoittui kaikilla mittauspaikoilla huhti-toukokuun vaihteeseen, ja huippuvirtaamat olivat noin kaksi kertaa suurempia kuin vuonna 2011. Alkuvuodesta 2012 virtaamat olivat lähes samaa tasoa kuin vertailujaksolla 1981 2010 keskimäärin. Kesä oli keskimääräistä sateisempi, ja kesä-elokuussa virtaamat olivat hieman tavanomaista suurempia kaikilla mittauspaikolla. Myös lokamarraskuussa virtaamat nousivat selvästi tavanomaista tasoa suuremmiksi runsaista sateista johtuen. Joulukuussa virtaamat olivat kuitenkin jo tavanomaista tasoa. 7 5 VEDEN LAATU JA KUORMITUKSEN VAIKUTUS 5.1 Iijoki, Pudasjärven alue Pudasjärven alueella veden laatua tarkkailtiin ohjelman mukaisesti Iijoen Kurenaluksessa (I109), Pudasjärvessä (Pud) ja Iijoen Petäjäkankaalla (I91). Analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 7 ja analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 8. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartalla liitteessä 2, sekä osan 1 liitteessä 1. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus seurasi Iijoen veden laatua Kipinässä (VP13200 = I75). Ympäristöhallinnon seurantatulokset on esitetty liitteessä 9. Pudasjärven kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan Pudasjärven alapuolelle Siikaojaan, joka laskee Iijoen leventymään, Yli-Siikalampeen. Iijoen vesi oli Pudasjärven alueella lievästi hapanta (ph 6,6 6,9) lukuun ottamatta Kipinästä syyskuussa otettua näytettä, jossa vesi oli lievästi emäksistä (ph 7,2). Veden happipitoisuudet olivat tyydyttävää tai hyvää tasoa kaikilla näytteenottokerroilla. Vedessä oli jonkin verran humusta, ja suurimmillaan väriarvot olivat elo-syyskuussa. Kiintoainepitoisuudet olivat ylemmillä näytteenottopaikoilla (I109, Pud ja I91) matalia, kun taas Kipinässä kiintoainesta mitattiin jonkin verran enemmän kuin muilla näytteenottopaikoilla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Iijoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 11 23 µg/l (keskiarvot 15 18 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet 320 480 µg/l (keskiarvot 353 420 µg/l) (Kuva 6). µg/l 25 Kokonaisfosfori µg/l 600 Kokonaistyppi 20 500 15 10 5 400 300 200 100 0 0 III_2012 VII_2012 VIII_2012 III_2012 VII_2012 VIII_2012 Kuva 6 Veden ravinnepitoisuudet Iijoessa Pudasjärven alueella v. 2012. Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. Kipinän näytteissä fosfaattifosfori määritetty suodatetusta näytteestä. Copyright Pöyry Finland Oy

Klorofylli-a-pitoisuudet olivat Pudasjärvessä (Pud) 4,3 ja 6,0 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuudet ja Pudasjärven klorofylli-a-pitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, kokonaistyppipitoisuudet viittasivat pääosin vähäravinteisuuteen. Fosforipitoisuudet kasvoivat hieman alavirtaan päin mentäessä, kun taas typpipitoisuudet olivat suurimmillaan Petäjäkankaan (I91) näytteenottopaikalla. Epäorgaanisia ravinteita esiintyi vedessä eniten keväällä. Nitriitti-nitraattityppi muodosti veden kokonaistypestä talvella noin 25 27 % (I109, Pud ja I91) ja 49 % (Kipinä), mutta kesällä nitriitti-nitraattityppi oli sidottu tehokkaasti perustuotantoon ja pitoisuudet olivat Kipinää lukuun ottamatta alle määritysrajan. Ammoniumtypen esiintyminen oli tasaisempaa kuin nitriitti-nitraatin esiintyminen, vaikka myös ammoniumtyppeä mitattiin selvästi eniten keväällä. Kesäaikaan epäorgaanisen typen pitoisuudet vaihtelivat välillä 4,2 26,5 µg/l. Eniten epäorgaanista typpeä esiintyi Petäjäkankaan näytteenottopaikalla, 23,5 26,5 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat melko matalia sekä keväällä että kesällä. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella tuotantoa rajoittivat vuorotellen fosfori ja typpi tai kummatkin yhdessä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien havaitut tiheydet olivat Iijoen Pudasjärven alueella varsin pieniä (0 11 pmy/100 ml) ja veden hygieeninen laatu oli siten yleensä erinomainen. Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevesien vaikutus kohdistuu Siikaojaan ja Iijoen Siikahaaraan. Iijoessa kuormituksen vaikutus ei ole hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen juurikaan havaittavissa. Vuoden 2012 kuormitus lisäsi Iijoen kokonaistyppipitoisuutta laskennallisesti arvioituna vuoden 2012 keskivirtaamatilanteessa (167 m 3 /s) noin 3,6 µg/l ja syyskuun alivirtaamatilanteessa (112 m 3 /s) noin 5,4 µg/l, jos jätevedet johdettaisiin Siikahaaran liittymän alapuolelle. Virtaama arvioitiin Kurenaluksen virtaaman perusteella valuma-alueen koon suhteessa. Fosforipitoisuuteen kuormituksella ei ollut sanottavaa vaikutusta teoreettisen pitoisuuslisäyksen ollessa alivirtaamatilanteessakin vain 0,04 µg/l. Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevesien vaikutus Iijoen veden latuun oli siksi vähäinen, että niillä ei arvioida olleen merkittävää vaikutusta Iijoen kalastoon tai kalastukseen. 8 5.2 Pärjänjoki, Syöte Syötteen matkailukeskuksen jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan purkualtaaseen, josta ei ole suoraa purkua vesistöön, vaan vedet haihtuvat ja imeytyvät maaperään ja pohjaveteen altaan ympäristöön. Jätevesien vaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 2004 lähtien säännöllisesti kerran vuodessa loppukesästä. Joka toinen vuosi (parilliset vuodet) näytteet otetaan yhteensä kuudesta pohjavesiputkesta sekä purku- /varastoaltaasta. Jätevesien mahdollisia vaikutuksia Pärjänjoessa tarkkailtiin purkualtaan ylä- (Pär6) ja alapuolella (Pär7) kolme kertaa v. 2012. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteistä 3 ja 4. Tarkkailutulokset ovat liitteissä 10 ja 11. Purkuallas ja pohjavedet Syötteen jätevedenpuhdistamon purkualtaasta ja pohjavesiputkista otettiin näytteet 6.9.2012 lukuun ottamatta putkea Ak6, jota ei löydetty. Purkualtaan vesi oli hapanta (ph 5,0), tummaa ja ravinnepitoista, ja myös veden sähkönjohtavuusarvo oli koholla. Pohjavesiputkien vesi oli hapanta (ph 4,7 6,5) lukuun ottamatta putkea Ak5, jossa vesi oli emäksistä (ph 9,2). Sähkönjohtavuusarvot olivat koholla purkualtaan vieressä sijaitsevissa putkissa Ak4, Ak5 ja Ak20. Putken Ak5 veden typpipitoisuus oli selvästi korkeampi (11 000 µg/l) kuin purkualtaan typpipitoisuus (6 800 µg/l), ja typpi oli 90- prosenttisesti ammoniummuodossa. Paras vedenlaatu oli putkessa Ak14: sähkönjohta- Copyright Pöyry Finland Oy

vuus- ja väriarvot sekä fosforipitoisuus olivat alhaisia ja myös kokonaistyppipitoisuus oli selvästi alhaisempi kuin muissa pohjavesiputkissa. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita havaittiin ainoastaan putkessa Ak4, jossa bakteeritiheys oli 2 pmy/100 ml. Pärjänjoki Pärjänjoen vesi oli maaliskuussa ja elokuussa lievästi emäksistä (ph 7,1 7,2) ja heinäkuussa lievästi hapanta (6,7 6,8). Happipitoisuudet olivat hyvää tai erinomaista tasoa ja kiintoainepitoisuudet pieniä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Maaliskuussa vesi oli vain hyvin lievästi ruskeaa, mutta heinä-elokuussa selvästi ruskeaa. Pärjänjoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 12 14 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet 150 260 µg/l eli karuille vesistöille tyypillistä tasoa (Kuva 7). Epäorgaanista typpeä oli vedessä jonkin verran maaliskuussa, mutta heinä-elokuussa nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Ammoniumtyppeä esiintyi heinä-elokuussa vähän, <5 10 µg/. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat heinäkuussa alle määritysrajan, ja elokuussa fosfaattifosforia esiintyi melko vähän, 4 5 µg/l. Koska kokonaisfosforipitoisuudet olivat alhaisia, suhteellisen suuri osuus fosforista (33 39 % kokonaisfosforin määrästä) esiintyi kuitenkin fosfaattimuodossa. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella Pärjänjoen tuotantoa rajoitti laskennallisesti joko typpi tai typpi tai fosfori. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja esiintyi vähän, 0 8 pmy/100 ml eli jokiveden hygieeninen laatu oli erinomainen. Pärjänjoen vedenlaadussa ei ollut havaittavissa eroja kahden näytteenottopaikan välillä. Jokiveden laadussa ei ollut myöskään havaittavissa Syötteen jätevedenpuhdistamon vesien vaikutusta. 9 µg/l 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kokonaisfosfori µg/l 300 250 200 150 100 50 0 Kokonaistyppi III_2012 VII_2012 VIII_2012 III_2012 VII_2012 VIII_2012 Kuva 7 Veden ravinnepitoisuudet Pärjänjoessa v. 2012. Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. 5.3 Ranuanjärvi ja Ranuanjoki Ranuanjoen veden laatua tarkkailtiin puhdistamon yläpuolella (R30) ja kahdella pisteellä puhdistamon alapuolella (R24 ja R1), joista alin sijaitsee lähellä joen suuta (liite 5 ja osan 1 liite 1). Lisäksi on tarkasteltu Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksia Ranuanjärven länsiosan syvänteeltä (Ranuanjärvi 25) ja itäosan syvänteeltä (Ranuanjärvi 18). Ranuanjoen tulokset on esitetty liitteessä 12 ja Ranuanjärven tulokset liitteessä 13. Copyright Pöyry Finland Oy

Ranuanjärvi Ranuanjärvi on matala, humusvaikutteinen ja rehevä järvi, joka on kärsinyt happikadosta, ja järveä hapetetaan talvisin. Järvessä on ollut kaksi pinta- ja kaksi pohjailmastinta. Ilmastuksesta johtuen järven länsiosan syvänteellä (Ranuanjärvi 25) pohjanläheinen vesi pysyi hapellisena ympäri vuoden (Kuva 8). Huonoimmillaan happitilanne oli maaliskuussa ja huhtikuussa, jolloin pohjanläheisessä vesikerroksessa happipitoisuudet olivat 5,2 ja 4,4 mg/l. Pintavedessä happipitoisuudet olivat tällöin 6,7 mg/l ja 5,9 mg/l. Tammikuussa, helmikuussa ja joulukuussa happipitoisuudet olivat tyydyttävää tasoa kaikissa vesikerroksissa. 10 Ranuanjärvi 25 mg/l 0 2 4 6 8 10 12 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 m 17.1.2012 16.2.2012 15.3.2012 4.4.2012 12.12.2012 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 m Ranuanjärvi 18 mg/l 0 2 4 6 8 10 12 17.1.12 16.2.12 15.3.12 4.4.12 16.7.2012 27.8.2012 16.10.2012 12.12.2012 Kuva 8 Vesipatsaan happipitoisuus Ranuanjärven itäosan syvänteessä (Ranuanjärvi 18) ja länsiosan syvänteessä (Ranuanjärvi 25) vuonna 2012. Ranuanjärven länsiosan syvänteessä (Ranuanjärvi 18) ilmastusta ei tehdä, mikä näkyi veden happipitoisuuksissa. Huonoimmillaan happitilanne oli maalis-huhtikuussa, jolloin pohjanläheisessä vesikerroksessa ei ollut lainkaan happea ja pintavedenkin happipitoisuus oli hyvin huono, 3,6 3,7 mg/l. Myös helmikuussa pintaveden happipitoisuus oli huono, 5,2 mg/l, mutta välivedessä happea oli enemmän, 7,7 mg/l. Pohjanläheinen vesikerros oli lähes kokonaan hapeton tammi-huhtikuussa ja joulukuussa, ja myös kesäkerrostuneisuuden aikana happipitoisuus oli huono, 4,8 mg/l. Pintaveden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa (> 8 mg/l) heinäkuusta joulukuulle. Pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuudet olivat hyvää tasoa ainoastaan elokuun lopulla ja lokakuussa, jolloin lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut. Ranuanjärven vesi oli tavanomaiseen tapaan tummaa ja rautapitoista. Vesi oli useimmiten lievästi hapanta, ja sameutta esiintyi kaikilla näytteenottokerroilla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Alkaliniteetin arvojen perusteella Ranuanjärven puskurikyky happamoitumista vastaan oli maaliskuussa erinomainen, mutta heinä-elokuussa tyydyttävä tai välttävä. Kesä-heinäkuussa Ranuanjärven päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat 33 ja 43 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet 590 ja 740 µg/l. Klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat välillä 3,8 29,0 µg/l. Ravinnepitoisuudet olivat pääosin reheville vesille tyypillistä tasoa, klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat lievästi reheville vesille tyypilliseltä tasolta rehevyyteen asti. Epäorgaanisia ravinteita mitattiin vedestä melko runsaasti kaikilla näytteenottokerroilla. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotantoa rajoitti Ranuanjärven itäosassa laskennallisesti typpi. Kesäkauden ulkopuolella ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa tai jonkin verran korkeampia kuin heinä-elokuussa. Kun happipitoisuudet olivat pohjanläheisessä vesikerrok- Copyright Pöyry Finland Oy

sessa alhaisia, sedimentistä vapautui runsaasti rautaa ja ravinteita alusveteen Ranuanjärven itäosassa. Erityisesti epäorgaanisten ravinteiden ja raudan pitoisuudet olivat tällöin selvästi koholla alusvedessä. Ranuanjärven länsiosassa, jossa tehtiin talviaikaan ilmastusta, ei sisäistä kuormitusta ollut havaittavissa. Ranuan kunnan terveysviranomainen tarkkaili kesällä 2012 viiden uimarannan veden laatua. Seurantatulokset on esitetty liitteessä 14. Sosiaali- ja terveysministeriön (asetus 177 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta 28.3.2008) asettamien kriteerien perusteella uimaveden hygieeninen laatu oli erinomainen kaikilla tutkituilla rannoilla sekä kesä- että heinäkuussa. Näytteenoton yhteydessä ei havaittu sinilevää yhdelläkään rannalla. Ranuanjoki Ranuanjoessa oli ajoittain viitteitä mahdollisesta Ranuan jätevesien vaikutuksesta, mutta veden laatuun Ranuajoen yläosalla vaikuttavat myös Takajärvestä tulevat vedet sekä hajakuormitus. Typpipitoisuuksissa oli havaittavissa eroa elokuussa, jolloin alapuolisella (joskaan ei välittömästi purkupaikan alapuolisella) pisteellä R24 todettiin jonkin verran korkeampia kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuuksia kuin yläpuolisella pisteellä R30 (Kuva 9). Myös happipitoisuus oli hieman alentunut pisteellä R24 puhdistamon yläpuolisen näytteenottopaikan happitilanteeseen verrattuna. Jokisuulla (R1) kokonaistypen ja ammoniumtypenpitoisuudet olivat pienempiä kuin puhdistamon yläpuolella. Nitriitti-nitraattia jokisuun vedessä oli sen sijaan selvästi enemmän kuin kahdella ylemmällä näytteenottopaikalla. Lisäksi heinäkuun näytteenottokierroksella kokonaisfosforin määrä oli puhdistamon alapuolisella näytteenottopaikalla jonkin verran suurempi (96 µg/l) kuin puhdistamon yläpuolella (60 µg/l). Muiden vedenlaatumuuttujien osalta merkittäviä eroja ei ollut kuitenkaan havaittavissa. 11 µg/l 120 Kokonaisfosfori µg/l 1 400 Kokonaistyppi 100 1 200 80 60 40 20 1 000 800 600 400 200 0 0 III_2012 VII_2012 VIII_2012 III_2012 VII_2012 VIII_2012 Kuva 9 Veden ravinnepitoisuudet Ranuanjoessa v. 2012. Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. Happitilanne oli joen yläosalla heikompi kuin jokisuulla. Maaliskuussa happea oli joen yläosalla vähän (happipitoisuudet 5,1 5,3 mg/l). Jokisuulla happitilanne oli sen sijaan erinomainen (11,5 mg/l). Heinä-elokuussa happipitoisuudet olivat Ranuanjoen yläjuoksulla lähinnä välttävää tasoa, kun taas jokisuulla happitilanne oli erinomainen tai hyvä. Ranuanjoen vesi oli useimmilla näytteenottokerroilla lievästi hapanta. Maaliskuussa vedessä oli melko vähän kiintoainetta (1,6 4,7 mg/l), mutta heinä-elokuussa kiintoainepitoisuudet olivat koholla (12 18 mg/l) joen yläosalla. Jokisuulla kiintoainepitoisuudet Copyright Pöyry Finland Oy

jäivät selvästi alhaisemmiksi kuin yläjuoksulla. Sähkönjohtavuusarvot olivat maaliskuussa hieman koholla kaikilla näytteenottopaikoilla, mutta heinä-elokuussa arvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Ranuanjoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat heinä-elokuussa 55 96 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet 600 1300 µg/l. Ravinnepitoisuuksien perusteella Ranuanjoki oli siis rehevä. Kaikkien näytteenottotulosten perusteella joen vesi oli vähäravinteisinta jokisuun näytteenottopaikalla (R1), kun taas korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin puhdistamon alapuolisella näytteenottopaikalla R24. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja esiintyi kaikilla Ranuanjoen näytteenottopaikoilla. Jätevedenpuhdistamon yläpuolella (R30) pitoisuudet olivat yli 80 pmy/100 ml maaliskuussa ja heinäkuussa. Puhdistamon alapuoleisella näytteenottopaikalla R24 bakteeritiheys oli maaliskuussa 146 pmy/100 ml ja heinäkuussa 43 pmy/100 ml. Elokuussa bakteeritiheys oli 24 pmy/100 ml kummallakin näytteenottopaikalla. Ranuanjoen suulla (R1) bakteeritiheydet olivat 6 17 pmy/100 ml eli selvästä pienempiä kuin yläjuoksulla. Jokiveden hygieeninen laatu oli huonontunut joen yläjuoksulla maaliskuussa ja heinäkuussa, mutta elokuussa laatu oli melko hyvä. Jokisuulla veden hygieeninen laatu oli erinomainen kaikilla näytteenottokerroilla. Ranuan jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Ranuanjoen yläosalle. Ranuan vuoden 2012 jätevesikuormituksen laskennallinen vaikutus Ranuanjoen yläosalla oli todettavissa etenkin typpipitoisuuksissa. Kokonaisfosforipitoisuus kasvoi laskennallisen arvion perusteella vuoden 2012 keskivirtaamatilanteessa (2,4 m 3 /s) 0,3 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 37 µg/l. Alivirtaamatilanteissa pitoisuuskasvu oli jonkin verran suurempaa, 1,1 µg P/l ja 136 µg N/l. Virtaama arvioitiin Siuruanjoen Leuvankosken vuoden 2012 virtaamista valuma-alueen koon suhteessa. Ranuan jätevedenpuhdistamolta v. 2012 vesistöön kohdistunut ravinnekuormitus oli aiempaa pienempää, typen osalta samaa tasoa kuin v. 2011. 12 5.4 Iijoen alaosan alue Iijoen alaosalle johdetaan Yli-Iin ja Iin taajamien käsitellyt jätevedet ja lisäksi lähellä jokisuuta on kaksi kalankasvatuslaitosta, Myhkyri Oy:n ja Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitos. Veden laatua seurattiin seitsemällä pisteellä, joista ylin (I36) sijaitsee Siuruanjoen ja Yli-Iin jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella, seuraavat I12 ja I10 Myhkyrin ja VP13310 (Raasakka) ja I9 Raasakan kalanviljelylaitoksen ylä- ja alapuolella. Ii7 sijaitsee Iijoen tulvauomassa ja alin piste I3 Iin jätevesien purkupaikan alapuolella. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastasi seurannasta Raasakan voimalaitoksen kohdalla 14 kertaa vuonna 2012. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 6 ja osan 1 liitteessä 1. Iijoen pääuoman yhteistarkkailutulokset on esitetty liitteessä 8 ja ympäristöhallinnon seurantatulokset liitteessä 9. Iijoen alaosalla vesi oli kaikilla näytteenottokerroilla lievästi hapanta (ph 6,6 6,9). Happitilanne oli hyvä ja sähkönjohtavuusarvot luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Keväällä vesi oli jonkin verran vaaleampaa kuin kesällä ja elokuussa vesi oli vielä jonkin verran tummempaa kuin heinäkuussa. Kiintoainepitoisuudet olivat maaliskuussa määritysrajan tuntumassa, ja heinä-elokuussa pitoisuudet olivat matalia. Ainoastaan Iijoen suualueella jätevedenpuhdistamon alapuolella (I3) esiintyi runsaasti kiintoainetta (37 mg/l) heinäkuussa. Copyright Pöyry Finland Oy

Maaliskuussa fosforipitoisuudet kasvoivat alavirtaan päin mentäessä, mutta typpipitoisuudet olivat lähes samaa tasoa kaikilla näytteenottopaikoilla (Kuva 10). Heinäelokuussa ravinnepitoisuudet olivat lähes samaa tasoa kaikilla näytteenottopaikoilla. Heinä-elokuun kokonaisfosforipitoisuudet olivat 19 29 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet 13 µg/l 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kokonaisfosfori µg/l 600 500 400 300 200 100 0 Kokonaistyppi III_2012 VII_2012 VIII_2012 III_2012 VII_2012 VIII_2012 Kuva 10 Veden ravinnepitoisuudet Iijoen alaosalla v. 2012. Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. 350 480 µg/l. Ravinnepitoisuuksien perusteella Iijoen alaosa oli siten lähinnä keskiravinteinen vesistö. Kasvukaudella nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikilla näytteenottopaikoilla. Ammoniumtypen pitoisuudet vaihtelivat kasvukaudella välillä <5 30 µg/l eli myös ammoniumtypen määrä suhteessa kokonaistypen määrään oli alhainen ( 7 %). Myös fosfaattifosforin pitoisuudet jäivät kasvukaudella melko pieniksi (<2 5 µg/l). Minimiravinteena toimi laskennallisesti joko fosfori tai typpi tai kumpikin yhdessä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet olivat Iijoen alaosalla 0 15 pmy/100 ml eli veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Suurin bakteeritiheys mitattiin elokuussa Iin jätevedenpuhdistamon alapuolelta (I3). Toimijoiden vuoden 2012 kuormituksen laskennallinen vaikutus Iijoen veden laatuun laimentumissuhteen perusteella laskettuna oli pieni. Laskennallinen vaikutus fosforipitoisuuteen oli enimmillään syyskuun alivirtaamatilanteessa Iin puhdistamon kohdalla noin 0,27 µg/l. Keskivirtaamatilanteessa fosforilisäykset olivat <0,01 0,19 µg/l. Vaikutus typpipitoisuuteen oli keskivirtaamatilanteessa noin 0,3 4,8 µg/l ja vastaavasti alivirtaamatilanteessa noin 0,4 6,7 µg/l. Suurin laskennallinen typpilisäys muodostui Iin kohdalle. Iin puhdistamon kuormitus on ollut viime vuosina 2010 12 ohitusten vuoksi tavanomaista suurempaa. Virtaamana laskelmassa käytettiin Yli-Iin Maalismaan ja Raasakan vuoden 2012 arvoja. Iijoen alaosan toimijoiden jätevesien vaikutus Iijoen veden latuun oli kokonaisuudessaan siksi vähäinen, että niillä ei arvioida olleen merkittävää vaikutusta Iijoen kalastoon tai kalastukseen. 6 VEDEN LAADUN KEHITYS Veden ravinnepitoisuuksien kehitystä vuosina 1995 2012 on tarkasteltu Iijoessa tarkkailualueen yläosalla Pudasjärjellä (I109) ja alaosalla Raasakassa (VP13310) sekä Ranuanjoen suulla (R1). Epäorgaanisten ravinteiden osalta mukana ovat vain kesän tulokset. Kehityskuvissa esitetyt trendiviivat ovat suuntaa antavia, eikä niille ole esitetty selitysasteita. Copyright Pöyry Finland Oy

Iijoen ravinnepitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (Kuva 11). Fosfaattifosforin pitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua Raasakassa. Epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on havaittavissa laskua sekä Raasakan että Pudasjärven havaintopaikoilla. Ranuanjoessa typpipitoisuudet ovat pienentyneet, kun taas fosforipitoisuudet ovat hieman kasvaneet (Kuva 12). 14 µg/l 120 100 80 60 40 20 0 µg/l 25 20 15 10 5 0 Kokonaisfosfori 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pudasjärvi I109 Power (Pudasjärvi I109) Fosfaattifosfori Raasakka Power (Raasakka) 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pudasjärvi I109 Raasakka Power (Pudasjärvi I109) µg/l 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 µg/l 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kokonaistyppi 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pudasjärvi I109 Power (Pudasjärvi I109) Raasakka Epäorgaaninen typpi Power (Raasakka) 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pudasjärvi I109 Raasakka Power (Pudasjärvi I109) Kuva 11 Veden ravinnepitoisuuksien kehitys Iijoessa Pudasjärvellä ja Iin Raasakassa v. 1995 2012. Copyright Pöyry Finland Oy

15 µg/l 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Fosfori 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 µg/l 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Typpi 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kok.P PO4-P Kok.N Eo.N Power (Kok.P ) Power (PO4-P) Power (Kok.N) Power (Eo.N) Kuva 12 Veden ravinnepitoisuuksien kehitys Ranuanjoen suulla v. 1995 2012. 7 AINEVIRTAAMAT Ainevirtaamia tarkasteltiin Iijoen Raasakan voimalaitoksen (VP13310) virtaamien ja vedenlaatuaineiston perusteella. Ainevirtaamat ovat suurimmillaan tulvan aikana, joten vesinäytteet on pyritty ottamaan tulvahuipun aikoihin (Kuva 13). Vuoden 2012 ainevirtaamat laskettiin aiempaan tapaan integraatiomenetelmällä, eli vuoden jokaisen m 3 /s Virtaama v. 2012 Raasakka t/d Kiintoaine 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. kg/d Fosfori kg/d Typpi 4 000 60 000 3 500 3 000 2 500 Kok.P PO4-P 50 000 40 000 Kok.N Eo.N 2 000 30 000 1 500 1 000 500 20 000 10 000 0 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 13 Iijoen Raasakan virtaama ja ainevirtaamat v. 2012. Copyright Pöyry Finland Oy

vuorokauden ainevirtaamat laskettiin vuorokautisista virtaamista (m 3 /s) kutakin ajankohtaa lähimpänä olleen pitoisuushavainnon perusteella. Ainevirtaamat noudattelevat virtaaman vaihtelua (Kuva 13). Mereen kulkeutuneet ainemäärät olivat v. 2012 edellisvuosia suurempia (Taulukko 1), mikä johtui ennen muuta tavallista suuremmista virtaamista (Kuva 5). Taulukko 1 Ravinteiden ja kiintoaineen ainevirtaamat (t/a) lähellä Iijoen suuta Raasakan voimalaitoksen kohdalla v. 2000 2012. Kok.P PO 4 -P Kok.N Eo.N Kiintoaine Iijoki, Raasakka 2 012 191 67 3 363 576 41 125 2 011 118 37 2 083 257 19 838 2 010 118 40 2 230 259 21 232 2 009 116 46 2 019 298 27 417 2 008 178 67 2 986 351 24 734 2 007 140 51 2 640 402 18 733 2 006 122 33 2 151 367 15 415 2 005 138 56 2 879 446 19 319 2 004 132 52 2 430 342 18 681 2 003 132 54 1 948 292 16 046 2 002 88 28 1 522 195 8 112 2 001 114 41 1 715 320 17 317 2 000 199 75 2 978 483 34 740 16 8 YHTEENVETO Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten tarkkailu toteutettiin v. 2012 vuosille 2012 2017 laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailussa on mukana kuusi jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus, Hirvaskosken Vesiosuuskunta sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja Voimalohi Oy:n Raasakan laitos. Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin joki. Humusvaikutus ja ravinteisuus kasvavat jokisuuta kohden. Ihmistoiminnan vaikutukset on arvioitu huomattaviksi Kipinän alapuolisessa Iijoessa voimatalousrakentamisesta johtuen. Iijoen vesistöalueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi tulee laskeuma ja sen jälkeen pistekuormitus, haja-asutus ja turvetuotanto. Vesinäytteet otettiin v. 2012 pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa toimijoiden kuormituspisteiden ylä- ja alapuolelta. Muutamilla pisteillä tarkkailu oli tiheämpää. Iijoen suulla Raasakan voimalaitoksen kohdalta näytteet otettiin 14 kertaa vuodessa Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta. Vuosi 2012 oli lämpötiloiltaan melko tavanomainen mutta selkeästi normaalia sateisempi. Keskivirtaamat olivat Iijoessa vuositasolla 36 38 % tavanomaista suurempia ja Siuruanjoessa noin 18 % tavanomaista suurempia. Tulvahuippu ajoittui huhtitoukokuun vaihteeseen ja tulva-ajan huippuvirtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia. Alkuvuonna 2012 virtaamat olivat lähes tavanomaista tasoa, mutta kesän ja syksyn suuret sademäärät näkyivät virtaamien kasvuna sekä kesällä että lokamarraskuussa. Joulukuun virtaamat olivat lähellä tavanomaista tasoa. Iijoen ainevirtaamat Raasakassa olivat v. 2012 isoista virtaamista johtuen selvästi edellisvuotta suurempia. Copyright Pöyry Finland Oy

Iijoessa happitilanne oli pääsääntöisesti hyvä. Kesän fosforipitoisuudet ja Pudasjärven kesän keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus olivat pääosin lievästi reheville vesille tyypillisiä. Tarkkailualueella ei ollut havaittavissa selkeitä säännöllisiä veden laadun muutoksia vaan pitoisuudet vaihtelivat ajoittain ja paikoittain mm. virtaamatilanteen mukaan. Hygieenisen laatunsa puolesta vedet soveltuivat pääosin hyvin uimiseen. Pääuomassa toimijoiden kuormituksen havaitut vaikutukset jäivät melko satunnaisiksi ja vähäisiksi. Laimentumissuhteen perusteella Iin taajaman jätevedet nostivat typpipitoisuutta enimmillään kesän alivirtaamatilanteessa noin 6,7 µg/l ja Pudasjärven jätevedet noin 3,6 µg/l. Pääuoman purkualueilla kuormituksen vaikutus veden fosforitasoon jäi vähäiseksi laskennallisen pitoisuuslisäysten ollessa alivirtaamatilanteessakin alle 0,5 µg/l. Ranuanjoessa oli ajoittain viitteitä mahdollisesta Ranuan jätevesien vaikutuksesta, mutta veden laatuun Ranuajoen yläosalla vaikuttaa myös Takajärvestä tulevat vedet sekä hajakuormitus. Typpipitoisuuksissa oli jonkin verran eroa elokuussa, jolloin alapuolella, joskaan ei välittömästi purkupaikan alapuolella, todettiin hieman korkeampia ravinnepitoisuuksia kuin yläpuolella. Lisäksi elokuussa todettiin fosforipitoisuuden hieman kohonneen puhdistamon alapuolisella näytteenottopaikalla yläpuolisen näytteenottopaikan pitoisuuteen verrattuna. Talvella happitilanne oli joen yläosalla huono. Kesän ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillisiä. Ranuanjokisuulla veden laatu oli pääosin parempi kuin yläjuoksulla. Ranuajärvessä happitilanne oli ilmastuksen ansiosta kohtalainen järven länsiosassa, mutta itäosan syvänteessä happipitoisuudet olivat huonoja täyskierron aikana otettuja näytteitä lukuun ottamatta. Järvi oli ravinnetasoiltaan rehevä ja järvellä havaittiin sinilevää heinäkuun alusta syyskuun loppuun asti. Syötteen matkailukeskuksen jätevedet suotautuvat maaperään, ja jätevesien vaikutus oli havaittavissa purkualtaan läheisyydessä sijaitsevassa pohjavesiputkessa kohonneena sähkönjohtavuutena ja typpipitoisuutena. Pärjänjokea kohden pitoisuudet laskivat. Pärjänjoen veden laadussa ei ollut havaittavissa viitteitä Syötteen jätevesistä. Pärjänjoen vedenlaatu oli hyvä ja vesi vähäravinteista. Iijoen kokonaisravinnepitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua eikä selvää kehityssuuntaa ole pitoisuuksissa juuri havaittavissa. Fosfaattifosforin pitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua Raasakassa kohdalla. Toisaalta epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on havaittavissa laskua Raasakassa. Ranuanjoella typpipitoisuudet ovat pienentyneet, kun taas fosforipitoisuudet ovat hiukan kasvaneet. 17 9 VIITTEET Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, Å. 1978. Water chemical analyses and/or algal assay? -Sewage effluent and polluted lake studies. Mitt. Int. Ver. Limnol. 21, 352 363. Forsberg, C. & Ryding, S.-O 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89:189 207. Korhonen, J. & Haavanlammi, E. 2012 (toim.). Hydrologinen vuosikirja 2006 2010. Suomen ympäristö 8 / 2012. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. 2009. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 2010. Raportteja 2012:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy 2011. Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v. 2012 2017. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Moniste. Copyright Pöyry Finland Oy

Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2015. Moniste. www-sivut: ympäristöhallinto (internet-sivut osoitteessa: http://www.ymparisto.fi ja OIVA-tietopalvelu osoitteessa http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp) 18 Copyright Pöyry Finland Oy

Liite 1 Seurantapisteet Iijoen alaosalla ja Ranuanjoessa Seurantapiste Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Kunta (nro) Pudasjärven alue Iijoki 20-tien silta I109 7252100 3499580 61.133 Pudasjärvi (615) Pudasjärvi Pud 7254330 3496270 61.133 Pudasjärvi (615) Iijoki Petäjäkangas I91 7250880 3487600 61.132 Pudasjärvi (615) Syötteen alue Pärjänjoki Kivikangas, Syöte yp Pär6 7276290 3523440 61.592 Pudasjärvi (615) Pärjänjoki Petäjäkoski, Syöte ap. Pär7 7277100 3521730 61.592 Pudasjärvi (615) Ranuan jätevesien tarkkailu Ranuanjoki RI purkup. yp R 30 7312400 3479720 61.462 Ranua (683) Ranuanjoki 6 R 24 7310060 3479770 61.462 Ranua (683) Ranuanjoki R3 alaosa R1 7292050 3484200 61.462 Ranua (683) Iijoen alaosan alue Iijoki, Yli-Ii silta I36 7252650 3445240 61.121 Yli-Ii (972) Iijoki 851-tien silta, Myhkyri yläp. I12 7248780 3431270 61.111 Ii (139) Iijoki Myhkyrin kalal ap I10 7249324 3429613 61.111 Ii (139) Iijoki I9 4 tien s I9 7249347 3424508 99.71 Ii (139) Iijoki Illinsuvanto Ii7 7249081 3424836 99.71 Ii (139) Iijoki Iin jätevesipurkup ap I3 7248643 3422472 99.71 Ii (139) Ohjelmaan kuuluvat ympäristökeskusten seurantapisteet Iijoen alaosalla ja Ranuanjoen alueella Seurantapiste Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Kunta (nro) Ranuanjoen alue Ranuanjärvi 25 (LAP) Raj25 7315700 3478740 61.463 Ranua (683) Iijoki Iijoki Kipinä 13200 (PPO) I75 7243100 3478800 61.131 Pudasjärvi (615) Iijoki Raasakan voimalaitos (PPO) 13310 7249687 3426186 61.111 Ii (139) LAP = Lapin ELY-keskus, PPO = Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syötteen pohjavesitarkkailun havaintoputkien koordinaatit Ak4 7275924-3522188 Ak5 7276062-3522324 Ak6 7276024-3522428 Ak14 7276175-3522680 Ak 20 7276129-3522361 Ak 21 7276296-3522388

Pärjänjoki, Petäjäkoski Pär7 Pär6 Jäteveden purku / varastoallas Velvoitetarkkailu Sähkökoekalastus Pärjänjoki, Riihiaho Tilaaja Taajamat ja kalankasvatuslaitokset Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, 90571 OULU Työn nimi Iijoen alaosan yhteistarkkailu Sisältö Syöte, Pärjänjoki Sähkökoekalastuskohteet ja veden laadun tarkkailupisteet Pvm. 10.4.2013 Mittakaava 1:20 000 N:o Liite 3

Ak21 Ak20 Ak5 Wp +182.81 Ak6 Wp +183.09 Jäteveden +184.34 purku / varastoallas Ak4 +184.67 Wp +184.07 Ak14 Wp +180.01 Jätevesiviemäri Purkuallas 1 +184.76 Wp Pohjaveden virtaussuunta Vesipinta syksy 1999/2000 Tilaaja Taajamat ja kalankasvatuslaitokset Työn nimi Iijoen alaosan yhteistarkkailu Avo-oja Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, 90571 OULU Sisältö Syöte Pohjavesiputket Pvm. 10.4.2013 Mittakaava 1:7000 N:o Liite 4

Raj25 Ranuanjärvi 18 Ranuan jätevedenpuhdistamo R30 R24 Ranuanjoki, Palkkimaa Ranuanjoki, alaosa R1 Tilaaja Taajamat ja kalankasvatuslaitokset Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, 90571 OULU Ympäristöhallinnon tarkkailu Velvoitetarkkailu Sähkökoekalastus Työn nimi Iijoen alaosan yhteistarkkailu Sisältö Ranua Sähkökoekalastuskohteet ja veden laadun tarkkailupisteet Pvm. 10.4.2013 Mittakaava 1:70 000 N:o Liite 5

Raasakan kalanviljelylaitos I9 Ii7 13310 I10 Myhkyri Oy:n kalankasvatuslaitos I3 I12 Iin jätevedenpuhdistamo Ympäristöhallinnon tarkkailu Velvoitetarkkailu Tilaaja Taajamat ja kalankasvatuslaitokset Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, 90571 OULU Työn nimi Iijoen alaosan yhteistarkkailu Sisältö Kuormittajat ja veden laadun tarkkailupisteet Pvm. 10.4.2013 Mittakaava 1:50 000 N:o Liite 6